Vielä Ukkola/Halonen Haukiputaalta

[P.Mäntylä]

Tervehdys Sari ja Jouni


21.11.1718 Iissä vihitään Tapani Tapaninpoika Ukkola (Haukiputaalta) ja Liisa Pertintytär Turtinen (Meriläinen) Iistä. Onko sinulla Sari mitään tietoa tämän perheen kohtalosta ja onko tämä Tapani Tapani Matinpoika ja Liisa Olavintytär Ukkolan poika? Veikko Perttunen on puhtaaksikirjoittanut Pohjanmaan rippikirjoja ja Siikajoen Matinheikin talosta löytyy vuosien 1735-40 rippikirjasta Tapani Tapaninpoika (Haukipudas?) ja Liisa Pertintytär (Ii?) sekä kaksi lasta: Matti ja Simo. Viimeinen rippimerkintä on vuodelta 1738. Vastaavasti vuodesta 1739 lähtien löytyy Saloisista Kuljun talosta Tapani Tapaninpoika ja Liisa Pertintytär sekä lapset: Matti, Simo ja Iisakki. Tapanin syntymäajaksi mainitaan 15.2.1695 ja Liisan 2.1691. Tämä perhe on mitä ilmeisimmin Ukkola/Halonen-sukua! Osaatteko te Sari ja Jouni sanoa tähän jotakin, joka puolesta tai vastaan?


Myöhäisin syysterveisin Pentti

[Jouni Kaleva]

Hei


Hienoa jos ja kun tämä kadonnut pariskunta on löytynyt.


Vihittäessä 1718 on ungkarlen Staffan Staffanson Uckola ifrån Haukipudas. Isäksi sopisi Tapani Matinpk. Ukkola. Tätä vahvistaa se, että HK Haukipudas 1713 on 1 mantt. isäntänä Matts Hallonen ja vaimo, sekä veljenpoika (Bson) Staffan, joka jo maksaa henkirahan, eli sopisi syntyneen viimeistään 1695, kuten nyt uusi löytö kertoo. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12209699


Liisa Bertilintr. ensi kerran ripillä 13.11.1704 Meriläisellä. Jos olisi tämä, niin olisi vasta 12-vuotias. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/47.htm


Tämännimisiä syntynyt Iissä 1680 ja 20.11. 1692. Ensinsyntynyt ei näy rippikirjoissa 1700 alkaen. Tämän Liisan vihkimerkinnässä "pijgan Lisbeta Bertils dotter Turdinen ifrån SöderIjå". Vaikka onkin vihitty 1718, niin on kotitalossaan säännölliset rippimerkinnät 1714---21. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1714-1727_ik250-251/55.htm

[Jouni Kaleva]

Siikajoen Matinheikin talosta löytyy vuosien 1735-40 rippikirjasta Tapani Tapaninpoika (Haukipudas?) ja Liisa Pertintytär (Ii?) sekä kaksi lasta: Matti ja Simo. Viimeinen rippimerkintä on vuodelta 1738.
Myöhäisin syysterveisin Pentti


Tuolla on originaali: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/siikajoki/rippikirja_1735-1740_ik48/35.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10561&pnum=35)


Lapsia näyttäisi olevan vielä Anna. Viimeinen rippimerkintä on 25.2.1739.

[P.Mäntylä]

Tuolla on originaali: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/siikajoki/rippikirja_1735-1740_ik48/35.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10561&pnum=35)


Lapsia näyttäisi olevan vielä Anna. Viimeinen rippimerkintä on 25.2.1739.


Ensimmäinen rippimerkintä Saloisissa on 25.9.1739 eli samasta perheestä on kysymys. Ensimmäinen Siikajoella syntynyt lapsi on Matti 22.3.1727. Jos on tultu Haukiputaalta, lähtö on syystä tai toisesta viivästynyt. Syytä tuskin löytyy, mutta tällä hetkellä pidän heitä Haukiputaan Ukkoloina.



Terveisin Pentti

[P.Mäntylä]

Tervehdys Sari ja Jouni


21.11.1718 Iissä vihitään Tapani Tapaninpoika Ukkola (Haukiputaalta) ja Liisa Pertintytär Turtinen (Meriläinen) Iistä. Onko sinulla Sari mitään tietoa tämän perheen kohtalosta ja onko tämä Tapani Tapani Matinpoika ja Liisa Olavintytär Ukkolan poika? Veikko Perttunen on puhtaaksikirjoittanut Pohjanmaan rippikirjoja ja Siikajoen Matinheikin talosta löytyy vuosien 1735-40 rippikirjasta Tapani Tapaninpoika (Haukipudas?) ja Liisa Pertintytär (Ii?) sekä kaksi lasta: Matti ja Simo.

Myöhäisin syysterveisin Pentti


Sen verran jatkoa, että kun kysyin näistä kysymysmerkeistä Veikolta, hän vastasi, että kun hän "puhtaaksikirjoitettuja" kokosi vuosikymmeniä sitten, hänellä ei ollut tarkoitus laittaa näitä yleisesti näkyviin. Hän laittoi niihin itselleen oletuksia ja vihjeitä. Esimerkiksi tämän pariskunnan alkuperää hän oli jostain syystä tutkinut ja löytänyt ainoastaan yhden pariskunnnan, jonka vihkiaika sopii vuosien 1700-1726 väliin. Siksi hän oli ilmeisesti laittanut puolisoille syntymäpaikat kysymysmerkeillä varustettuna, mutta vihkiajaksi abt 1726, koska ensimmäinen lapsi Matti syntyy 1727. Tästä näkee, että merkityt syntymäpaikat ovat oletuksia eivätkä varmaa tietoa. Tämä täytyy ottaa huomioon, kun hänen "puhtaaksikirjoituksiaan" tutkii, mutta joskus nämä oletukset saattavat olla aivan oikeaan osuneita!


Jatkoterveisin Pentti

[s.peltonen]

Tervehdys Pentti ja Jouni,

Oikein Paljon Kiitoksia viestistä ja tiedoista!
Ja anteeksipyyntöni siitä, että vastaukseni tulee näin pitkällä viiveellä!

21.11.1718 Iissä vihitään Tapani Tapaninpoika Ukkola (Haukiputaalta) ja Liisa Pertintytär Turtinen (Meriläinen) Iistä. Onko sinulla Sari mitään tietoa tämän perheen kohtalosta ja onko tämä Tapani Tapani Matinpoika ja Liisa Olavintytär Ukkolan poika?

Liisa Pertuntytär Turtinen eli Meriläisen kanssa 25.11.1718 avioituneen Tapani Tapaninpoika Ukkolan vanhempien arvelen olevan Tapani Matinpoika Ukkola eli Halonen eli Jaara (n.1655-04.10.1718) ja tämän pirttitörmäläinen vaimo Liisa Ollintytär. Tähän en kuitenkaan ole löytänyt vahvistusta tuomiokirjoista, joten hieman epävarmuutta tähän jää. Asiaa tukee kuitenkin tuo, että vuoden 1713 henkikirjassa Matti (Matinpoika) Halosen (eli Ukkolan) taloon kirjataan veljenpoika Tapani; tähän Jouni jo laittoikin linkin.

Liisa Bertilintr. ensi kerran ripillä 13.11.1704 Meriläisellä.

En ole varma kuka on Meriläsen (eli Turtisen) taloon vuosien 1700-1706 rippikirjassa kirjattu Liisa Pertuntytär. Patronyymit ovat 1700-luvun alun rippikirjoissa varsin huolettomasti kirjattuja.
Samaisessa rippikirjassa Meriläisen (eli Turtisen) taloon kirjataan Simo Pertunpoika, jolle kirjaukset alkavat vuodesta 1702. Tämä poika ei sovi olemaan Perttu Simonpoika Meriläisen eli Turtisen poika. Perttu Meriläisen 7-vuotias Simo poika haudattiin 02.08.1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369830). Saattaisi olla niin, että Simo Pertunpojan patronyymi on kirjattu rippikirjaan virheellisesti ja kyseessä olisi Simo Ristonpoika (joka on edesmenneen Simo Pertunpojan serkku).

Kuten Jouni jo mainitsikin, Perttu Meriläisen "Lijsbetha" tytär kastetaan 30.05.1680 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369686) ja "Lijsa" tytär kastetaan 20.01.1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369719). Kummallekaan tyttärelle ei kuolinkirjasta tunnu löytyvän hautaustietoa.
Mikäli tytär, joka kastekirjaan kirjattiin nimellä Lisbetha, on elossa vielä 20.01.1692, on tyttärillä ilmeisesti ollut eri etunimet, ja kummastakin olisi kirkonkirjoissa voitu käyttää Liisa nimeä.
Mikäli vuosien 1700-1706 rippikirjassa Meriläisen taloon kirjatun Liisa Pertuntyttären patronyymi on kirjattu oikeellisesti, saattaisi kyseessä olla 30.05.1680 kastettu Lisbetha.
Se on itselleni epäselvää, että kumpi tyttäristä on se Liisa Pertuntytär, joka kirjataan Meriläisen taloon vuosien 1707-1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390079) ja 1714-1721 rippikirjoissa.

