Hans Teschen toinen puoliso Elin Hansdotter

[Robinson Korhonen]

Olen jo pitkään pohtinut tämän erään esiäitini alkuperää, mutta selvyyttä en vaan ole saanut. Epämääräisiä vihjeitä on kuitenkin siitäkin edestä. Seuraavaan tekstiin aion nyt koota sen, mitä muistiinpanoja minulla on, ynnä tältä pohjalta urjenneita aivoituksia ja ajatuksia. Teen näistä oman viestiketjun, kun aiemmat löydökset taitavat olla vähän siellä täällä hajallaan muissa rimpsuissa. Katsotaan mitä tästä tullee. Pahoittelut tekstin määrästä :/

Tiedämme että Elin Hansdotterin ensimmäinen aviomies oli porvari Blasius Köning, jonka kanssa hänellä oli ainakin yksi poika Blasius (p Catharina Henrichsdr. von Broken), ja tytär Elin (p Siikaniemen kirkkoherra Petrus Eschilli Askanius/Asicanus). Blasius Köning vanhempi kuoli 1618. Toisen puolisonsa parturi Hans Teschen kanssa Elinillä oli lapset Jakob Tesche (naimaton), sekä tyttäret Margareta Tesche (Ip 1648 Sunik Holst, IIp 12.8.1662 Henrik Kölling) ja Maria Tesche (p 4.12.1655 Leipuri Lorentz Mumms).

Elin Hansdotterin isäksi tiedetään varmuudella eräs Hans Bertilsson, joka mainitaan Viipurin RO:ssa 1653 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11200369. Asiassa käsitellään Hans Teschen kaupungissa sijaitsevaa tonttia, joka on tullut hänelle hänen toisen puolisonsa peruina. Hans Bertilssonin tontti on ollut niin suuri, että Hans Tesche on myynyt siitä myöhemmin osan pormestari Hans Schmedemanille. Kyseinen Hans Bertilsson on esiintynyt oikeudessa jo 1584.

Toinen vihje, tai rykelmä vihjeitä, on RO:n pöytäkirjasta v.1637, jolloin käsitellään salavuoteusasiaa Peter Gerighin ja Marina Christersdotterin välillä. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11150102 Marinan sukulaisiksi “hennes slecht och förwanter” mainitaan lainlukija Bertil Hansson, mestari Hans Tesche parturi, Clas Sidensnöre, Lorentz Mårtensson sekä Wellam Prem. Itse allekirjoittamassaan selonteossa kyseiset herrat kutsuvat Marinaa “wår frenka och blodzförwant”. Muutamaa sivua myöhemmin käy myös ilmi, että Marina on autuaan Hans Nymanin leski. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11150118 Samalla sivulla mainitaan Marinan langoksi vielä eräs Michel Matsson. Erässä toisessa tapauksessa samainen Michel Matsson mainitaan Hans Nymanin langoksi. Mikä mies hän on, on itselleni yhä hyvin epäselvää. Salavuoteustapauksesta käy vielä ilmi, että Marinalla on oma talo viipurissa ja että hän on “arvollisista vanhemmista” syntyisin.

Kuinka nämä sukulaisuudet siis selittyvät?

Ensiksikin, lainlukija Bertil Hanssonilla on vahva kytkös Viipuriin, sillä hän toimi kaupungin raatimiehenä 1623-1630. Hän oli entinen Jääsken vouti ja hänen ensimmäinen puolisonsa Oli Beata Bertilsdotter, Jääsken voudin Bertil Henrichssonin tytär. Bertil Henrichsson omisti myös tonttimaata Viipurissa. Lainlukija Bertil Hanssonin isä oli Kymenkartanon voutina toiminut Hans Bertilsson, jolla niinikään oli tontti Viipurissa. Matti Waltan virkamiesmatrikkelissa Hans Bertilssonin kuolinvuodeksi mainitaan 1597 ja vaimoksi muuan Margeta Arvidintr.

Mikäli Kymenkartanon vouti Hans Bertilsson oli siis myös Hans Teschen appiukko, selittäisi se ainakin lainlukijan ja parturin keskinäisen sukulaisuuden. Kuinka tämä Marina Christersdotter sitten liittyy heihin?

Viipurin kaupungin henkikirjat läpiperatessa huomasin listoissa myös erään “hustru Malin Christersdotterin” ja tämän tyttären Margetan. Niinä vuosina kun heitä ei oltu nimellä mainittu, oli listoille kirjattu Christopher/Christer Litskåws (tms.) “enckia” ja “dotter”. Vuosina 1657-1658 mainitaan vielä muuan “jungfru Margeta Christersdotter”.

Kyseinen Christian näyttäisi ainakin 1623 toimineen Nils Månssonin komppanian varuskirjurina http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2551139 (samassa komppaniassa palvelivat myös parturi Hans Tesche ja Christer Eskilsson (Asikainen?)). Vänrikin ominaisuudessa kyseinen Christer/Christian kuittailee vielä vuonna 1630.

