Ruusuja hopeamaljassa

[Seppo Niinioja]

Mitens olis tälläinen aihe niille, jotka ovat kannuihin kyllästyneet? Kyllähän Erkki Junkkarista (1929-2008) kelpasi kuunnella, tribuutti (pakkovero?) hänelle, kuten nykypolvi sanoo!

Seppo Niinioja

[Tapani Kovalaine]

Asian vierestä on yksi paikka piilottaa Erkki Junkkarinen, mutta huomasinpas! Hänen vuosiluvuissaan on tietosisälltö ehkä oikein, mutta todellakin ehkä. Sillä kotelossa nro 5 Sukututkimuksia, löytyy JoMassa Marko Junkkarisen toimittama pienpainate, jonka sukututkimuksellisesta arkistotyöosuudesta on huolehtinut FM Jukka Partanen. Painatteen ulkoasu on silmiinpistävän huoliteltu ja graafisesti tyylikäs.

Tutkimuksen otsikkona on Leppävirran Moninmäen Eerikkalan Junkkarisen suku. (Kopijyvä, Joensuu 2004). Ykkösenä mainitaan Erkki Junkkarinen 1673-1755 ja vaimonsa Liisa Kaisa Ässitär 1679-1757. Heidän lapsistaan tuodaan esille erityisesti Arvi Junkkarinen 1716-1777, joka kunnostautui rakentamalla elämäntyönään säilytyspaikkoja hopeamaljoille ja pikareille ja kannuillekin. Ainakin 8 kirkkoa ja useita kellotapuleita tämä Arvi timpuriensa avustamana rakensi tai rakennutti. Arvin velipoika Erkki Junkkarinen s. 1713 on mulle sillä tavalla sukua, että hän on lastenlasteni esi-isä...
Vaimonsa oli Anna Juditar s. 1720 ja voi olla sukunimestään päätellen Juutilaisia tai Juuttien sukua Leppävirran, Joroisten ja Rantasalmen seuduilta.

[Seppo Niinioja]

Asian vierestä on yksi paikka piilottaa Erkki Junkkarinen, mutta huomasinpas! Hänen vuosiluvuissaan on tietosisälltö ehkä oikein, mutta todellakin ehkä. Sillä kotelossa nro 5 Sukututkimuksia, löytyy JoMassa Marko Junkkarisen toimittama pienpainate, jonka sukututkimuksellisesta arkistotyöosuudesta on huolehtinut FM Jukka Partanen. Painatteen ulkoasu on silmiinpistävän huoliteltu ja graafisesti tyylikäs.

Tutkimuksen otsikkona on Leppävirran Moninmäen Eerikkalan Junkkarisen suku. (Kopijyvä, Joensuu 2004). Ykkösenä mainitaan Erkki Junkkarinen 1673-1755 ja vaimonsa Liisa Kaisa Ässitär 1679-1757. Heidän lapsistaan tuodaan esille erityisesti Arvi Junkkarinen 1716-1777, joka kunnostautui rakentamalla elämäntyönään säilytyspaikkoja hopeamaljoille ja pikareille ja kannuillekin. Ainakin 8 kirkkoa ja useita kellotapuleita tämä Arvi timpuriensa avustamana rakensi tai rakennutti. Arvin velipoika Erkki Junkkarinen s. 1713 on mulle sillä tavalla sukua, että hän on lastenlasteni esi-isä...
Vaimonsa oli Anna Juditar s. 1720 ja voi olla sukunimestään päätellen Juutilaisia tai Juuttien sukua Leppävirran, Joroisten ja Rantasalmen seuduilta.

Eihän sinulta mikään huomaamatta jää! Amerikassa on sukututkimustoimisto Family Sleuths, Sukuvainukoirat tai -salapoliisit, jonka perustajia on suomalaisjuurinen Timothy Laitila Vincent, A.G. (akreditoitu genealogi). Jos Forum perustaa Vuoden sukuvainukoira -palkinnon, olen valmis äänestämään sinua.

Taidamme mekin olla melkein sukua: Tyttärenpojan esi-isät olivat 12 ensimmäiseltä polveltaan Itkosia, joiden ensimmäinen tunnettu esi-isä on syntynyt n. 1520 Jääskessä, mistä siirtyivät Leppävirralle. Sinähän olit Jääskessä henkikirjoittajana, joten ainakin semmoinen linkki meillä on:).

Seppo Niinioja

[Tapani Kovalaine]

Sukuvainukoira jos olisin, niin kirjoittelisin seuraavasti:
Erkki Junkkarisella s. 1713 oli poikiensa lisäksi tytär Elisabet Junkkarinen 1739-1811, joka sai Iivari Vänttinen -aviomiehensä 1735-1786 kanssa pojan, Fredrik Vänttisen 1762-1812 ja tämä vihittiin 1792 Leppävirralla Kaarina Laurintytär Itkosen, s. 1769 Kotalahti 3 Petäjämäki, kanssa. Tämä Kaarina oli Seppo Niiniojan ja Tapani Kovalaineen sukulainen, mutta oikeammin vain lankouden kautta...

[Seppo Niinioja]

Sukuvainukoira jos olisin, niin kirjoittelisin seuraavasti:
Erkki Junkkarisella s. 1713 oli poikiensa lisäksi tytär Elisabet Junkkarinen 1739-1811, joka sai Iivari Vänttinen -aviomiehensä 1735-1786 kanssa pojan, Fredrik Vänttisen 1762-1812 ja tämä vihittiin 1792 Leppävirralla Kaarina Laurintytär Itkosen, s. 1769 Kotalahti 3 Petäjämäki, kanssa. Tämä Kaarina oli Seppo Niiniojan ja Tapani Kovalaineen sukulainen, mutta oikeammin vain lankouden kautta...

Tämän Kaarina Laurintytär Itkosen löysinkin Leppävirran vuosien 1777-1783 rippikirjan kuvasta 53 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=363&pnum=53 . Vävypojalta saamani moniste on nimeltään Lauri Itkosen jälkeläisiä B-haarassa ja näyttää että Kaarina kuului toiseen haaraan. Meidän tyttärenpoikamme on Itkosten kautta XVII polvea.