Kuten Jouni jo mainitsikin, vuosien 1714-1721 rippikirjassa Liisa Pertuntytär kirjataan Meriläisen taloon ja häneltä on kirjauksia kaikilta vuosilta. Taloon ei kirjata kuitenkaan vävy Tapani Tapaninpoikaa. Se on itselleni epäselvää avioituiko Tapani Tapaninpoika Ukkolan kanssa se Liisa Pertuntytär, joka kirjattiin Meriläisen taloon vuosien 1714-1721 rippikirjassa, vaiko tämän sisar, josta mahdollisesti myöskin käytettiin arkistolähteissä etunimeä Liisa (mikäli tyttäret olisi kirjattu rippikirjassa samaan aikaan taloon, olisi luultavasti toiselle kirjattu jokin muu etunimi; rippikirjoihin kirjataan kuitenkin vain yksi Liisa kerrallaan).

Siitä minulla ei ole tietoa, mitä Liisa Pertuntytär Meriläiselle ja Tapani Tapaninpoika Ukkolalle tapahtui.

Veikko Perttunen on puhtaaksikirjoittanut Pohjanmaan rippikirjoja ja Siikajoen Matinheikin talosta löytyy vuosien 1735-40 rippikirjasta Tapani Tapaninpoika (Haukipudas?) ja Liisa Pertintytär (Ii?) sekä kaksi lasta: Matti ja Simo. Viimeinen rippimerkintä on vuodelta 1738. Vastaavasti vuodesta 1739 lähtien löytyy Saloisista Kuljun talosta Tapani Tapaninpoika ja Liisa Pertintytär sekä lapset: Matti, Simo ja Iisakki. Tapanin syntymäajaksi mainitaan 15.2.1695 ja Liisan 2.1691.

Tuo on mielenkiintoinen tieto, että Siikajoen pitäjän Siikajoen kylän Matinheikin taloon kirjataan sittemmin Tapani Tapaninpoika ja Liisa Pertuntytär, ja että saman niminen pari kirjataan sittemmin Saloisten pitäjän Saloisten kylän Kuljun taloon. Itselleni tämä tuli uutena tietona. Paljon Kiitoksia tiedosta!

Koetin pikaisesti katsoa Matinheikin ja Kuljun talon kirjauksia kirkonkirjoista ja veroluetteloista. En kuitenkaan onnistunut löytämään niin paljoa tietoa, että rohkenisin sanoa olisiko Tapani ja Liisa sama pari kuin Iissä 25.11.1718 vihityt haukiputaalainen Tapani Tapaninpoika Ukkola ja eteläiiläinen Liisa Pertuntytär Turtinen. On mahdollista, että kyseessä olisi sama pari; jotain varmistusta asiaan kuitenkin kaipaisi.
Mikäli Tapani ja Liisa olisivat kuitenkin syntyneet Saloisissa ja mikäli heidät olisi vihitty Saloisissa, ei heille löytyisi kaste- taikka vihkikirjoista kirjausta, sillä uskoakseni Saloisten kaste- ja kuolinkirjat ovat säilyneet vasta vuodesta 1749 alkaen ja vihkikirjat vuodesta 1750 alkaen.

Arvoitus olisi saattanut saada valoa, mikäli Saloisten vuoden 1727 talvikäräjien varsinaisten asioiden pöytäkirja olisi jossain luettavissa. Netissä olleista pöytäkirjoista en kuitenkaan onnistunut vuosien 1726-1727 pöytäkirjoja löytämään. Mikäli jollakulla on tietoa siitä, olisiko Saloisten vuoden 1727 talvikäräjien varsinaisten asioiden pöytäkirja jossain (verkossa) luettavissa, niin olisin kiitollinen tiedosta.
Mikäli joku on lukenut Siikajoen ja Saloisten tuomiokirjoja läpi (vuodesta 1726 eteenpäin) ja löytänyt niistä jotain mainintaa Tapanin taikka Liisa alkuperästä, niin olisin kiitollinen tiedosta.

Vuoden 1723 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13521124) maakirjassa Filip Matinheikin neljännesmanttaalin talo kirjataan vielä verotalojen joukkoon, mutta talon mainitaan autioituneen vuonna 1715; talon verotuksellista kokoa mainitaan lasketun 1/8 manttaalilla vuonna 1704.
Samaisessa maakirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13521140) Hannu Matinheikin neljännesmanttaalin talo kirjataan kruununtalojen joukkoon; talon mainitaan autioituneen vuonna 1715.

Vuoden 1726 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12314686) henkikirjassa Matinheikin talot kirjataan peräkkäin Siikajoen kylään; ja molemmat talot mainitaan autioiksi.
Seuraavan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12303752) vuoden henkikirjassa Hannu Matinheikin talo mainitaan edelleen autioksi, mutta toiseen Matinheikin taloon kirjataan Tapani ja tämän vaimo.
Vuoden 1728 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12920115) henkikirjassa talot ovat saaneet talonumerot. Tuolloin Filip Matinheikin talo kirjataan numerolla 43 ja talo mainitaan autioksi; nyt Filipin talokin kirjataan kruununtaloksi.
Aiemmin Hannu Matinheikin nimellä kirjattu kruununtalo on saanut numeron 46; ja siihen kirjataan Tapani ja tämän vaimo (eli nyt Tapani vaikuttaa olevan kirjattuna eri Matinheikin taloon kuin vuotta aiemmin).

Vuoden 1729 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13304811) maakirjassa mainitaan, että Filip Matinheikin kahdeksannesmanttaaliin pienennettyä kruununtaloa (N:o 43) viljellään talon numero 46 yhteydessä.
Samaiseen maakirjaan talo N:o 46 kirjataan Tapani Matinheikin nimellä. Maakirjassa mainitaan, että Tapani viljelee molempia Matinheikin taloa ja että näihin taloihin on saatu 20.02.1727 käräjillä viisi vapaavuotta. Mikäli kyseinen tuomiokirja olisi jossain luettavissa, niin siinä olisi saattanut olla mainittuna Tapanin lisänimi. Kyseisten käräjien ilmoitusasioiden pöytäkirja on verkossa, mutta siitä ei ole tässä yhteydessä hyötyä, koska Matinheikin talo oli kruununtalo.

Tapani ja hänen Liisa vaimonsa kirjataan Matinheikin taloon henkikirjoissa viimeisen kerran vuonna 1739 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12230179) (tuolloin Matinhekin talot ovat numeroilla 44 ja 47). Tuolloin taloon kirjataan myös sotilas Zekin?:n vaimo Anna.
Seuraavana vuonna taloon kirjataan Juho Tapaninpoika, piika Anna, ja sotilas Zekin?:n vaimo Anna.

Vuosien 1730-1735 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5805569) rippikirjassa Matinheikin taloon kirjataan Tapani, vaimo Liisa, vaimon sisar Valpuri ja piika Maria Isakintytär.
En ole onnistunut löytämään sellaista tietoa, että Perttu Simonpoika Meriläisellä eli Turtisella olisi ollut Valpuri niminen tytär. Mutta se ei toki todenna sitä, etteikö Valpuri tytärtä olisi voinut olla olemassa.

Vuosien 1738-1744 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6113489) rippikirjassa vuodesta 1739 alkaen Saloisten pitäjän Saloisten kylän Kuljun taloon kirjataan Tapani Tapaninpoika, vaimo Liisa sekä pojat Matti, Simo ja Isak.
Vuosien 1745-1751 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6113506) rippikirjassa taloon Kuljun kirjataan Tapani, vaimo Liisa, sekä lapset Simo, Isak, Maria ja Matti.

Vuosien 1751-1757 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6113517), 1758-1764 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6113572) ja 1766-1772 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6113612) rippikirjoissa Kuljun talon asukkaille mainitaan myös tarkat syntymäajat:
isäntä Tapani Tapaninpoika s.25.02.1685, vaimo Liisa Pertuntytär s.13.04.1685, lapset Matti s.06.03.1729, Simo s.10.08.1733, Maria s.06.05.1734 (vuosien 1766-1772 rippikirjassa syntymäajaksi korjattu 16.04.1734) ja Isak s.24.08.1735.
Matti pojan vaimoksi mainitaan Katarina Samuelintytär s.13.11.1734. Isak pojan vaimolle Brita Heikintyttärelle syntymäaika mainitaan kuukauden tarkkuudella 06.1730.

Vuosien 1773-1778 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6113651) rippikirjassa Kuljun talon isäntäpariksi kirjataan Matti Tapaninpoika s.06.03.1729 ja vaimo Katarina Samuelintytär s.11.1734. Heidän jälkeensä taloon kirjataan isä Tapani Tapaninpoika s.25.02.1695 +1776 ja tämän vaimo Liisa Bartholdi (Pertuntytär) s.02.1691 +02.12.1777, veli Simo Tapaninpoika s.10.08.1733 +23.08.1776 ja sisar Maria Tapanintytär s.06.05.1734.

