Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Simon Pauli Belter
Vähän tuota aiemmilla käräjillä huomasin myös Geitilän. Siinä on joku juttu, jossa mainitaan muutama turkulainen:
Nousiainen, Masku, Lemu - 1638 1/3
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791698
Sigfredh Larsson i Geitilä kärer till Erich Thomasson Simon Beltars uttrijdare … Erich Målar fordrar af Sigfridh på Simon Bloom wegna…
Voisiko tämä "Simon Beltar", mikäli hänellä tarkoitetaan eri henkilöä kuin esimerkiksi samassa käsittelyssä mainittu Turun porvari Simon Blom, olla Kalannin kappalainen ja kirjailija, runoilija Jonas Raumannuksen appi Simon Pauli Belter?
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2062 (Kansallisbiografia)
"Raumannus, Jonas Matthiae (1608–1683), Cerestes, Jonas Mattsson"
"P1 Rymättylä 3.11.1639 Elisabet Simonsdotter Belter, K Kalanti (lapsivuoteeseen) 15.2.1656, P1 V Simon Pauli Belter ja N.N.;"
Käräjätekstissä mainitaan Naantali, johon sen naapurina sijaitseva Rymättylä nykyisin kuuluu.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791698
Maskun tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat > Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1637-1643 (I KO a:3)
Rymättylä, Alakylä, Ärla, Ryttare hem,
Simon Påvelsson (ratsutilallinen / talonpoika 1633-1646),
vaimo Karin Jacobsdotter
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=869593
Asutuksen yleisluettelot > Rymättylä 1620-1634
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=870080
Asutuksen yleisluettelot > Rymättylä 1634-1653
T: Janne H
Ärlan tilalla on juuri Elisabet-tytär 1634 sekä poika "Oluf Simonsson" 1639, joka on luultavasti sama kuin "Oluf Mårtensson" 1638 ja Mårten Olofssonin poika 1630.
Simon Påvelsson on siis saattanut naida edellisen isännän lesken, jolloin Elisabet voikin olla Simonin tytärpuoli tai hänen mahdollisesta aiemmasta avioliitostaan.
Myös on kiinnostava nimi 1646 sarakkeessa, Hans Petri. Jos vaikka olisi Elisabetin puolison, Jonas Cerestesin äidin, Christina Matthiae Petrin sukua?
T: Sangen
Raumalla vaikutti samaan aikaan Raumannus-suvun kantaisänä pidetty Simon Påvelsson:
https://www.geni.com/people/Simo-Raumannus/5596890149340100939
Olisiko Jonas Raumannuksen ottama nimi ollut sama kuin vaimonsa isä(puole)n suvulla?
(mikäli Raumannus-kantaisä olisikin ollut Belter)
Molemmat Raumannus-suvut johtavat näköjään tällä hetkellä Genissä Brygger- eli Brücker-sukuun.
Tässä Jonas Raumannuksen Geni-profiili:
https://www.geni.com/people/Jonas-Matthiae-Raumannus/6000000008129689688
Olisiko siis Rauman raatimies Simon Påvelssonilla voinut olla Ärlan ratsutila Rymättylässä?
Poika(puoli) Olof Mårtens/Simonsson vaikuttaa kyllä olleen välillä tilan isäntänä.
Belter-nimisen perheen (tai Beltar) löytää myös Huittisten Vampulasta, Sallilan tilalta, joka käsittääkseni oli ratsutila. Siellä näkyy Madtz Belter ja poikansa Olof.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5605978
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5606054 jne.
Aikanaan nimeksi tulee Pelttari. Olof myy tilan uusille omistajille 1676:
"1676 Simon Eriksson ostaa Sallilan Pelttarin.
Genos 3/2007:ssa on Eero Korpelan kirjoittama artikkeli ”Pelttarin perintötalo ja sen omistajasuku Vampulassa”.
Artikkelissa korjataan aiempi käsitys, että talo olisi säilynyt 1700-luvulle samalla suvulla kuin 1500-luvulta lähtien. Todellisuudessa talo vaihtoi omistajaa vuonna 1676, jolloin Simo Erkinpoika osti sen alkuperäisen suvun Olli Matinpojalta itsensä ja poikansa Heikki Simonpojan viljeltäväksi." (lainaus viestiketjusta, http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=38012)
Myös täällä mainitaan Madtz:
http://www.narc.fi/suvanto/sivut_1138-1313_HUITTINEN.pdf
Nimi on kait sen verran harvinainen, että ajattelin laittaa tämänkin viestin tähän ketjuun mukaan vaikkeivat perheet sukua olisikaan. Ja tosiaankin kirjoitusmuoto on tainnut usein olla Beltar tai Belttar jne.
Matkaa Raumalle Vampulasta taitaa olla sellaiset n.50km.
T: Sangen
Toisin ilmaistuna tiedoista voisi arvella Jonas Raumannuksen naineen sukuunsa tulleen, muttei kuitenkaan hänelle biologista sukua olleen Rymättylän Elisabetin.
T: Janne
Rymättylän Alakylän Ärlan ratsutilan edellinen isäntä Mårten Olofsson voikin siis olla Mennander-suvun esi-isä Simon Pauli Belterin (Raumannus) sijaan,
mikäli Simon Påvelsson olikin vain Jonas Raumannuksen vaimon Elisabetin isäpuoli.
Ärlan Mårten Olofsson on ollut nähtävästi läänitysvouti:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=15161
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=867914
Asutuksen yleisluettelot > Rymättylä 1600-1619
T: Janne H
Simon Pauli Belter Jonas Raumannuksen Elisabet-vaimon isänä pitänee kuitenkin paikkansa.
Genissä tällä hetkellä Jonas Raumannusta (s. 1608) oudosti häntä vanhempi 'veljenpoika' Simon Påvelsson Raumannus (s. n. 1590) sopii paremmin Belter-appiukokseen, eikä Simon Påvelsson näin liene ollut vävynsä tapaan Brücker-suvun jälkeläinen.
Jonas Raumannus ja vaimonsa Elisabet Simonsdotter Belter eivät olisi tällöin sukua keskenään ja Raumannusten sukulaisuus tulisi tämän avioliiton kautta.
https://www.geni.com/people/Jonas-Matthiae-Raumannus/6000000008129689688
https://www.geni.com/people/Simo-Raumannus/5596890149340100939
T: Janne
Simon Pauli Belter Jonas Raumannuksen Elisabet-vaimon isänä pitänee kuitenkin paikkansa.
Genissä tällä hetkellä Jonas Raumannusta (s. 1608) oudosti häntä vanhempi 'veljenpoika' Simon Påvelsson Raumannus (s. n. 1590) sopii paremmin Belter-appiukokseen, eikä Simon Påvelsson näin liene ollut vävynsä tapaan Brücker-suvun jälkeläinen.
