kirkkomaahan hautaus, avioton lapsi

[ejl]

Jos nainen on saanut aviottoman lapsen, mutta pappi ei ole antanut synninpäästöä (absolverad) niin voitiinko nainen haudata kirkkomaahan?

[ejl]

Odottelin vastauksia het puolen tunnin sisään mutta toisin kävi...



(Huomasin yhden sukulaiseni kohdalla, että ko henkilö oli merkitty kuolleiden ja haudattujen kirkonkirjan kuolleiden sarakkeeseen, mutta hautauspäivän sarake oli tyhjä. Ko ihminen kuoli ennen absolveerausta.
Löytyhän niitä muitakin, samasta kirjasta, mutta ei kovin monia.)

[Juha]

Tuskin tuollaisesta olisi evätty normaali maahanpano. Kyllä se vaati rankempia asioita taustalle, jotta olisi haudattu "hiljaisuudessa"


Minulla on aiheesta kirja, mutta toisella asunnolla. Kommentoin lisää jahka ehdin


Juha

[Heikki Särkkä]

Christillisest Hautamisest.


Ne Lapset jotca Äpäränä syndywät ja murhatan / pitä pandaman taemba Kirckoaitaan.


(Kircko-Laki ja Ordningi 1686. XVIII lucu. § X.


Haudattiin siis taaemmaksi kirkkomaahan.

[Leevi A]

Asian vierestä: 1877 haudattiin 51 v mieshenkilö, holhouksenalainen alkoholisti, joka kuolleitten luettelon mukaan kuoli vesitautiin, mutta 70 v sitten puhuttiin kuolleen kuppaan. Huhun mukaan hautausmaan kiviaidan ulkopuolelle paikkaan, jota ei kukaan sukulaisistakaan sanonut silloin tietävänsä.

Haudattiinko hulttiot siihen aikaan kirkon hautausmaan kiviaidan ulkopuolelle Pohjanmaan rannikolla? Kuolleitten luettelo ei ole netissä joten en pysty tarkistamaan onko siitä tarkempaa selvitystä.

[TapioH]

Tämäkin hieman asian vierestä:
"Rikollisten kuolema ja hautaaminen 1200-luvulta 1800-luvulle" (Jani Oravisjärvi).

http://www.academia.edu/986208/Rikollisten_kuolema_ja_hautaaminen_1200-luvulta_1800-luvulle

Ks. lopusta myös Pohdinta -kappale.

[Juha]

Heikki, tässähän kysyttiin sen äidin hautaamisesta, ei lapsen


Juha

[Leo Suomaa]

Jos nyt oikein muistan, kirkkomaan luoteiskulmassa oli ns. murhamullat. Siihen kulmaan hautuumaata haudattiin henkilöitä, joilla ei ollut täysin hyvä maine, muistelisin.

[Heikki Särkkä]

Kiitos, Juha. Hautausta koskevassa luvussa ei nimenomaan mainita kysytystä asiasta.

[Pekka Hiltunen]

Jos nainen on saanut aviottoman lapsen, mutta pappi ei ole antanut synninpäästöä (absolverad) niin voitiinko nainen haudata kirkkomaahan?
Mitä tässä tarkoitetaan kirkkomaalla? Hautaaminen kirkkoon (yleensä oman penkkipaikan alle) kiellettiin 1700-l:n alussa ymmärrettävien ongelmien takia. Äpärän synnyttänyt naishenkilö on kysymyksen asettelun eli vuosiluvun puuttumisen perustella saattanut kuulua vaikka turkulaiseen valtaporvaristoon, jolta on evätty hautaaminen Tuomiokirkon sukuhautaan...
No, oletetaan, että elellään 1800-lukua. Tällöin haudattiin rikolliset itsemurhan tehneet sekä synnissä eläneet eli au-äidit hautausmaalle, muta yleensä pohjoislaitaan, joka muuten on usein tyhjä haudoista tai ainakin muistomerkeistä vielä nykyäänkin pienillä maalaiskuntien hautuumailla. (Esim. Turun juut. hautausmaalle, joka kärsii tilanpuutteesta, on haudattu pohjoismuurin viereen vain yksi vainaja, jonka tiedetään tehneen itsemurhan.)
Hautausmaan ulkopuolelle hautaaminen on yleensä kielletty tuhkaa lukuunottamatta; Turussa on erikseen Kolerahautausmaa ja Helsingissä Ruttopuisto poikkeusolojen seurauksena.
Maininta vaikuttaa siis lähinnä retoriselta ilman erityistä merkitystä elämäntapoihin liittyen.
PH

[Heikki Särkkä]

kirkkomaa = kirkkotarha = hautausmaa

[Heikki Särkkä]

kirkkoaita 1) hautausmaa 2) hautausmaan aita.

[Pekka Hiltunen]

kirkkoaita 1) hautausmaa 2) hautausmaan aita.
Kieli elää. Onneksi on wikipedia ja hulluja suomalaisia, jotka haluavat säilyttää äidinkieltämme viimeiseen termiin saakka - joka ei liene edes "äiti", vaan ehkä ema, ima mama tai kuka ties latinan mamma eli nänni...
Kirkkoaidalla lähestymme enemmän tai vähemmän heprean "eruv"-käsitettä, jonka sisällä vähintään minjan eli 10 miestä voi lausua kaddish-siunauksen: herra antoi, herra otti - kiitetty olkoon herran laki...
PH

[Tiina Miettinen]

Aviottomia lapsia syntyi 1700- ja 1800-luvuilla niin paljon, että olisi ollut melkoinen urakka alkaa haudata heidän äitejään jonnekin kirkkomaan pohjoiskolkkaan. Edes siinä tapauksessa, että nainen olisi kuollut synnytykseen. Ottakaapa huomioon, että erittäin moni nuori naimaton nainen synnytti aviottoman lapsen, avioitui myöhemmin ja päätti päivänsä isoäitinä, jopa joskus talon emäntänäkin. Ei naisvainajan koko elämänhistoriaa kukaan edes välttämättä tiennyt tai pappi alkanut sitä selvittää. Avioton lapsi saattoi elää vain pari päivää ja kuolla luonnollisen kuoleman. Vain hyvin pieni osa teki lapsenmurhan, mikä on sitten eri asia. Suurin osa aviottoman lapsen saaneista avioitui jossain vaiheessa ja eli normaalia elämää. Avioituminen (muunkin kuin lapsen isän kanssa) poisti naiselta myös "qp" merkinnän eikä sakkotietokaan seurannut perässä sen jälkeen.

Tiina Miettinen

[Leo Suomaa]

Katselin juuri yhden kylän kaikki syntyneet vv. 1739-1875. Kaikkiaan synnytyksiä oli 331 ja elävänä syntyi 325 lasta. Syntyneistä 23 % ei saavuttanut viiden vuoden ikää. Yksi äiti kuoli lapsivuoteeseen. Aviottomia lapsia syntyi 32, joista yksikään ei syntynyt ennen vuotta 1817. Vain yhden au-lapsen isäehdokas oli nimetty. Näitä silmäillessäni en huomannut au-äitien tai -lasten hautauksissa mitään yleisestä poikkeavaa.