PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Syntymätodistusta ei löydy arkistoista


pianore
25.02.19, 21:19
Mitä kaikkea se voi kertoa että henkilöstä ei löydy syntymätietoja sen paikkakunnan sairaaloiden arkistoista jossa henkilö on syntynyt? Kyseessä toki sota-aika eli vuosi 1943 mutta Helsingissä, eli luulisi että asiakirjat ja arkistot kunnossa. Mistä voi olla kyse? Ja mistä tällaisessa tapauksessa voisi olla mahdollista löytää tietoa ketkä ovat kyseisen henkilön äiti ja isä?

Pekka Sukeva
26.02.19, 09:42
Oletko kysynyt seurakunnasta?


Seurakunnissa oli yleensä kirja, johon merkittiin kunnassa väliaisaisesti olevien ulkoseurakuntalaisten lasten syntymät.

pianore
26.02.19, 11:22
Pitääpä kokeilla sitäkin, kiitos!

AnnaS
26.02.19, 20:12
Onko syytä olettaa, että synnytys olisi tapahtunut sairaalassa? Mikään itsestäänselvyyshän se ei tuohon(kaan) aikaan ollut.

pianore
27.02.19, 09:45
Tilanne on mutkikas kun tietoja on niin vähän. Sitä itsekin mietin että jos on synnyttänyt jossain muualla. HUS: n arkistosta sanoivat että jos on synnyttänyt yksityisellä klinikalla. Ja eihän niistä mitään tietoja ole. Mutta pitäisihän jokin tieto jossain olla jossa olisi lapsen äidin ja isän nimi?
Kyseessä on tilanne että synnyttäjä ei ole koskaan asunut Helsingissä mutta lapsen syntymäpaikaksi on silti merkitty Helsinki.

Seppo Niinioja
27.02.19, 11:31
En tiedä, onko tästä apua, mutta sitkeä työ johti tulokseen.

Tukholmassa toimi 1700-luvulta vuoteen 1976 Allmänna Barnbördshuset eli Allmänna BB. https://sv.wikipedia.org/wiki/Allmänna_barnbördshuset . Siellä saattoi synnyttää anonyymisti. Itselleni on tullut vastaan tapaus vuodelta 1842, jossa Suomessa asuneiden kaksosten syntymäpaikka on Tukholma. Aikoinaan pyysin Ruotsista tietoja heistä, mutta eivät löytäneet Allmänna BB:stä ja kaikkia seurakuntia eivät tainneet tutkia.

Vähän aikaa sitten selvisi, että Tampereen saapuneiden muuttokirjojen välissä on Tukholman Katarinan seurakunnan kirjoittamat kastetodistukset kaksosista. Vanhempia ei ole ilmoitettu kastekirjaan. Tähän tutkimus olisi kai pysähtynyt, ellei äiti ja hänen sukujuurensa olisi vuosikymmenten mittaan muuten selvinneet.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6859204

pianore
27.02.19, 12:16
Mielenkiintoinen tieto, kiitos vinkistä :-)

Seppo Niinioja
27.02.19, 13:25
Tilanne on mutkikas kun tietoja on niin vähän. Sitä itsekin mietin että jos on synnyttänyt jossain muualla. HUS: n arkistosta sanoivat että jos on synnyttänyt yksityisellä klinikalla. Ja eihän niistä mitään tietoja ole. Mutta pitäisihän jokin tieto jossain olla jossa olisi lapsen äidin ja isän nimi?
Kyseessä on tilanne että synnyttäjä ei ole koskaan asunut Helsingissä mutta lapsen syntymäpaikaksi on silti merkitty Helsinki.


Olen samaa ikäluokkaa ja äiti kävi minut synnyttämässä Helsingin vanhalla kätilöopistolla. Silloisen käytännön mukaan virallinen syntymäpaikkani on Helsinki, vaikka vanhemmat eivät asuneet samassa läänissäkään. Myöhemmin otettiin käyttöön käsite syntymäkotikunta, joka on se, missä äiti on kirjoilla. (Isäkin on aika usein samassa paikassa kirjoilla, mutta unohdettu taas kerran). https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-itse-syntynyt-vuonna-1946

En ole tullut koskaan tarkistaneeksi, mihin kastekirjaan minut on merkitty. Niitä kyllä vielä pidettiin ja taidetaan pitää edelleen.

Antti Järvenpää
27.02.19, 22:34
Tässä tuli kerran puheeksi erään jo edesmenneen henkilön kanssa hänen syntymäpaikkansa, jonka oletin Helsingiksi sodan jälkeen, koska Helsingissä hän oli syntynyt. Hän sanoi, että hänet on kirjattu syntyneeksi Terijoella, vaikka Suomi oli jo menettänyt alueen. Terijoki oli ollut hänen isänsä seurakunta.

En tiedä paljonko tässä on perää, koska en sitä koskaan tarkastanut enkä ole nähnyt virkatodistusta, mutta oliko niin, että luovutetun alueen seurakuntien rekisterejä vielä ylläpidettiin sodan jälkeen?