Mutta se, että vuonna 1651 kyseiset äiti ja tytär on merkitty tällä tapaa: “Scholmestares Malins Margreta 2” sai aivoni nyrjähtämään pahemman kerran. Sotilasuraa tehneeseen edesmenneeseen aviomieheen tuo epiteetti tuskin viittaa, joten kenties hänen isäänsä? Christer/Christian nimisiä koulumestareita taas en Viipurista tiedä kuin yhden, mester Christianus Bartholdin, joka toimi kyseisessä virassa 1584-1604. Hänen isänsä oli Äyräpään voutina 1558-1573 ja tämän jälkeen Viipurin pormestarina toiminut Bertil Jönsson (Ruuth-sukua). Matti Waltan matrikkelissa samainen pormestari Bertil Jönsson mainitaan myös vouti Hans Bertilssonin isäksi.

Koulumestari Christianuksen leski Anna Larsdotter nostaa elatusapua vielä 1610 leskeytensä “ja pienten isättömien lastensa vuoksi”, sekä 1615 yleistä avustusta Jääsken voudin Bertil Hanssonin myöntämänä (joka siis oli mahdollisesti lesken edesmenneen aviomiehen veljenpoika?). Tällöin 1615 hän kuittaa omalla sinetillään, useimmiten käyttämänsä miehensä sinetin sijaan http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2534891 . Ainakin vielä 1620 leski kuittailee vilja-apua elatuksekseen, nyt omalla puumerkillään http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2544876. Vuonna 1609 leskelle suodun avustuksen kuittaa hänen lankonsa, Käkisalmen linnankirjuri ja alivouti Anders Rasmusson, Viipurin raatimiehen Lars Anderssonin isä. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2525205

Eli siis, nyt tullaan ajatusketjuni heikompaan lenkkiin: mikäli kyseinen Malin Christersdotter olisi Hans Nymanin lesken Marina Christersdotterin sisar, selittäisi se sukukytkyn ainakin Marinan, Hans Teschen ja lainlukija Bertil Hanssonin kesken. Toisin sanoen, sekä Marina, että Elin Hansdotter ja lainlukija Bertil Hansson olisivat Viipurin pormestarin Bertil Jönssonin jälkeläisiä.

Kuinka Marinaan kytkeytyvät sitten Lorentz Mårtensson (Fatebur), jonka vanhemmat olivat tiettävästi Viipurin pormestari Mårten Henrichsson ja hänen tuntematon puolisonsa? Lorentzin oma puoliso oli taas tiettävästi pormestari Berendt Piperin ja hänen puolisonsa Maria Henrichsdotter Stråhlmanin tytär. Tämä on tällä haava täysi mysteeri.

Clas Sidensnöre sitten? Hänen alkuperäänsä ei kait tiedetä, saati hänen ensimmäisen vaimonsa nimeä. Toinen puoliso oli noin vuodesta 1639 Markus Sigfredssonin leski Catharina Berends.

Ja entäpä Wellam Prem? Hänenkin syntyperänsä on tietymättömissä, eikä vaimonsa nimestä ole tietoa. Eräässä kiistassa vuodelta 1636 Hans Saels kutsuu Wellamia velipuolekseen, joten Wellamin äiti saattaisi olla Hans Saels vanhemman leski Elisabeth Hansdotter Schimmelkorn tämän peräti kolmannessa aviossa. Aukeaman toisella sivulla http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11150309 Kuinkahan lienee?

Vielä vuonna 1653, oikean sivun alalaidassa, ilmoittavat “hustru Malin Christersdotter”, sekä “Anna Christersdotter” aikeensa rakentaa kaupungissa sijaitsevan palossa vahingoittuneen tonttinsa uudelleen http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11200432 Onko Annan suhteen kyse hänen sisarestaan vai tyttärestään, ei tästä maininnasta selviä.

Mitä tulee vielä itse Elin Hansdotteriin, niin perin mielenkiintoista on se, että kyseinen "Elin Hansdotter Teskes" kuittaa 20.9.1625 Viipurissa viljaa vouti Lars Nilssonilta toisen esivanhempani Iitinmaan herra Carl Bertilssonin puolesta! Mitä se tämä tällainen oikein on? http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2552371

-Antti

[Bodniemi37]

Mitä tulee vielä itse Elin Hansdotteriin, niin perin mielenkiintoista on se, että kyseinen "Elin Hansdotter Teskes" kuittaa 20.9.1625 Viipurissa viljaa vouti Lars Nilssonilta toisen esivanhempani Iitinmaan herra Carl Bertilssonin puolesta! Mitä se tämä tällainen oikein on? http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2552371


Kiinnostavia ajatuskulkuja. Olisiko Elin Hansintytär voinut olla herra Carlin veljentytär? Carolus Bartholdilla (Padasjokiensis) ilmeisesti oli myös Johan-niminen nuorena kuollut pojanpoika [A. R. Cederberg, Suomalaiset ja inkeriläiset ylioppilaat Tarton ja Tarton-Pärnun yliopistossa v. 1632-1710, SSV XXIII (1939): "Johannes Bartholdi/Wiburgensis, Carelius 9/3 1653. Depos. luettelossa: Wiburgensis. ... On mahdollisesti sama Johannes Bartholdi, joka v. 1651 mainitaan Viipurissa teininä ja syytetään tappelemisesta. Samassa yhteydessä mainitaan myös Axelius ja Carolus Bartholdi ...".], mikä saattaisi olla vihje siitä, että Johan-, Johannes- ja Hans-nimet olivat aiemminkin olleet käytössä suvun piirissä.