Jonas Raumannus ja vaimonsa Elisabet Simonsdotter Belter eivät olisi tällöin sukua keskenään ja Raumannusten sukulaisuus tulisi tämän avioliiton kautta.
https://www.geni.com/people/Jonas-Matthiae-Raumannus/6000000008129689688
https://www.geni.com/people/Simo-Raumannus/5596890149340100939
T: Janne
Raumannus nimenä ei välttämättä ole sukulaisuuden tae. Tämäkin profiili on/oli muistaakseni myös, jossakin sukupuussa liitetty Jonas Raumannuksen Brücker-sukuun.
https://www.geni.com/people/Laurentius-Raumannus/6000000016577171043
Raumannus nimenä ei välttämättä ole sukulaisuuden tae. Tämäkin profiili on/oli muistaakseni myös, jossakin sukupuussa liitetty Jonas Raumannuksen Brücker-sukuun.
https://www.geni.com/people/Laurentius-Raumannus/6000000016577171043
Eli Raumannus-pappisnimeä on esiintynyt jo 1500-luvullakin.
Muita Raumannuksia tarkemmin tuntematta näyttää kuitenkin siltä, että Simon Pauli Belter olisi sama henkilö kuin Raumannuksen isänä ja veljenä esitetty Rauman raatimies Simon Påvelsson, kun taas vävynsä Jonas Raumannus (1608-1683) polveutuu Brücker-suvusta.
T: Janne H
Eli Raumannus-pappisnimeä on esiintynyt jo 1500-luvullakin.
T: Janne H
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rauman_fransiskaanikonventti
Pappismies voisi tämän opinahjon mukaan ottaa nimekseen Raumannus?
T. Sangen
Laitanpa tämän jutun Turun kämnerinoikeudesta 1653 framille kun sattui kohdalle nimi Simon Påvelsson Bältare
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12153250
Laitanpa tämän jutun Turun kämnerinoikeudesta 1653 framille kun sattui kohdalle nimi Simon Påvelsson Bältare
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12153250
Tuo on hieno löytö, sillä Simon Påvelsson Belter eli Bältare vaikuttaa asuneen tuolloin iäkkäämpänä Turun Aninkaisten korttelissa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10609820
Turun ja Porin läänin tilejä > Asiakirjat > Tositekirja 1652-1652 (7247)
- Simon Beltare (2)
T: Janne H
Tuo on hieno löytö, sillä Simon Påvelsson Belter eli Bältare vaikuttaa asuneen tuolloin iäkkäämpänä Turun Aninkaisten korttelissa:
T: Janne H
Carin Jacobsdotterin (Mårten Olofssonin leski ja Simon Belterin puoliso) äidin äiti omisti juurikin Aninkaisten korttelissa talon. Tämäkin vahvistaa, että oikeilla jäljillä ollaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Valpuri_Innamaa
T: Sangen
Tässä kiintoisa viestiketju asiaan liittyen:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=15161&highlight=Simon+P%E5velsson
Tässä yksi juttu lisää Turun raastuvasta 1654
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11478539
Tässä yksi juttu lisää Turun raastuvasta 1654
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11478539
Ensi alkuun näytti epäilyttävältä Simon Påhlsson Beltaren vaimon ylioppilasveli Sigfridus Sigfridin suhteen,
mutta onhan siellä mainittu hänen isäpuolensa Jacob, joka sopii Simonin vaimo Karin Jacobsdotteriin.
Lisäksi kerrotaan mm. Simonin anopista.
Carin Jacobsdotterin (Mårten Olofssonin leski ja Simon Belterin puoliso) äidin äiti omisti juurikin Aninkaisten korttelissa talon. Tämäkin vahvistaa, että oikeilla jäljillä ollaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Valpuri_Innamaa
T: Sangen
Geni-profiilit onkin nyt yhdistetty, mihin Sangenin aiempi viestikin viittasi:
https://www.geni.com/people/Carin-Gr%C3%A5%C3%A5/6000000088073297893
Kiitos niistä. Eli Genin mukaan oltaisiin nyt ehkä sitten Valpuri Innamaan jälkeläisiä.
T: Janne
Tässä yksi juttu lisää Turun raastuvasta 1654
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11478539
Ensi alkuun näytti epäilyttävältä Simon Påhlsson Beltaren vaimon ylioppilasveli Sigfridus Sigfridin suhteen,
mutta onhan siellä mainittu hänen isäpuolensa Jacob, joka sopii Simonin vaimo Karin Jacobsdotteriin.
Lisäksi kerrotaan mm. Simonin anopista.
Tästä oikeuskäsittelystä päätellen vaikuttaa kyllä siltä, että Simon Påvelsson Beltare nai edesmenneen esimies Jacob Stickun tyttären ja osti Turun linnan latokartanossa toimimisen jälkeen Rymättylän Alakylän tilan.
Entä kuka voisi olla vaimon velipuoli ylioppilas Sigfridus Sigfridi?
T: Janne H
Tässä yksi juttu lisää Turun raastuvasta 1654
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11478539
Tästä oikeuskäsittelystä päätellen vaikuttaa kyllä siltä, että Simon Påvelsson Beltare nai edesmenneen esimies Jacob Stickun tyttären ja osti Turun linnan latokartanossa toimimisen jälkeen Rymättylän Alakylän tilan.
Entä kuka voisi olla vaimon velipuoli ylioppilas Sigfridus Sigfridi?
Jacob Stickun vaimon kerrotaan olleen hänen jälkeensä elänyt, mutta edesmennyt Brita Larsdotter.
Perillisten ohella mainitaan myös tila "Stickula gård".
T: Janne H
Tästä oikeuskäsittelystä päätellen vaikuttaa kyllä siltä, että Simon Påvelsson Beltare nai edesmenneen esimies Jacob Stickun tyttären ja osti Turun linnan latokartanossa toimimisen jälkeen Rymättylän Alakylän tilan.
Entä kuka voisi olla vaimon velipuoli ylioppilas Sigfridus Sigfridi?
T: Janne H
Carin Jacobintytär edelleen... vaikka olisikin Sticku. No katsellaan mihin tutkimus etenee.
Tässä kiintoisaa materiaalia Porin Sticku-suvusta. Sigfrid Jaakonpoika listassa ensimmäisenä, eli voisiko olla tuon Jacob Stickun poika? Sigfridillä ei itsellään näytä tuossa tutkimuksessa olevan Sigfrid-nimistä poikaa kuitenkaan.
https://www.genealogia.fi/genos-old/24/24_61.htm
T: Sangen
Myös Turun Eteläkorttelissa on tässä seuraavalla vuosisadalla ehkä juuri tilan nimenä Stickula:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=36260
"Mantalslängd över Åbo stad år 1731"
"Söder Qwarteret"
"241 Tikula [Stickula]"
Jacob Stickun lesken Brita Larsdotterin kerrotaan kuolleen 30.4.1651.