Ainakin digiarkistosta löytyy Terijoen ja ilmeisesti muiden Kannaksen euraakuntien osalta: "Muihin seurakuntiin kuuluvien kastettujen luettelot 1937-1949 (I Ga:3)", joka on kuitenkin käyttörajoitettu eikä näy netissä.

Tapani Kovalaine
27.02.19, 22:53
- - -En tiedä paljonko tässä on perää, koska en sitä koskaan tarkastanut enkä ole nähnyt virkatodistusta, mutta oliko niin, että luovutetun alueen seurakuntien rekisterejä vielä ylläpidettiin sodan jälkeen?

Ainakin digiarkistosta löytyy Terijoen ja ilmeisesti muiden Kannaksen seuraakuntien osalta: "Muihin seurakuntiin kuuluvien kastettujen luettelot 1937-1949 (I Ga:3)", joka on kuitenkin käyttörajoitettu eikä näy netissä.
Sortavalan kirkonkirjoista ja henkikirjoista tai paremminkin niiden eroavuuksista väitteli tohtoriksi Päivi Happonen, joka kirjoitti sivulla 18 näin: "Talvisodan syttymisen jälkeen Viipurin läänin seurakuntien väestökirjanpito ei enää palautunut ennalleen, vaikka mainitun alueen väestö kirjattiinkin kyseisten seurakuntien kirkonkirjoihin aina vuoden 1949 loppuun saakka." Katso viite 36. Alalaidassa viite oli seuraava: Luovutetun alueen väestörekisteritoimikunnan mietintö 1975:3, (sivu) 8.

Satuin olemaan 44 vuotta sitten tuon rekisteritoimikunnan sihteeri ja voin sanoa, jotta väittelijä puhuu täyttä asiaa. Siviilirekisterien osalta vastaavat luovutetun alueen rekisterihommat hoidettiin Pälkäneellä sikäläisen henkikirjoittajan Kimmo Tiililän kynällä.

Antti Järvenpää
28.02.19, 09:40
Arvelinkin, että Tapanilla olisi tähän varmaan tietoa.

Tässä voisi olla syy, minkä takia syntynyttä ei löydy mistään Helsingin rekistereistä.

Seppo Niinioja
28.02.19, 10:48
En ole tullut koskaan tarkistaneeksi, mihin kastekirjaan minut on merkitty. Niitä kyllä vielä pidettiin ja taidetaan pitää edelleen.


Siis tietysti vanhempieni kotiseurakunnan kastekirjaan. Veljeni kasteen meillä kotona muistan, kun olin jo nelivuotias ja pelkäsin Jumalan näköistä pappia, mutta oma kasteeni ei ole jäänyt mieleen.

pianore
01.03.19, 16:04
Olen samaa ikäluokkaa ja äiti kävi minut synnyttämässä Helsingin vanhalla kätilöopistolla. Silloisen käytännön mukaan virallinen syntymäpaikkani on Helsinki, vaikka vanhemmat eivät asuneet samassa läänissäkään. Myöhemmin otettiin käyttöön käsite syntymäkotikunta, joka on se, missä äiti on kirjoilla. (Isäkin on aika usein samassa paikassa kirjoilla, mutta unohdettu taas kerran). https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-itse-syntynyt-vuonna-1946

En ole tullut koskaan tarkistaneeksi, mihin kastekirjaan minut on merkitty. Niitä kyllä vielä pidettiin ja taidetaan pitää edelleen.

Mutta jos on käynyt synnyttämässä toisella paikkakunnalla niin pitäisihän jossakin olla tietoa siitä. Eli joko kotipaikkakunnalla tai synnyyspaikkakunnalla mutta kun kummassakaan ei ole tietoa. Eikö 1940-luvulla johonkin paperiin laitettu synnyttäjän nimi ja synnytetyn lapsen isän nimi?

Pekka Sukeva
01.03.19, 16:14
Pystytkö seuraamaan k.o. henkilön liikkeitä taaksepäin kirkonkirjoista tai väestörekisteristä. Kyllä sieltä jostain pitää löytyä syntymämerkintä

Seppo Niinioja
02.03.19, 08:36
Siis tietysti vanhempieni kotiseurakunnan kastekirjaan. Veljeni kasteen meillä kotona muistan, kun olin jo nelivuotias ja pelkäsin Jumalan näköistä pappia, mutta oma kasteeni ei ole jäänyt mieleen.


Tämä on siis käsitykseni asiaa mietittyäni, vaikka en ole sitä tarkistanut. Synnyin välirauhan aikana. Takaperin tutkimalla asia kaiketi parhaiten selviäisi. Jos oltaisiin Amerikassa, jossa väestölaskentatiedot tulevat julkisiksi 72 vuoden päästä, niin seuraava 1950:n Federal Census tulee indeksoituna verkkoon vuonna 2022, ellei systeemi ole muuttunut. Suomessa lienee yksi maailman tiukimmista yksityisyydensuojista.