Terveisin,

[Robinson Korhonen]

Kiitos vastauksestasi, Ritva.
Niin, jokin yhteys Elin Hansdotterilla ja Carolus Bartholdilla (Padasjokiensis/Ithimaeus) nähtävästi on. Jos Carolus olisikin ollut Elinin isän veli, ehkä myös epiteettinsä "Padasjokiensis" tulisi ymmärrettäväksi sitä kautta, että Bertil Jönsson (Jute/Ruuth) toimi uransa alkuaikoina Hämeenlinnan kirjurina.. Kaukaa haettuahan tämä ainakin tällä haavaa on, mutta varsin mielenkiintoinen hypoteesi :) Carolus Bartholdi ilmeisesti käytti joskus nimensä perässä myös määrettä "Qvintus". Mihin tämä sitten viitannee? Olisiko hän ollut vanhempiensa viides lapsi?

Carolus Bartholdin polveutumista Sysmän kirkkoherrasta Bartholdus Matthiaesta on näkyy kritisoitu aiemminkin ;)

-Antti

[Robinson Korhonen]

Niin, vielä lisähuomio alkuperäiseen viestiini liittyen. Mielestäni on merkillepantavaa, että Marina Christersdotterin sukulaisiksi mainituista henkilöistä ainoastaan lainlukija Bertil Hansson on sukunimetön. Toki myös Lorentz Mårtensson, mutta ainoana nimensä kantajana kyseisen ajankohdan Viipurissa hän identifioituu varmasti "Fatebur" -suvun jäseneksi.

Tämä seikka viittannee siihen, että mainitut henkilöt ovat sukusiteissä Marinaan nimenomaan puolisojensa tai äitiensä kautta, ainoana poikkeuksena edellä mainittu Bertil Hansson, joka siis saattaisi olla Marinan serkku.

-A

[Bodniemi37]

Kiitos vastauksestasi, Ritva.
Niin, jokin yhteys Elin Hansdotterilla ja Carolus Bartholdilla (Padasjokiensis/Ithimaeus) nähtävästi on. Jos Carolus olisikin ollut Elinin isän veli, ehkä myös epiteettinsä "Padasjokiensis" tulisi ymmärrettäväksi sitä kautta, että Bertil Jönsson (Jute/Ruuth) toimi uransa alkuaikoina Hämeenlinnan kirjurina.. Kaukaa haettuahan tämä ainakin tällä haavaa on, mutta varsin mielenkiintoinen hypoteesi :) Carolus Bartholdi ilmeisesti käytti joskus nimensä perässä myös määrettä "Qvintus". Mihin tämä sitten viitannee? Olisiko hän ollut vanhempiensa viides lapsi?

Carolus Bartholdin polveutumista Sysmän kirkkoherrasta Bartholdus Matthiaesta on näkyy kritisoitu aiemminkin ;)


Lienee täällä merkillisempiäkin hypoteesejä esitetty ;) Määre Quintus ei voi ainakaan johtua Carolus Bartholdin järjestysnumerosta Iitin kirkkoherrana, sillä pojanpoikansa oheisten muistiinmerkintöjen mukaan (joita muistaakseni säilytetään Kansallismuseossa?) hän oli seurakunnan 6. kirkkoherra.

Uuno Pulkkilahan se kertoilee Padasjoen historiassaan, että Carolus Bartholdi (vanhempi) oli Padasjoen kirkkoherrana toimineen ja lopulta Sysmän kirkkoherraksi päätyneen Bartholdus Matthiaen poika (s. 268), muttei mainitse tietonsa lähdettä :( Joku minua osaavampi voisi löytää vihjeitä siihen suuntaan vaikkapa asutuksen yleisluettelosta?

Terveisin,

Ritva Jurvanen

[Robinson Korhonen]

Viipurin kämnerioikeudessa v.1652 puidaan Viipurin pitäjän Nygårdin Mårten Jönssonin velkoja Wilhelm Premille/Preenille. Wilhelm/Wellam Premin nimettömäksi jääneen rouvan edusmiehenä asiassa toimii muuan Lars Andersson. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11299588

Vaikka Lars Anderssonille ei anneta titteliä, on hän suurella todennäköisyydellä sama mies, kuin Viipurissa 1638-1660 toiminut raatiherra. Lars Andersson nimisiä henkilöitä ei liiemmin Viipurissa tuona aikana esiintynyt.

Mikäli Wellam Preenin rouva oli sukulaisuussuhteessa Lars Anderssonin kanssa, tulisi Premin esiintyminen Marina Christersdotterin sukulaisten joukossa ainakin erästä kautta ymmärrettäväksi. Raatimies Lars Anderssonin Vanhemmat olivat siis Käkisalmen Alivouti Anders Rasmusson ja puolisonsa Karin Larsintytär. Karin Larsintytär taas lienee Viipurin koulumestarin Christianus Bartholdin vaimon Anna Larsintyttären sisar, sillä kuten kerrottua, ainakin v. 1609 Anders Rasmusson mainitaan Annan langoksi.

Lars Anderssonin ensimmäinen puoliso oli suomalaisen Matts Sigfredsson Wäfvare/Kangurin tytär ja toinen puoliso Maria Hansdotter Stråhlman (V: Ratsumieslippueen päällikkö Hans Stråhlman ja Agneta Bengtsdotter).