Kun tunnen aika vähän Itä-Suomea ja yksi amerikansokeriserkku on tulossa katsomaan esi-isien asuinsijoja mm. Kaavissa ja Liperissä, kysyisin samalla, miten kirkonkirjoihin merkityistä talojen numeroista saa näppärästi talojen nimet ja sijaintipaikat 1800-luvun loppupuolella tai miten tietyn tilan voi muuten helpoiten paikallistaa. GPS-navigaattoria käyttäenhän voi sitten astella ihan tarkalle paikalle, vaikka siinä ei edes taloa enää olisi. Tämä mies on kiinnostunut enemmän esi-isistä ja paikoista kuin mahdollisista nykyisistä suomalaisista sukulaisista. Länsi-Suomessahan on tuolloin rippikirjoihin merkitty yleensä sekä maakirjanumero että nimi.
Tuossa Petäjämäen sivussa ei taas ole maakirjanumeroa, mikä minusta näyttää olevan tavallisempi kuin nimi.

Seppo

[Sami Lehtonen]

Kolminkertainen iskelmäkuningas Kalevi Tauru levytti vuonna 1954 kappaleen Valkoiset kielot, joita tarjoan myös vaasin/kannun täytteeksi.

Tarinan mukaan se oli Erkki Junkkarisen serkku, joka sokerijuurikaspellolta vuonna -52 hätisti Kalevin osallistumaan Erkin tavoin iskelmälaulukilpailuihin. Kukahan serkku olisi mahtanut olla kyseessä? Juurikaspellon sijainnista en tiedä.

[tellervoranta]

Kielot ovat lempparikukkani :);).Olenpas tainnut kirjoittaa runonkin niistä...ruukussa ei saa olla salalokeroja eikä vallankaan ruuvattavia sellaisia.....

[Seppo Niinioja]

Kielot ovat lempparikukkani :);).Olenpas tainnut kirjoittaa runonkin niistä...ruukussa ei saa olla salalokeroja eikä vallankaan ruuvattavia sellaisia.....

Ruuvit ovat brutaaleja ja klemmarit sekä naittajan niitit arkistoitavien papereiden tuho.

Lisään listaan yltiömelodramaattisen Kielon jäähyväiset. Mutta nyt sienimetsään!

Seppo

[Erkki Järvinen]

Ruuvit ovat brutaaleja ja klemmarit sekä naittajan niitit arkistoitavien papereiden tuho.

Lisään listaan yltiömelodramaattisen Kielon jäähyväiset. Mutta nyt sienimetsään!

Seppo

Siispä: kaipaisin "Taavetin huoneen Herra eli kolme vuotta Jerusalemin pyhässä kaupungissa" Kirjoitti Professori J.H. Ingraham. -kirjan uuden suomennoksen Esipuhetta; joka alkaa seuraavasti "Kirjoja on aikojen kuluessa kirjoitettu monen kaltaisiakin, mutta tuosta ihmeitten ihmeestä, ..........."
Tämä esipuhe sivu on hallussani olevasta vanhasta kirjasta revennyt joten jos joku sattumalta tuon kirjan omistaa niin skannaisi tuon esipuheen sivun ja laittaisi tulemaan yksityisviestinä minulle.

Kirjaa korjatessani saisin tuon sivun sitten siihen liittää ottaen kyllä huomioon tuon Sepon lausuman tuolta edeltä.

Kaikenlaisten vanhojen kirjojen ystävä kun olen.

Ruusut ovat kyllä itsessään kauniita vaikkei niille hopemaljaa löytyisikään.

[Tapani Kovalaine]

Asian vierestä arvelin kirjoittaa. Luin tänään ensi kerran sanan, jota en ole ennen kuullut. Se sana on Kaavissa. Olen pienenä asunut 20 vuotta 10 km:n päässä Kaavin kunnan rajalta. Opin tietämään, että Suomessa on ehkä vain kolme kunnan nimeä, jotka käskevät tekemään jotakin: kaavi, kisko ja sauvo. Joku rikkiviisas väitti, että salkoa sanasta tulee salo. Kysyin hältä, että kiivetäkö pitäisi.

Käytiin usein Kaavilla, ei koskaan Kaavissa. Vaan jos haluaa tietää 1700- ja 1800-lukujen talojen ja isäntien nimien perusteella, missä esi-isät ovat asuneet, niin lähes parhaan tuloksen saa, kun hankkii käyttöönsä Marja-Liisa Tuomen opuksen Suur-Liperin historia (Kaavi kuului Liperiin). Kirjan lopussa on oikke hyvä isäntäluettelo, jossa on vanhat ja uudet numerot.

Toinen erinomainen kirja on professori Veijo Saloheimon kirja Pohjois-Karjalan asutusmuodot, osa yy ja osa kaa. Karttapiirroksiin on laitettu kaikki nekin talot, jotka ovat kaskeamisen takia siirtyilleet paremmille kaskipaikoille.

Kolmas tietolähde on Ammattilaisen karttapaikka netissä (maksullinen), josta löytää tilojen rajat ja rekisterinumerot. Tuon tietolähteen voittaa kyllä kirkkaasti maanmittauslaitoksen asiakaspalvelun piste, lähin sellainen. Jos kysyn heiltä, missä on Hiljaisten miesten laakso (Kangasalassa vai liekö sittenkin Kangasalalla, nuo on niin vaikeita nuo taivutukset...vanhemmiten) tai kiinteistö, jonka nimi on Olieliei (Tohmajärvellä tietysti!), niin vastaus löytyy heti ja saan myös tiedon, mistä tila on lohottu eli halottu ja milloin. Ja milloin emätila on syntynyt. Ja milloin emätilan emätilan emätila on syntynyt. Ja vielä heidän ruutuunsa ilmestyy näyttöön sijaintitietoa sekä isojaon aktien nummerot.

Asian vierestä edelleen: länttäri (eli siis eräs lääninmaanmittari) kertoi, kun vanhaisäntä alkoi olla 80 vee ja hänen viljelijäpoikansa hermostuksissaan hankkivat maanmittarin, joka kertoili poikien pyynnöstä vanhalle isännälle, miten tiluksista voisi saada lohkomalla tai halkomalla erinomaisen elinkelpoisia tiloja, kun nuo pojat voisivat itsenäisesti sen jälkeen viljellä tilojaan.

Esitelmöinnin lopuksi mittari kysyi isännältä, että mitenkäs olisi, kiinnostaisko lohkominen tai halkominen? Vanha isäntä silloin empimättä vastasi: Oon meinannu, että kun pojista aika jättää, mie myyn koko höskän kaikkine tiluksineen...

[Make]

Asian vierestä Tapanin kirjoitukseen viitaten kevennyksenä:

Miksi sanotaan Tampereella mutta Turussa - kuten Raumalla mutta Porissa ?

