Onko Marttilassa ollut lastenkirjoja?

[Seppo Niinioja]

Marttilan rippikirjoissa ainakin välillä 1755-1767 näyttää olevan vain ripille päässeitä. Ovatkohan lastenkirjat tuhoutuneet, jos niitä on pidetty tai mikä mahtaa olla selitys?

Terveisin Seppo Niinioja

[ristojohannes]

Hei.
Marttila (Nyby) on sukuni lähtöseutuja.
Tämän asian olen havainnut minkä Sinäkin.
Syytä en tiedä, enkä tiedä kuka tietäisi.
Lastenkirjoja ei Marttilassa ole

[ristojohannes]

Lisäys.
En ole syntyneissä ongelmaa huomannut.
Se on minua joskus vaivannut, että rippikirjat puuttuu ajalta 1767-1773

[Seppo Niinioja]

Kastekirjat näyttävät kyllä aukottomilta, mutta lapsia ei löydy edellä mainitsemistani rippikirjoista, paitsi jos ovat päässeet ripille kirjan kattamana aikana. HisKin lisätiedot seurakunnasta ei sekään valaise asiaa. Ehkä Osmo Durchmanin vanhoista Genos-artikkeleista löytyisi selitys.

[Seppo Niinioja]

Marttilan pappila paloi 1773. Ehkä lastenkirjat ovat tuhoutuneet palossa. https://www.genealogia.fi/genos-old/index.htm (https://www.genealogia.fi/genos-old/index.htm)
Linkki ei taida viedä perille, mutta juttu oli täällä: Genos 3(1932), s. 1-27

[Juha]

Lastenkirjoja ei ole ollut varmaan olemassakaan, koska lapset löytyvät rippikirjoista



Juha

[Seppo Niinioja]

Lastenkirjoja ei ole ollut varmaan olemassakaan, koska lapset löytyvät rippikirjoista



Juha

Tämä yleisperiaate on tiedossa. Joissakin seurakunnissa niitä silti on. Ongelma on siinä, että lapsia ei löydy näistä vuosien 1755- 1767 rippikirjoista kuin vähäinen osa, nekin yleensä sellaisia, jotka ovat päässeet ripille tuona aikana. Risto Saarinen edellä on havainnut saman. Linkkisivuilla näkyvällä pariskunnallakin, Johan Michelsson, s. 1714 ja Maria Jöransdotter, s. 1728 oli ainakin neljä tuona aikana Lietonperässä syntynyttä lasta, joista olen FB:n puolella kirjoittanut. Koetan selvittää 1767 orvoiksi jääneiden lapsien vaiheita.

1755-1761: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25802&pnum=116
1762-1767: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25803&pnum=86

[ristojohannes]

Lietonperä.
Oli Marttilan (Nyby) Euran kappeliseurakunnan kylä.
Lietonperän ( nykyihmiset kutsuvat Liedonperäksi) ihmiset löytyvät vuodesta 1774 lähtien Tarvasjoen kirkollisista asiakirjoista.

[ristojohannes]

Tässä ensimmäinen sivu Tarvasjoen rippikirjasta Tapanin talosta.
Allaolevan suvun jälkeläiset asuvat edelleen Tapanin talossa.
Ensimmäinen isäntä Juho Matinpoika minun tietojeni mukaan syntyi Liedon Torstilassa 1713.


https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=26715&pnum=68

[Seppo Niinioja]

Kiitos Risto! Tuon alueen seurakunta- ym. jako ei minulle ollut kovinkaan selvä, ja sekin vähä on taitanut päästä unohtumaan. On yhtä hauskaa tutkia muita kuin omiaan, siksi tämä orpolasten tapaus kiinnostaa.

Terv. Seppo

[TapioV]

Marttilan rippikirjoissa ainakin välillä 1755-1767 näyttää olevan vain ripille päässeitä. Ovatkohan lastenkirjat tuhoutuneet, jos niitä on pidetty tai mikä mahtaa olla selitys?

Terveisin Seppo Niinioja


Tervehdys, Seppo
Periaatteessa ei Turun hippakunnassa pitäisi olla lastenkirjoja. Sellaiset vaadittiin Viipurin hiippakunnassa. Voi silti olla, että joku pappi, joka Viipurin hiippakunnassa palveltuaan oli tottunut pitämään lastenkirjaa, on uudessa seurakunnassakin jatkanut perinnettä. Tämä on arvaus!
T.V.

[Seppo Niinioja]

Tervehdys, Seppo
Periaatteessa ei Turun hippakunnassa pitäisi olla lastenkirjoja. Sellaiset vaadittiin Viipurin hiippakunnassa. Voi silti olla, että joku pappi, joka Viipurin hiippakunnassa palveltuaan oli tottunut pitämään lastenkirjaa, on uudessa seurakunnassakin jatkanut perinnettä. Tämä on arvaus!
T.V.


Kiitos Tapio!

Tuo hiippakuntakohtaisuus oli minulle uusi tieto, jota en ole osannut päätellä. En edes yleensä tahdo muistaa, että hiippakuntia oli tuolloin vain kaksi. Laitan tähänkin liikuttavan muuttokirjan, joka on annettu vähän vaille kuusivuotiaalle pojalle. Syynä nähtävästi äidin kuolema 8.1.1830 (Rippikirja 1826-1832 s. 312). Kun löytyisi vastaava paperi, niin tutkimus voisi nytkähtää eteenpäin. Seuraavaksi ajattelin yrittää selvittää, ovatko kummit ottaneet lapsen kasvattaakseen.

Ystävällisin terveisin
Seppo Niinioja

[TapioV]

Kiitos Tapio!

Tuo hiippakuntakohtaisuus oli minulle uusi tieto, jota en ole osannut päätellä. En edes yleensä tahdo muistaa, että hiippakuntia oli tuolloin vain kaksi. Laitan tähänkin liikuttavan muuttokirjan, joka on annettu vähän vaille kuusivuotiaalle pojalle. Syynä nähtävästi äidin kuolema 8.1.1830 (Rippikirja 1826-1832 s. 312). Kun löytyisi vastaava paperi, niin tutkimus voisi nytkähtää eteenpäin. Seuraavaksi ajattelin yrittää selvittää, ovatko kummit ottaneet lapsen kasvattaakseen.

Ystävällisin terveisin
Seppo Niinioja


Vielä lisäys: Vipurin jäätyä Uudenkaupungin rauhassa Venäjän puolelle Suomen puoleiset seurakunnat muodostivat uuden Porvoon hiippakunnan. 1850 perustettiin Oulun hiippakunta, jonka piispanistuin tosin aluksi sijaitsi Kuopiossa. Vanhan Suomen liitämisen jälkeen Suomen suurruhtinaskuntaan Viipurin hiippakunta palasi osaksi piippakuntajakoa.



T.V.

[Seppo Niinioja]

Vielä lisäys: Vipurin jäätyä Uudenkaupungin rauhassa Venäjän puolelle Suomen puoleiset seurakunnat muodostivat uuden Porvoon hiippakunnan. 1850 perustettiin Oulun hiippakunta, jonka piispanistuin tosin aluksi sijaitsi Kuopiossa. Vanhan Suomen liitämisen jälkeen Suomen suurruhtinaskuntaan Viipurin hiippakunta palasi osaksi piippakuntajakoa.



T.V.


Kertaus on opintojen äiti! Olen askarrellut lähinnä Turun hiippakunnassa. Reijo Savolan vetämä Suomi ja Karjala -projekti Genissä avaa kyllä uusia näköaloja.

Seppo Niinioja