Raatikaiset Kuopion seudulta

[Suvunhakija]

Onko tällä Forumilla Kuopion ent. Tavinsalmen alueen RAATIKAISTEN sukututkijoita tai tietääkö joku, kuka olisi tutkinut ja milloin?
Omat sukujuureni ovat Maaningan (nyk. Kuopion) Kurolanlahden kylässä. Olen Johan Raatikaisen s. n. 1702 ja Walbor Parviaisen s. n. 1696 jälkipolvea.
Perinnetiedon mukaan Raatikaiset ja Haataiset ovat tulleet 1500-luvulla Käärmelahteen Säämingin/Rantasalmen suunnalta. Onko tästä "muuttoaallosta" jollain tietoa?
Maa- ja henkikirjojen mukaan Raatikaisia on asunut 1600-luvulla mm. Käärmelahdessa, Hirvilahdessa ja myöhemmin myös Kurolanlahdessa ja Niemisjärvellä.
Meitä on kaksi sukututkimusharrastajaa jotka tutkimme Hirvilahden ja Kurolanlahden "haaroja", mutta yhteyttä näihin emme ole vielä löytäneet.

[Hilkka]

Hei

Minun sukuni vanhin Raatikainen on Tahvo Raatikainen s. 1698 k. 1767 ja hänen puolisonsa Elin Eskelinen s. 1699 k. 1760. He muuttivat Kuopion Hirvilahdesta Iisalmen Hernejärvelle kersantin puustelliin. He ovat Iisalmen maaseurakunnan rippikirjassa 1734 - 1740 kuva 20.

Heidän nuorin poikansa Paavo syntyi Kuopion Hirvilahdessa 7.3.1730, joten pian sen jälkeen he ovat muuttaneet Iisalmeen.

Tahvo Raatikaisen jälkeläisiä on sekä Iisalmessa että Kiuruvedellä.

Koska kirkonkirjojen perusteella ei ole mahdollista päästä pidemmälle, tutkimukseni ovat pysähtyneet suvun osalta tähän.

Olisi mielenkiintoista päästä Raatikaisen suvussa taaksepäin.

Olen ihmetellyt, kuinka DNA-tutkimuksissa on tullut paljon Raatikaisen suvun jäseniä etäserkuiksi.

Terveisin

Hilkka

[Tapani Kovalaine]

--- Minun sukuni vanhin Raatikainen on Tahvo Raatikainen s. 1698 k. 1767 ja hänen puolisonsa Elin Eskelinen s. 1699 k. 1760. He muuttivat Kuopion Hirvilahdesta Iisalmen Hernejärvelle kersantin puustelliin. He ovat Iisalmen maaseurakunnan rippikirjassa 1734 - 1740 kuva 20. - - - Koska kirkonkirjojen perusteella ei ole mahdollista päästä pidemmälle, tutkimukseni ovat pysähtyneet suvun osalta tähän.
Olisi mielenkiintoista päästä Raatikaisen suvussa taaksepäin.
- - -
Terveisin Hilkka
Milloinkaan ei pitäisi Hiskiä käyttää sukujen tutkimiseen, mutta voi sen avulla suunnitella sopivia esivanhempia, kuten esimerkiksi seuraavasti:
Hiski, Kuopio, vihityt: 1682 - Anders Michelss: Radikainen Anna Staphansdr Wänätär
Hiski, Kuopio, kuolleet: 1.10.1741 4.10.1741 Hirwilax And. Staff.ss. Radikain lifsoth 27 5
Hiski, Kuopio, vihityty: 5.1.1728 Punnomäki Per. Mårt.ss. Lydikäin Apol. Eskelitär Hirfvilax

Perhesuunnittelun mukaan Tahvo Raatikainen sai etunimensä äidin isältä Staffan Väänäseltä. Tahvo Antinpoika Raatikainen syntyi ehkees 1686 ja Elin Pekantytär Eskelinen ehkees 23.11.1688.
Hiski, Kuopio, syntyneet: *23.11.1688 23.11.1688 Hirvilax Per Eskelinen Elin

Tahvo ja Elin on ehkees vihitty 1708. Vihkimisen jälkeen perheeseen syntyi Pekka, Anna, Antti, Tahvo, Mikko, Apollonia, Mauno ja Paavo. Lapsista Apollonia kuoli kuukauden ikäisenä. Etunimi oli ehkees peräisin äidin siskolta.

Iisalmen rippikirjassa on Tahvo merkitty 63 vuoden ikäiseksi ja Elin 61 vuoden ikäiseksi. On mahdollista ymmärtää nuo ikämerkinnät siten, että vuosi 1749 on taulustolaitoksen perustamisen takia laskennan alkupiste.

[vainoh]

Vuoden 1711 henkikirjassa Hirvilahteen on merkitty Mikko Raatikainen vaimoineen ja veli Tahvo.
Edellisenä vuonna on vielä mukana veljesten isä Antti Raatikainen, joka on vuoden 1697 henkikirjan mukaan Mikonpoika.