Se jäi mietityttämään, että mikäli Tapani ja Liisa vaimo olisivat syntyisin Iin pitäjästä, niin olisiko heille mainittu tarkat syntymäajat Saloisten vuosien 1751-1757, 1758-1764 ja 1766-1772 rippikirjoissa. Toisaalta, vuosien 1773-1778 rippikirjassa heidän syntymäaikojaan oli muutettu; Tapanin syntymäaika oli edelleen päivän tarkkuudella, mutta päiväys oli eri kuin aiemmin; ja Liisa vaimon sekä Matti pojan Katarina vaimon syntymäajat annettiin enää kuukauden tarkkuudella.

Siikajoen mustat kirjat alkavat vuodesta 1722. Tapani Tapaninpoika Matinheikin ja vaimo Liisa Pertuntytär lapsista Siikajoen kastekirjoista löytyvät seuraavat:
Matti (s.22.03.1727 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5818924)), Simo (s.13.08.1728 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5818927)), Isak (s.24.08.1730 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5818901)), Liisa (s.21.04.1732 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5818904)), Elisabeth (s.26.03.1735 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5818914), +08.07.1735 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5818963))

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari

[P.Mäntylä]

Tervehdys Pentti ja Jouni,

Se jäi mietityttämään, että mikäli Tapani ja Liisa vaimo olisivat syntyisin Iin pitäjästä, niin olisiko heille mainittu tarkat syntymäajat Saloisten vuosien 1751-1757, 1758-1764 ja 1766-1772 rippikirjoissa. Toisaalta, vuosien 1773-1778 rippikirjassa heidän syntymäaikojaan oli muutettu; Tapanin syntymäaika oli edelleen päivän tarkkuudella, mutta päiväys oli eri kuin aiemmin; ja Liisa vaimon sekä Matti pojan Katarina vaimon syntymäajat annettiin enää kuukauden tarkkuudella.

Siikajoen mustat kirjat alkavat vuodesta 1722. Tapani Tapaninpoika Matinheikin ja vaimo Liisa Pertuntytär lapsista Siikajoen kastekirjoista löytyvät seuraavat:
Matti (s.22.03.1727 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5818924)), Simo (s.13.08.1728 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5818927)), Isak (s.24.08.1730 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5818901)), Liisa (s.21.04.1732 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5818904)), Elisabeth (s.26.03.1735 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5818914), +08.07.1735 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5818963))

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari

Tervehdys Sari ja kiitos tiedoista


Yksi asia, mikä voidaan melko suurella varmuudella todeta, on että kun ensimmäinen lapsi on syntynyt 1727 ja viimeinen 1735, äidin syntymvuosi on ennemmin 1690-luvulla kuin 1680-luvulla! Jos äidin syntymävuosi olisi esim. 1685, hän olisi saanut Matin 42-vuotiaana ja Liisan 50-vuotiaana. Yleisesti ottaen äidit eivät saaneet yli 40-vuotiaana lapsia, jotka olisivat jääneet eloon tai yleensä enää saaneet lapsia.


Terveisin Pentti

[Jouni Kaleva]

En ole varma kuka on Meriläsen (eli Turtisen) taloon vuosien 1700-1706 rippikirjassa kirjattu Liisa Pertuntytär. Patronyymit ovat 1700-luvun alun rippikirjoissa varsin huolettomasti kirjattuja.
Samaisessa rippikirjassa Meriläisen (eli Turtisen) taloon kirjataan Simo Pertunpoika, jolle kirjaukset alkavat vuodesta 1702. Tämä poika ei sovi olemaan Perttu Simonpoika Meriläisen eli Turtisen poika. Perttu Meriläisen 7-vuotias Simo poika haudattiin 02.08.1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369830). Saattaisi olla niin, että Simo Pertunpojan patronyymi on kirjattu rippikirjaan virheellisesti ja kyseessä olisi Simo Ristonpoika (joka on edesmenneen Simo Pertunpojan serkku).

Kuten Jouni jo mainitsikin, Perttu Meriläisen "Lijsbetha" tytär kastetaan 30.05.1680 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369686) ja "Lijsa" tytär kastetaan 20.01.1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369719). Kummallekaan tyttärelle ei kuolinkirjasta tunnu löytyvän hautaustietoa.
Mikäli tytär, joka kastekirjaan kirjattiin nimellä Lisbetha, on elossa vielä 20.01.1692, on tyttärillä ilmeisesti ollut eri etunimet, ja kummastakin olisi kirkonkirjoissa voitu käyttää Liisa nimeä.
Mikäli vuosien 1700-1706 rippikirjassa Meriläisen taloon kirjatun Liisa Pertuntyttären patronyymi on kirjattu oikeellisesti, saattaisi kyseessä olla 30.05.1680 kastettu Lisbetha.
Se on itselleni epäselvää, että kumpi tyttäristä on se Liisa Pertuntytär, joka kirjataan Meriläisen taloon vuosien 1707-1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390079) ja 1714-1721 rippikirjoissa.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari


Hei


Tämä Meriläisen/Turtisen kysymys on omituisen sekava (ja siksi kiinnostava) pähkinä.


Katsoin läpi henkikirjat 1697-1708, jolloin kaikella kohtuudella pitäisi jo tulla esiin veljesten Krister Simonpojan ja Pertti Simonpojan aikuisiksi ehtiviä lapsia. Mutta ei!


Pitkään on kirjattu ainoastaan isäntä Pertti Simonpoika (kuolinvuoteensa 1700 saakka) sekä hänen vaimonsa/leskensä Margeta.



Henkikirjaan kirjattu (leski Margaretan) poika Anders ensi kertaa 1703 (20-vuotiaana) jolloin kirjattu talon isännäksi, lisäksi kirjattu leskiäiti Margeta. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10559708


Henkikirjassa 1705 on isäntänä Antti (joka on em. vuoden 1703 kirjauksen perusteella Pertti Turtisen lesken poika) ja lisäksi kirjattu Antin veli Simon. Lisäksi on veljesten leskiäiti, vanha ja köyhä, ei maksa henkirahaa. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10886437


Hän on siis Simon Pertinpoika, joka isä on Pertti Simonpoika. Tästä seuraa, että samanniminen Pertti Meriläisen 7-vuotias Simo poika, joka haudattiin 1696, on mitä todennäköisimmin saanut väärän nimen hautauskirjaukseen. Tämä haudattu lapsi ei voi olla myöskään Simon Kristerinpoika, sillä viimeksimainittu eli 1684-1716. Voisiko jopa olettaa, että tässä oli Pertti Simonpojan "lisäpoika" joka olisi synt. n. 1689, mutta ei olisi jäänyt kastemerkintää?? Lapsisarjassa olisi sopiva "aukko" kun Anna synt. 1686 ja Liisa(2) synt. 1692.


Täällä forumilla on keskusteltu, voiko perheessä olla kaksi samannimistä lasta yhtä aikaa. Varsinkin nimet Johan ja Hans (Juho ja Hannu) voisivat olla sellaisia, että suomalaisessa muodossaan todella selvästi ovat eri nimiä, ruotsalaisessa muodossa enemmän tulkinnallista päällekkäisyyttä.
Elisabet ja Liisa tässä yhteydessä ovat mielestäni yksi ja sama nimi. Toki teoriassa voisi olla vaikkapa Elsa/Elisa ja Liisa. Silti, kun tästä 1680 syntyneestä Elisabetista ei ole jäänyt mitään jälkeä mihinkään, niin pidän todennäköisenä että hän on kuollut 1692 mennessä ja jäänyt vaille hautauskirjausta.

[Jouni Kaleva]

Henkikirjaan kirjattu (leski Margaretan) poika Anders ensi kertaa 1703 (20-vuotiaana) jolloin kirjattu talon isännäksi, lisäksi kirjattu leskiäiti Margeta. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10559708


Henkikirjassa 1705 on isäntänä Antti (joka on em. vuoden 1703 kirjauksen perusteella Pertti Turtisen lesken poika) ja lisäksi kirjattu Antin veli Simon. Lisäksi on veljesten leskiäiti, vanha ja köyhä, ei maksa henkirahaa. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10886437


Hän on siis Simon Pertinpoika, joka isä on Pertti Simonpoika. Tästä seuraa, että samanniminen Pertti Meriläisen 7-vuotias Simo poika, joka haudattiin 1696, on mitä todennäköisimmin saanut väärän nimen hautauskirjaukseen. Tämä haudattu lapsi ei voi olla myöskään Simon Kristerinpoika, sillä viimeksimainittu eli 1684-1716. Voisiko jopa olettaa, että tässä oli Pertti Simonpojan "lisäpoika" joka olisi synt. n. 1689, mutta ei olisi jäänyt kastemerkintää?? Lapsisarjassa olisi sopiva "aukko" kun Anna synt. 1686 ja Liisa(2) synt. 1692.



