Tapani Kovalaine
28.02.19, 15:57
Kalevalan Päiwän 28.2. kunniaksi täten tiedotetaan sukututkijain usein kysymään terminologiseen ongelmaan täsmällinen ohje (pitkällä kaavalla):
"Keisarillisen Suomen Senaatin Kirje ... Annettu 30 p:nä Lokakuuta 1894 Keisarillisen Majestettin Korkeassa Nimessä Hänen Suomen Senaatissa.
Sittenkuin Keisarillinen Majesteetti Huhtikuun 10 p:nä tänä vuonna on antanut Armollisen asetuksen henkikirjoituksesta Suomessa, noudatettavaksi Tammikuun 1 p:stä 1895, ja sen ohessa Armossa on valtuuttanut Senaatin Talousosaston ... vahvistamaan uudet kaavat ... henkikirjoja varten, on Keisarillinen Senaatti ... katsonut hyväksi, yhtäpitävästi sen kanssa mitä niistä on ehdotettu ... vahvistaa tähän liitetyt henkikirjain kaavat, nimittäin: ... on Senaatti ... antanut seuraavat selitykset ja määräykset, elikkä kaavasta litt. A, joka on yleisen henkikirjan kaava maaseutuja varten:
... 5. Sarakkeeseen ... henkilön nimi ja syntymävuosi ...ja pitää se, jolla on isännyys, olkoonpa mies tai nainen, merkittämän sekä ristimä- että sukunimellä ... näitten henkilöin vaimot merkitään ainoastaan yhdellä ristimänimellä ...
(ja nyt vihdoin päästään Kirjeen sivulle 5, jossa kerrotaan mm. loisista, vaivaisista ja joutolaisista sekä kylänloppulaisista)
... huomioon ottamalla myöskin, että "loisiksi" luetaan ainoastaan sellaiset henkilöt, jotka ilman omaa savua toisen asunnossa oleskelevat.
Täytyypi myöntää, ettei ole olemassa tutkimusta siitä, onko edellä olevaa määräystä loisista tuiki tarkkaan noudatettu kautta Suomenmaan. Mutta hywä on sekin, että oli kunnollinen eli tolkun määritelmä.
Tietolähteenä on käytetty vuonna 1908 Kuopion Uudessa Kirjapainossa julkaistua Otavan Asetuskokoelman kirjaa numero 18. Sen on painosta toimittanut K. J. Ståhlberg. Kirjasen otsikko: Henkikirjoitusta, Muuttamista seurakunnasta toiseen ja Papintodistuksia.
"Keisarillisen Suomen Senaatin Kirje ... Annettu 30 p:nä Lokakuuta 1894 Keisarillisen Majestettin Korkeassa Nimessä Hänen Suomen Senaatissa.
Sittenkuin Keisarillinen Majesteetti Huhtikuun 10 p:nä tänä vuonna on antanut Armollisen asetuksen henkikirjoituksesta Suomessa, noudatettavaksi Tammikuun 1 p:stä 1895, ja sen ohessa Armossa on valtuuttanut Senaatin Talousosaston ... vahvistamaan uudet kaavat ... henkikirjoja varten, on Keisarillinen Senaatti ... katsonut hyväksi, yhtäpitävästi sen kanssa mitä niistä on ehdotettu ... vahvistaa tähän liitetyt henkikirjain kaavat, nimittäin: ... on Senaatti ... antanut seuraavat selitykset ja määräykset, elikkä kaavasta litt. A, joka on yleisen henkikirjan kaava maaseutuja varten:
... 5. Sarakkeeseen ... henkilön nimi ja syntymävuosi ...ja pitää se, jolla on isännyys, olkoonpa mies tai nainen, merkittämän sekä ristimä- että sukunimellä ... näitten henkilöin vaimot merkitään ainoastaan yhdellä ristimänimellä ...
(ja nyt vihdoin päästään Kirjeen sivulle 5, jossa kerrotaan mm. loisista, vaivaisista ja joutolaisista sekä kylänloppulaisista)
... huomioon ottamalla myöskin, että "loisiksi" luetaan ainoastaan sellaiset henkilöt, jotka ilman omaa savua toisen asunnossa oleskelevat.
Täytyypi myöntää, ettei ole olemassa tutkimusta siitä, onko edellä olevaa määräystä loisista tuiki tarkkaan noudatettu kautta Suomenmaan. Mutta hywä on sekin, että oli kunnollinen eli tolkun määritelmä.
Tietolähteenä on käytetty vuonna 1908 Kuopion Uudessa Kirjapainossa julkaistua Otavan Asetuskokoelman kirjaa numero 18. Sen on painosta toimittanut K. J. Ståhlberg. Kirjasen otsikko: Henkikirjoitusta, Muuttamista seurakunnasta toiseen ja Papintodistuksia.