1680 talvikäräjillä Mikko Lemetinpoika Raatikainen kertoi saaneensa asumiskirjan Antti Antinp. Kettusen autiotilaan Hirvilahdessa.

1698 talvikäräjillä jaettin Mikon perintöä, perillisiä olivat pojat Antti, Juho ja Mikko sekä tyttäret Matleena ja Maria sekä kuolleen tyttären Marketan poika.

[Hilkka]

Hei

Kiitokset Tapani ja Väinö. Sain paljon lisätietoa. Täytyy sanoa, että siitä kun olen tutkinut Raatikaisia on jo useampi vuosikymmen aikaa.

Minulla olivat samat lapset Tahvolla ja Elinillä kuin Tapanillakin. Tahvon ja Elinin syntymäaikojen korjaus oli myös hyvä. Olin saanut ne Iisalmen rippikirjojen ikämerkinnöistä. Kun ottaa huomioon lasten syntymäajat, ne olivat liian myöhäisiä.

Näyttäisi siltä, että Mikko Lemetinpoika Raatikainen asettui asumaan Hirvilahteen n. 1680.

Katsoin Johan Habermannin maantarkistusluettelosta Pien-Savosta 1620-luvulla, että siellä on ainoastaa yksi Raatikainen: Påhl Persson Raadikainen Käärmelahden kylästä. Olisiko Mikko Lemetinpoika Raatikainen tullut sieltä?

Olisikohan Raatikaisten asumissa kylissä enää maalaistaloja, jotka olisivat edelleen Raatikaisten suvun hallussa? Minä olen saanut Kiuruvedellä muutamista sukuuni kuuluvien talojen maatilakunniakirjojen isäntäluetteloista apua esi-isien tutkimiseen.

Terveisin

Hilkka

[Heikki Väisänen]

Kyllä Käärmelahdessa ainakin Raatikaisen suku vaikuttaa vielä tänäkin päivänä ja vanhoja talojakin löytyy. Laimeana virtaa vielä kyseisen suvun verta omissakin suonissani, 1700-luvun loppupuolella solmitun Väisänen-Raatikainen avioliiton peruina.

[Hilkka]

Nyt Suvunhakija ja toinen Raatikaisten suvun tutkija. Ottakaanpa yhteyttä Käärmelahden Raatikaisten taloihin ja kyselkää asiaa. Kertokaa tulokset myös meille muille suvusta kiinnostuneille.

[Heikki Väisänen]

Sen verran täytyy entisenä Käärmelahtelaisena kyllä "takkia kääntää", että Käärmelahden Mikkola, jossa Raatikaisia asustaa tänäkin päivänä, näyttäisi sukutilat Webissä mukaan olevankin sellainen "tapaus", että 1930-luvulla ollut Raatikaisten suvulla reilun sata vuotta ja sitä ennen vaimon suvulla useamman sukupolven.

Käärmelahti 1 näyttäisi kirkonkirjojen mukaan olleen Raatikaisten "kantatila" Käärmelahdessa 1700-luvun alkupuolelta lähtien (ainakin), mutta 1800-1900-lukujen taitteessa taitavat siitä sitten kadota. Siitä, johtaako Mikkolan Raatikaisten juuret tuohon Käärmelahti 1:seen, en osaa sanoa.

[Suvunhakija]

Lämmin kiitos Suvunhakijalta edellä olevista vastauksista ja tiedoista. Holopaisen (Rajapuro) puhtaaksi kirjoittamista maa- ja henkikirjoista sekä ruotutiloista olen saanut ko. kylien tilalliset, mutta tuosta Hirvilahden perukirjasta saattaakin löytyä avaintietoja taannehtivien polvien tunnistamiseen. Raatikkala-nimiset tilat ovat olleet ainakin Käärme-, Hirvi- ja Kurolanlahdessa, joista yhden tilan maat ovat karttojen mukaan ulottuneet nyk. Pielaveden pitäjän rajaan saakka syntymäkotini alueelle.
HISKIN ja julkisten nettisukutietojen osalta olen saanut jo oppia sekä kokemusta, ettei niihin voi juurikaan luottaa. On aina varmistettava oikeellisuus.
Tästä on taas hyvä jatkaa ja vinkkejä otan kiitollisuudella vastaan.

[Josep]

Savon Sanomissa 23.4.1972 on julkaistu juttu otsikolla RAATIKAISET, HAATAISET, MAANINGAN ENSIMMÄISET. Jutussa kerrotaan opettaja Elli Raatikaisesta ja hänen tekemästään Maaningan Raatikaisia koskevasta sukuselvityksestä, joka ulottuu vuoteen 1716 saakka. Elli Raatikainen on tutkinut sukunsa menneisyyttä paljon kauemmaskin, aina 1500-luvun puoliväliin asti.
En tiedä, onko Raatikaisen sukuselvitystä julkaistu.