Taidetta 1722 Kemissä

[Tapani Kovalaine]

SSHY:n digikuvassa 103 Kemin rippikirjasta 1693-1710 näyttäisi olevan komea piirros kahdesta veronkantajasta, jotka hilaavat riukua kannatellen verotaakkaansa kohti vallanpitäjiä vai onko näin? Kuva lienee piirretty seurakunnan kalustoluettelon, hautasijojen luettelon, penkkijärjestyksen ja muun inventaarion alkulehdille 9.5.1722.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/rippikirja_1693-1710_msrk_ik269-270/103.htm
Onko joku joskus jossakin tulkinnut nuo osin latinaa ja osin suomea olevat vanhat tekstit, esimerkiksi Jatulissa? Digikuvassa 102 (edell. sivu) on myös hieno piirros ja teksti: Kootkat minulle minun Pyhäni, jotka (liitosta??tytosta??) pidätte enemmän kuin uhrista.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/rippikirja_1693-1710_msrk_ik269-270/102.htm
Hautapaikkaluettelossa (digi 113-114) on heti toisena mainittu kirkkoherra Nicolaus Rungiuksen (k. 1629 Kemissä) hauta (mutta tietosuoja-asian ollessa kesken, olkaamme ihan hiljaa...).
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/rippikirja_1693-1710_msrk_ik269-270/113.htm
Lopuksi kysymys: onko muista vanhoista rippikirjoista löytynyt vastaavia piirroksia?

[tellervoranta]

Mielenkiintoisaa.... tuli vain liian monta kysymystä kerralla :)

Kommentoin vain 1. taideteosta. Hallitsija Kaarle XI, kirkkoherra Johannes Tuderus. Kaksi suomalaista ( ruotsalaiset kuvattiin siihen aikaan aivan erinäköisiksi) sotilasta kantaa kirkonkelloa, mikä näyttää kylläkin isolta viinirypäleeltä. Pikkuruinen nainen ristiä raahaa.(tietty)

[Tapani Kovalaine]

Piirroksessa etummaisena kirkonkelloa kantavan henkilön alapuolelle on sievästi kirjoitettu nimi Michael Bader. Googlen kautta sain selville, että Michael Bader on nykyään psykoanalyytikkona San Fransiscossa, joten lienee juurevaa sukua...

[Seppo T.]

:)

Kaksi suomalaista ( ruotsalaiset kuvattiin siihen aikaan aivan erinäköisiksi) sotilasta kantaa kirkonkelloa, mikä näyttää kylläkin isolta viinirypäleeltä. Pikkuruinen nainen ristiä raahaa.(tietty)

Suomalaisen näköiset miekkoset mainitaan sivussa juutalaisiksi. Tämähän avaa uusia näkökulmia suomalaisten alkuperään. Jossain on muistaakseni tarinoitu Israelin kadonneista heimoista...:D:

Seppo T.

[Markku T. Mäkinen]

Hei Tellervo,

Tämä, että ruotsalaiset kuvattiin eri näköisiksi oli yllättävä tieto. Miten ruotsalaisten kuvaus sitten erosi ja mitä tarkoitat tässä yhteydessä suomalaisilla?

t.Markku

Mielenkiintoisaa.... tuli vain liian monta kysymystä kerralla :)

Kommentoin vain 1. taideteosta. Hallitsija Kaarle XI, kirkkoherra Johannes Tuderus. Kaksi suomalaista ( ruotsalaiset kuvattiin siihen aikaan aivan erinäköisiksi) sotilasta kantaa kirkonkelloa, mikä näyttää kylläkin isolta viinirypäleeltä. Pikkuruinen nainen ristiä raahaa.(tietty)

[Rauno Rosenqvist]

"denna klåckan kommer Kemi församling til"
"...Prosten Juhan Tuderus"
"På den andra sidan"
"Carolus XI Rex Svecia"
"(vaakuna)"

Tähän mennessä lienee kysymys kirkonkellon kaiverruksista, Tuderus toisella puolella, kunkku toisella.

Mutta mitä on jatkossa, piirustus ja "2 judar...."? Tuskin heillä on kirkonkello taakkanaan. Humalanippu? Vierailevia kauppiaita, koska heillä on miekat? Taaimmaisella peräti turbaani? Kuvataankohan siinä ehkä vienankarjalaisia "juutalaisina"?

Onpahan mielenkiintoinen aukeama!

Rauno R.

[Kirsti Ervola]

Hei,
ei niinkään taiteilusta vaan inventoinnista on kysymys, rippikirjaan on kopioitu kahden Kemin kirkkoa varten Tukholmassa valetun kirkonkellon kyljissä olevat kuvat ja tekstit. Kuvassa 102 on pienemmän ja kuvassa 103 suuremman kellon kuvitus. Tässä tulkintayritystä, latinan käännökset jätän osaajille:

Suuri kello, vuodelta 1690, kuvitusta kahdella sivulla. - Kuvien selitykset taitavat olla piirtäjän ihan omia tulkintoja, ovatkohan hahmot näyttäneet jotenkin eksoottisilta. Voi esim. kysyä, olisiko kirkonkellon kylkeen kristillistä ristisymbolia kantavana kuvattu jotenkin nimenomaan juutalainen nainen. Miehet kantavat suurta viinirypäleterttua, wijnbärs... , siinä selitykset ovat osuneet oikeaan. - Viimeisenä on valmistajan nimi: valanut Tukholmassa Michael Bader.

