Naisen oikeus omaisuuteen 1800-luvun alussa

[Sanna H]

Onko mahdollista, että naimisissa oleva nainen olisi yksinään omistanut osuuden tilasta 1800-luvun alkupuolella?

Taustoista sen verran, että kyseessä on Lisa Josephsdotter Itäpalo Palon kylästä, hatuntekijä Petter Stenbergin vaimo. Stenberg asui Raahessa. Liisan veli menetti kotitilan, ja rippikirjaan on siinä vaiheessa omistajaksi merkitty mm. Stenberg. Mutta lukeeko tuossa "Stenbergska": http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8023359?

Kauppakirjaa en löytänyt. Liisa on merkitty kanssa-asujaksi seuraavaan rippikirjaan kahden lapsen kanssa (toinen ennen avioa syntynyt poika ja toinen taitaa olla enempää tutkimatta puolison tyttö tämän edellisestä aviosta). Petter Stenberg näyttää asuneen edelleen Raahen kaupungissa. Liisa kuoli 1832.

Pattijoen seurakunnan arkisto > Rippikirjat > Rippikirja 1832-1837 (IAa:8) sivu 12
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8023949

Liisan perukirjassa omaisuuden ilmoitti hänen poikansa Johan Itäpalo, tämäkin kai viittaisi siihen, että leski ei asunut tilalla. Petter Stenberg kuitenkin käsialasta päätellen kirjoitti perukirjan. Minun virkamiesruotsin lukutaito on enemmän tai vähemmän arvailua. Tässä on jotain, että Stenbergillä ei ollut avio-oikeutta, mutta mihin? Liisan omistamaan osuuteen tilastako? Liisan kerrotaan omistaneen osan Itäpalon tilasta (ehkä perintöosa?) ja ostaneen lisää raatimies Johan Lövenmarckilta vuonna 1829.

Salon tuomiokunnan II arkisto (OMA) > Saloisten käräjäkunnan (1861-1957) perukirjat > Saloisten käräjäkunnan perukirjat 1811-1834 (EcI:1) s. 625-626 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76971782

Tämä Liisa vaikuttaa melkoisen itsenäiseltä naiselta?

T. Sanna

[Sanna H]

Raahen rippikirjaan on näköjään merkitty nimenomaan Liisan kohdalle "äger del af Itäpalo i Palo by" http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7632420. Uskottava se on. Tarvittiinko miehen tai holhoojan lupa kaupantekoon ja omistamiseen? Jotenkin olen ollut käsityksessä että naisella ei ehkä leskiä lukuunottamatta ollut pahemmin sananvaltaa omaan omaisuuteensa tuohon aikaan. Oliko siis myös hattumaakari Stenberg edistyksellinen mies?

[Olarra]

Aihepiiristä kiinnostuneille suosittelen tällaista kirjaa:
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1342306
Löytyy myös kirjastoista :)

[eeva häkkinen]

Jos puhutaan perintötilasta, meni sen omistus suvussa. Nainen omisti perimänsä tilan tai tilanosuuden, vaikka hän ei virallisesti sitä hallinnutkaan, paitsi leskenä. Naimisissa olevan naisen maaomistuksia hallitsi hänen miehensä vaimonsa edusmiehenä ja naimattoman naisen omaisuutta hänen "naittajansa" eli lähin miespuolinen sukulainen. Nainen saattoi myös hakea käräjiltä itselleen holhoojaa. Tytär peri puolet "pojanosasta", vaikka usein perintöosuus kuitattiin rahalla ja tavaralla. Olen nähnyt tapauksen, jossa naimaton tytär jää tilan omistajaksi au-poikansa kanssa hänen veljiensä muutettua muualle. Perintötilaa koskevat riidat ja omistajanvaihdokset käsiteltiin kihlakunnankäräjillä.

Kruunutilan omistaja oli "kruunu", isännällä oli vain asukasoikeus (immissio), jonka kruununvouti myönsi ja maaherra vahvisti. Usein asukasoikeus siirtyi perilliselle, mutta siirto piti vahvistaa lääninhallinnossa. Asukasoikeuden haltijan leskellä oli leskenoikeus tilan hallintaan. Kruununtilan asiat käsiteltiin lääninhallinnossa, "maaherran käräjillä".

[Sanna H]

Kiitos vastauksista! Pitääpä katsella josko kirjastosta löytyisi tuo kirja. Yritän hahmottaa kuvaa tästä Liisa Itäpalon tapauksesta. Ehtoollismerkintöjä kun tarkemmin tiirailee, niin voisi olettaa, että Liisa itse kuitenkin loppujen lopuksi asui miehensä kanssa kaupungissa, ja tuossa vaiheessa tilalla asui Liisan avioton poika Johan. Johanista tuli myöhemmin räätäli, ja hän muutti pois Itäpalosta. (Itäpalossa lisäksi mainittu Sara-niminen tytär on mysteeri, en tiedä kuka hän sitten oli, vai lukeeko siinä edes Sara.)

Oletetaan siis, että Petter Stenberg hallinnoi puolisonsa Liisan maaomaisuutta. Liisan perukirjassa sanotaan:

Sonen Johan upptedde nu ägtenskaps förord, upprättad före ägtenskapet den 5:tte Julii 1815, §2, som utreder att Lisa Stenberg eller Itäpalo då ägt Egendom för 2046: Ri?d:r 26 Ski?:r Riksgäldssedlar, hvaraf mannen Petter Stenberg icke skulle tillkomma någon giftorätt.

Ja sitten kerrotaan, että edesmennyt oli ostanut maata Lövenmarckilta 1826.

T. Sanna

[eeva häkkinen]

Nuo avioehdot löytyvät ilmoitusasioiden tuomiokirjoista ja Vakka-tietokanta kertoo, missä arkistossa tuoiokirjaa säilytetään ja onko sitä digitoitu tai filmattu. Samoista tuomiokirjoista löytyvät myös kiinteistöjen lainhuudot, jotka sisältävät mm. kauppa- tai perukirjat, joilla tila on vaihtanut omistajaa, edelisen omistajan saanto ja sukuselvitys. Erittäin hyödyllistä tietoa, jota ei löydy kirkonkirjoista.

[joukon66]

Pienenä asianviilauksena voisi mainita, että on myös tilanteita, että pariskunta on ostanut tiluksen yhdessä ja joku toinen tilus onkin miehen omistuksessa. Jos tiluksia on useita, niin tiluskohtaiset omistukset on hyvä selvittää esim. kauppakirjoista. Omilla isovanhemmillani oli tällainen tilanne ja isännän kuoltua perunkirjassa oli selvitetty nämä tilusomistukset. Tosin mielestäni osa niistä meni epäloogisesti, mutta tehty mikä tehty tai sitten asiat ovat vaan aika mutkikkaat. On siis syytä huomioida tämäkin näkökulma.

[Sanna H]

Kiitos Eeva ja Jouko!

T. Sanna