Ai et tiedä? No onko sinusta mukavampaa olla kusella kuin kusessa :D:

Toteaa ex-raumalainen, nyt tamperelainen ;)

[Heikki Koskela]

Ai et tiedä? No onko sinusta mukavampaa olla kusella kuin kusessa :D:

Toteaa ex-raumalainen, nyt tamperelainen ;)

On sitä oltu -lla ja -ssa, jälkimmäisessä harvemmin. :)

[Seppo Niinioja]

On sitä oltu -lla ja -ssa, jälkimmäisessä harvemmin. :)

Kuin myös. Ja kuten Tapani huomauttti, niin Kaavillahan sen olla pitää, tässä viralliset ohjeet:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=461
Riihimäellä on muoto, johon olen tottunut, mutta maalaisserkut Lopella käyttävät aina muotoa Riihimäessä. Molemmat ovat oikein, sanoo KOTUS. Tuolla on muutakin hyvää nimiopastusta mahdollisille sukukirjan tekijöille tai sellaisiksi aikoville.

Tästä muistui mieleeni, että minut kutsuttiin toissa keväänä terveysasemalle prediabetes-kursille elintapojen parantamiseksi, syystä kyllä. Annoin tuolle kurssille uuden nimen "Kurssi diabeetikoille ja sellaisiksi aikoville".

Seppo Niinioja

[Erkki Järvinen]

Asian vierestä Tapanin kirjoitukseen viitaten kevennyksenä:

Miksi sanotaan Tampereella mutta Turussa - kuten Raumalla mutta Porissa ?

Ai et tiedä? No onko sinusta mukavampaa olla kusella kuin kusessa :D:

Toteaa ex-raumalainen, nyt tamperelainen ;)

Hyvä kysymys; mutta onhan se selvääkin selvempää, että jos ollaan Turulla - niin silloin voipi Turku olla vielä matkan päässä :D:

noihin toisiin mitään sanokaan :)

[Seppo Niinioja]

Asian vierestä arvelin kirjoittaa. Luin tänään ensi kerran sanan, jota en ole ennen kuullut. Se sana on Kaavissa. Olen pienenä asunut 20 vuotta 10 km:n päässä Kaavin kunnan rajalta. Opin tietämään, että Suomessa on ehkä vain kolme kunnan nimeä, jotka käskevät tekemään jotakin: kaavi, kisko ja sauvo. Joku rikkiviisas väitti, että salkoa sanasta tulee salo. Kysyin hältä, että kiivetäkö pitäisi.

Käytiin usein Kaavilla, ei koskaan Kaavissa. Vaan jos haluaa tietää 1700- ja 1800-lukujen talojen ja isäntien nimien perusteella, missä esi-isät ovat asuneet, niin lähes parhaan tuloksen saa, kun hankkii käyttöönsä Marja-Liisa Tuomen opuksen Suur-Liperin historia (Kaavi kuului Liperiin). Kirjan lopussa on oikke hyvä isäntäluettelo, jossa on vanhat ja uudet numerot.

Toinen erinomainen kirja on professori Veijo Saloheimon kirja Pohjois-Karjalan asutusmuodot, osa yy ja osa kaa. Karttapiirroksiin on laitettu kaikki nekin talot, jotka ovat kaskeamisen takia siirtyilleet paremmille kaskipaikoille.

Kolmas tietolähde on Ammattilaisen karttapaikka netissä (maksullinen), josta löytää tilojen rajat ja rekisterinumerot. Tuon tietolähteen voittaa kyllä kirkkaasti maanmittauslaitoksen asiakaspalvelun piste, lähin sellainen. Jos kysyn heiltä, missä on Hiljaisten miesten laakso (Kangasalassa vai liekö sittenkin Kangasalalla, nuo on niin vaikeita nuo taivutukset...vanhemmiten) tai kiinteistö, jonka nimi on Olieliei (Tohmajärvellä tietysti!), niin vastaus löytyy heti ja saan myös tiedon, mistä tila on lohottu eli halottu ja milloin. Ja milloin emätila on syntynyt. Ja milloin emätilan emätilan emätila on syntynyt. Ja vielä heidän ruutuunsa ilmestyy näyttöön sijaintitietoa sekä isojaon aktien nummerot.

Asian vierestä edelleen: länttäri (eli siis eräs lääninmaanmittari) kertoi, kun vanhaisäntä alkoi olla 80 vee ja hänen viljelijäpoikansa hermostuksissaan hankkivat maanmittarin, joka kertoili poikien pyynnöstä vanhalle isännälle, miten tiluksista voisi saada lohkomalla tai halkomalla erinomaisen elinkelpoisia tiloja, kun nuo pojat voisivat itsenäisesti sen jälkeen viljellä tilojaan.

Esitelmöinnin lopuksi mittari kysyi isännältä, että mitenkäs olisi, kiinnostaisko lohkominen tai halkominen? Vanha isäntä silloin empimättä vastasi: Oon meinannu, että kun pojista aika jättää, mie myyn koko höskän kaikkine tiluksineen...

Siis Kaavilla, kuten jo tunnustin. Kiitos hyvistä vinkeistä! Paksun Suur-Liperin historian olen kyllä Kansallisarkistossa nähnyt, mutta en ole huomannut tutkia siitä Kaavia. Pitäjien jaot tietysi tuppaavat hämäämään, kun joku saattaa kuolla muualla kuin syntyy, vaikka paikka olisi ihan sama.

Vietin Pasilassa tunnin verran maanmittauslaitoksen asiakaspalvelupisteessä jokin aikaa sitten. Palvelu oli tosiaan erinomaista ja sain tilojen "sukupuita" ynnä muuta muutamalla eurolla. Ongelma on tällä hetkellä vain se, mihin olenkaan ne pistänyt talteen...

Toiseen kohteeseen Alavudella olenkin saanut jo apua Heikki Koskelalta ja toiseltakin sikäläiseltä.

Äskettäin muuten opin, että salo tarkoittaa myös metsäistä suurehkoa saarta, esim. Oulunsalo, Manamansalo.

t. Seppo N.

[Sami Lehtonen]

Äskettäin muuten opin, että salo tarkoittaa myös metsäistä suurehkoa saarta, esim. Oulunsalo, Manamansalo.

t. Seppo N.

Unohdit listastasi tunnetuimman eli Turun Ruissalon. Minäkin olen Riihimäellä, tai sitten Riksussa, mutta yleensä olen menossa Riihimäkeen - tai Riihmäkeen, niinkuin useimmat kanta-hämäläiset sen sanoisivat.

