Kaupan perustaminen maaseudulle 1800-luvulla

[Riitta Pyyhtiä]

Tietääkö joku, mistä löytyisi kaupan perustamiseen liittyviä asiakirjoja? Varmasti Venäjän vallan aikaan 1800-luvun loppupuolella vaadittiin jonkinlaisia lupia ym. myös maasedulle perustettuihin kyläkauppoihin. Mutta missäköhän niitä asiakirjoja säilytetään?

Pohdiskellen
Riitta Pyyhtiä

[Sami Lehtonen]

Tietääkö joku, mistä löytyisi kaupan perustamiseen liittyviä asiakirjoja? Varmasti Venäjän vallan aikaan 1800-luvun loppupuolella vaadittiin jonkinlaisia lupia ym. myös maasedulle perustettuihin kyläkauppoihin. Mutta missäköhän niitä asiakirjoja säilytetään?

Pohdiskellen
Riitta Pyyhtiä

Anteeksi, että vastaan vaikka en vastausta kysymkseesi suoraan tiedäkään, mutta elinkeinovapauslaki säädettiin 1879, jonka jälkeen kaupan perustaminen lieni jokseenkin vapaampaa, kuin sitä ennen.

[Tapani Kovalaine]

Pitäjähistoriateoksissa on hyvin seikkaperäisiä kertomuksia, joista voi löytää vastauksen tehtyyn kysymykseen. Suur-Liperin historia (kirj. Maija-Liisa Tuomi) esim. sivulla 324 kertoo:
Asetus maakaupan vapauttamiseksi annettiin 19.12.1859. Senaatin talousosastolla oli oikeus myöntää maakauppiasluvat kuvernöörin ja paikallisten hallintoelinten, kihlakunnanoikeuksien tehtyä sitä ennen esityksensä asiasta. Paikkakunnan, jonne kaupan perustaminen oli sallittua, piti sijaita vähintään 5 peninkulman päässä lähimmästä kaupungista. Tulevalta maakauppiaalta vaadittiin, että hän oli Suomen kansalainen, ripillä käynyt ja hyvämaineinen sekä "itse itsensä ja omaisuutensa hallitseva" sekä oli luku- kirjoitus- ja lasku- ja kirjanpitotaitoinen.
Vuosina 1860-1869 perustettiin 20 maakauppaa Suur-Liperin alueelle.

[Seppo Niinioja]

Pitäjähistoriateoksissa on hyvin seikkaperäisiä kertomuksia, joista voi löytää vastauksen tehtyyn kysymykseen. Suur-Liperin historia (kirj. Maija-Liisa Tuomi) esim. sivulla 324 kertoo:
Asetus maakaupan vapauttamiseksi annettiin 19.12.1859. Senaatin talousosastolla oli oikeus myöntää maakauppiasluvat kuvernöörin ja paikallisten hallintoelinten, kihlakunnanoikeuksien tehtyä sitä ennen esityksensä asiasta. Paikkakunnan, jonne kaupan perustaminen oli sallittua, piti sijaita vähintään 5 peninkulman päässä lähimmästä kaupungista. Tulevalta maakauppiaalta vaadittiin, että hän oli Suomen kansalainen, ripillä käynyt ja hyvämaineinen sekä "itse itsensä ja omaisuutensa hallitseva" sekä oli luku- kirjoitus- ja lasku- ja kirjanpitotaitoinen.
Vuosina 1860-1869 perustettiin 20 maakauppaa Suur-Liperin alueelle.

Nykyäänhän vaaditaan riittävä vaaliavustus esim. Kehittyvien maakuntien Suomi ry :lle :)

Seppo N.

[kainuulainen]

Tietääkö joku, mistä löytyisi kaupan perustamiseen liittyviä asiakirjoja? Varmasti Venäjän vallan aikaan 1800-luvun loppupuolella vaadittiin jonkinlaisia lupia ym. myös maasedulle perustettuihin kyläkauppoihin. Mutta missäköhän niitä asiakirjoja säilytetään?