Perilliset ovat Michel Grelsson sekä vävyinä toisaalla mainitut Simon Påvelsson Beltare ja Bertel Stickula.
Lisäksi herra Henrik Porvoossa on luultavasti Jacob Stickun poika ja ylioppilas Sigfridus Sigfridi siis poikapuoli.
T: Janne
Tässä vähän lisää Turun kämnerinoikeudesta 1651
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12139265
Tässä vähän lisää Turun kämnerinoikeudesta 1651
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12139265
Bertel Stickulan lanko eli vaimon veli herra Henrik Stikola on tuossa vaiheessa vielä Karjalohjalla.
Olisiko veljensä tai velipuolensa Sigfridus Sigfridin isä tämä Karjalohjan apulaispappi Sigfridus Bartholdi:
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2271
Lisäksi mainitaan ilmeisesti hänen toinen poikansa herra Gabriel Sigfridsson.
Pieni arvaus, että olisivat Siuntiosta lähtöisin (?)
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=586
Mäntsälän kirkkoherra Henricus Jacobi Stichaeus Turusta:
https://www.geni.com/people/Henrik-Stichaeus/6000000019296183896
- poika Johan Stichaeus:
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1834
Olisiko kyseessä sama Jakob Stickun poika eli Karjalohjan ja Porvoon herra Henrik?
Rymättylä, Alakylä, Ärla, Ryttare hem,
Simon Påvelsson (ratsutilallinen / talonpoika 1633-1646),
vaimo Karin Jacobsdotter
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=869593
Asutuksen yleisluettelot > Rymättylä 1620-1634
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=870080
Asutuksen yleisluettelot > Rymättylä 1634-1653
https://www.geni.com/people/Carin-Sticku/6000000088073297893
Äitilinja Valpuri Innamaahan on nyt poistunut noiden esille tulleiden tuomiokirjatietojen myötä. Karin Jacobsdotter ei mielestäni vaikuta Gråå-suvun lasten äidiltä, mutta tilan aiemmin omistaneelle Mårten Olofssonille asutuksen yleisluettelossa merkityn pojan Olof Mårtenssonin oletettava esiintyminen vielä Simon Påvelsson Beltaren Ärlan isännyyden aikana nimillä Olof Mårtensson ja Simonsson kuin kyseessä olisi poikapuoli antaisi ymmärtää toista.
T: Janne H
https://www.geni.com/people/Carin-Sticku/6000000088073297893
Äitilinja Valpuri Innamaahan on nyt poistunut noiden esille tulleiden tuomiokirjatietojen myötä. Karin Jacobsdotter ei mielestäni vaikuta Gråå-suvun lasten äidiltä, mutta tilan aiemmin omistaneelle Mårten Olofssonille asutuksen yleisluettelossa merkityn pojan Olof Mårtenssonin oletettava esiintyminen vielä Simon Påvelsson Beltaren Ärlan isännyyden aikana nimillä Olof Mårtensson ja Simonsson kuin kyseessä olisi poikapuoli antaisi ymmärtää toista.
T: Janne H
Asian voisi selittää se, jos Olof Mårtensson olisi palannut myydylle kotitilalleen tilapäiseksi isännäksi Simon Pauli Belterin ollessa Turussa tai Raumalla tai olisi nainut Simon Påvelssonin kirjaamatta jätetyn tyttären. Hän on kai voinut olla jopa Jonas Raumannuksen vaimon Elisabet Simonsdotter Belterin 1. aviomies. Simonilla on tietenkin voinut olla myös oma Olof-poika, joka on merkitty vahingossa aiemman asukkaan mukaisella patronyymillä.
Bertel Stickulan lanko eli vaimon veli herra Henrik Stikola on tuossa vaiheessa vielä Karjalohjalla.
Olisiko veljensä tai velipuolensa Sigfridus Sigfridin isä tämä Karjalohjan apulaispappi Sigfridus Bartholdi:
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2271
Lisäksi mainitaan ilmeisesti hänen toinen poikansa herra Gabriel Sigfridsson.
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1629
Hetken jo luulin löytäneeni oikean henkilön, mutta tämä Gabriel Sigfridi Brunnerus ei käy samaksi henkilöksi, vaikka hän oli Turun ylioppilas kuten toisen Gabriel Sigfridssonin veli Sigfrid Sigfridi. Brunneruksen isä Sigfridus Bartholdi Brunnerus näet kuoli vasta 1666-1668 Kalannissa, joten Jacob Sticku ei ole voinut olla tätä ennen poikiensa isäpuoli. Isä Brunnerus eli Bruun oli kyllä Kalannin kirkkoherra, kun Stickun tyttären tyttären nainut Jonas Raumannus oli Kalannin kappalainen.
T: Janne H
Tässä vähän lisää Turun kämnerinoikeudesta 1651
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12139265
Tämäkin Gabriel Sigfridsson saattaa olla muu asiaan liittyvä henkilö kuin veli Sigfrid Sigfridille, jonka edesmenneenä isäpuolena Jacob Sticku mainitaan muutamaa vuotta myöhemmin perintöä käsitellessä, jota on tässä lähes kuuden sivun verran, mutta hänen nimeään ei näytä enää esiintyvän:
Tässä yksi juttu lisää Turun raastuvasta 1654
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11478539
Sigfrid Sigfridin varsinaisesta isästä ei näytä olevan toistaiseksi tietoa.
"...hans Principaler" tarkoittaa Svend Kallianderin toimeksiantajia eli kahta Jacob Stickun perillismiehistä eikä esimiestä Jacob Stickun ammattina.
Heistä ainakin Bertel Stickula on Simon Påvelson Beltaren tapaan tekstissä edesmenneen Jacob Stickun måg eli todennäköisesti vävy.
Jacob Sticku lienee ollut Turun porvari kuten oletettavan poikansa Mäntsälän kirkkoherra Henricus Jacobi Stichaeuksen tiedoissa tämännimiselle henkilölle kerrotaan. Stichaeus esiintynee siis tässä vaiheessa vain "Herra Henrik"-poikana Porvoossa sekä aiemmassa käsittelyssä Karjalohjalla.
Benedictus
24.02.19, 23:55
Tämä on kiinnostava ketju, siinä juuri tuo Äerlan tilan omistus mielestäni on keskeinen tekijä.