[Heikki Koskela]

Kaikki merkit viittaisivat siihen, että paikannimien taivutus ei olekaan kuolemanvakava asia. Tosin ei voi sanoa ihan mitä tahansa, esim. ei voida sanoa Alajärvessä. Silloinhan kastusi housunpuntit pahoin (vaikka Alajärvi onkin hyvin matala).
Ritva Korhonen, joka on opiskelukaveri Vimpelin lukiosta alkaen ja sitten yliopistoajoilta, on tehnyt Sepon osoittaman nimiluettelon. Kyllä minä kuitenkin Ritvan harmiksi joskus taivuttelen paikannimiä eri tavoin. Kai minä olen saanut huonon kotikasvatuksen.

Minulla on kuitenkin aihetta laittaa ruusuja hopeamaljaan ensi lauantaina.

[Sami Lehtonen]

Niinhän sitä kävi entiselle miehellekin juomia tilatessa, että kysymys: "Koskas ne on Kustavissa?" ymmärrettiin väärin.

Ylistaro voitti kädenväännön Nurmon kanssa ja sai pitää Alapääntiensä - tai oikeammin nurmolaiset taisivat haluta omastaan eroon.

Muuten, tiesikö kukaan sitä Junkkarisen serkkua?

[Seppo Niinioja]

Niinhän sitä kävi entiselle miehellekin juomia tilatessa, että kysymys: "Koskas ne on Kustavissa?" ymmärrettiin väärin.

Ylistaro voitti kädenväännön Nurmon kanssa ja sai pitää Alapääntiensä - tai oikeammin nurmolaiset taisivat haluta omastaan eroon.

Muuten, tiesikö kukaan sitä Junkkarisen serkkua?

Taitaa mennä risujen puolelle, mutta vähän elekieltäkin:
Koitan ottaa - kosken korvaa

[Heikki Koskela]

Vielä ennen kuin ketju suljetaan.

Alajärveltä kuljettiin ennen Alapään kautta Karvalaan (Lappajärveä). :D: Se on tosi - niih.

[Juha]

Mitäpäs tätä sulkemaan!

Onhan naapuripitäjä Marttilassa Marttayhdistys Alapään Martat!



Juha

[Päivi H]

Nyt minulle tuli kyllä aivan sopimaton naurukohtaus.

[Alpo Rantala]

Näyttää olevan Etelä-Hämettä koskevia muisteloitakin ketjussa. Muistelempa minäkin, Rengosta lähteneenä. Nuoruudessa mentiin Riihimäkeen Riutan lavalle tansseihin. Samoin käytiin Ourajoella Kaluvajalla ja siellä oli usein urheiluseura Lopen Uupuneiden edustajia ;). Kivoja muistoja jäi, eikä oikeinkirjoituksesta ole vieläkään tietoa.

Alpo Rantala
Suonenjoki

"Junantuomana Savossa"

[Sami Lehtonen]

Kyrön palloseuraa kuuleman mukaan kannustetaan rytmikkäällä huudolla:
"KyrPa! KyrPa!". Virallisesti seuran lyhenne taitaa olla FC KyPS.

Vuosaaren Viikingit oli legendaarinen urheiluseura aina vuoteen 1998, kunnes seurasi lajiutuminen, mutta ei se, josta herra Darwin meitä opetti. Aikanaan myös VV käynnisti oman salibandytoimintansa, mutta ongelmaksi muodostuikin se, että vakiintunut lyhenne salibandyseuralle oli SS, mutta nimi SS Viikingit koettiin hieman epäkorrektiksi - seura alkoi siis toimia akronyymillä SSV.

Oma jalkapalloilijan urani alkoi ja päättyi Tervakosken Padossa, jonka nimeä ei ainakaan tuolloin voinut käyttää luonnehtimaan pelaavaa alakertaa. Uralle ei myöskään koskaan osunut kohokohtaa - Hopeakannun nostelua. Sainpas aasinsillalla yhteyden ketjun aiheeseen.

Se tältä erää urheiluseuroista.

[Päivi H]

Täytyy vielä lisätä tuo Vetelin Yritys, joka on kai nykyisin Vetelin Urheilijat. En ole tästä varma.
Onkohan laskentamestari - tai miten sen nyt sanoisi - Seppo Niinioja laskenut, miten paljon tulee lisää ikää, jos nauraa vaikkapa 10 sekuntia?

[tellervoranta]

Onhan se Alapää täälläkin Tervolassa ja Louen tyttöjä sanottiin koulussa Louen Martoiksi.:eek:

Mitäpäs tätä sulkemaan!

Onhan naapuripitäjä Marttilassa Marttayhdistys Alapään Martat!



Juha

[Seppo Niinioja]

Täytyy vielä lisätä tuo Vetelin Yritys, joka on kai nykyisin Vetelin Urheilijat. En ole tästä varma.
Onkohan laskentamestari - tai miten sen nyt sanoisi - Seppo Niinioja laskenut, miten paljon tulee lisää ikää, jos nauraa vaikkapa 10 sekuntia?

Ei ole nyt juuri tuoretta tilastoa käsillä. Eiköhän sille vähintään tuhansien prosenttien tuoton saa. Hymyilemiseen tarvitaan vain 14 lihasta, vihaiseen ilmeeseen olikohan peräti 80.

Joku ehkä muistaa Kankkulan kaivo -nimiset hupailut kultaisilta nuoruusvuosilta. Niitä kirjoittivat Antero Alpola ja Aune Alatuuhonen, sittemmin Haarla.

Aune pääsi kerran Urkin kanssa samoihin pippaloihin. Esittely tapahtui näin:
Aune Alatuuhonen - Urho Yläkaljunen

Seppo N.

[Sami Lehtonen]

Enpä malta olla laittamatta vielä yhtä. Kun tuo angloamerikkalainen kulttuuri alkaa olla juurtunut Suomeenkin. Loppea lähelle liippaa - nyt kun ne vielä yhdistyy - tuo Riihimäki, niin pitää tuoda esiin ainoa pääsarjatasolla pelaava suomenkielinen käsipallojoukkue eli Riihimäen Cocks. Vielä jokunen vuosi sitten Cocksilla oli pääsarjatasolla seuranaan Helsinkiläinen Dicken, joten englantia haastavista maista tulleet saivat naureskella mainokselle käsipallon pääsarjatason ottelusta Cocks-Dicken.