Erittäin spekulatiivisella asteella tässä taas mennään, mutta ehkä nämä “löydökset” pikkuhiljaa ajavat asiaa eteenpäin

-A

[Robinson Korhonen]

Viipurin kaupungin historiassa asujaimiston saksalaista ainesta käsittelevässä luvussa Lagus mainitsee "Willem Priemin" hankkineen puolisonsa Narvasta. Lähdettä Lagus ei valitettavasti kerro, enkä itse ole löytänyt tälle (vielä) vahvistusta.

Wellam Premin sukulaisuuteen Hans Teschen toiseen puolisoon Elin Hansdotteriin viittaisi se seikka, että hänen poikansa "Claus Wilhelmsson Preem" toimi Jacob Teschen palveluspoikana taikka kauppakisällinä v.1650 ja Jacobin kuoleman jälkeen Claus siirtyi Jacob Teschen vanhemman velipuolen Blasius Köningin palvelukseen. Vuodesta 1652 eteenpäin Claus toimi kauppapalvelijana Hans Schmidt vanhemman leskellä Katarina Hansdotter Cröellillä ainakin vuoteen 1658. Claus oli naimaton aivan kuten sisarensa "jungfru" Karin/Catharina ajalla 1654-1657. Tämän jälkeen kyseiset Preemit näyttäisivät katoavan Viipurin henkikirjoista.

Vasta 1677 kaupunkiin ilmestyy Anthonius Priem (leski)vaimonsa Anna Peterintr. Freesen kanssa, mutta Anthoniuksen polveutuminen Wellamista on varsin epävarmaa.

v.1630 Wilhelm Prehn kuittailee ruotsiksi erään Berndt Vollmanin (?) valtuutettuna http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1803802 ja samana vuonna saksan kielellä "münttmeister Zu Riga herre Marten Wulff"in (?) valtuuttamana http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1803801 Rahamestarin suvusta lisäinfoa täällä https://www.adelsvapen.com/genealogi/Wolffensköld_nr_366

[Robinson Korhonen]

Raastuvanoikeuden pöytäkirjoissa v.1649 Viipurin Vallin kaupunginosassa työskennellyt seppä Simon Larsson (Kleensmed Simon Larsson Bagge, kuten toisaalta selviää) esittää närkästyksensä kämmerioikeudessa 8.12.1648 asetettua tuomiota kohtaan. Kyse on Simonin häistä ja ilmeisesti ylisuuresta “ordningin”vastaisesta kestityksestä tms. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11199146 Simon näyttäisi aiemmin olleen naimisissa Jören Mårtensson Redsvenin tyttären kanssa, mutta on nyt siis mennyt uusiin naimisiin. Selvittelyjen lomassa Simon listaa häävieraista sekä omat sukulaisensa että morsiamen (Brita Johansdotter, kuten myös toisaalta selviää) sukulaiset. Jälkimmäinen lista on seuraavanlainen:

2. her Hans Schlagell sampt hans hustru hwilka brudhen hafva ifrån barndom hoos sigh upwäxa låtit. (Hans Schlagel mainitaan yleisesti “bryggareksi”. Hänen puolisonsa oli Berendt Piperin leski Maria Henriksdotter Stråhlman)
1. brudens egen broor Samuel Johannis (nimimuoto viittaisi oppineeseen ihmiseen, mutta ilman papeille ominaista etuliitettä “Dns” tai “her”. Luulisin että kyseessä oli opiskelija eli teini.)
1. hustru Malins dotter, jungfru Margetha som är ochså brudens närskylte slecht. (Margethan isä oli siis vänrikki Christer/Christopher Litskow, tms.)

1650-luvulla “hustru Malin/Christer Litskåws enckia” ja tyttärensä “jungfru Margeta” sijoittuvat Viipurin kaupungin henkikirjoissa maisteri Bartholdus Lacmannuksen välittömään läheisyyteen, mikä saa pohtimaan josko edellä mainittu “Samuel Johannis” sekä varsinainen morsmaikku “Brita Johansdotter” olisivat olleet Jääsken kirkkoherran Johannes Thomae Lacmannuksen ja tämän vaimon Brita Bertilsdotter (Kettunius) lapsia. Mitä Koiviston kirkkoherran Samuel Johannis Lacmannuksen urasta tiedetäänkään? Edellä esitetty synnyttää kieltämättä kysymyksen myös siitä, miksi Brita olisi ollut sijoitettuna Hans Schlagellin perheeseen?

Viestiketjun alkuperäiseen aiheeseen ja olettamuksiin sekä arvailuihin tämä uusi huomio ei valitettavasti juurikaan lisävalaistusta tuo. Ainoastaan, mikäli mainittu “jungfru Margetha” olisi ollut koulumestari Christianus Bartholdin tyttärentytär, selittyisi tämän sukulaisuus morsiameen ja tämän veljeen Samueliin siten, että kirkkoherra Johannes Thomae Lacmannuksen puolison Brita Bertilsdotter Kettuniuksen veljen, Jääsken kappalaisen Magnus Bartholdi Kettuniuksen puoliso oli lainlukija Bertil Hanssonin tytär Margeta. Tämä vaikuttaa kyllä perin kaukaa haetulta sukulaisuudelta ja mieluusti soisin asiaan runsaasti varmistusta taikka kokonaan toisenlaisen selityksen.