Eipäs tämä olekaan noin helpppoa!


RK 1700-1706 isäntänä on Bertill, jonka pojiksi on kirjattu sekä Anders että Simon. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/47.htm


Sitten 1707-13 on isännäksi vaihtunut (Bertilin kuoltua 1700) Christer-veli. Tässä Anders on veljenpoika (eli jatkuvasti hän on Bertilin poika) mutta nyt Simon on Kristerin oma poika. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/112.htm


Täytyy palata lähtöruutuun ja todeta, että Sarin oletus on parempi: Rippikirjassa 1700-1706 on Simonilla väärä patronyymi. Henkikirjassa 1705 Anders ja Simon on kirjattu veljeksiksi, vaikka näin olisivat serkukset. Onko kyse vain siitä, että käsitteelle "serkku" ei henkikirjamaailmassa ollut oikein vakiintunutta ilmaisua? Syskonebarn ei liene käytössä näissä yhteyksissä??

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Oikein Paljon Kiitoksia viestistä!

Onko kyse vain siitä, että käsitteelle "serkku" ei henkikirjamaailmassa ollut oikein vakiintunutta ilmaisua?


Uskoisin syyn olleen siinä, että tuohon aikaan henkikirjoissa kaikki sukulaisuussuhteet ilmaistiin varsin suurpiirteisesti.
Vuoden 1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12921466) henkikirjassa Simoa tituleerataan Antin veljenpojaksi. Ja vuoden 1711 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055062_00410) ruodutusluettelossa Simoa tituleerataan Antin langoksi. Ihan kohdilleen ei näissäkään ole sukulaisuuden ilmaiseminen mennyt.

Saman talon nuoria tituleerattiin herkästi sisaruksiksi, oli todellinen sukulaisuus sitten minkälainen vain. Toisinaan samassa talossa asuvia ei-sisaruksia tituleerataan langoiksi/kälyiksi, vaikka kyseessä ei todellinen lankous olisikaan. Kasvattivanhemmat ja syytinkivanhemmat kirjataan usein henkikirjoissa vanhemmiksi. Ja mikäli isännällä ei ole vaimoa taikka isännän vaimosta ei makseta henkirahaa, kirjataan isännän nimen jälkeen vaimoksi usein joku muu talossa asuva naisihminen (veljen vaimo, sisar, äiti, tytär, piika, jne).

-

Tarkastelin tällä viikolla muissa asioissa Kuivaniemen kylän Metsikon taloa. Senkin osalta kirjaukset henkikirjoissa ovat "luovanoloisia" (ja vastaavia esimerkkejä on Iin pitäjässä paljon).
Kyseisen Metsikon kruununtalon ylösotti vuonna 1721 Matti Matinpoika Metsikko (joka sopisi olemaan Matti Matinpoika Repo eli Kuha eli Tiiron ja vaimo Karin Ollintyttären 30.03.1684 syntynyt Matti poika). Matin ensimmäisenä vaimona on Liisa Juhontytär Särppö (25.01.1680-19.05.1751); ja Matin ensimmäinen avioliitto jää lapsettomaksi.

Vuoden 1733 talvikäräjillä vahvistetaan Matti (Matinpoika) Metsikon ja tämä serkun Juho Tuomaanpoika Repolan (joka sopisi olemaan Tuomas Matinpoika Repo eli Kuhan ja tämän vaimon Maria Erkintyttären 27.01.1692 syntynyt Juho poika) syytinkisopimus (KO a:49:247, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24671815)). Pöytäkirjassa käsittääkseni mainitaan, että Juho oli asunut Metsikon talossa jo 11 vuotta (ja mikäli Juho menehtyisi ennen Mattia, maksettaisiin rengin palkka tältä ajalta Juhon perillisille).

Rippikirjoissa vuodesta 1722 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390255) alkaen Metsikon eli Runtin taloon kirjataan Matti ja tämän Liisa vaimo sekä syytinkimies Juho (joka on Matin serkku) ja tämän vaimo Marketta. Juho Tuomaanpojan vaimosta Marketta Ollintyttärestä ei syystä taikka toisesta makseta henkirahaa vuosilta 1724-1726. Niinpä vuosien 1725-1726 henkikirjoissa Liisa (Matin vaimo) on kirjattu vaimoksi Juholle. Ja kun Juhon vaimo Marketasta maksetaan henkirahaa, aletaan Liisa henkikirjoissa kirjata Juholle äidiksi.

Eli Matin vaimo Liisa on joissain henkikirjoissa avioitettu omalle puolisolleen, joissain puolisonsa serkulle ja joissain puolisonsa isän veljelle. Hieman kauniit-ja-rohkeat tyyyppisesti tuntuvat henkikirjoissa usein merkinnät ovat tehtynä.

Syynä virheellisiin kirjauksiin on saattanut olla se, että veroluetteloiden kannalta ei ollut oleellista se, tuliko puoliso taikka sukulaisuus oikein kirjattua. Oleellista lienee ollut vain se, että verot saatiin oikeellisesti maksatukseen (kun henkivero oli sama talossa asuvalta veljeltä taikka serkulta, niin veroluettelon osalta ei ollut merkitystä kumpaa tituleerausta siinä käytettiin).

-

Pertti Simonpoika Meriläinen eli Turtinen on omia esi-isäni.
Pertin isä Simo Yrjönpoika Meriläinen (n.1622-28.05.1694) ylösotti vuonna 1643 Kellossa sijaitsevan Martti Klementinpoika Pöllön autioksi jääneen puolenmanttaalin kruununtalon (tämä talo oli Kellon Pöllön taloista vanhempi ja suurempi). Pertin taloon muuton jälkeen tästä Pöllön talosta aletaan käyttää nimeä Meriläinen (Pertin isä taikka isänisä saattaisi ehkä olla Kellossa sijaitsevan kuudennesmanttaalin Meriläisen talon isäntä Yrjö Meriläinen s.n.1557, mutta asiaan liittyy merkittävää epävarmuutta). Simon asuma Pöllön talo saattoi saada Simon mukanaan tuoman Meriläisen nimen siitäkin syystä, että Kellossa oli myös toinen Pöllö niminen talo (tämä pienempi ja uudempi neljännesmanttaalin Pöllön talo jäi kantamaan Pöllö nimeä).

Simo Yrjönpoika jätti Pöllön eli Meriläisen talon autioksi vuoden 1670 tietämillä ja muutti perheineen Etelä-Iissä sijaitsevaan Turtisen taloon; tällekin talolle Simo toi mukanaan Meriläisen nimen, vaikka Etelä-Iissä oli vain yksi Turtisen talo. Simo Yrjönpoika Meriläinen osti 130 kuparitaalerilla 28.06.1670 Etelä-Iissä sijaitsevan neljännesmanttaalin Juho Matinpoika Turtisen perintötalon; kauppa oli kolmasti huudatettu käräjillä vuosina 1671 ja 1672. Kaupasta on maininta vuoden 1690 talvikäräjillä (KO a:10:193; oikeanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689739)).

Simo Yrjönpojan vaimo on Marketta Klemetintytär, jolla on ainakin yksi sisar (Brita Klemetintytär). Siitä en ole löytänyt tietoa, että milloin Simon ja Marketan avioliitto solmittiin ja oliko Simolla aiempia avioliittoja.
Simo Yrjönpojan lapsista nimeltä tiedetään Tuomas Simonpoika (lähtee isänsä talon edestä nihdiksi vuonna 1673), Pertti Simonpoika (puoliso: Marketta Pentintytär, mahdollisesti Pentti Räsän tytär), Risto Simonpoika (puoliso: Karin Sigfridintytär, puoliso2: Malin Isakintytär Liedes) ja Simo Simonpoika (n.1661-09.12.1688). (Risto pojan ensimmäisen vaimon Karin Sigfridintyttären lisänimi on vihkikirjassa (21.10.1683 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369759)) hieman epäselvästi kirjoitettu, lisänimi voisi olla Paakkola, Pakanen, Pekkala taikka Päkkilä; noiden nimien kirjoitusasut ovat toisinaan aika samankaltaisia; arvelisin Karinin olevan Pirttitörmän Päkkilän talon tyttäriä, mutta arvaus tämä toki vain on.)

Simolla on saattanut olla muitakin lapsia. Vuosien 1644, 1647-1649 ja 1652 henkikirjoissa Meriläisen taloon kirjataan myös tytär; mutta kyseessä on tuolloin saattanut olla joku muukin kuin Simon tytär (esim. Simon sisar taikka käly). Vuonna 1669 (https://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1669/1669_Henki_45.jpg) Simo Yrjönpojan talosta maksetaan henkirahaa isännästä, emännästä ja tyttärestä; tuolloin henkikirjaan kirjattu tytär saattaisi ehkä ollakin Simon tyttäriä.