Myös toimittajat huomasivat nimen hauskuuden ja mm. Yle uutisoi "Cocks kovana kärkiottelussa". Mennee jo samaan sarjaan, kun aikanaan oli iso otsikko - oliko peräti Hesarissa vai jommassa kummassa lööppilehdessä - että "Välbe saa kullistaan 5 miljoonaa". Sitä ne anaboliset steroidit teettää.

[Seppo Niinioja]

Finnair Magazinessa vai mikä se on konferenssitulkki kertoi, miten vaikeaa on kääntää eri kielten hienosti sanottuna idiomeja. Hän oli kerran kauhuissaan huomannut juuri päästäneensä suustaan lauseen "Early in bed and up with the cock". Tätähän suomalainen sananlasku teroittaa kääteisesti: "Illan virkku, aamun torkku, se tapa talon hävittää". Tehkäätte kuitenkin niinkus haluatte.

SN

[Make]

Vielä ennen kuin ketju suljetaan.

Mitäpä todellakaan sulkemaan, kuten Juhakin totesi. Päinvastoin voisi olla paikallaan ihan oma Kevennyksiä -topic. Tämänkin suosio kielii "tarpeesta" (siis sellaisen aihealueen). Kunhan pysytään aikuisina ja hyvän maun rajoissa. Mikä parasta jos löytyy vielä hyviä aasinsiltoja sukututkimukseen. Nauru ja hymy lisäävät elämäniloa :D:

Ai niin, Ala-Tuuhosesta tuli mieleen Jari Tervon tokaisu Uutisvuodossa: maaherra Pirjo ala-viiva-kapee. :oo:

[Seppo Niinioja]

Ensiksi se aasinsilta: Kai "Banaapotku" Pahlman ei ole anopilleni sukua, vaikka anopilla oli sama tyttönimi ja molemmissa suvuissa on muusikkoja ja pappeja.

Sitten arvoitus, jota voi tutkistella marketin heviosastolla: Miten päin banaani on tertussa?
Yst.vast.tämän lehd.kontt.nimim. Banaani

[Make]

Miten päin banaani on tertussa?
Yst.vast.tämän lehd.kontt.nimim. Banaani

Arvoisa nimi. Banaani:

Vastaan, että se on ihan Tertun oma asia :oo:

[tellervoranta]

Kysyisin arvoisilta :) forumilaisilta :
Mistä tietää, että on tulossa vanhaksi :confused::confused:

vinkiksi yksi: Kun melkein joka paikkaa särkee, ja ne paikat, joita ei särje, eivät toimi.

[Make]

Kysyisin arvoisilta :) forumilaisilta :
Mistä tietää, että on tulossa vanhaksi :confused::confused:

vinkiksi yksi: Kun melkein joka paikkaa särkee, ja ne paikat, joita ei särje, eivät toimi.

Minähän en vanhene, mutta yksi työkaveri väitti, että siitä tietää vanhenevansa kun märät unet muuttuvat kuiviksi pieruiksi :eek:

[Seppo Niinioja]

Arvoisa nimi. Banaani:

Vastaan, että se on ihan Tertun oma asia :oo:

Tunnut olevan perillä hevi-puolesta, vai meidän miniältämmekö olet tuon kuullut, kuten minä? (Ei ole nimeltään Terttu, latojan huomautus).

Seppo

[Raimo Laakso]

Siitä tietää tulleensa vanhaksi, kun nuoret naiset alkavat teititellä
Rami

[Heikki Koskela]

Kaikki merkit viittaisivat siihen, että paikannimien taivutus ei olekaan kuolemanvakava asia. Tosin ei voi sanoa ihan mitä tahansa, esim. ei voida sanoa Alajärvessä. Silloinhan kastusi housunpuntit pahoin (vaikka Alajärvi onkin hyvin matala).
Ritva Korhonen, joka on opiskelukaveri Vimpelin lukiosta alkaen ja sitten yliopistoajoilta, on tehnyt Sepon osoittaman nimiluettelon. Kyllä minä kuitenkin Ritvan harmiksi joskus taivuttelen paikannimiä eri tavoin. Kai minä olen saanut huonon kotikasvatuksen.

Minulla on kuitenkin aihetta laittaa ruusuja hopeamaljaan ensi lauantaina..

Lainaan ylläolevan tomppelin kirjoitusta aasinsillaksi ja jatkan tosipohjalta:

Käydessäni vaimon kanssa hänen lapsuuden kodissaan joudun ajamaan melko kolkon reitin Kyyjärven suuntaan. Lähdettyäni kotoa tulee vastaan seuraavat koettelemukset: Halla-Nälkä-Niskat nurin-Kuolema- jaTaivaaseen (suomennos= Halla-aho, Nälkämäki, Niskakangas, Kuolema ja Taivasmäki). Sitten ollaankin jo Kyyjärvellä. Takaisin palatessa asiat eivät juuri korjaannu.

Kuolemassa on jokakesäinen Kuoleman Hölkkä ja aikoinaan siellä toimi jauhomylly aivan tien laidalla. Lehdissä tietenkin mainostettiin myllyn toimintaa: "Kuoleman mylly jauhaa jälleen".

Pakko täällä on vain asua.

PS. Ruusut laitettin lasimaljaan. Hopemaljaan ei ollut varaa.

[Sami Lehtonen]

PS. Ruusut laitettin lasimaljaan. Hopemaljaan ei ollut varaa.

Oletko varma, ettei sellaista kuhmuista maljaa kuitenkin jossakin vaiheessa suvulla ollut - kenties sen pihisti ryssä tai sitten ei. Toisaalta perintö on voinut mennä toiseenkin haaraan tai sitten muuan kauppamies on sen Tukholmaan myynyt jonkun etäsukulaisen holhoojana tai omiin nimiinsä.

[Seppo Niinioja]

.

Lainaan ylläolevan tomppelin kirjoitusta aasinsillaksi ja jatkan tosipohjalta:

Käydessäni vaimon kanssa hänen lapsuuden kodissaan joudun ajamaan melko kolkon reitin Kyyjärven suuntaan. Lähdettyäni kotoa tulee vastaan seuraavat koettelemukset: Halla-Nälkä-Niskat nurin-Kuolema- jaTaivaaseen (suomennos= Halla-aho, Nälkämäki, Niskakangas, Kuolema ja Taivasmäki). Sitten ollaankin jo Kyyjärvellä. Takaisin palatessa asiat eivät juuri korjaannu.