Tilan omisti läänitysvouti Mårten Olofsson, jonka äiti oli Turun Kantajan porvaritalon yksi kolmesta perijästä.
Mårten Olofssonin sukua ei tiedetä.
Äerlä siirtyi 1637 kaupalla Simon Påhlsson Beltarelle, joka jo ennen kauppaa näkyy tilalla.
Tilalla näkyvä Olof Mårtensson lienee saman niminen Merikarvian ensimmäinen kirkkoherra, joka oli aiemmin Lapväärtin kappalainen ja mainitaan 1636 entisä kappalaisena. Merikarvian khr 1642.
Näkisin, että Äerlän siirtyminen Simon Påhlsson Beltarelle voisi olla perheen sisäinen kauppa, kuten useimmat tuohon aikaan tehdyt tilavaihdot olivat, koska maata ei haluttu antaa suvun ulkopuolelle.
Oliko Simon Beltare Mårten Olofssonin isän sukua?. Äidin suvun serkkujen nimet eivät oikein sovi.
Toisaalta kyseessä saattaisi olla Simon Beltaren vaimon Karin Jacobsdotterin isän Jacob Stickun tai tämän vaimon Brita Larsdotterin suku.
Mårten Olofssonin vaimoa ei tunneta, ainoa viite on , että lapset käyttivät Gråå nimeä.
Tässä vähän lisää Turun kämnerinoikeudesta 1651
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12139265
Vuonna 1651 Turun kämnerinoikeudessa on mainittu herra Henrikin lisänimi "Stikcola" eli Stickola, Stickula:
"Her Hindrik i Karis Loio" on myös "Her Hindrik Stikcola" ja hänen lankonsa on "Bertil Stikcola sin svåger".
Gabriel Sigfridsson, Simon Påvelsson (Beltare) ja Sigfrid Bartoldi ovat kaikki itse kirjoittaneet jotain eli vaikuttaisivat läheisesti perheeseen kuuluvilta:
"Her Gabriel Sigfridsson handskrift", "Simon Påvelsson handskrift" ja "Her Sigfrid Bartoldi handskrift".
"Lijsa dotter" eli Lisa (luultavasti Elisabet Simonsdotter Belterin täti) saattaa olla Jacob Stickun vävyn Bertil Stickulan vaimo tai tässä yhteydessä vuonna 1651 vielä puuttuvan (perijänä oletettavan vävyn) Michel Grelssonin vaimo.
T: Janne H
Edelliseen lisäyksenä:
"...Bertil Stikcola sin svåger..."-kohdan lanko voi myös viitata Henrikiin eikä tarkoittaa Bertiliä itseään kuten sivuotsikkokin on "Bertill Stikcola till sin svåger her Hindrik".
Tuo on hieno löytö, sillä Simon Påvelsson Belter eli Bältare vaikuttaa asuneen tuolloin iäkkäämpänä Turun Aninkaisten korttelissa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10609820
Turun ja Porin läänin tilejä > Asiakirjat > Tositekirja 1652-1652 (7247)
- Simon Beltare (2)
Turun Aninkaisten korttelissa on Simon Beltaren (2) yläpuolella Bertel Stickula(n) (2) (ylin rivi) eli perheen tila "Stickula gård" sijaitsi varmaankin siellä.
T: Janne H
Tässä yksi juttu lisää Turun raastuvasta 1654
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11478539
Tämä on kiinnostava ketju, siinä juuri tuo Äerlan tilan omistus mielestäni on keskeinen tekijä.
Tilan omisti läänitysvouti Mårten Olofsson, jonka äiti oli Turun Kantajan porvaritalon yksi kolmesta perijästä.
Mårten Olofssonin sukua ei tiedetä.
Äerlä siirtyi 1637 kaupalla Simon Påhlsson Beltarelle, joka jo ennen kauppaa näkyy tilalla.
Tilalla näkyvä Olof Mårtensson lienee saman niminen Merikarvian ensimmäinen kirkkoherra, joka oli aiemmin Lapväärtin kappalainen ja mainitaan 1636 entisä kappalaisena. Merikarvian khr 1642.
Näkisin, että Äerlän siirtyminen Simon Påhlsson Beltarelle voisi olla perheen sisäinen kauppa, kuten useimmat tuohon aikaan tehdyt tilavaihdot olivat, koska maata ei haluttu antaa suvun ulkopuolelle.
Oliko Simon Beltare Mårten Olofssonin isän sukua?. Äidin suvun serkkujen nimet eivät oikein sovi.
Toisaalta kyseessä saattaisi olla Simon Beltaren vaimon Karin Jacobsdotterin isän Jacob Stickun tai tämän vaimon Brita Larsdotterin suku.
Mårten Olofssonin vaimoa ei tunneta, ainoa viite on , että lapset käyttivät Gråå nimeä.
Tämä teksti Turun linnan kruunun latokartanon jonkinlaisesta vuokrahallinnasta ennen Ärlan tilan ostoa viittaa siis ilmeisesti Simon Påvelsson Beltareen:
"...att han är betrodd blefwen att få arrendera cronans störste ladugårdh här widh Slottedt och sedan kiöpt sig Alakylä gård i Rimito Sochn."
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11478540
Raastuvanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat > Turun raastuvanoikeuden tuomiokirjat > Tuomiokirjat 1654-1654 (z:23) (s. 106 yläosa)
Benedictus
25.02.19, 22:42
Tässä olisi eräs Her Gabriel Sigfridsson.
Ilari Kuuliala kirjoittaa kirjassaan Sääksmäen seurakunta, emäseurakunnasta seurakuntayhtymän osakkaaksi (1989) s. 65 otsikolla Pappeja ja pappiparkoja, Sata vuotta uskollista palvelua:
1600-luvulla voidaan Sääksmäen seurakunnan historiassa puhua eräänlaisesta "pappisdynastiasta". Niilo Eerikinpoikaa seurasi kirkkoherrana Sigfrid Sigfridinpoika, joka mainitaan kappalaisena jo v. 1593. Suvun nimi oli alunperin Viinaparta (Wijnaparda), joka viittaa porvarilliseen alkuperään. Suku, joka sittemmin otti kotipitäjän mukaan nimen Sexmontanus ja lopulta lyhennettynä Montanus, palveli Sääksmäen seurakuntaa lähes sata vuotta ja naiskantaiset mukaanlukien pitkälti toistasataa vuotta. Sigfrid oli kirkkoherrana vuoteen 1634. Hänen poikansa Niilo Sigfridinpoika Sexmontanus, joka mainitaan Sääksmäen kappalaisena 1618 näyttää seuranneen isäänsä virassa, mutta kuoli jo v. 1635. Hänen tilalleen kappalaiseksi tuli hänen veljensä Gabriel Sigfridinpoika, joka kuoli v. 1658 saaden seuraajakseen vävynsä Antti Fabriciuksen.