-

Vuoden 1736 kesäkäräjillä kerrotaan sopimuksesta liittyen neljännesmanttaalin Turtisen talon perintöosuuteen (KO a:55:577; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24678497)). Sopimus oli tehty Antti Antinpojan ja tämän isän veljen Juho (Pertunpoika) Turtisen (eli Meriläisen) välillä. Käsitin asian niin, että Juho oli maksanut Antille 60 kuparitaaleria perintöosuutena, ja näin talo jäi kokonaan Juhon omistukseen.

-

Se mietityttää, että kuka oli kersantti Matti Jaakonpojan edesmennyt vaimo Karin Tuomaantytär, jonka lapsilla oli perintösaatavia Turtisen talosta.

Vuoden 1690 kesäkäräjillä kerrotaan liminkalaisen kersantin Matti Jaakonpojan ja Simo (Yrjönpoika) Meriläisen sopimuksesta liittyen Etelä-Iissä sijaitsevaan Tuomas Jönsinpoika Turtisen neljännesmanttalin perintötalon perinnönjakoon (KO a:10:33; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689885)). Asia koski Matti Jaakonpojan edesmenneen vaimon Karin Tuomaantyttären kahden lapsen (pojan ja tyttären) perintöosuutta. Simo lupasi maksaa Matti Jaakonpojalle 42 kuparitaaleria, minkä jakamisesta perillisille Matti sitten huolehtisi.

Jutussa Matin vaimon lapsia ei mainita Matin lapsiksi. Olisiko Matin edesmennyt vaimo ollut aiemmin avioliitossa ja olisivatko lapset syntyisin Karinin aiemmasta liitosta?
Mikäli Karinin hypoteettinen aiempi puoliso olisi ollut Turtisen talon poikia, olisi lasten perintöoikeus saattanut syntyä sitäkin kautta.
Mikäli Karin oli Turtisen talon tyttäriä, voisi lasten isä olla joko Matti itse taikka Karinin hypoteettinen aiempi aviomies.

Turtisen talo mainitaan jutussa Tuomas Jönsinpojan nimellä. Vuosien 1631-1665 veroluetteloihin Turtisen talo kirjattiin Tuomas Jönsinpoika Turtisen (s.n.1602) nimellä; Tuomas kirjattiin talonsa edestä nihdiksi vuonna 1644. Vuosina 1667-1670 Turtisen talo kirjataan Juho Matinpojan nimellä.
Tästä tulee sellainen olo, että Karin olisi ehkä saattanut olla Tuomas Jönsinpojan tytär.
Mutta Turtisen talo oli perintötalo ja Simo oli sen ostanut jo vuonna 1670 ja kauppa oli asiamukaisesti lainhuudatettu. Mikäli tuolloisella myyjällä oli ollut maksamattomia perintöosuuksia, niin mietityttää se miksi ne olisivat langenneet Simon maksettaviksi parikymmentä vuotta myöhemmin.

Olisiko Karinin isä voinut olla Simo Yrjönpoika Meriläisen eli Turtisen poika Tuomas Simonpoika?
Tuomas Simonpojan iästä taikka mahdollisista avioliitoista minulla ei ole tietoa. Vuonna 1673 Tuomas Simonpoika on kuitenkin ollut sen ikäinen, että hänet on kirjattu nihdiksi.

Onko kenelläkään tietoa liminkalaisen kersantti Matti Jaakonpojan vaimosta Karin Tuomaantyttärestä ja/tai hänen lastensa patronyymistä ja syntymäajoista?

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari

[Jouni Kaleva]

Se mietityttää, että kuka oli kersantti Matti Jaakonpojan edesmennyt vaimo Karin Tuomaantytär, jonka lapsilla oli perintösaatavia Turtisen talosta.

Vuoden 1690 kesäkäräjillä kerrotaan liminkalaisen kersantin Matti Jaakonpojan ja Simo (Yrjönpoika) Meriläisen sopimuksesta liittyen Etelä-Iissä sijaitsevaan Tuomas Jönsinpoika Turtisen neljännesmanttalin perintötalon perinnönjakoon (KO a:10:33; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689885)). Asia koski Matti Jaakonpojan edesmenneen vaimon Karin Tuomaantyttären kahden lapsen (pojan ja tyttären) perintöosuutta. Simo lupasi maksaa Matti Jaakonpojalle 42 kuparitaaleria, minkä jakamisesta perillisille Matti sitten huolehtisi.

Jutussa Matin vaimon lapsia ei mainita Matin lapsiksi. Olisiko Matin edesmennyt vaimo ollut aiemmin avioliitossa ja olisivatko lapset syntyisin Karinin aiemmasta liitosta?
Mikäli Karinin hypoteettinen aiempi puoliso olisi ollut Turtisen talon poikia, olisi lasten perintöoikeus saattanut syntyä sitäkin kautta.
Mikäli Karin oli Turtisen talon tyttäriä, voisi lasten isä olla joko Matti itse taikka Karinin hypoteettinen aiempi aviomies.

Turtisen talo mainitaan jutussa Tuomas Jönsinpojan nimellä. Vuosien 1631-1665 veroluetteloihin Turtisen talo kirjattiin Tuomas Jönsinpoika Turtisen (s.n.1602) nimellä; Tuomas kirjattiin talonsa edestä nihdiksi vuonna 1644. Vuosina 1667-1670 Turtisen talo kirjataan Juho Matinpojan nimellä.
Tästä tulee sellainen olo, että Karin olisi ehkä saattanut olla Tuomas Jönsinpojan tytär.
Mutta Turtisen talo oli perintötalo ja Simo oli sen ostanut jo vuonna 1670 ja kauppa oli asiamukaisesti lainhuudatettu. Mikäli tuolloisella myyjällä oli ollut maksamattomia perintöosuuksia, niin mietityttää se miksi ne olisivat langenneet Simon maksettaviksi parikymmentä vuotta myöhemmin.

Olisiko Karinin isä voinut olla Simo Yrjönpoika Meriläisen eli Turtisen poika Tuomas Simonpoika?
Tuomas Simonpojan iästä taikka mahdollisista avioliitoista minulla ei ole tietoa. Vuonna 1673 Tuomas Simonpoika on kuitenkin ollut sen ikäinen, että hänet on kirjattu nihdiksi.

Onko kenelläkään tietoa liminkalaisen kersantti Matti Jaakonpojan vaimosta Karin Tuomaantyttärestä ja/tai hänen lastensa patronyymistä ja syntymäajoista?

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari


Hei vaan Sari


Tässäpä taas kiinnostava pähkinä! Joitakin huomioita:
Eikös ollut tavallista, että vainajan vanhoja perintösaatavia alettiin hakea tämän synnyintalosta pian kuoleman jälkeen, jotta eivät enää jäisi epämääräiseen tilaan. Karin Tuomaantyttärellä on ollut vahva perintöoikeus, kun se perintövastuu on siirtynyt talon uudelle ostajallekin. Voisi olettaa, että kauppakirjassa on ollut tätä koskeva ehto. 42 kuparitaalaria ei ole kovin suuri summa. Voisikohan kyseessä olla joku irtain omaisuus, kuten pienkarja tai vaatetavara tai korut, jotka olivat taloon jätetty? Esim. muutama lammas voisi olla tuon arvoiset?? Hakija kersantti on selvästi Karinin lasten huoltajan asemassa tässä käräjillä - olipa hän lasten isä tai isäpuoli. Ja lapset ovat alaikäisiä, muuten he esiintyisivät omissa nimissään ja perisivät saatavat suoraan eikä kersantin välityksellä. Näin siis lapset syntyneet vuoden 1670 jälkeen, eli sen jälkeen kun Karin lähtenyt talosta. Oliko talon haltija Juho Matinpoika Karinin ensimmäinen mies ja lasten isä? Ehkä oli, ehkä ei. Karin saattoi lähteä naimattomanakin ja avioitua aikanaan muualla.


Tuomas Jönsinpoika Turtinen meni nihdiksi 1644. Mahtoiko enää siltä reissulta palata? Nihtien kuolleisuus oli korkea 30-vuotisen sodan loppuvuosina. Jos ei palannut ja jos oli Karin Tuomaantyttären isä, niin Karin olisi synt. viimeistään 1645. Olisi hyvin ehtinyt tehdä lapsia 1670- tai 1680-luvulla, jotka siis olisivat alaikäisiä tämän jutun aikaan 1690.

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Oikein Paljon Kiitoksia viestistä!

Eikös ollut tavallista, että vainajan vanhoja perintösaatavia alettiin hakea tämän synnyintalosta pian kuoleman jälkeen, jotta eivät enää jäisi epämääräiseen tilaan.

Totta; tuo oli varsin tavallista, kun talon omistus siirtyi perintönä taikka syytinkisopimuksella. Testamentissa, perinnönjaossa ja syytinkisopimuksessa usein mainittiin vielä maksamatta olevista perintösaatavista, joskus mainittiin summat ja saajat nimeltä. Kun talo jäi perittynä sukuun, saattoivat vanhat perilliset vaatia perintöosuuksiaan vielä kymmenien vuosien jälkeenkin.