Kuolemassa on jokakesäinen Kuoleman Hölkkä ja aikoinaan siellä toimi jauhomylly aivan tien laidalla. Lehdissä tietenkin mainostettiin myllyn toimintaa: "Kuoleman mylly jauhaa jälleen".

Pakko täällä on vain asua.

PS. Ruusut laitettin lasimaljaan. Hopemaljaan ei ollut varaa.

Lasimaljaanhan ne meilläkin laitetaan: Laakea perintöhopeamalja toimii nykyään vanhemman poikamme lasten kastemaljana, jos niitä vielä tule

Eihän sitä tässä uskalla sanoa kenen perintömaljaa/kannua ei ole vielä löydetty. Mistä tässä nyt sellaisia meille ehkä ei edes kuninkaiden perillisille olisikaan tarjolla? Ottajia olisi kyllä kai montakin.

Siis jos nyt oikein ymmärrän, veit anopille ruusuja helvetin tuskia pelkäämättä, aika rohkea teko! Kuullostaa ihan Danten jäämistöstä tutulta Jumalaisen näytelmän osalta I, Helvetti. Leinon suomennos, näköispainos v. 2000 oli halpa ja olen yli 100 sivua jo lukenutkin. Kuvat ovat kai itse Hieronymus Boschin. Anyways, lainaan ensimmäisen kuvan tekstiä:

Elomme vaelluksen keskitiessä
ma harhaelin synkkää metsämaata
polulta oikealta poikenneena.

Sitä sattuu nykyäänkin ainakin tämän viestiketjun kirjoittajille?, Jokunen vuosikymmen sitten puhuttiin viidenkymmennen villityksestä, eikä aiheetta. Mitä meillä vanhenevilla miehillä oli, kun ei ei ollut Viagraa ynnä muita? Ei mitään keinoa, sanon minä. Oli vain se riitelevä tyydyttämätön akka. Tätä ei nyt pidä ottaa muuna kuin mitä se karrikointina on, ei missään nimessä meidän tai kenenkään muun avioliitton kuvauksena, minkä yksityiskohtien julkituonti olisi vähintäänkin sopimatonta.

Kuusi vuotta Nurmijärvellä asuneena koetan omaksua Kiven kieltä, jota ei täällä enää suinkaan puhuta, jos edes Kiven aikoinakaan. Mutta eikö Nummisuutarien kanttoori Sepeteus tai joku muu sanonut, että "Kahdesta osasta rakensi hän saarnansa: Helvetin kauhusta ja taivaan ilosta." Näinhän se kai nytkin yleensä toimii.

Minulla oli tosi fiksu ja humaani anoppi (1920-1996), vieläkin kaipaan häntä. Ymmärsi ruusujen päälle.

Ruusuista saa naisilta yleensä pointseja, joita ei koskaan ole tarpeeksi. Platoninen ystävättäreni tosin väittää, että vaimohan tietty kysyy, että missäs taas olet ollut. Kohta 43 vuoden avioliittokokemuksella (Herregud ändå:oo:) annan yksinkertaisen neuvon: Ostakaa niitä, muutkin kukat käyvät tarpeeksi usein, että siippa ei osaa epäillä mitään vilunkia. Eipä sitä ole tässä tarvittukaan muuta kuin omasta miehisyydestä varmistumiseen, jos siihenkään. Sangen vanhana ja liiankin uskollisena aviomiehenä uskallan sanoa, että kyllä itse kullakin on oikeus ihmissuhteisiin vastakkaiseen sukupuoleenkin, ellei se uhkaa liiton perusteita (ja vaikka uhkaisikin, se voi olla aiheellista, vaikkakin onnetonta) ja tuottaa sellaista lisäarvoa, jota ei tuon yhden kanssa, ei tietysti minunkaan ei voi saavuttaa.

Mitenkähän nyt näin herkistyinkään. Kai se oli tuo ruusun tuoksu olohuoneen pöydällä...

Seppo Niinioja

P.S. Saatan kirjoittaa aamulla vähän viisaammiin, vaikka eppäilen. Menkööt tämä nyt kuitenskin enempi tajunnanvirtana, come what may, sano engelsmanni.
S-a

[Seppo Niinioja]

Siitä tietää tulleensa vanhaksi, kun nuoret naiset alkavat teititellä
Rami

Veitpä sanat suustani, kolmannella kotimaisella You hit the nail from my mouth, teoksesta Kataloogillinen joita ei ole, sen vielä ilmestymättömästä verbaalisesta osasta. Kielenvartijana minua kuitenkin hiukan kiusaa, että nämä nuoret naiset usein sotkevat sujuvasti sinuttelun ja teitittelyn asiakaspalvelutilanteissa. Mutta menköön, kunhan eivät rupea sedittelemään:D:

Seppo N.

[Heikki Koskela]

Oletko varma, ettei sellaista kuhmuista maljaa kuitenkin jossakin vaiheessa suvulla ollut - kenties sen pihisti ryssä tai sitten ei. Toisaalta perintö on voinut mennä toiseenkin haaraan tai sitten muuan kauppamies on sen Tukholmaan myynyt jonkun etäsukulaisen holhoojana tai omiin nimiinsä..

Sekä oman sukuni että vaimon suvun tuntien epäilen, ettei ainakaan viimeiseen 200 vuoteen ole ollut minkään näköistä kuhmuista maljaa. Tosin appiukkoni arjessa eläen purki aikoinaan oman äitinsä mökin pois lahoamasta ja hautasi kaiken irtaimen mökin alla olleeseen kellariin. Olin kiinnostunut vanhasta meijeristä, jonka hänen äitinsä omisti. Hän vain vastasi: "Siellä se on kellarissa". Maata oli kuitenkin jo päällä reilu metri, joten sinne myös jäi.

Mainitsemasi mahdollisuus kauppamiehestä on jäänyt tutkimatta. Pitäisiköhän aloittaa?

[Päivi H]

Parhaat onnittelut siis
Heikki Koskelalle, hopeamaljaa tai ei.
Terv. Päivi Haukinen

[Make]

Veitpä sanat suustani, kolmannella kotimaisella You hit the nail from my mouth, teoksesta Kataloogillinen joita ei ole, sen vielä ilmestymättömästä verbaalisesta osasta. Kielenvartijana minua kuitenkin hiukan kiusaa, että nämä nuoret naiset usein sotkevat sujuvasti sinuttelun ja teitittelyn asiakaspalvelutilanteissa. Mutta menköön, kunhan eivät rupea sedittelemään:D:

Seppo N.