Den större Klåckans afskrift uti Kemi på den ena sijdan:

Soli Deo Gloria - Denna Klåckan kommer Kemi församling till Hr. Prosten Johan Tuderus

På den andra sijdan:
Carolus XI Rex Svecia.
M.DC.LXXXX
Fundabat Holmia Michael Bader
Gloria in Excelsio Deo

Pieni kello, vuodelta 1722. Tässäkin on lopussa valmistavan firman nimi: Catharina Meser teki minut Tukholmassa 9.5.1722.

Den mindre Klåckans afskrift:

Konung Friederich
Cootkat minulle minun Pyhäni jotka lijtosta pidätte enämmän cuin Uhrista.
Variele jalkas coskas menet Jumalan Huonesen.
In Laudes Gratia divina et Reverendissima ostrobotha Ecclesia usus ipsus S..ntikus a Prepositi et Pastore X Mag. Laurentio Forbus.
Me Catharina Meser Anno MDCCXXII die 9 maji Holmia confecit.
Ad monumentum restituta ..durina Gratia Pacis.
Catzo He andavat minun levätä Pohjan malla.

Ovatkohan kellot vielä olemassa?

[tellervoranta]

Koska luen taas Kustaa H.J.Vilkunan kirjaa Paholaisen sota, niin siitä tämä sanonta. Siinä opuksessa on vain kaksi kuvaa: s.294 ja s.295 Ruotsin valtakunnan 1720-luvulla varallisuuden ääripäitä edustavat kurjistunut suomalainen (talonpoika) ja ruotsalainen muodikkaasti pukeutunut aatelisherra. Lisäksi tsiikailin teosta Itärajan vartijat 1600-luku.

Hei Tellervo,

Tämä, että ruotsalaiset kuvattiin eri näköisiksi oli yllättävä tieto. Miten ruotsalaisten kuvaus sitten erosi ja mitä tarkoitat tässä yhteydessä suomalaisilla?

t.Markku

Huomasin kyllä tekstissä maininnan juutalaisista. Olihan se tämän Kustaa Kustaanpka Lillbäckin eli pahamaineisen Vasilin äidinisäkin, oululainen porvari Kristoffer (oikeasti Abraham) Zebulonsson alkuaan juutalainen.
Tuonkin Vasilin sukulaisia tuli isonvihan jälkeen Kemiin.

[Heikki Särkkä]

Pieni tarkennus Kirsti Ervolan erinomaiseen vastaukseen.

In laudes Gratiae Divinae et Reverendissimae Ostroboth(niae) / ostroboth(nicae) Ecclesiae usus ipsius S---- a
Praeposito et Pastore -----

Mikä mahtaa olla sanan ipsius jälkeinen sana?

[Heikki Särkkä]

Viimeinen latinankielinen fraasi:

Ad monumentum restitutae ex divina gratia pacis

Jumalan armosta palanneen rauhan muistomerkkiä varten

[Seppo T.]

Pieni tarkennus Kirsti Ervolan erinomaiseen vastaukseen.
(nicae) Ecclesiae usus ipsius S---- a

Mikä mahtaa olla sanan ipsius jälkeinen sana?

Suentibus ?

S.T.


Edit: taitaa fuentibus sopia paremmin? Ei ole tosin sanakirjaa käsillä.

[Heikki Särkkä]

Loppu on todellakin -ibus. Pienen pähkäilyn jälkeen sana aukesi: sumtibus
(klassinen latina: sumptibus). Laurentius Forbus oli siis kustantanut kellon omilla varoillaan.

Sivumennen sanoen teksti olisi löytynyt suomennettuna kirjasta Suomen kirkkojen latina, jota minulla ei nyt ole käsillä.

[Kirsti Ervola]

Kiitos latinisteille! Kun omista opinnoista alkaa olla puoli vuosisataa, ei ole oikein nuo sijamuodot hallinnassa. . .

Pienen kellon kyljessä viimeisenä oleva raamatun viite jäi eilen pois, kun en ruvennut kaivamaan pipliaa esille. Ote onkin osuva, Kemiä ajatellen. Käännös nykysuomea vuodelta 1991:

Sak 6:8
Minulle hän sanoi: "Paina mieleesi ne hevoset, jotka lähtevät pohjoista kohti. Ne vievät minun henkeni pohjoiseen maahan, jotta se vaikuttaisi siellä."

Suomenkielinen "Cootkaa minulle. . ." on psalmeista, mutta kellonvalajalta on jäänyt numerot merkitsemättä tekstin yläpuolelle.

[tellervoranta]

Hyvää pyhäpäivää :)

Tuossa toisessa linkissä patsasteleva kiharahiuksinen herra on Ruotsin kuningas Fredrik I, joka oli kuninkaana vuodesta 1720, puoliso Ulriika Eleonoora. Neljä lasta Hedvig Tauben kanssa. :cool:

[TapioV]

Kuvan 2 Judar perustuu 4. Moos 13:23. "Sitten he tulivat Eskolinlaaksoon ja leikkasivat sieltä mukaansa viiniköynnöksen oksan, jossa oli yksi ainoa rypäleterttu. Se oli niin painava, että kaksi miestä joutui sitä kantamaan tangon varassa."
Tapio Vähäkangas

[Tapani Kovalaine]

Tuon kirkonkellolta näyttävän viinirypäletertun päästyä määränpäähänsä ovat kantajat tuumanneet, jos ovat kotoisin olleet Pohjois-Karjalasta: No niin, tätä ei kyllä enää Heikuran pojat siirtele!