Meriläisen eli Turtisen talon tilanteen tekee erilaiseksi se, että (vuoden 1690 talvikäräjien mukaan) talo siirtyi Simo Yrjönpoika Meriläiselle kauppakirjalla, ja kauppa oli kolmesti lainhuudatettu ja vahvistettu.
Kun perintötalo myytiin, niin samalla myytiin talon perintöoikeus; eli vanhalla omistajalla taikka tämän perillisillä ei enää ollut myytyyn taloon perintöoikeutta. Mikäli perintöosuuksia oli myyntihetkellä jakamatta, oli myyjinä tyypillisesti kaikki talon omistajat (taikka sitten myyntiä hoiti yksi henkilö kaikkien puolesta). Joskus kauppakirjassa määritettiin kauppasummalle useampia saajia, ja mainittiin minkä suuruisen summan ostaja maksoi kenellekin. Joskus taas ostaja maksoi kauppasumman yhdelle myyjistä, ja tämä tilitti osuudet muille perillisille / omistajille. Silloin tällöin kauppasumman saanut myyjä ei ollut tilittänyt osuuksia muille perillisille, ja näitä osuuksia sitten vanhat perilliset hakivat käräjillä kauppasumman saaneelta myyjältä. Usein kauppasumman maksaminen jaksotettiin hieman pidemmälle ajalle, ja joskus kävi niin ettei ostaja ollut maksanut sovittua kauppasummaa. Tällöin myyjä riitautti kaupan; useimmiten myyjä vaati kauppasumman rästien maksamista, mutta joskus myyjä vaati kaupan purkamista.

Vuoden 1690 kesäkäräjillä mainittiin kersantti Matti Jaakonpojan vaimon lasten perintösaatavat Meriläisen talosta. Mikäli Simo Yrjönpoika olisi jättänyt osan kauppasummasta maksamatta, niin jutussa olisi luultavammin puhuttu perinnön sijasta kauppasumman rästeistä.

Voisikohan kyseessä olla joku irtain omaisuus, kuten pienkarja tai vaatetavara tai korut, jotka olivat taloon jätetty?

Näin voi toki olla. Siinä tapauksessa kuitenkin jutussa olleet sanamuodot tuntuvat hämmentäviltä. Yleensä kun penättiin perittävää irtaimistoa, puhuttiin jonkun henkilön jäämistöstä ("qwarlåtenskap"). Nyt kuitenkin sopimuksen mainitaan koskevan Turtisen neljännesmanttaalin taloa ("angånede om Thomas Jönson Turdises 1/4 mantal hemman i SöderIjåby").

Vuoden 1671 tuomiokirjoista en löydä Turtisen talon ensimmäistä ja toista lainhuudatusta. Vuoden 1672 tuomiokirjoja ei tunnu netistä löytyvän. Mikäli joku tietää jotain kyseisten vuosien Iin käräjien pöytäkirjoista, niin olisin kiitollinen tiedosta. Vuoden 1690 talvikäräjien mukaan Turtisen talon kauppa lainhuudatettiin kolmannen kerran vuoden 1672 talvikäräjillä. Vuoden 1690 talvikäräjillä kerrotaan, että talokauppa oli tehty 28.06.1670 ja kauppasummana oli ollut 130 kuparitaaleria.
Mikäli vuoden 1690 talvikäräjillä asiaa olisi pelkistetty ja kyseessä olisikin ollut syytinkisopimuksen kaltainen kauppa, niin se ehkä voisi selittää perinnöstä puhumisen, vaikka Matti Jaakonpojan vaimon lapset olisivat olleet aiemman omistajan perillisiä (esim. Simo Yrjönpoika olisi ostanut 130 kuparitaalerilla vain osan talosta, ja loppuosa talosta olisi jäänyt aiemman omistajan alaikäisille perillisille, joista Simo olisi luvannut pitää huolta siihen saakka, että nämä tulevat täysi-ikäiseksi). Aika kaukaa haettua tämäkin toki on. Toistaiseksi ei tuomiokirjoista ole pistänyt silmään juttuja, joissa olisi mainittu Simo Yrjönpojan pitäneen huolta aiemman omistajan lapsista taikka lapsenlapsista. Silmiin ei myöskään ole osunut sellaisia juttuja, joissa Simon mainittaisiin ostaneen vain osan talosta.

Tuomas Jönsinpoika Turtinen meni nihdiksi 1644. Mahtoiko enää siltä reissulta palata?

Tuomaan kotiinpaluusta minulla ei ole tietoa. Vuoden 1654 (http://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054850_01134) ruodutuksessa Tuomas Jönsinpoika Turdinen on ruodutuksen ulkopuolelle jätettyjen listalla (käsittääkseni hänet oli vapautettu sotilaan tehtävistä). Mutta vuoden 1660 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001768_00091) henkikirjassa Tuomas Jönsinpojan (Turtinen) nimen perässä lukee jälleen "soldat", ja henkirahaa maksetaan vain emännästä. En osaa sanoa, oliko Tuomas jälleen sotilaana vai olisiko vapautettu sotilas voitu lyhentää henkikirjassa muotoon sotilas. Vuoden 1660 jälkeisissä luetteloissa en muista nähneeni Tuomaan Jönsinpojan nimen kohdalla sotilas-tituleerausta.

Oliko talon haltija Juho Matinpoika Karinin ensimmäinen mies ja lasten isä?

Tuo olisi yksi ihan potentiaalinen vaihtoehto. Vuoden 1658 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001766_00071) henkikirjassa Tuomas Jönsinpojan (Turtinen) talosta maksetaan henkirahaa emännästä ja tyttärestä (isännänkin ruutuun on kirjattu 1, mutta se on viivattu yli). Vuoden 1665 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001769_00103) henkikirjaan Turtisen talo kirjataan vielä Tuomas Jönsinpojan nimellä; tuolloin henkirahaa maksetaan vain tyttärestä.

Vuoden 1671 kesäkäräjillä kerrotaan, että haukiputaalaisen Klemet Pekanpojan (ilmeisesti Kurkela) isä (ilmeisesti Pekka Jaakonpoika Kurkela) oli palkannut Juho Matinpojan sotilaaksi ("legokarl") 50 kuparitaalerista, mutta oli maksanut summasta vain 10 kuparitaaleria (KO a:12:612; oikeanpuoleisen sivun ensimmäinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3714358)). Klemet määrättiin maksamaan puuttuvat 40 kuparitaaleria Juho Matinpojan leskivaimolle Karin Tuomaantyttärelle. Juho Matinpojalle taikka hänen vaimolleen ei jutussa mainita lisänimiä. Olisikohan Kurkelan talon palkkaama sotilas voinut olla Juho Matinpoika Turtinen? Tähän liittyy merkittävää epävarmuutta; luultavammin tämä Juho Matinpoika on eri henkilö kuin Juho Matinpoika Turtinen.
Epävarmuutta lisää vielä se, että vuoden 1671 kesäkäräjillä mainitaan alakiiminkiläinen Karin Tuomaantytär, jonka edesmennyt mies Juho Matinpoika oli ostanut (pienemmän) Kontion talon emännältä Karin Jaakontyttäreltä niityn 08.08.1669 (KO a:12:631; vasemmanpuoleisen sivun ensimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3714383)). Oli kuitenkin ilmennyt, että Karin Jaakontytär oli luopumassa talostaan ja myymässä omistuksiaan, joten niityn myyminen todettiin laittomaksi. Karin Jaakontytär tuomittiin maksamaan niityn kauppasumma takaisin Karin Tuomaantyttärelle.

-

Tämä Turtisen talon asia kuuluu niihin, jotka jäävät mieltä askarruttamaan. Palasia löytyy riittävästi siihen, että tietää niiden olevan jonkinlaisesta kuvasta; palasia löytyy kuitenkin liian vähän siihen, että ilmenisi mitä kuva esittää. Toivottavasti jossain vaiheessa löytyisi vielä jokin palanen, mikä toisi valoa asiaan.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari

[P.Mäntylä]

Tervehdys


Jatkaisin vielä tätä ketjua uudella kysymyksellä. Voisiko Juho Tapaninpoika Kanniainen olla tätä samaa Ukkola/Halonen sukua? Kuva rippikirjasta on tällainen: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6236&pnum=15 Heille syntyy 6 lasta, joista ensimmäinen on Johannes s. 22.7.1722 Kiiminki. Vanhemmat sotilas Juho Tapaninpoika Jaara ja Anna. Kummeina ovat Simo Kolehmainen, Jaakko Ukkolan vaimo Anna, Matti Haipus, Valpuri Simontytär Haipus ja Anna Heikintytär Kanniainen. Loput lapset syntyvät Juho Tapaninpoika Kanniaiselle (Påndo) ja Anna Eliaantytölle. Elias s. 22.6.1725 Kiiminki. Kummeina Matti Kanniainen, Jaakko Jaaran vaimo, Matti Jaara, Matti Luukelan vaimo, Pekka Matinpoika Luukela ja Kaarina Jaakontytär Ukkola. Muut lapset: Maria s. 2.3.1728, Tapani s. 28.7.1730, Anna s. 24.6.1733 ja Pekka s. 6.6.1739, kaikki Kiimingissä. Vaimo Anna Eliaantytär Svanberg haudataan 12.6.1739 Kiimingissä 42 vuoden ikäisenä. Lapsista en ole löytänyt mitään muuta tietoa. Ovat ilmeisesti kuolleet nuorina eikä heidän kuolemiaan ole merkitty mihinkään. Juho Tapaninpoika Kanniainen menee uudestaan naimisiin Oulussa 8.11.1739 Briitta Juhontytär Kirstisen kanssa. Heidän jatkonsa ei ole minulle selvinnyt. Ovat hävinneet kuin tuhka tuuleen. Ehkä jollakin on jotain tietoa asiasta. Ensimmäistä vihkimistä ei löydy sen vuoksi, että Juho Tapaninpoika oli sotilas. Sotilainen vihkitietoja harvemmin löytää.

