Alavuden Tuuri

[paappa]

Lapuan kappelin Töysänjärvellä pitää taloa 1624 - 37 Olavi Erkinpoika, jonka talolle ilmestyy hänen isännyytensä aikana nimeksi Tuuri. Isänsä Erkki Olavinpoika otti 1620 ylös autioituneen Knuutti Kantalaisen talon.

Pystyykö joku kertomaan tuon Tuuri -nimen käytön alkuperän ?

[AnttiYR]

Katso Eteläpohjalaiset juuret n:o 3/2008. Siinä on epäillys, että olisi tullut tullut Isostakyröstä. Minun isälinja menee Töysän Tuuriin, (Jooseppi Heikinpoika Tuuriin s. n. 1673. Ehkä pitemmällekin Tuurissa, jos Heikki Erkinpoika Tuuri oli hänen isänsä.) mutta en ole teettänyt DNA-tutkimusta.

[Matti Lund]

Lapuan kappelin Töysänjärvellä pitää taloa 1624 - 37 Olavi Erkinpoika, jonka talolle ilmestyy hänen isännyytensä aikana nimeksi Tuuri. Isänsä Erkki Olavinpoika otti 1620 ylös autioituneen Knuutti Kantalaisen talon.

Pystyykö joku kertomaan tuon Tuuri -nimen käytön alkuperän ?

Tuurin sukua asui Isossakyrössä runsaasti jo 1500 -luvun alussa. Heikkolankylässä asui vuoden 1550 korvilla Tuureja ainakin kahdessa talossa. Heikkola lienee ollut merkittävin Tuurien pesäpaikka, muttei ainoa.

Jo vuoden 1546 veroluettelossa nähdään Heikkolassa taloissaan Erkki Tuuri ja Sippo (Tuomaanpoika) Tuuri. Erkki Tuuri näkyy vuoteen 1554 asti, jonka jälkeen hänen taloaan näyttää asuvan Klemetti Erkinpoika.

Luultavinta on, että Töysän Tuuriin tulleen Olli Erkinpojan sukutaustoissa on jokin yhteys Heikkolan Tuuriin.

Vertailtavaksi voitaneen ottaa Laihian Tuuri. Entinen pitäjänkirjuri Simuna Tuomaanpoika Grofman perusti Laihian Jokikylään Tuurin eli Tuurinmaan uudistalon 1689 ja siellä on sijainnut yksi Etelä-Pohjanmaan Tuuri siitä alkaen. Siitä tuli Laihian asutuksen päätepiste Ilmajoen suunnalla.

Laihian Tuurinmaalla oli myös toinen nimi eli Intia, mutta se väistyi Tuurin tieltä. Talonpaikka sijaitsi Tuurinluoman varrella. Tuurinluoman toisella puolella on Tuurinkangas ja toisella Kyröläistenmetsä. Jokikylä oli vanhaa isokyröläistä nautintaa ja vielä täysin asumatonta vuoden 1540 korvilla. Jokikylää alettiin sen jälkeen asuttaa, jolloin uudisasukkaat tulivat enemmän Isonkyrön kuin Laihian kappelin suunnalta.

Pohjalaisilla toisin kuin hämäläisillä oli taipumus uudisasuttaa vanhoja eränautintojaan, minkä Jokikylän asuttaminen omalta osaltaan havainnollisesti osoittaa, vaikkakin Jokikylän Tuurinmaan asuttaminen ei tapahtunut yhtä aikaa muun Jokikylän uudisasutuksen kanssa, vaan vasta yli 100 vuotta myöhemmin.

Jokikylän Tuurinmaan nimelle en pysty näkemään muuta syytä kuin, että se alue oli Isonkyrön Tuurin muinaista nautintaa, koska nimi on selvä, uudisasuttajaansa vanhempi ja itse uudisasuttajaa ei voida jäljittää mihinkään Tuuriin.

Kun tästä siirrytään taas Töysän Tuuriin, niin nimihän ei ilmaannu entisen asuttajan Kantalaisen yhteydessä, vaan vasta kun Olli Erkinpoika oli sinne saapunut. Sen vuoksi pidän todnnäköisempänä, että Olli Erkinpoika toi ja vakiinnutti sinne Tuuri -nimen ja että hänellä oli sukuyhteys ehkäpä Heikkolan Tuureihin.

Olen pohtinut sivumennen Tuuri -kysymystä myös kirjoituksissani:

Matti Lund: Eräät Vöyrin veljekset olivat Töysän Tuurin poikia, s. 42-52, Eteläpohjalaiset Juuret 3/2008
Matti Lund: Simuna Tuomaanpoika Grofman, s. 24-37, Eteläpohjalaiset Juuret, 4/2007.

--------------------------------------------------------------

[paappa]

Matti Lundilla on selvästi paljon tietoa Tuureista, mutta...
... autioituneen Kantalaisen paikan otti haltuun Olavi Tuurin isä Erkki Olavinpoika, mutta hänen kohdallaan Tuurista ei puhuta mitään.

[Matti Lund]

Matti Lundilla on selvästi paljon tietoa Tuureista, mutta...
... autioituneen Kantalaisen paikan otti haltuun Olavi Tuurin isä Erkki Olavinpoika, mutta hänen kohdallaan Tuurista ei puhuta mitään.