1630-luvulla on ilmeisesti perustettu seurakunnan alueen hajanaisuuden vuoksi kolmas papinvirka, pitäjänapulainen. Tämän viranhaltijan tehtävänä oli pitää saarnoja kauempana kirkosta sijaitsevilla kulmakunnilla, Metsäkansassa, Rantoolla ja Saarioispuolella. Viran ensimmäisenä haltijana oli Gabriel Sigfridinpoika, josta sitten tuli kappalainen.
Antti Fabriciuksen astuttua kappalaisen virkaan, tuli pitäjänapulaiseksi Niilo Gabrielinpoika Montanus. Hän avioitui kirkkoherra Paltheniuksen tyttären kanssa ja olisi seurannut appeaan kirkkoherran virassa, mutta kuoli vuotta ennen kuin tämä v. 1684. (Blomstedt 1960 s 394; Jutikkala 1934 s. 650-651)
yt Riikka
Simonin anoppi Brita Larsdotter oli solminut avioliiton aikanaan Jacob Stickun kanssa aiemman miehensä eli luultavasti juuri Sigfridin jälkeen:
"...när Simons svärmoder kom i Ächtenskap med S. Jacob Sticku...efter sin förriga man..." (1654)
Jacob Stickun edesmennyt leski Brita Larsdotter mainitaan myös vanhana (ålderdom).
Herra Sigfrid Bertilsson oli 1651 ilmeisesti Paimiossa, josta häntä ei tunnu kyllä äkkiseltään löytyvän tai sitten kyseessä oli asiaan liittyvä vanha tosite: "Sigfrid Bartholdi ifrån Pemar".
T: Janne H
Näyttäis Simon Beltare olleen porvarina Turussa jo 1623 (mikäli on sama heppu).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11483443
Näyttäis Simon Beltare olleen porvarina Turussa jo 1623 (mikäli on sama heppu).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11483443
Hänellä kuten Johan Tawastilla toisessa ketjussa vaikuttaa nyt olleen hurja nuoruus Turussa.
Kun todennäköisesti Simon Påvelssonin Elisabet-tytär mainitaan, tosin vain yhtenä vuonna 1634 asutuksen yleisluettelossa Rymättylän Alakylän Ärlassa viisi vuotta ennen avioliittoa siellä Jonas Raumannuksen kanssa, olisi hän sillä perusteella syntyny ehkä jo noin 1615 ja saattaisi siis olla nainut ensin Mårten Olofssonin pojan Olof Mårtenssonin, joka esiintyy Elisabetin tyttärenä olon ja Raumannus-avioliiton solmimisen välillä isäntätyyppisesti.
Voisiko Elisabet-tyttären mahdollinen avioliitto selittää perheen Ärlan tilalla ilmeisesti jo ennen sen ostamista?
Niinkuin Jan olet huomannut niin keräilen näitä osumia sattumanvaraisesti yhden toisen projektin ohessa. Jäi vain kiinnostamaan onko Simon Paavalinpojalla jotain yhteyttä Huittisten Kallia-sukuun.
Simonilla oli muuten vävy Erik Eskilsson Turussa 1653. Onko tästä hepusta tietoa?
Niinkuin Jan olet huomannut niin keräilen näitä osumia sattumanvaraisesti yhden toisen projektin ohessa. Jäi vain kiinnostamaan onko Simon Paavalinpojalla jotain yhteyttä Huittisten Kallia-sukuun.
Simonilla oli muuten vävy Erik Eskilsson Turussa 1653. Onko tästä hepusta tietoa?
Ei ainakaan minulla, tosin en tiennyt Simon Pauli Belterin Turku-yhteydestäkään ennen tätä vasta aloitettua ketjua.
Oliko edesmenneen appensa Jacob Stickun perillisvävyjen asianajaja Sveno Kalliander, tosin tavallaan kai Simonia vastaan muuten Callia-sukua?
Taisi olla kyllä ruotsalaista:
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=285
(https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=285)(Sven Kaliander Sveno Johannis, Ostrogotus)
Alakylän Simon Pålsson esiintyy useita kertoja Rymättylän käräjillä. Tässä hän näyttää mainitun Turussa tyttärensä Elisabetin ja Jonas Raumannuksen (Rymättylän) vihkikuukautena marraskuussa 1639.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791800
Maskun tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1637-1643 (I KO a:3) (fol 148)
- "Simon Påfvelsson i Åboo" (Rymättylän käräjät 13.11.1639)
Johan De la Gardien todistuksia Mårten Olofssonin Rymättylän Alakylän tilaan liittyen jälkikäteen tileissä sen Simon Pålssonille myynnin aikoihin:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10646182 (1613)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10646184 (1619)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10646185
Turun ja Porin läänin tilejä > Asiakirjat > Maskun kihlakunnan tilikirja 1636-1636 (7155)
Simon Påvelssonia ei porvari Påval Ketaran perillisissä löydy, mutta Ketaran vävy Simon Blomiin liittyvä vuokralainen Hans Petri Turussa osti tämän dokumentin mukaan maatilan Rymättylästä:
https://www.academia.edu/11862774/Turun_kauppias_P%C3%A5val_Ketaran_perilliset_1600-luvulla (Turun kauppias Påval Ketaran perilliset 1600-luvulla, V. Toropainen, Academia)
Eli Simon Påvelsson myi itsekin ostamansa Alakylän tilan varmaankin samalle Hans Petrille:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=870080
Asutuksen yleisluettelot > Rymättylä 1634-1653
T: Janne H
Porvari Simon Beltaren haastanut Anna Hansdotter oli Turun kirkkoherra Joachim Matthiae Stutaeuksen eli Joakim Stuutin piika.
Rauman raatimies Simon Påvelsson (Raumannus) ja Turun porvari Simon (Påvelsson) Beltare vaikuttavat olleen eri henkilöt. Jonas Raumannus oli Rauman kirkkoherra Bryggerin (Brücker) poika ja kotoisin Raumalta mutta hän toimi 1630-luvulla nimenomaan Turussa ennen avioliittoa Elisabet Simonsdotter Belterin kanssa. Rauman (kaima) Simon Påvelssoniin liittyvät Raumannukset (veli ja poika) saattoivat olla myös Brücker-jälkeläisiä eli Jonas Raumannuksen lähisukulaisia.
T: Janne
Jacob Stickula taitaa kulkea jollain ammattinimikkeellä tai patronyymillä Turussa kun en ole häneen törmännyt käräjäjutuissa (?)