Terveisin Pentti

[s.peltonen]

Tervehdys Pentti,

Voisiko Juho Tapaninpoika Kanniainen olla tätä samaa Ukkola/Halonen sukua?

On mahdollista, että Juho Tapaninpoika Jaara eli Kanniaisen isä olisi Tapani Matinpoika Ukkola eli Jaara (n.1655-04.10.1718). Tuomiokirjoista en kuitenkaan ole onnistunut löytämään mainintaa siitä, että Tapanilla olisi ollut Juho nimistä poikaa. Mikäli Juho Tapaninpoika Jaara eli Kanniainen oli Ukkola sukua, olisi hänen veljensä Matti Tapaninpoika Jaara ilmeisesti avioitunut pikkuserkkunsa kanssa (Liisa Jaakontytär Ukkola). Juhon veli Matti muutti Ukkolan taloon vävyksi ja hänestä tuli sittemmin Ukkolan talon isäntä.

Vuoden 1699 kesäkäräjillä Tapani Matinpoika Ukkola pyysi saada ylösottaa Tuomas Sigfridinpoika Jaaran neljännesmanttaalin autiotalon (Jaara eli Tuomaala talo). Tapani ja vaimo Liisa kirjataan Jaaran taloon henkikirjoissa vuodesta 1699 alkaen. Vuosien 1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12921469) ja 1711 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963855) henkikirjoissa Jaaran (eli Tuomaalan) taloon kirjataan Tapani Jaara, vaimo Liisa ja poika Matti. Vuoden 1711 henkikirjassa Liisa vaimo mainitaan menehtyneeksi. Tapani Matinpoika Ukkola haudataan 04.10.1718. Matti poika saattaisi olla syntynyt 08.08.1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318822), vaikkakin kastetiedoissa Matin vanhemmiksi mainitaan Matti Tapaninpoika Ukkola ja Liisa Ollintytär. Uskoisin, että kastetiedoissa isän etunimi ja patronyymi olisivat lipsahtaneet väärin päin.
Jaaran eli Tuomaalan talossa asunut Matti Tapaninpoika Jaara (eli Ukkola) on eri henkilö kuin Jaaran eli Antikaisen talossa asunut Matti Tapaninpoika Jaara (eli Antikainen); vaikkakin molemmat Matti Tapaninpoika Jaarat ovat saman ikäisiä.

Vuoden 1723 talvikäräjillä entinen sotilas Juho Tapaninpoika pyysi saada ylösottaa Lauri Kanniaisen neljännesmanttaalin kruununtalon (Kannainen eli Ponto talo). Sotilas Juho Tapaninpoika Jaaran ja vaimo Annan poika Juho oli syntynyt 23.07.1722 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318855). Juhon ja Annan myöhemmin syntyneiden lasten kastetiedoissa on isän lisänimi kirjattu uuden asuintalon mukaan (Kanniainen tai Pondo). Vuosien 1724 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12791967)-1731 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12992929) henkikirjoissa Juho Kanniaisen taloon kirjataan myös veli Matti. Vuodesta 1732 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12692536) alkaen Juho Kanniasen taloon kirjataan enää Juho ja vaimo Anna. Samaisesta vuodesta alkaen Ukkolan taloon (johon on liitetty neljännesmanttaalin Ratikan kruununtalo) kirjataan vävy Matti. Matti Tapaninpoika Jaara vihittiin 19.12.1731 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319072) Liisa Jaakontytär Ukkolan kanssa.

Vuoden 1732 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12692535) henkikirjassa Ukkolan taloon (johon on liitetty neljännesmanttaalin Ratikan kruununtalo) kirjataan Jaakko (Heikinpoika Ukkola, n.1677-19.06.1737), vaimo Anna (Pekantytär Kanniainen), vävy Matti ja tämän vaimo Liisa.
Matti vaikuttaa muuttaneen Ukon taloon avioitumisensa aikoihin. Matti ja Liisa mahdollisesti asuivat pienen aikaa Kanniaisen talossa vuoden 1734 tietämillä. Heille on rippikirja merkinnät Kanniaisen talosta 05.06.1734 ja 03.11.1734, ja heidän mainitaan muuttaneen "takaisin" Ukon taloon ("finnes igen hos Uckoi"). Henkikirjoissa Matti ja Liisa kirjataan kuitenkin Ukon taloon myös vuosina 1733-1735, joten heidän voisi olettaa kuuluneen Ukon talon asukkaisiin henkikirjojen laatimisen aikaan.

Heille syntyy 6 lasta

Perheeseen syntyi mahdollisesti myös Kustaa poika (s.07.05.1736). Kustaa pojan kastetiedoissa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318925) vanhemmiksi on kirjattu Juho Kanniainen ja Anna Heikintytär. Tässä uskoisin äidin patronyymin olevan virheellisesti kirjattuna; Kustaa poika kirjataan Juhon perheeseen myöhemmin Saloisisten rippikirjossa. Tapani pojan (s.28.07.1730) kastetiedoissa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318891) lapsen vanhemmiksi on kirjattu Juho Tapaninpoika Kanniainen ja Anna Fredrikintytär. Tässäkin uskoisin äidin patronyymin olevan virheellisesti kirjattuna; myös Tapani poika kirjataan Juhon perheeseen Saloisten rippikirjoissa.

Samana päivänä 07.05.1736 kastetaan kaksi Kustaa poikaa; toisen isä on Juho Kanniainen (joka tuolloin asui Kanniainen eli Ponto talossa) ja toisen isä on Tapani Leskelä (joka muutti Kanniainen eli Ponto taloon vuoden 1740 tietämillä).

Vuosien 1733-1748 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297416) rippkirjassa Kanniainen eli Pondo talon kohdalla Juhon vaimon Anna Eliaantyttären mainitaan menehtyneen, ja hänet mainitaan haudatun 12.06.1739. Juho Tapaninpojan mainitaan asuvan Saloisten pitäjässä ("boor i Salo sochn"). Juhon lapsista rippikirjaan kirjataan kaksi nimeltä mainitsemantonta poikaa sekä tytär Maria. Heidänkin mainitaan muuttaneen Saloisten pitäjään ("äro bortfaren och boo i Sahlo sochn"). Juho kirjataan Kanniaisen taloon vielä vuoden 1740 henkikirjassa; tuolloin taloon kirjataan Juho, vaimo Anna (jonka mainitaan menehtyneen) sekä vaimo Brita. Vuoden 1741 henkikirjaa en ole onnistunut löytämään. Vuoden 1742 henkikirjassa taloon kirjataan jo Tapani (Tapaninpoika Leskelä) ja tämän vaimo Karin (Pekantytär Jurvanen).

Juho ilmeisesti muutti lastensa ja jälkimmäisen vaimonsa kanssa Saloisten pitäjän Salon kylässä sijaitsevaan Tokolan taloon.
Kokomanttaalin Tokolan talo oli tuolloin pilkottuna kahteen osaan, joista molemmat olivat tippuneet kruununtiloiksi (Tokolan talo oli aikoinaan ollut 3/4 manttaalin talo. Siitä tuli kokomanttaalin talo, kun siihen vuoden 1620 tietämillä liitettiin Tuomas Jaakonpojan neljännesmanttaalin talo. Talo jaettiin jokunen vuosi tämän jälkeen kahdeksi puolenmanttaalin taloksi, ja toinen näistä puolenmanttaalin taloista jaettiin kahdeksi neljännesmanttaalin taloksi vuoden 1674 tietämillä. Puolenmanttaalin talona pysynyt Tokolan talo sai vuonna 1727 talonumeron 10. Neljännesmanttaalin Tokolan talot yhdistyivät vuoden 1727 tietämillä yhdeksi puolenmanttaalin taloksi ja tämä talo sai talonumeron 12. Tokolan talosta N:o 10 oli alettu käyttää nimeä Mattilanperä, tosin myös toisesta Tokolan talosta joskus käytettiin Mattilanperän nimeä.) Tokolan taloja viljeltiin isovihan jälkeen hetken aikaa yhtenä savuna, vaikkakin kahtena eri maakirjatalona; vuonna 1733 Mattilanperän talo N:o 10 jäi omaksi autiotalokseen ja se sai asukkaat vuoden 1735 tietämillä. Juho Tapaninpoika Jaara eli Kanniainen vaikuttaisi tulleen isännöimään puolenmanttaalin Tokolan kruununtaloa, jonka talo numerona oli 12. Juho vaikuttaa olleen talossa kolmas peräkkäinen Juho niminen isäntä; vuosina 1725-1734 talon isäntäparina oli Juho ja vaimo Karin; ja vuosina 1735-1740 talon isäntäparina oli olivat Juho ja tämän vaimo Marketta. Henkikirjoissa vuodesta 1742 alkaen taloon kirjataan jo Juho ja vaimo Brita.