No kun edes sedittelisivät. Nimittäin tositarina omalta kohdalta. Paikkana Tampereen liikennelaitoksen nivelbussi ruuhka-aikana noin vuosi sitten. Istuin (minä 56v) liki täydessä bussissa. Vieressäni oli tyhjä paikka kuitenkin, johtunee siitä että tuossa nivelen tuntumassa on hieman huono paikka. Bussiin nousee kolme tuollaista nuorta teinityttöä. Yksi heistä alkaa kovaäänisesti valittamaan: "V**U, en jaksa seistä, voi v..." (en jaksa kirjoittamalla toistaa tuota v-alkuista sanaa jatkossa niin tiheästi kuin se neidin suusta tuli...). Hän jatkoi tuota ruikutustaan v-sanalla ja vastaavilla höystäen. No hänen kaverinsa loihe hetken päästä neuvomaan "V** älä valita istu vaikka toho" ja osoitti paikkaa vieressäni. Johon tämä ruikuttaja "jaa v*** mää vai?, V***u ton v**un papparaisen viereen vai, V***U en varmaan istu".

Jälkeen päin harmitti kun en älynnyt vastata: "V***U paree onkin V***n ämmä s**tana, älä vetää v**uun s***na".

t. V**un papparainen

[Nina]

Seppo, Seppo. Onko Sinullakin tuo ihana Carelmanin 'Katalogillinen, joita ei ole'. Minun oli ihan pakko kaivaa se esiin ja tutkia ko katalogia - nykyisin jo irtolehtipainos.

Ehkäpä me nuoremmat (?) naiset tarvitsisimme tuotteen R1 - optiset sakset: eritoten vanhempia ja heikkonäköisiä naisia varten. Keskeyttämättä ompelua voi katsoa televisiota tai aateliskalenteria.:D:

[Sami Lehtonen]

No kun edes sedittelisivät. Nimittäin tositarina omalta kohdalta. Paikkana Tampereen liikennelaitoksen nivelbussi ruuhka-aikana noin vuosi sitten. Istuin (minä 56v) liki täydessä bussissa. Vieressäni oli tyhjä paikka kuitenkin, johtunee siitä että tuossa nivelen tuntumassa on hieman huono paikka. Bussiin nousee kolme tuollaista nuorta teinityttöä. Yksi heistä alkaa kovaäänisesti valittamaan: "V**U, en jaksa seistä, voi v..." (en jaksa kirjoittamalla toistaa tuota v-alkuista sanaa jatkossa niin tiheästi kuin se neidin suusta tuli...). Hän jatkoi tuota ruikutustaan v-sanalla ja vastaavilla höystäen. No hänen kaverinsa loihe hetken päästä neuvomaan "V** älä valita istu vaikka toho" ja osoitti paikkaa vieressäni. Johon tämä ruikuttaja "jaa v*** mää vai?, V***u ton v**un papparaisen viereen vai, V***U en varmaan istu".

Jälkeen päin harmitti kun en älynnyt vastata: "V***U paree onkin V***n ämmä s**tana, älä vetää v**uun s***na".

t. V**un papparainen

LOL ja ROTFLMAO

[JaskaS]

LOL ja ROTFLMAO

ROTFLBTCDICAJTTWADBSIHPWTRHITSBKABAYB

:) Jaska

[tellervoranta]

Toivotan ONNEA Heikille ja vaimollensa :):)
Lisäksi hieron aivonystyröitäni edellisten kirjoitusten johdosta, mihin pitäisi löytyä avain ;)

[Seppo Niinioja]

Seppo, Seppo. Onko Sinullakin tuo ihana Carelmanin 'Katalogillinen, joita ei ole'. Minun oli ihan pakko kaivaa se esiin ja tutkia ko katalogia - nykyisin jo irtolehtipainos.

Ehkäpä me nuoremmat (?) naiset tarvitsisimme tuotteen R1 - optiset sakset: eritoten vanhempia ja heikkonäköisiä naisia varten. Keskeyttämättä ompelua voi katsoa televisiota tai aateliskalenteria.:D:
Hyvä kysymys! On ollut, mutta ei ole moniin vuosiin antanut kuulua itsestään. Verbaaliselta puolelta kannattaa vielä mainita Alivaltiosihteerien juuri ilmestynyt kolmastoista esikoisteos, jota pojat esittelivät aamu-tv:ssä. Mahtaneeko Uutisvuodon parhaista paloista olla tehty vastaava? Kun vähän jatketaan, tästä viestiketjusta tulee näille kilpailija...

Seppo

[Seppo Niinioja]

ROTFLBTCDICAJTTWADBSIHPWTRHITSBKABAYB

:) Jaska
Olisiko tuo ohjelmoijan soveltuvuustestiä, jollaisessa kerran olin keskinkertaisin tuloksin? Vai olisiko koodi Caesar? Tutkitaanpas tilanne, sanoi Kirkkonummen konduktööri. Tai Niinhän se olikin, sanoi maisteri H.

Kirkkonummen konduktööriltä menivät pasmat sekaisin, kun olimme matkalla neljän lapsen kanssa Vantaalta Kirkkonummelle. Minulla oli kuukausilippu ja joku lapsista taisi olla jo 12 vuotta täyttänyt. Selvisi se sentään lopulta, paljonko piti maksaa lisää.
Maisterilla oli kasvojensa pelastamiskeinona tuo vakiovastaus, kun keskustelimme dataloggerin eli näköjään nykykielellä tiedon keräimen ohjelmoinnista eräässä mittaussovelluksessa. Aina välistä jouduimme tilaajan puolella muistuttamaan, mikä olikaan homman nimi.

SHAMASHSHAMMUPERCALEDFWLCH!

:D:Seppo

[Sami Lehtonen]

Toivotan ONNEA Heikille ja vaimollensa :):)
Lisäksi hieron aivonystyröitäni edellisten kirjoitusten johdosta, mihin pitäisi löytyä avain ;)

Avaimena noihin kaikkiin kolmeen voipi käyttää vaikka tätä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/EVVK

Ja jotta välttyisi tähtirekimäisiltä väärinkäsityksiltä, niin kuukkeli osaa kyllä kertoa noiden jokaisen sisällön. Sepon SHAMASHSHAMMUPERCALEDFWLCH! jäi kyllä löytymättä...

Onnittelut myös minun puolestani - taisi aiemmista viesteistä uupua.