Keisari Aleksanteri II hyväksyi asetuksen kauppapuotien perustamisesta maaseudulle vuonna 1859. Kauppaluvan saanti tuli vuonna 1870 annetun keisarillisen asetuksen mukaan riippumaan kuntakokouksen lausunnosta, joka toimitettiin kuvernöörille. Epäsuoria lähdeviitteitä voi siis löytyä myös kuntakokousten pöytäkirjoista.

Varmin lähde ovat kuitenkin elinkeinoilmoitukset. Maakaupan perustamista halunnut joutui tekemään elinkeinoilmoituksen. Kannattaa siis etsiä maakunta-arkiston kruununvoudin arkistosta elinkeinoilmoitukset. Maakauppiaaksi haluava joutui lähettämään elinkeinoilmoituksen kruununvoudille.

[Kari Pitkänen]

Siltamäki - Suutarila historia kertoo:

Kauppojen perustaminen kaupunkien läheisyyteen oli kiellettyä vuoteen 1860 saakka ja vielä vuoteen 1879 asti piti perustamiseen olla kunnankokouksen lupa.
Kun kauppojen perustaminen vapautui luvista saatiin Kirkonkyläänkin ensimmäiset puodit. Suutarilan alueella ensimmäinen kyläkauppa perustettiin Tapaninkylään. Vuonna 1859 annettu maakauppaa koskeva asetus salli kauppapuotien perustamisen myös maaseudulle, tosin kauemmas kuin kymmenen kilometriä kaupungin rajasta.

Merikaarron historiapiiri 17.4. 2007:

Maakauppaa vapauttivat tuntuvasti vuoden 1868 elinkeinolaki, jolla kumottiin kaupunki- ja maakauppiaan välinen ero sekä luvan saantia helpotettiin. Lupahakemuksen johdosta kuvernöörin oli pyydettävä lausunto asianomaiselta kunnanhallitukselta, ennen kuin hän teki päätöksensä.
Kauppaluvan saanti nopeutui paljon, kun anomukseen ei enää tarvittu senaatin vahvistusta. Merikaarrossa on saattanut olla tuolloin ns. kamarikauppoja, jolloin kauppias harjoitti liiketoimintaa esimerkiksi talon eteisessä tai yläkerrassa, ilman avonaista myymälää ja oli vapaa valtiolle maksettavasta verosta. Kamarikauppa olikin kauan pahempi kilpailija avoimelle maakaupalle kuin kulkukauppa.

http://www.merikaarto.com/Kertomuksia/kauppiaista.html
Jonkin verran lähteitä.

Kari P.


Tietääkö joku, mistä löytyisi kaupan perustamiseen liittyviä asiakirjoja? Varmasti Venäjän vallan aikaan 1800-luvun loppupuolella vaadittiin jonkinlaisia lupia ym. myös maasedulle perustettuihin kyläkauppoihin. Mutta missäköhän niitä asiakirjoja säilytetään?

Pohdiskellen
Riitta Pyyhtiä

[Markku_Tahkokorpi]

Kun nyt kaupoista alettiin puhumaan niin osaako joku kertoa minkalaisesta lähteestä voisi löytyä tietoja Vehkalahden Fredrikshavnin kauppiaista 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alussa? Kyseessä on siis nykyisen Haminan alue.

Etsiskelen tietoja eräästä kauppias Anders Bohmista, joka HisKin mukaan kuoli siella 1700-luvun alkupuolella.

[Olarra]

Hyvä lähdekirja maaseudun kauppaliikkeistä on Aulis J. Alasen vuonna 1957 ilmestynyt Suomen maakaupan historia. Julkaisija taisi olla kauppiaiden kustannus. Kauppaliikkeiden perustamisista voi olla myös mainintoja tuon ajan sanomalehdissä, jotka ovat luettavissa digitaalisessa sanomalehtiarkistossa ja tietysti pitäjänhistorioissa, jos sellainen on ko. kunnasta olemassa.
t. Olavi A.

[Riitta Pyyhtiä]

Kiitos kaikille hyvistä neuvoista ja lähdetiedoista! Nyt vaan selvittelemään asiaa eteenpäin.
:)

terveisin
Riitta Pyyhtiä