Tässä yksi juttu Nousiaisten, Maskun, Merimaskun ja Lemun käräjiltä 1656
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3792018
Jacob Stickula taitaa kulkea jollain ammattinimikkeellä tai patronyymillä Turussa kun en ole häneen törmännyt käräjäjutuissa (?)
Tässä yksi juttu Nousiaisten, Maskun, Merimaskun ja Lemun käräjiltä 1656
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3792018
"Sahl: Jakob Stickula i Åbo ful(l)mächtige Sveno Calliander..."
Edesmenneen Turun Jakob Stickulan (myöhemmin mainittujen perillisten) täysivaltainen edustaja Sveno Calliander...
Tarkoitin, että Jakob Stickulaan en ole törmännyt Turun raastuvassa tai kämnerinoikeudessa, joten hän lienee joku Jakob Skomakare tms.
Simon Beltare löytyi muutamasta jutusta Tuomiokirjakortiston tiedoissa Huittisista ja Eurasta, mutta ei niistä paljastunut mitään merkittävää.
Benedictus
02.03.19, 21:19
Lainaus Simo
Niinkuin Jan olet huomannut niin keräilen näitä osumia sattumanvaraisesti yhden toisen projektin ohessa. Jäi vain kiinnostamaan onko Simon Paavalinpojalla jotain yhteyttä Huittisten Kallia-sukuun.
Simonilla oli muuten vävy Erik Eskilsson Turussa 1653. Onko tästä hepusta tietoa?
Aikoinaan tutkiessamme Mårten Olofssonia, toin esille mahdollisuuden, että Äärlän Simo Påhlsson olisi ollut Huittisten kirjurin ja voudin Påhl Simonsson Callian poika 1. aviosta. Påhl Simonssonin 2. vaimo oli Margareta Sidfridsdotter Tacku vouti Mårten Olofssonin 2. vaimo.
Simon Påhlsson Beltare lienee ollut vyön tekijä. Eli armeija tarvitsi vöitä, hevoset tarvitsivat vöitä ja kuormat tarvitsivat väitä ja hihnoja, eli hänen alansa oli tärkeä noina sotaaikoina. Eli ei liene ollut kyse joistain pikkunäpertelijästä vaan huomattavasta käsityöläisporvarista.
Ajallisesti Simn Påhlsson kyllä sopisi Påhl Simonssonin pojaksi.
Käsityöläisporvarina oli lähtenyt hyvin varhain oppipojaksi eli selittää ettei näkyisi muiden lasten joukossa, toisaalta on voinut saada isänperintönsä jo tämän eläessä. Ainakin Alftanusten Henrik oli saanut osansa täten, eikä huomioitu perunjaossa.
Simn Påhlsson Beltaren suvusta ei siis liene tietoa.
Voisiko tämä Simon Beltaren vävy olla tuo Erik Eskilsson, jonka isä oli tuo Laitilan vouti Eskil Matsson, jonk poika Erik Eskilsson oli Turussa noihin aikoihin joku autiovouti tai jotain?
Tarkoitin, että Jakob Stickulaan en ole törmännyt Turun raastuvassa tai kämnerinoikeudessa, joten hän lienee joku Jakob Skomakare tms.
"Johan Stichaeus Johannes Henrici, Nylandus 1834. Vht: Mäntsälän kirkkoherra Henrik Stichaeus (Henricus Jacobi, porvarin poika Turusta, † 1660) ja..."
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1834 (Ylioppilasmatrikkeli)
Porvoon ja Mäntsälän käräjien kirkkoherra "Her Henricus Jacobi Sticko" on todennäköisesti sama henkilö kuin muutamia vuosia aiemmin Turussa edesmenneen Jacob Stickun ensin Karjalohjalla ja sitten Porvoossa olevaksi ilmoitettu poika (sonen) "Her Henrik Stickula".
T: Janne H
Benedictus
02.03.19, 21:36
Tämä ei nyt kyllä kuulu tähän ketjuun, mutta kysyisin mistä aiheesta ja milloin tuo Anna Hansdotter haastoi Simon Beltaren käräjille?
Selviääkö tekstistä kuka tuo anna Hansdotter oli?
Olettaisin, että Pentin esiinnostama Erik Eskilsson on juuri tuo Opsyningsman, josta on paljon juttuja ympäri Varsinais-Suomen.
Mutta kuka oli Jacob Stickula Turussa??
Tämä ei nyt kyllä kuulu tähän ketjuun, mutta kysyisin mistä aiheesta ja milloin tuo Anna Hansdotter haastoi Simon Beltaren käräjille?
Selviääkö tekstistä kuka tuo anna Hansdotter oli?
Näyttäis Simon Beltare olleen porvarina Turussa jo 1623 (mikäli on sama heppu).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11483443
"...han hafwer belegradt (maannut) henne i Madz Smedz och Simoila Marckusses hustrus och andra fleres närvaru..."
Periaatteessa kai Simon Pauli Belterin Elisabet-tytärkin (asutuksen yleisluettelossa Ärlassa jo 1634) voisi olla tällaisesta mahdollisesti Jacob Stickun Karin-tyttären kanssa solmittua avioliittoa ennen tapahtuneesta suhteesta, tiedä sitten.
T: Janne
Benedictus
02.03.19, 22:10
Eskilin poika Erich (mainittu SAYssä Laustissa) oli jonkun aikaa Uudenkaupungin kirjurina ja nimitettiin 1653 Turkuun "handelens upsyningsmanniksi". Kutsuttiin myös upbördsmanniksi. Syynäsi ympäri maakuntaa laitonta kauppaa
Erik Eskilsson mainitaan viimeksi laustiksessa 1638.
Olettaisin, että Pentin esiinnostama Erik Eskilsson on juuri tuo Opsyningsman, josta on paljon juttuja ympäri Varsinais-Suomen.
Mutta kuka oli Jacob Stickula Turussa??
"Johan Stichaeus Johannes Henrici, Nylandus 1834. Vht: Mäntsälän kirkkoherra Henrik Stichaeus (Henricus Jacobi, porvarin poika Turusta, † 1660) ja..."
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1834 (Ylioppilasmatrikkeli)
Porvoon ja Mäntsälän käräjien kirkkoherra "Her Henricus Jacobi Sticko" on todennäköisesti sama henkilö kuin muutamia vuosia aiemmin Turussa edesmenneen Jacob Stickun ensin Karjalohjalla ja sitten Porvoossa olevaksi ilmoitettu poika (sonen) "Her Henrik Stickula".
T: Janne H
Onkohan isä Henrik Jacobi Stichaeus mainittu porvarin (Jacob Stickun) poikana Turusta nimenomaan alkuperäisissä Tarton/Turun ylioppilastiedoissa?