[Sami Lehtonen]

Avaimena noihin kaikkiin kolmeen voipi käyttää vaikka tätä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/EVVK

Ja jotta välttyisi tähtirekimäisiltä väärinkäsityksiltä, niin kuukkeli osaa kyllä kertoa noiden jokaisen sisällön. Sepon SHAMASHSHAMMUPERCALEDFWLCH! jäi kyllä löytymättä...

Onnittelut myös minun puolestani - taisi aiemmista viesteistä uupua.

Oikeammin (teinien nykykielellä) viestini olisi pitänyt kuulua: KVG!

[tellervoranta]

Maalaisemäntä oli synnyttämässä, ja kätilö kutsunut lääkärin apuun. Isäntä istui kynsiään pureskellen tuvassa.
- Tuokaapa minulle hohtimet, lääkäri huhuili kamarin ovelta.
Niin tehtiin ja kohsillään lääkäri ilmaantui oviaukkoon ja huusi:
- Onko teillä vasaraa ja meisseliä?
Isäntä oli jo aivan sokissa työkaluja tuodessaan ja kuiskasi :
- Voiko tämä, hyvä lääkäri, päättyä hyvin?
- Kyllä vaan, kunhan saan ensin auki lääkärinlaukkuni.:p::p:

[Seppo Niinioja]

Haluatteko kuulla jutun, jonka kuulin eilen Kansallisarkiston paremmassa kuppilassa vähän katua alas? :(:mad::confused: Ei se mitään, kerron sen silti. Olen bongannut muuten siellä Peter Nymaninkin.

Kerron heti että tämä on faktaa, sillä se on sisäpiiritietoa eräältä sisätautilääkäriltä, tosin toisen käden sellaista. Tämä on päätynyt tutkimuksissaan siihen, että alkoholin terapeuttisen pitoisuuden titraaminen on äärimmäisen vaikeata. Titrausta ei pidä sekoittaa lotraukseen. Lähinnä kemian termi titraus tarkoittaa lääketieteessä ihan muuta kuin lotraus: Esimerkiksi: "Kipulääkeannos titrataan yksilöllisesti: aloitetaan pienistä annoksista ja lisätään vasteen mukaan." Kokemuksieni mukaan se vaste tulee kyllä ensiksi usein vaimon suusta :)


Hyvää viikonloppua!

Seppo N.

[Alpo Rantala]

Täällä Savossa on liiallisen lotrauksen jälkeisen päivän vaivojen hoitoon otettu alkoholia titraamalla, ehkäpä muuallakin. Se on kuitenkin täkäläisten mukaan yhtä vaikeaa kuin 'sammaleen poisto kulottamalla vanhalta pärekatolta'. Vaivat tulevat kuulemma kovemmiksi liiallisesta titraamisesta, vaikka 'kulotuksen' suorittaisi hopeamaljasta.

Alpo Rantala
Suonenjoki

[Sami Lehtonen]

Mennään nyt aavistus asiapuolellekin. Moni forumilla on surrut käytännesääntöjen sisältämää sanamuotoa, joka kieltää kirjaamasta henkilörekisteriin epätäydellistä, vanhentunutta tai virheellistä tietoa.

Itse Reijo Aarnio lohdutti meitä sukututkijoita eilen tieteiden talolla, että terveydenhuollon henkilörekistereissä on enimmäkseen väärää ja virheellistä tietoa (oikeaa tietoa alkaa löytyä sitten obduktiossa). Tästä enemmän, kunhan saan paneelikeskustelun muunnettua nettiin sopivaan muotoon.

[tellervoranta]

Kyllä olen tässä mietiskellyt, olisiko ollut parempi olla Villiruusu tai Kielonjäähyväiset tai öhmohm 2 eikä mitään allekirjoitusta. Ei tarvitsisi vastailla ikävänsävyisiin puheluihin tai vastaavaa, kun olen kuitenkin yrittänyt olla ystävällinen sekä henkilöille että henkilöiden julkaisujen suhteen.:oo:

Mennään nyt aavistus asiapuolellekin. Moni forumilla on surrut käytännesääntöjen sisältämää sanamuotoa, joka kieltää kirjaamasta henkilörekisteriin epätäydellistä, vanhentunutta tai virheellistä tietoa

Tosin en minäkään kaikille ole tarjonnut ruusuja hopeamaljoissa :rolleyes::cool::rolleyes:

[Sami Lehtonen]

Kyllä olen tässä mietiskellyt, olisiko ollut parempi olla Villiruusu tai Kielonjäähyväiset tai öhmohm 2 eikä mitään allekirjoitusta. Ei tarvitsisi vastailla ikävänsävyisiin puheluihin tai vastaavaa, kun olen kuitenkin yrittänyt olla ystävällinen sekä henkilöille että henkilöiden julkaisujen suhteen.:oo:



Tosin en minäkään kaikille ole tarjonnut ruusuja hopeamaljoissa :rolleyes:

Mulle jäi vähän epäselväksi, miten tämä ikävänsävyiset puhelut ym. liittyivät laittamaani viestiin, mutta kenties valaiset minua?

Kenelläpä olisikaan malja ylitsevuotavainen? :D:

[tellervoranta]

kirjoitin hiukan vierestä :), mutta tarkoitin sitä, että jos olen ÄKÄPUSSI ja ei allekirjoitusta, niin hakukoneilta ei löydä juttuja, jotka liittyy tunnistettavasti minuun. Tietysti on oltava oikein rekisteröitynyt.

[Seppo Niinioja]

Nurmijärven kuulumisia:

1. Mitä lukee Nurmijärven kirjastokortissa? Vastaus:
Jos ei olis saappaita, niin eipä taitais olla jalkojakaan.
- Aleksis Kivi

2. Poika lähti ensimmäiselle etelänmatkalleen. Laittoi äidilleen jylhän maisemakortin, jossa oli terveiset: "Kreeta levittäytyy juuri allani".
"Kunpa se Esko olisi nyt löytänyt hyvän tytön!", äiti huokasi.

[tellervoranta]

Pohjoisen paikka

Luutnantti opetti aloikkailla ilmansuuntia.
- Sanokaa alokas Ranta, missä kello on kahdeltatoista yöllä.
Alokas mietti ankarasti ja muotoili vastausta.
- Herra luutnantti, useimmilla se on seinällä tai kaapin päällä, saattaa olla tuolillakin. Ehkä naulassa. Mutta kyllä se on jollakin mahtanut jäädä ranteeseen.

pohjoisesta puhaltelee viima ja koheltelee ranta :rolleyes::cool::rolleyes: