Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Rikosnimikkeenä 'ihmisrääkkäys'
Olisin kiinnostunut tietämään, mitä tällaisen rikosnimikkeen taakse kätkeytyy? Löytyykö esim. kirjallisuutta, joissa käsiteltäisiin Suomen 'mustaa historiaa'. Teemu Keskisarjan kirjat kyllä tunnen. Laitan oheen vielä linkin, jossa omassa sukututkimuksessani törmäsin. Kyse on Matti Heikinpoika Raatikaisesta, joka vei vihille Ida Maria Kiljanderin, jonka äiti Eva Abrahamsdotter oli sukumme esiäitejä.
Saarijärvi > rippikirja, 1880-1890 > 31: Pyhäjärvi No 7 Paanala Muokkaa
Olen hyvin aloittelija sukututkimuksen saralla ja vasta äskettäin liittynyt Sukututkimusseuraan. Kiinnostavaa ja asiallista keskustelua täällä käydään. En vain tiedä, olenko oikealla 'forumilla'...? Onko tämä oikea paikka kysellä yksittäisten ihmisten kohtaloita?
Jos katsoo ihmisrääkkäys tuomioita 1800-luvun loppupuolelta niin nykyään tuomiot tulisivat pahoinpitelystä tai törkeästä pahoinpitelystä.
Kiitos vastauksesta! Ei tunnu enää niin pahalta tuo rikos (vaikka ei pahoinpitelykään nyt mitenkään hyväksyttävää ole), mutta nimike antaa ymmärtää ihan muuta. Rippikirjassa (Saarijärvi 1880-1890 s.540) oli tuomio kuusi kuukautta vankeutta. Yritin etsiä Saarijärven käräjäistunnoista mainintaa tämän tapauksen käsittelystä, mutta en löytänyt. Viittaakohan RK:n tekstin lopussa oleva lyhenne Lym 65 p.543 jonkin pöytäkirjan sivuun tai mistä voisi lähteä etsimään, jos haluaisi tarkemman tiedon asian käsittelystä?
Täytyy muistaa, että suomen kirjakieli oli vasta syntymässä ja suomea oltiin vasta ottamassa käyttöön hallintokielenä. Sanoja kehiteltiin ja moni virkamies ja pappi osasi kirjoitettua suomea huonosti. Sanasto yleistyi ja vakiintui vasta vähitellen. Paikallisia ilmaisuja oli monenlaisia ja yleiskieltä ei juuri ollut. Sanomalehtien ja kansakoulun avulla tilanne vähitellen muuttui.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suomen_kielen_historia
Kiitos, tuo kielen kehittyminen aikojen saatossa oli hyvä muistutus siitä, miten eteen tulevat asiat on syytä asettaa oikeisiin ajallisiin kehyksiin. Vielä olisin ollut kiinnostunut varsinaisen asian käsittelystä käräjillä, mutta omat taitoni eivät riitä sen selvittämiseen, mistä tätä tietoa voisi edes yrittää hakea. Saarijärven tuomiokirjoista sitä tietoa ei löytynyt, vaikka niiltä vuosilta olikin joitakin pöytäkirjoja digitoitu.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.