Mikäli samainen “jungfru Margetha” olisi viestiketjun ensimmäisessä viestissä mainitun Hans Nymanin lesken Maria Christersdotterin sisarentyttö, ja sukulaisuussuhteissa siis myös ensimmäisen viestin nimirimpsuun, löytyisi tätä kautta yhteys Hans Schlagellin ja Lorentz Mårtenssonin (Fatebur) välillä, sillä Lorentz on näin ollen Hans Schlagellin vävypoikapuoli. Yhteinen nimittäjä olisi siis Berendt Piper tai hänen puolisonsa Maria Henriksdotter Stråhlman. Kuinka edellä mainitut herrat sitten olisivat olleet sukusidoksissa Maria Christersdotteriin, on edelleen epäselvää.

Täydennyksenä vielä edelliseen viestiin Wellam Premistä. Hänen poikansa nimi Claus sai pohtimaan, josko Wellam itse olisi ollut netin syövereistä löytyneen Tallinnalaisen Claus Preenin poika. https://www.geni.com/people/Claus-Preen/6000000019588538185

Edelleen pieni huomio Claus Sidensnören sidoksista viestiketjussa mainittuihin henkilöihin. Hänen toinen puolisonsa Catharina Berends oli joskus lainannut Bertil Hanssonilta ankkurin, jonka arvoa autuaan Bertilin valtuutettu (vävypoika) Abraham Nircko nyt vuoden 1651 kämnerioikeudessa penää http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11299360

-A

[Bodniemi37]

1650-luvulla “hustru Malin/Christer Litskåws enckia” ja tyttärensä “jungfru Margeta” sijoittuvat Viipurin kaupungin henkikirjoissa maisteri Bartholdus Lacmannuksen välittömään läheisyyteen, mikä saa pohtimaan josko edellä mainittu “Samuel Johannis” sekä varsinainen morsmaikku “Brita Johansdotter” olisivat olleet Jääsken kirkkoherran Johannes Thomae Lacmannuksen ja tämän vaimon Brita Bertilsdotter (Kettunius) lapsia. Mitä Koiviston kirkkoherran Samuel Johannis Lacmannuksen urasta tiedetäänkään? Edellä esitetty synnyttää kieltämättä kysymyksen myös siitä, miksi Brita olisi ollut sijoitettuna Hans Schlagellin perheeseen?

Fil. tri Matti Lackmanin Genos-artikkelin Barthollus Joh. Lacmannus, vk 76 (2005), mukaan (s. 13)

Johannes Thomae Lacmannuksen ja Kirvun kirkkoherran Bertilin tyttären Beatan (Brita?;rj) "Brita-tytär pysyi naimattomana, eikä hänen elämänvaiheitaan tunneta.22"; viite 22, Akiander 1868: 326.);

Britan veljestä Samuelista tuli Kirvun kappalainen (1650-71). Koiviston kirkkoherrana hän toimi vuodesta 1673 lähtien kuolemaansa saakka (1679). "Ilmeisesti hän oli Katariina Krookin kanssa avioliitossa ja heillä oli yksi poika, Johan." Ylioppilasmatrikkelin mukaan Johan-pojalla oli Katarina Krook -niminen puoliso, https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=2399.

Terveisin,

[Robinson Korhonen]

Hei jälleen,
palatakseni alkuperäiseen kysymykseen Elin Hansdotterin alkuperästä, alkaa mielestäni vaikuttaa vahvasti siltä, että hän todella oli Kymenkartanon voudin Hans Bertilssonin tytär ja Viipurin pormestarinakin toimineen Bertil Jönssonin pojantytär (Ei siis Ruuth-sukua, kuten virheellisesti aiemmin kirjasin).

Vuonna 1653 Viipurin raastuvanoikeudessa Hans Tesche esittelee puolisonsa vanhoja tonttikirjeitä ja muita tositteita, ja mm. vuodelta 1584 löytyy maininta siitä, että puolison isä Hans Bertilsson on toisen puolisonsa sisarien kanssa sulassa sovussa päättänyt, että edesmenneen Staffan Kanngjutaren tontti lankeaa perinnöksi hälle ja vaimolleen. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11200369 Tonttia ovat asuttaneet aikaisemmin (1568) Lars Peerssonin (Härkäpää) poika Matts Larsson yhdessä Staffan Kanngjutaren kanssa. Kivikellarilla ja kahdella talolla varustettu tontti on alkujaan kuulunut Mattsin äidin vanhemmille.

Staffan (Hansson) Kanngjutare taas ilmaantuu Viipurin manttaali- ja marqeldi- ym. luetteloihin viimeistään 1564, jolloin hänet mainitaan raatimieheksi ja toisen korttelin asukiksi. Vuonna 1567 hän siirtyy ensimmäisen korttelin asukaslistan viimeiseksi ja lopulta 1569 listan toiseksi henkilöksi Tönne Nylanderin jälkeen. Listan toisena taikka kolmantena hän säilyy aina vuoteen 1577 saakka.

Vuonna 1578 tilanne muuttuu. Staffan katoaa listoilta ja mitä ilmeisimmin hänen tilalleen, manttaalimaksun suuruudesta päätellen, tulee muuan Lars Peersson http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3032579 Näillä huittehilla tämä Lars Peersson säilyy vuoteen 1582, jonka jälkeen tilanne taas muuttuu.

