Kuparin yksikkö

[Teuvo Ikonen]

Ilomantsin verollepanoluetteloissa on 1750-luvun alkupuolelta lähtien karjan yms. lisäksi sarakeotsikko "Koppar" eli kupari. En ole kuitenkaan onnistunut löytämään em. kuparin mittayksikköä. Voisiko joku Forumin käyttäjistä auttaa asiassa?

[Tapani Kovalaine]

Kansan käsissä ja kätköissä on otsikoitu Raimo Vänskän teos vuodelta 1998. Tuon kirjan sivulla 166 näyttää olevan vastaus tehtyyn kysymykseen. Mutta mikä on tuo kysymyksessä mainittu termi: "kuparin mittayksikkö"?

Lainauksia sivulta 166:
Kuparirahat: plootut: vuoden 1709 säädösten mukaisten plootujen arvoa kohotettiin toukokuussa vuonna 1715. Puolen taalarin plootu sai arvokseen 3/4 taalaria, 1 taalari 1 1/2 taalaria, jne. Plootuihin lyötiin vanhan nimellisarvon viereen uusi arvo. Alunperin 1 d sm plootu painoi 1974,25 g, sittemmin 1360 g ja vuodesta 1715 lähtien 755 g.

Paljon muutakin on kupariplootuista kerrottu (niitä oli neljää eri kokoa), ja sekin että kuparin käyttö rahametallina väheni jyrkästi vuoden 1757 jälkeen. Sivulla 167 kerrotaan kuparista valmistetuistä äyrin rahoista, joita oli kolmea plaatua. Yksi äyri painoi 14,2 g. Kuparista valmistettiin myös 10 markan ja 5 markan rahoja 1720-luvun alussa.

[jussipuranen]

Jospa tuo tarkoittaa keittoastioita, jolloin yksikkö voisi olla esim naula


Wikipediassa:

1 leiviskä (https://fi.wikipedia.org/wiki/Leivisk%C3%A4_(mittayksikk%C3%B6)) = 20 naulaa[7] (https://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhat_suomalaiset_mittayksik%C3%B6t#cite_note-pj-7) = 8,5 kg[8] (https://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhat_suomalaiset_mittayksik%C3%B6t#cite_note-tsk6_387-8)[7] (https://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhat_suomalaiset_mittayksik%C3%B6t#cite_note-pj-7)
1 naula (https://fi.wikipedia.org/wiki/Pauna) = 32 luotia = 425,076 g[12] (https://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhat_suomalaiset_mittayksik%C3%B6t#cite_note-12)[7] (https://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhat_suomalaiset_mittayksik%C3%B6t#cite_note-pj-7)
1 markka (https://fi.wikipedia.org/wiki/Markka) = 1/2 naulaa = 212,56 gJussi

[Pekka Hiltunen]

Ilomantsin verollepanoluetteloissa on 1750-luvun alkupuolelta lähtien karjan yms. lisäksi sarakeotsikko "Koppar" eli kupari. En ole kuitenkaan onnistunut löytämään em. kuparin mittayksikköä. Voisiko joku Forumin käyttäjistä auttaa asiassa?
Luulisi kyseessä olleen "koppar myntin", joka otettiin 1500-l lopulla käyttöön hopean kadottua tanskalaisten kirstuihin Elfsborgin linnakkeen piirityksen lunnaitten myötä. Lunnaissa oli kovasti ilmaa eli linnakkeen kuninkaallista väkeä, joten rahat maksettiin ja joka töllin arvo mitattiinkin sitten hopeassa, jota hopeaa harvoin nähtiin ennen kuin Ruotsi 1600-l:n alkupuolella rakensi laivaston Tanskaa ja koko Pohjois.Eurooppaa vastaan.

Äyrityinen oli laajalti käytössä Turun torikaupassa, ja se oli arvoltaan joitain osia tukholmalaisten valuutasta. Arvelen siis, että oli kupariplootu kyseessä vastaten entistä hopeataaleria. Vuosiluku paljastaa kyllä valuutan vaihdanta-arvon. Tietenkin oli pienempiäkin äyrin jako-osia puupenniä myöten käytössä, mutta asiayhteyden perusteella puhuttiin plootuista eli hopeataalerin kupari-ekvivalenteista.
PH

[Miisamaija]

Vatsiaisten rahalöytö;
127 kappaletta kupariplootuja yhteispainoltaan 211 kg, lyöntiajat välillä 1711-1740. Riikintaalereiksi muunnettuna summa olisi 23 1/3 riikintaaleria. http://www.kankaanpaa.fi/kyronkankaantie/rahaa.htm


Kuparinen rahajärjestelmä
-Kuparia leimattiin leimalla SM, joka tarkoitti kuparirahan arvoa hopeaan verrattaessa
-KM merkintä rahassa tarkoittaa sen arvoa kuparirahakannassa
-Vaihtosuhde hopean ja kuparin välillä oli yleensä 1 daler SM = 3 daler KM
http://www.oulunnumismaatikot.fi/tietopankki/tiedostot/kaarle_xii_hatataalerit.pdf

[Pekka Hellemaa]

Teuvo, voisitko antaa linkin johonkin esimerkkiin?

[Pekka Hiltunen]

Teuvo, voisitko antaa linkin johonkin esimerkkiin?
Linkkinhän annettiin jo tässä. Pitteekö roautalangasta vieäntää vaeko kuparista?
PH

[Tapani Kovalaine]

Pekka Hiltunen pitää linkin veroisena aloitusviestissä kysyjän mainitsemaa tietolähdettä:

... Ilomantsin verollepanoluetteloissa on 1750-luvun alkupuolelta lähtien ...

[Pekka Hiltunen]

Pekka Hiltunen pitää linkin veroisena aloitusviestissä kysyjän mainitsemaa tietolähdettä:

... Ilomantsin verollepanoluetteloissa on 1750-luvun alkupuolelta lähtien ...
Valitan väärinkäsitystä: tarkoitin linkillä tietenkin Miisamaijan tekstiä linkkeineen...
PH

[Teuvo Ikonen]

Alla linkki KA:n digitaaliarkiston sivulle, jossa avautuu Kiteen vuoden 1745 maakirjan ensimmäinen aukeama. Valitsin tämän sen vuoksi, että sarakeotsikot ovat selkeästi luettavissa.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12655349