Epäily ja ihmisaivojen ylempi kerros pitäisi aina olla hyvin läsnä, kun sukutietoja kerätään. Valitettavasti on nähtävillä jonkin verran tapauksia, joista kumpikin puuttuu, joko tykkänään tai ovat mukana aivan liian heikosti.

Hyvä nyt, kun kiinnitit tuohon asiaan huomiota. Joku on ehkä mieltänyt tai olettanut ilman muuta vuoden 1619 autiosta ylösottajan Erkki Ollinpojan vuonna 1623 kymmenysluetteloon ilmaantuvan Olli Erkinpoika Tuurin isäksi, miettimättä asiaa tarkemmin ja ottamatta selvää näiden henkilöitten taustatiedoista!

Mitä tulee sukuasiaan, olen yrittänyt analysoida sitä vuoden 2008 kirjoituksessani.

Sen jälkeen minulle on varmistunut muutama henkilö lisää tästä Tuurin suvusta ja täsmennyksiä talon hallinta-asioista, muttei itselleni ole löytynyt edelleenkään suurempaa varmuutta itse uuden asukkaan alkuperäkysymykseen.

Analyysissäni tulin lähinnä ikätietojen perusteella siihen tulokseen, ettei asiakirjoissa 1619-21 esiintullut Erkki Ollinpoika olisi Olli Erkinpoika Tuurin isä eikä voisi olla myöskään Olli Tuurin poika Erkki Ollinpoika. Kun vaikuttaa siltä, ettei aution ylösottaja Erkki Ollinpoika vaikuta todennäköisesti voudin nimivirheeltäkään, esitin kirjoituksessani sitten pari loogista vaihtoehtoa sukuasialle, joita en toista vielä tässä.

Terv M Lu

[paappa]

jatketaanpas pähkäilyä...


Ihan alkuun on tunnustettava, että olen varsin avuton 1500- ja 1600 -lukujen alkuperäislähteiden kanssa.



Alavuden seudun kansalaisopiston sukututkimusryhmä kirjasi jo 1978 Erkin isän Olavin muuttaneen Töysäjärvelle vuoden 1605 paikkeilla Vesilahden Kurkelasta (Olof Curkuinen). No tämä väite on kai jo kumottu tuon tiedon pohjautuessa erääseen valmiiseen "tavoitehakuiseen" tutkimukseen, jonka tahtotilana oli ollut saada juuret Vesilahdelle... Tämä Olof näkyy Töysäjärveä koskevassa maakirjassa (4852 f 22/1607).


Töysän Historia -kirjassa mainitaan Töysäjärven savolaiskylän synty -osiossa vuodelta 1586 Olavi Kukkoinen (Olof Cuccoin ?). Tämän Olavin tilanpito loppui 1600 -luvun alkuvuosina. Kukkoiset jäivät kuitenkin raiviolleen ja elättivät itsensä todennäkoisesti viljanjauhatuksella. Tähän viittaa se, että tilalla 1607 - 09 isäntänä ollutta Erkki (Olavinpoikaa ?) nimitettiin myös Mylläri-Erkiksi.


Tuurin kantatalon alapuolella virtaavan Töysänjoen Tuurinkoskessa on iät ja ajat ollut Kukkomylly, joka tänäkin päivänä seisoo joentörmällä.


Muutaman sukupolven edettyä Tuurin talon poika Jaakko Joosepinpoika (1709 -71) isännöi 1740 alkaen naapuriin ylösotettua (?) Kukonmäen eli Kukkomäen taloa. Talo säilyi "Tuurinpoikien" isännyydessä vuoteen 1838.


Osaako joku selvittää tarkemmin tuon mahdollisen kytköksen Kukkoisen ja Tuurin välillä 1600 -luvun alussa.

[Matti Lund]

jatketaanpas pähkäilyä...

...


Osaako joku selvittää tarkemmin tuon mahdollisen kytköksen Kukkoisen ja Tuurin välillä 1600 -luvun alussa.

En osaa tuohon muuta sanoa kuin, että Kukko on minulle tuttu ja lainaan itseäni vuoden 2008 kirjoituksesta:

"Edelsikö samalla paikalla joku jo aikaisemmin, ei selviä varmuudella. Mahdollista on, että Töysässä vuoteen 1608 asti 1/4 manttaalia asunut Olli Kukkonen (tai Kukinen), joka oli jättänyt yrityksensä autioksi sitä ennen, olisi yritellyt samaa paikkaa?"

Terv M Lu

[paappa]

Palaan vielä tähän lähes vuoden takaiseen keskusteluun:


Isälinjaltaan suoraan alenevassa polvessa oleva "tuurinpoika" on näköjään viimeinkin tehnyt dna-testin, jonka mukaisesti hänen Y-67 tuloksensa on I-M253. Tämä vahvistaa todennäköisesti Matti Lundin esittämää oletusta Alavuden Tuurin polveutumista kyrönmaalta, jossa sama haploryhmä on tietääkseni yleinen myös Tuuri -nimisten keskuudessa.