Vuonna 1583 Lars Peersson katoaa, mutta leskien luetteloon ilmestyy “hustru Gertru Las Persons”. Samaan aikaan ensimmäisen korttelin viimeisenä henkilönä mainitaan ensi kertaa muuan Hans Bertilsson komealla 6 markan manttaalimaksulla http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3032601. Myös taksvärkkiluetteloihin vuosilta 1580-1582 on ensimmäisen korttelin viimeiseksi henkilöksi merkitty eräs Hans Bertilsson. Vuonna 1583 hän yhdessä “vanhan” Lars Peerssonin (Härkäpää) lesken Margretan kanssa merkitään henkilöiden joukkoon, jotka eivät taksvärkkiä olleet tehneet. Hans ilmeisesti kuittasi tämän laiminlyönnin 2 markalla http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3032611.

Vuosilta 1584-1589 en valitettavasti vastaavia luetteloita ole kyennyt löytämään, mutta esim. v.1590 Hans Bertilsson esiintyy erään Peer Larssonin (tod.näk. sama kuin raatimiehenä 1584-1596 toiminut Per Larsson) keralla ensimmäisen korttelin asujainten joukossa. Myös “kuninkaanpalvelijoiden” joukkoon on muuan Hans Bertilsson ilmestynyt, mutta hän identifioituu seuraavana vuonna Hans Bertilsson Granneksi. Vuonna 1591 Toinen Hans Bertilsson, Peer Larssonin välittömässä läheisyydessä on kirjattu edelleen ensimmäisen korttelin ns. “normaaliasukkaiden” joukkoon. Jatkossa myös tämä toinen Hans Bertilsson siirtyy kruununpalvelijoiden listalle. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3053396 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3053404

Hans Bertilsson Granne toimi M. Waltan matrikkelien mukaan Äyräpään voutina 1584-1588, sekä tämän jälkeen vuosina 1589-1592 ja 1597-1599 Kymenkartanon voutina.

Tämä toinen Hans Bertilssonin oli puolestaan Kymenkartanon voutikunnan kihlakunnankirjuri 1586-1588, sekä vouti 1588-1589. Sittemmin Hans jäi vangiksi ja vietiin Venäjälle peräti seitsemäksi vuodeksi. Matti Walta mainitsee Hansin omistaneen tontin Viipurista ja asuneen siellä 1590. Isäkseen Walta mainitsee entisen Äyräpään voudin ja myöhemmän Viipurin pormestarin Bertil Jönssonin. Bertil Jönssonin puolisot olivat Karin Olofsdotter (Lille/Wildeman-sukua) sekä Brita Göstafsdotter Fincke.

Vuonna 1600 ei Viipurin manttaaleista löydy enää ketään Hans Bertilssonia ensimmäisestä korttelista. Kaikkien neljän korttelin kuninkaanpalvelijat on niputettu samaan listaan, jolta toki eräs Hans Bertilsson vielä löytyy. Waltan matrikkelin mukaan Hans Bertilsson Granne kuoli 1599 ja toinen Hans Bertilsson jo 1597. Vuonna 1601 on Hans Bertilsson (eli vaimonsa) mainittu enää leskien luettelossa. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3064871

Mitä sukua Hans Bertilsson sitten mahtoi olla Staffan Kanngjutarelle tai Lars Peerssonille (Härkäpää) ei kirjeiden perusteella valitettavasti selviä. Walta tietää Hansin puolisoksi erään Margareta Arvidintyttären, jonka saamassa vapaakirjeessä v.1594 mainitaan pariskunnalla olevan useita pieniä lapsia. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3061061 Oliko tämä Margareta siis Hansin toinen puoliso, vai peräti kolmas? Blasius Köningin ja Hans Teschen puoliso Elin Hansdotter olisi ilmeisimmin kuitenkin syntyisin Hansin viimeisimmästä liitosta Margaretan kanssa, sillä Blasiuskin ilmaantuu Viipurin listoille nähdäkseni vasta v.1604 puhumattakaan siitä, että Elin Hansdotter synnytti Hans Teschelle lapsia ilm. vielä 1630-luvun alkupuolella.

[Robinson Korhonen]

Bertil Jönssonin puolisot olivat Karin Olofsdotter (Lille/Wildeman-sukua) sekä Brita Göstafsdotter Fincke.

Otetaanpas vielä takaisin. Uusin Viipurin läänin historia III (v.2010) pitää Lappeen tuomarina 1538-1553, Vehkalahden voutina 1556-1558, Äyräpään voutina 1558-1572, ynnä Jääskessäkin 1566 voutina toiminutta Bertil Jönssonia Ruuth-sukuisena. Ensi kertaa Bertil Jönsson määrättiin Viipurin linnaan Nils Grabben keralla 1535. Hänen aikaisemmasta urastaan ei kuulemma ole tietoja.

Mm. Mestertonin mukaan tämä aikaisemmin Äyräpään voutina toiminut Bertil Jönsson (ilman sukunimeä) toimi voutiuransa jälkeen eli 1573-1589 Viipurissa pormestarina. Kyllähän tämä kuulostaa järkevältä. Viipurin kaupungin historia I pitää pormestari Bertil Jönsson Ruuthia ja Äyräpään voutia samana henkilönä ja mainitsee vieläpä eräällä sivullaan Dirich Petersson Ruuthin Bertil Jönssonin pojan koulumestari Christiernus Bartholdin serkuksi. Dirichin vanhemmat olivat Ramsaynkin mukaan Peder Jönsson Ruuth ja muuan Gertrud Bertilsdotter.