Benedictus
03.03.19, 20:53
Olof Mårtensson, Gråå, Sneckström
Lapväärtin (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5048) kappalainen ehkä jo 1629, mainitaan (”her Olof i Lappfjärd”) helmikuussa 1631; Ulvilan (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5109) Merikarvian kappalainen, asui Merikarvialla jo 1635; Merikarvian (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5064) (ensimmäinen) kirkkoherra 1642.
Näkisin, että yllä oleva ajoitus Helmikuussa 1631 Lappfkärdin kappalainen sopii Äärlän Olof Mårtenssoniin ja myös määreeseen poika.
Olisi tällöin syntynyt noin 1605 jos vihittiin papiksi vasta Lappfjärtin virkaan.
SAY:n mukaan oli Merikarvialla samaan aikaan kuin tuo merkintä Ärlässä.
Eli vaikuttaisi vahvasti, että Olof Mårtensson merkintä on väärä ja tarkoittaa Olof Simossonia tai sitten kyse on tilan omistuksen vaihtumisen aiheuttamasta sekaannuksesta. Tilan omistus siirtyi Simon Beltarelle 1637.
Olisiko niin, että Mårten Olofsson on antanut tilan pojalleen Olofille ennakkoperintönä, ja siksi ei tätä myöskään näy Mårten Olofssonin perinnön jaossa.
Merikarvian khr Olaus Martiniin liitetty sukunimi Gråå liittää tämän liian vahvasti Mårten Olofssonin lapsiin, joista myös tyttäret käyttivät Gråå nimeä.
Missään ei taida olla tietoa, keneltä Simon Beltare Äärlän osti?
Voisiko tuo Hans Petri olla Karin Jacobsdotterin 2. puoliso Simon Beltaren jälkeen?(tämä vain heitto, en tutkinut asiaa)
Simon Påhlsson Beltar näyttäisi esiintyvän Maariassa "arrendator öfver Store Ladugård". Katselin muutamien vuosien käräjäjuttuja ja löysin mainintoja 1628 alkaen.
Turun Aninkaisissa asui 1609 naapureina Jacob Ticku ja Paul Beltare.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1898784
Turun Tuomiokirkon haudatuissa 19.5.1628 on Påwel Beltare
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698396
Ja Stickula Jacob 15.3.1631
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698420
Sekä Påwel Beltares Enkia 26.3.1633
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698423
Tämä teksti Turun linnan kruunun latokartanon jonkinlaisesta vuokrahallinnasta ennen Ärlan tilan ostoa viittaa siis ilmeisesti Simon Påvelsson Beltareen:
"...att han är betrodd blefwen att få arrendera cronans störste ladugårdh här widh Slottedt och sedan kiöpt sig Alakylä gård i Rimito Sochn."
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11478540
Raastuvanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat > Turun raastuvanoikeuden tuomiokirjat > Tuomiokirjat 1654-1654 (z:23) (s. 106 yläosa)
Simon Påhlsson Beltar näyttäisi esiintyvän Maariassa "arrendator öfver Store Ladugård". Katselin muutamien vuosien käräjäjuttuja ja löysin mainintoja 1628 alkaen.
"Historiaa"; "Iso-Heikkilän kartanoa kutsuttiin 1400-luvulla nimellä ”Åbo slotz ladegårdh”, Turun linnan latokartano."
"...ja vuoteen 1944 asti Iso-Heikkilä kuuluikin monien Turun nykyalueiden ohella Maarian kuntaan."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Iso-Heikkil%C3%A4 (Wikipedia)
T: Janne H
Simon Pålsson mainitaan veronkantajana Maarian (Vårfrukyrka) käräjillä 5.11.1632:
"Simon Pålsson upbördsman på Boskapspenningarna..."
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791428
Maskun tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1630-1636 (I KO a:2)
https://sv.wikipedia.org/wiki/Boskapspenningar (Wikipedia)
Simon Påwelsson Beltaren hautaustieto Turun Tuomiokirkossa 19.7.1657
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22676396
Simon Påwelsson Beltaren hautaustieto Turun Tuomiokirkossa 19.7.1657
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22676396
Kiitos paljon näistä tiedoista. Simon Pauli Belter kuoli näin Turun Brahenkadulla (Kalannin eli Uudenkirkon) tyttärensä jälkeen seuraavana vuonna.
Elisabet Belterin vihkipäivä on mm. Kansallisbiografiassa 3.11. mutta Adelsvapenissa 30.11., tosin ehkä vain numerot 0 ja 3 ovat vaihtuneet käänteisestä päivämäärätyylistä johtuen:
"Jonas Mathiae Cerestes, sedermera Raumannus...Gift 1639-11-30 på Alakylä gård i Rimito socken med Elisabet Belter, död i barnsäng 1656-02-15, dotter av Simon Pauli Belter."
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Fredenheim_nr_1980
T: Janne H
Simon Pauli Belterin omakätinen allekirjoitus arrendaattorina löytyy Maskun voutikunnan tileissä ratsumiehiä koskevan rahasumman toimittamiseen (ja Ruskon autiotilaan) liittyvän tositteen lopussa:
"...Arrendatoren widh stoor ladugården Simon Beltar..." (Nils Bielken tosite Turun linnassa 27.11.1629)
"Simon Pålsson Beltar" (lopussa oma lause ja allekirjoitus 3.2.1630)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1945627
Varsinais-Suomen voutikuntien tilejä > Asiakirjat > Maskun voutikunnan tilikirja 1629-1629 (1882), fol. 120
https://www.geni.com/people/Simon-Belter/6000000008129738078 (Geni)
T: Janne H
Simon Påwelssonin leski Karin esiintyy vuoteen 1663 asti Aninkaisilla, mutta tämän jälkeen pari vuotta joku Margareta asukkina ja sitten vaihtuu omistaja (tai asuja?). Tilalle tulee Johan Frantson perheineen.
Stickulan porukasta on yksi perinnönjakojuttu Turun raastuvassa 1662 Bertil Mickelsson Stickulan jälkeen (vht. Mickel Olofsson Sticku ja Margareta Jacobsdr).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11505633
Laitan nyt jotain tähän Beltaresta. Voi olla, että osa on jo tullut mainittua.
12 - Lakimääräiset käräjät - Mynämäki (Wirmo) - 1630 28/7 14
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791366
Simo Belter arrendator wid store ladugården, lätt upläsa hans N:des Gubernatorens honom(?) gifwa tilstånd på --- Daterat Åbo slått denn 24 Maij 1630. Hwilcket tillåter honom(?) till gården …
Nousiainen (Nousis), Masku, Lemu - 1631 7/2
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791465
Tildömdes Jören Belter frå Åbo bekomma sin witterliga gäld af Matzes efterlefwerska i Kärmäle denn han inthet kunde förneeka …
Eli näyttäisi olevan joku Turun Jöran Belter.
