Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Talojen järjestys rippikirjoissa
Mikä tekijä määrää kylän talojen järjestyksen rippikirjoissa? Eteeni tuli tilanne jossa aikaisemmissa kirjoissa ensimmäisenä merkitty väki on eräässä rippikirjassa yliviivattu ja siirretty seuraavalle sivulle. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6415069
Miten nyt pappi on sattunut kirjaamaan; aakkosjärjestys, maantieteellinen sijainti -järjestys tai satunnainen.
Ihan normitilanne tuo kuvailemasi
Juha
hei !
Aluksi kinkeripiirijärjestyksessä, myöhemmin aakkosjärjestyksessä, muttei kaikissa seurakunnissa.
Mikä tekijä määrää kylän talojen järjestyksen rippikirjoissa? Eteeni tuli tilanne jossa aikaisemmissa kirjoissa ensimmäisenä merkitty väki on eräässä rippikirjassa yliviivattu ja siirretty seuraavalle sivulle. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6415069
Yleensä kylän maarekisterinumerorojärejestyksessä, esim. 1:1 1:2 jne.
T.V.
Lisäkysymys talojen rekisteröinnistä: Pielisjärvellä on vuosien 1839-49 ja 1850-59 rippikirjoissa useitten kylien tiloilla kaksi rekisteritunnusta - mistä on kysymys? Esimerkkejä: Hattusaari-Vaikko Pielisjärven seurakunnan arkisto - Pää- ja rippikirjat 1839-1849, jakso 3, sivu 1: Hattusari Waiko N: 4; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9401110 /, Hattusaari-Varpanen: Pielisjärven seurakunnan arkisto - Pää- ja rippikirjat 1839-1849, jakso 11, sivu 8: Hattusari Warpais N: 15; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9401118 / ja Hattusaari - Vuonislahti: Pielisjärven seurakunnan arkisto - Pää- ja rippikirjat 1839-1849, jakso 13, sivu 10: Hattusari Wuonislax N: 4; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9401120 /. Historiakirjoissa on kylä-kohdassa Hattusaari; joskus talo-kohdassa on tuo toinen paikka ja numero.
Leo Suomaa
19.12.18, 16:45
Katsoin syntymäkyläni kirjausjärjestyksen: 1720-luvulla ei mitään paperilta ilmenevää logiikkaa (ehkä tonttijärjestys); 1750-luvulla ensin kaksi virkataloa, sitten ei muuten mitään ilmeistä järjestystä (eikä edes sama järjestys kuin 1720-luvulla); 1800-luvun alussa kaikkien talojen aakkosjärjestys; 1850-luvulla virkatalot ensin ja sitten muut talot aakkosjärjestyksessä; 1900-luvun alussa kaikki talot maakirjan mukaisessa numerojärjestyksessä. Kunkin talon torpat voivat olla heti talon jälkeen tai sitten koko kylän kaikki torpat vasta kaikkien kylän talojen jälkeen.
Leo Suomaa
19.12.18, 16:50
Auttaisiko tämä kirja: Maanmittaushallituksen maakirjat ja kruununmaaluettelot -arkisto > Maakirjat > Kuopion läänin maakirja 1845-1845 (28) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22696140
Terv. LS
Kiitokset! Siellä olikin maakirjan huomautussarakkeessa tilannetta selventävää tekstiä, isojako, uusia tiloja jne. Hattusaari: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22696153 Täytyy perehtyä asiaan.
Tuon laittamani linkin jälkeen talot on rippikirjoissa maantieteellisen järjestyksen mukaan. Lähinnä vaan ihmetytti yhden perheen siirtyminen samassa rippikirjassa seuraavalle sivulle. Mietin, että olisiko esimerkiksi rakennettu uusi asumus kylän perimmäiseen nurkkaan ja tästä syystä he ovat siirtyneet ensimmäisiksi kirjassa.
Pekka Hiltunen
20.12.18, 10:48
Talojen järjestys rippikirjoissa on toisinaan auttanut hahmottamaan vanhojen teitten ja kulkureittien sijaintia. Digitaaliarkistosta voisi löytää karttoja, joitten vertailu esim. voudintilien "nomenklaturiin" voisi paljastaa kulloisenkin käytännön a.o. paikkakunnalla. Usein paikallishistorioissakin kuvataan tilojen sijainteja toisiinsa nähden, joten dokumenttien lähteet löytynevät silloin niistä...
PH
Niitä karttoja kun ei vain löydy. Jotakin mahdollisesti karttaluettelon otsikkoja löytyy netistä ei-loogisessa järjestyksessä, mutta karttoja ei sitten löydykään. Tiedän, että vanhat kartat on jo vuosikymmeniä sitten siirretty Jyväskylään digitoitaviksi ja ehkä digitoitukin ja saattaa olla, että tilaamalla saattaisi jotain saadakin maksua vastaan, mutta kun se tilauskin pitää tehdä summassa näkemättä mitä on tilaamassa. Tyypillistä valtion viraston byrokratiaa: byrokraatit työllistävät verorahoilla itse itsensä saamatta aikaan yhtään mitään kansalaista hyödyttävää. Huhun mukaan Venäjältä jotakin hyvinkin tarkkoja historiallisia karttoja saisi ostettua, mutta en tiedä asiasta sen enempää.
Maanmittauslaitoksella on nyt käytössä selkeät sivut, joissa selvitetään karttojen käyttämismahdollisuuksia.
Hakusana: Maanmittauslaitos.
Kartat ja paikkatieto.
Suosituimmat karttapalvelut:
esim. Karttapaikka, Vanhat painetut kartat.
Karttarajapintapalvelut. ( Käytön ehdot selvitetään sivulla.).
ym.
Aikaisemmin täällä oli jo mainittu Kansallisarkiston sivut.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.