Ramsayn mukaan Hämeenlinnan linnankirjuri, sittemmin Äyräpään vouti ja lopuksi Viipurin pormestari 1573-1589 oli mahdollisesti Jöns Juten poika, eli Ruuth-sukua. Varmana Ramsay pitää ainakin sitä, että tällä oli Christiernus Bartholdi niminen Viipurissa koulumestarina 1584-1604 toiminut poika. Ramsay ei kuitenkaan mainitse Bertil Jönssonille ketään puolisoita.

Matti Waltan matrikkelin mukaan Hämeen linnassa kirjurina 1540-1548, jonka jälkeen pappisurassa toiminut Bertil Jönsson oli Pälkäneen kirkkoherran Jönsin poika. Pälkäneen Bertil Jönssonista on keskustelua mm täällä http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=35628. Ramsayn maininta linnankirjurina toimimisesta Hämeessä lienee virheellinen siinä mielessä, että se ei tähän oletettavasti Ruuth-sukuiseen Bertil Jönssoniin liity, vaan nimenomaan Pälkäneen Bertil Jönssoniin.

Sitten löytyy vielä adelsvapen.com sivuston maininnat Fincke-suvun, sekä Wildeman-suvun yhteydestä Bertil Jönssonista, joka olisi ollut Hattulan vouti v.1530 ja sitten Lappeen tuomari 1538-1545 (Miksi tuomarinura mainitaan lyhyemmäksi kuin toisaalla aiemmin?), ja joka mainitaan vielä vuonna 1556. Hän oli ensin naimisissa Karin Olofsdotterin (Wildeman) kanssa, joka olisi kuollut viimeistään 1545, ja sitten Brita Gödiksdotter Fincken kanssa, joka leskeksi jäätyään meni toisiin naimisiin Mårten Simonsson (Finne) kanssa. Britan mainitaan eläneen leskenä 1574. Lapsettomana kuolleen Britan perinnönjako suoritettin v.1580. Karin Olofsdotterin (Wildeman) ensimmäinen puoliso taas oli ennen 1540 kuollut Ludolf Boose. Tämän Bertil Jönssonin jälkeläiseksi tiedetään tuomari Nils Bertilsson.

Matti Waltan matrikkelin mukaan Viipurin pormestari Bertil Jönssonilla olisi ollut nämä rälssisukuiset puolisot

https://www.adelsvapen.com/genealogi/Fincke
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Wildeman_nr_89

Ramsayn mukaan Fincke-sukuisen Karinin I puoliso olisi ollut Lappeen tuomari Bertil Jönsson “muinaisaatelia”. Karin Fincke jäi kuitenkin leskeksi ja meni uuteen avioon rälssimies Mårten Simonsson (Finne) kanssa. http://runeberg.org/frfinl/0117.html

Viestiketjun aiheeseen liittyen Pälkäneen Bertil Jönssonin voinee unohtaa. Mutta entä tämä toinen, eli nämä kaksi muuta? Onko Lappeen tuomari sittenkin eri henkilö kuin Äyräpään voutina ynnä myöhemmin pormestarina toiminut Bertil Jönsson? Ainakaan Viipurin läänin historia ei tätä näyttäisi tukevan.

Viipurin läänin historia III:ssa sivulla 112 kerrotaan talonpoikien kapinasta (1553) ja laamanninkäräjöinnin jälkifiiliksistä näin: "Tuomari Bertil Jönsson ei viihtynyt Lappeella enää kauaa kapinatapahtumien jälkeen. Ei ole tiedossa, olivatko kapinatapahtumat ja talonpoikien vihamielisyys taustalla vai oliko kysymys normaalista “virkakierrosta”, mutta joka tapauksessa jo vuonna 1554 Lappeen kihlakunnan käräjiä istui Klas Åkesson Tott. Bertil Jönsson siirtyi vuonna 1556 Vehkalahden, Virolahden ja Säkkijärven voudiksi, jossa toimessa hän näyttää kiristäneen veroruuvia siinä määrin, että niskoittelu verojen maksussa jatkui Virolahdella ainakin vuosina 1557 ja 1561.”

Mitkä lähteet puhuvat sen puolesta, että herraskaiset rouvat Wildemanin ja Fincken hankkinut Bertil Jönsson oli sama mies kuin Lappeen tuomari? Entäpä mitkä lähteet puhuvat sen puolesta että Lappeen tuomari oli sama mies kuin Äyräpään vouti ja tuleva pormestari? Lappeen tuomarina 1540-luvun puolivälissä Bertil Jönsson rakennutti itselleen Kirvesniemen eli Yxnäsin kartanon Taipalsaarelle, mutta ilmeisesti luopui tästä samalla kun erosi voudin toimesta 1555, kirjassa edelleen kerrotaan. Kartano siirtyi kruunulle. Vuosina 1556 tai 1557 venäläiset polttivat sen. Matti Waltan mukaan Bertil Jönsson merkittiin vielä v.1562 “till Yxnäs” joka puhuisi sen puolesta, että tämä edelleen identifioitui aiempaan asuinkartanoonsa ja että ainakin tuomarina ja voutina toiminut Bertil Jönsson on sama henkilö. Lähdettä Walta ei tälle huomiolleen kuitenkaan valitettavasti kirjaa.