Turun kaupungin Älvsborgin lunnaiden kantoluettelo 1614-1619 (483Ba)
Aninkainen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719812
Mats Beltar
Turun kaupungin Älvsborgin lunnaiden kantoluettelot 1616-1619 (483Bj)
1618
Mätäjärvi
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1720612
Knut Beltar
Aninkainen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1720617
Madz Beltar
Turun tuomiokirkon tili 1587-1591 (255)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698000
Haffwer Lasse Belttare bekommit för ...
Turun tuomiokirkon tili 1608-1615 (261)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698121
Lasse Belttare för een oxe hwadh, som han bruckadhe och giorde ...
Påwal Belttare för een klåcko klemps hengd ? ...
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698131
Uthgiften:
Är gifven Madz Ersso- i betalning, kalck
Uthi arbetz löhn:
Bengt Klensmedh, Sigfred, Henrich, Morten, Clemeth
Smedhen alla
Lasse, Bertill, Påwel belttare alla
Oikeastaan jouduin tähän ketjuun, kun etsin tietoja Sigfrid Larssonista. Ja nyt kun etsin tuota nimeä Turun kirkontileistä, törmäsin hauskaan yksittäiseen aukeamaan, jossa tuntuu olevan vähän kaikkia tuttuja hahmoja. Tuskin tämä sinänsä on mikään suuri poikkeus. Kyllä näitä nimiä näissä vilisee, mutta tileissä harvoin on kovin hyödyllistä tietoja henkilöistä. Tuossa nyt siis jotain yhdeltä aukeamalta:
Turun tuomiokirkon tili 1601-1601 (260a)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698097
Innama
Sigfred Sigfredsson
Een Sweriges bonde ett saak för -5
Bertill Mårtensson
Sigfred Larsson
Een Sweriges bonde
Sigfred Sigfredsson
Knapila Cnutt
Michill Hållå
Eskill Skräddare
Åt Lasse Belttare
Pouall Belttare
Michael Martini för thz han förlent kyrckionnes böcker
Bertill Mårthensson
Sigfredh Sigfredsson
Nils Hårckillsson (?)
Tämä ketju lähti liikkeelle yhdestä käräjäjutusta. Tässä nyt nopeasti tulkittuna.
Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1637-1643 (I KO a:3)
Lakimääräiset käräjät - Nousiainen (Nousis), Masku, Lemu - 1638 1/3, s. 69
Sigfredh Larsson i Geitilä kärer till Erich Thomasson Simon Beltars uttrijdare, och honom tiltalar om sin hest han nu nästförleden marcknadz dagh i Nådendaall honom uth ur hans herberge hoos Eskill Sutar ifrå tagitt hafwerr, och för fulkomligitt råhn honom beklagar. Erich swarar att han i så måtte togh hesten och dett giorde efter Erich Målars befalningh för någon gield be:te Erich Målar fordrar af Sigfredh på Simon Bloom wegna. Sigfred swarar hwadh gelden belangar medh Simon, seger han honom för den hafwa full pantt tiltalar honom allenast om hesten han honom owitterligen uthur hans herberge hafwer bårttråntt och den ennu bårta hafwer honom till stoor sacknatt och skadha. Erich skiuter detta altt på Målaren, och begärer upskof. Detta blef så honom af Retten bewiliatt, doch skaffe sigh bårgan till des saaken blifuer uttfördt och till nemda.
Geitilän Sigfrid Larsson syyttää Simon Beltarin käskynajajaa Erik Thomassonia siitä, että tämä on edellisillä markkinapäivillä Naantalissa vienyt hänen hevosensa majapaikasta Eskill Suutarin luona. Erik vastaa, että otti hevosen Erik Målaren käskystä, joka hakee Simon Blomin puolesta rahoja Sigfridiltä. Sigfridin mukaan se ei vaikuta asiaan vaan hänen hevosensa on ilman syytä edelleen poissa, mistä on paljon harmia. Erik Thomasson siirtää vastuun Målarelle ja vaatii asian lykkäystä. Oikeus lykkää asiaa, jotta siihen saadaan takaajat ja lautamiehet.
Benedictus
18.04.24, 10:11
Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä janhyva https://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (https://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=305957#post305957)
https://www.geni.com/people/Carin-St...00088073297893 (https://www.geni.com/people/Carin-Sticku/6000000088073297893)
Äitilinja Valpuri Innamaahan on nyt poistunut noiden esille tulleiden tuomiokirjatietojen myötä. Karin Jacobsdotter ei mielestäni vaikuta Gråå-suvun lasten äidiltä, mutta tilan aiemmin omistaneelle Mårten Olofssonille asutuksen yleisluettelossa merkityn pojan Olof Mårtenssonin oletettava esiintyminen vielä Simon Påvelsson Beltaren Ärlan isännyyden aikana nimillä Olof Mårtensson ja Simonsson kuin kyseessä olisi poikapuoli antaisi ymmärtää toista.
T: Janne H
Asian voisi selittää se, jos Olof Mårtensson olisi palannut myydylle kotitilalleen tilapäiseksi isännäksi Simon Pauli Belterin ollessa Turussa tai Raumalla tai olisi nainut Simon Påvelssonin kirjaamatta jätetyn tyttären. Hän on kai voinut olla jopa Jonas Raumannuksen vaimon Elisabet Simonsdotter Belterin 1. aviomies. Simonilla on tietenkin voinut olla myös oma Olof-poika, joka on merkitty vahingossa aiemman asukkaan mukaisella patronyymillä.
---------------
Merikarvian kirkkoherra, aiemmin Lapväärtin kappalainen mainitaan SAY:ssä kerran nimellä Gråå.
Hänellä oli vaimo Valborg, jonka patronyymiä ei ole mainittu .
On arveltu, että hän olisi ollut Lapväärtin erotetun khr Ilonuksen tyrär.
Periaatteessa Valborg voisi olla Simon Belttaren mainitsematon tytär.
Se selittäisi Olof Mårtenssonin maininnat Äerlässä.
Äerlä myytiin ilmeisesti, koska vouti Mårten Olofsson osti Huittisista Naatulan tilan, jolloin Äerlä myynti miniän isälle olisi ollut lookista.
Tämä on vain pohdintaa.Paljon auttaisi kun tiedettäisiin Valborgin isännimi sekä Mårten Olofssonin 1.vaimon nimi ja suku.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.