Waltan mainitsemat lähteet ovat vilja-apu vuodelta 1561 http://runeberg.org/frfinl/0117.html
sekä vuonna 1565 Venäjällä kieltä opiskelleen ja sinne vangitun pojan Lasse Bertilssonin pelastamiseksi myönnetty rahasumma http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3015166 sekä vapaakirje Laiharannan ja Keisan tiloille v.1569.

Voiko siis olla niin, että aateliset puolisot itselleen hankkinut, ja ilmeisesti ainakin Hattulan voutina 1530 ja mahd: Hämeenlinnassa kirjurina toiminut Bertil Jönsson olisi eri henkilö, kuin tuomarina, voutina ja lopulta Viipurin pormestarina toiminut, sittenkin kenties Ruuth-sukuinen Bertil Jönsson?

-Antti

[Robinson Korhonen]

Hei taas,
jatketaan vielä sen verran henkilöiden identifiointia, että Henrik Impola mainitsee teoksessaan Frälset och dess rusttjänst... henkilön nimeltä Bertil Jönsson till Reku och Yxnäs, jonka uraa hän erittelee seuraavasti:
-Konungens sven 1526-1528
-Fogde i Hattula härad 1530-1535
-I slottsloven på Viborg 1535
-Häradshövding i Lapvesi härad 1541-1553
-Död ca. 1558.
Tämä rälssimies Bertil Jönsson oli siis naimisissa henkilöiden Karin Olofsdotter (Wildeman) ja Brita Gödiksdotter Fincke kanssa, kuten Impolakin kertoo.
Impolan teosta pidän erittäin luotettavana.

Näyttäisi siis vain olevan puhdasta sattumaa, että Lappeen tuomarina 1553 lopettaneella Bertil Jönssonilla ja Vehkalahden voutina 1556 aloittaneella Bertil Jönssonilla (mahd. Ruuth-sukua?) oli sama nimi, mikä on aiheuttanut sekaannusta siellä ja täällä. Eikä vähiten omassa päässäni :)

Tilanteen voisi vielä muuttaa, mikäli Matti Waltan mainitsemalle v.1562 kirjatulle maininnalle "Bertil Jönsson till Yxnäs" löytyisi lähde ja tieto joka yhdistäisi miehen silloiseen Äyräpään voutiin.

Äyräpään voudin ja Viipurin pormestari Bertil Jönssonin alkuperästä tai hänen puolisostaan ei siis varmaa tietoa liene? Jälkeläisiä tällä lienee kuitenkin ollut seuraavasti:
-Lars/Lasse Bertilsson, Venäjällä 1565.
-Christiernus Bartholdi, Rostockissa opiskellut maisteri, Viipurin koulun rehtori eli koulumestari 1584-1604. p tuntematon.
-Hans Bertilsson, Kymenkartanon voutikunnan kihlakunnankirjuri 1586-1588, sekä vouti 1588-1589. Vankina Venäjällä 7 vuotta. k.1597. IIp/IIIp? Margareta Arvidsdotter.

-Antti

[Robinson Korhonen]

Jatketaan nyt vielä vähän..
Viipurin Bertil Jönssonille, mikäli ei Ruuth-sukuunkaan kuulu, löytyi nopealla tarkistuksella kaksi muuta liki ajallista kaimaa, joiden urasta ei ilmeisesti sen enempää tiedetä:

Bertil Jönsson i Porvola (mahd: Henrich Jönsson i Porvola (Finne/Horn)) veli).

Bertil Jonsson, teki kalustotarkastusta Viipurin linnassa 7.11.1550. Juha Sinivaaran sinettisivut, lehti 14, sinetti nro 158. http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssims1315.htm

-Antti

[mwa]

Käytyäni lähteitä uudelleen läpi käsitykseni vahvistui. Bertil Jönsinpoikia oli virkamiehissä kolme: Hattulan kruununvouti, Hämeen linnan kirjuri ja Vehkalahden ja Äyräpään kruununvouti. Linnakirjuri on mielestäni selvästi sama kuin myöhempi Pälkäneen kirkkoherra, joka sai edesmenneen isänsä viran. Hattulan kruununvouti taas näyttää olleen se, joka nimitettiin Viipurin linnanisännistöön ja myöhemmin Lappeen kihlakunnantuomariksi. Vehkalahden ja Äyräpään kruununvouti lähetettiin alun perin v. 1545 tulkiksi Viipuriin ja päätyi lopulta sinne pormestariksi, ja oli siellä elossa vielä 1590.
Virheellisesti olen kuitenkin yhdistänyt Karin Olofintyttären ja Brita Fincken jälkimmäisen vaimoiksi, mitä nämä ilmeisesti eivät näytä voineen olla, vaan he olivat Hattulan kruununvoudin puolisoita. Korjaan tiedot matrikkeliin.
Kaivattu lähdeviite on tässä: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0071008_00361

Matti Walta

[Robinson Korhonen]

Suuret kiitokset vastauksesta ja selvennyksestä.
Ja kiitokset myös matrikkeleistasi! Niistä on ollut harrastelijalle hurjan paljon iloa :)

-Antti