Vuosien 1738-1744 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6113489) rippikirjassa Juho Tapaninpoika perheineen kirjataan Tokolan taloon vuodesta 1740 alkaen (tosin tässä rippikirjassa talosta käytetään Mattilanperä). Juhon lisäksi perheeseen kirjataan vaimo Brita, poika Juho (joka mainitaan menehtyneeksi), poika Elias, tytär Maria ja poika Tapani. Vuosien 1745-1751 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6113507) rippikirjassa Juhon isännöimästä Tokolan talosta käytetään nimeä Tokolanperä. Taloon kirjataan Juho, vaimo Brita, pojat Elias ja Tapani, tyttäret Maria ja Anna sekä poika Kustaa.

Vuosien 1751-1757 rippikirjaan on kirjattu myös syntymäajat, mutta syntymäajat vaikuttavat heittävän todellisista ajoista, kuten paikkakunnalta muuton yhteydessä on tavallista. Saloisten pitäjän rippikirjoissa on erikoista se, että myös pitäjään muualta muuttaneille pyritään kirjataan syntymäaika päivän tarkkuudella (kun syntymäajat eivät kovin hyvin kohdilleen osu vuodenkaan tarkkuudella, niin syntymävuosi olisi ehkä ollut riittävä).

Vuosien 1751-1757 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6113517) rippikirjassa taloon kirjataan Juho Tapaninpoika s.18.02.1689 +1753, vaimon uusi puoliso Grels (Heikinpoika), vaimo Brita s.05.04.1700, poika Elias s.17.05.1727, vaimo Sofia Yrjöntytär, poika Tapani s.07.06.1734, poika Kustaa s.19.06.1738, poika Juho s.02.07.1743, poika Jaakko s.06.11.1750, tytär Maria s.20.07.1730, tytär Anna s.15.06.1736, tytär Brita s.04.05.1739, tytär Liisa s.04.06.1745, tytär Valpuri s.22.04.1747. Lisäksi taloon kirjataan Eliaan poika Juho ja Grellin poika Juho.

Hiskin mukaan 64-vuotias Juho Tapaninpoika Tokola menehtyi 03.08.1753 Salosissa.

Pojat Juho (edesmenneen veljensä kaima) ja Jaakko sekä tyttäret Liisa ja Valpuri ovat ilmeisesti syntyneet Juhon jälkimmäisestä liitosta.
Koska syntymäajat heittävät todellisista syntymäajoista, on vaikea sanoa onko Brita tytär syntyisin Juhon ensimmäisestä vaiko jälkimmäisestä liitosta, vai olisiko Brita Juhon tytärpuoli.
Arvailisin (saatan hyvin arvailla väärinkin), että Brita tytär on joko Juhon tytärpuoli taikka sitten Juhon jälkimmäisestä liitosta hieman rippikirjaan merkittyä myöhemmin syntynyt äitinsä kaimaksi kastettu tytär.

Vuosina 1758-1764 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6113573) rippikirjassa Tokolan taloon kirjataan Juhon vaimo uuden puolisonsa Grels (Gregorius) Heikinpojan kanssa, Grelsin poika Juho, sekä Britan aiemmasta liitosta syntyneet lapset Juho Juhonpoika s.02.07.1743, Liisa Juhontytär s.04.06.1745, Valpuri Juhontytär s.22.04.1747 ja Jaakko Juhonpoika s.06.11.1750.

Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari

[Jouni Kaleva]

Tapani Matinpk. Ukkola vihittiin 13.11.1687 Liisa Ollintyttären kanssa, jonka kirjataan olleen Pirttitörmältä. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318777
Voisi arvella Liisan syntyneen 1650-60-luvulla?


Pirttitörmän henkikirjoista en löydä ketään Olli-isäntää ainakaan 1670-80-luvuilta. Lähimpänä olisi Olli Mikonpk. Saarela, jonka lapset näyttäisivät syntyneen 1640-luvulla. Juho Ollinpoika Saarela onkin sitten Saarelan isäntä ja esim. HK 1683 on kirjattu hänen lisäkseen sisar Helga Ollintytär http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022159 Jos Liisa Ollintytär kuuluisi tähän sarjaan, niin oliko hän vielä 1683 liian nuori tullakseen kirjatuksi? Onko henkikirjat 1684-87 jossakin?

[P.Mäntylä]

Tervehdys Pentti,


Juho ilmeisesti muutti lastensa ja jälkimmäisen vaimonsa kanssa Saloisten pitäjän Salon kylässä sijaitsevaan Tokolan taloon.
Kokomanttaalin Tokolan talo oli tuolloin pilkottuna kahteen osaan, joista molemmat olivat tippuneet kruununtiloiksi (Tokolan talo oli aikoinaan ollut 3/4 manttaalin talo. Siitä tuli kokomanttaalin talo, kun siihen vuoden 1620 tietämillä liitettiin Tuomas Jaakonpojan neljännesmanttaalin talo. Talo jaettiin jokunen vuosi tämän jälkeen kahdeksi puolenmanttaalin taloksi, ja toinen näistä puolenmanttaalin taloista jaettiin kahdeksi neljännesmanttaalin taloksi vuoden 1674 tietämillä. Puolenmanttaalin talona pysynyt Tokolan talo sai vuonna 1727 talonumeron 10. Neljännesmanttaalin Tokolan talot yhdistyivät vuoden 1727 tietämillä yhdeksi puolenmanttaalin taloksi ja tämä talo sai talonumeron 12. Tokolan talosta N:o 10 oli alettu käyttää nimeä Mattilanperä, tosin myös toisesta Tokolan talosta joskus käytettiin Mattilanperän nimeä.) Tokolan taloja viljeltiin isovihan jälkeen hetken aikaa yhtenä savuna, vaikkakin kahtena eri maakirjatalona; vuonna 1733 Mattilanperän talo N:o 10 jäi omaksi autiotalokseen ja se sai asukkaat vuoden 1735 tietämillä. Juho Tapaninpoika Jaara eli Kanniainen vaikuttaisi tulleen isännöimään puolenmanttaalin Tokolan kruununtaloa, jonka talo numerona oli 12. Juho vaikuttaa olleen talossa kolmas peräkkäinen Juho niminen isäntä; vuosina 1725-1734 talon isäntäparina oli Juho ja vaimo Karin; ja vuosina 1735-1740 talon isäntäparina oli olivat Juho ja tämän vaimo Marketta. Henkikirjoissa vuodesta 1742 alkaen taloon kirjataan jo Juho ja vaimo Brita.

Vuosien 1738-1744 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6113489) rippikirjassa Juho Tapaninpoika perheineen kirjataan Tokolan taloon vuodesta 1740 alkaen (tosin tässä rippikirjassa talosta käytetään Mattilanperä). Juhon lisäksi perheeseen kirjataan vaimo Brita, poika Juho (joka mainitaan menehtyneeksi), poika Elias, tytär Maria ja poika Tapani. Vuosien 1745-1751 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6113507) rippikirjassa Juhon isännöimästä Tokolan talosta käytetään nimeä Tokolanperä. Taloon kirjataan Juho, vaimo Brita, pojat Elias ja Tapani, tyttäret Maria ja Anna sekä poika Kustaa.

Vuosien 1751-1757 rippikirjaan on kirjattu myös syntymäajat, mutta syntymäajat vaikuttavat heittävän todellisista ajoista, kuten paikkakunnalta muuton yhteydessä on tavallista. Saloisten pitäjän rippikirjoissa on erikoista se, että myös pitäjään muualta muuttaneille pyritään kirjataan syntymäaika päivän tarkkuudella (kun syntymäajat eivät kovin hyvin kohdilleen osu vuodenkaan tarkkuudella, niin syntymävuosi olisi ehkä ollut riittävä).

Vuosien 1751-1757 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6113517) rippikirjassa taloon kirjataan Juho Tapaninpoika s.18.02.1689 +1753, vaimon uusi puoliso Grels (Heikinpoika), vaimo Brita s.05.04.1700, poika Elias s.17.05.1727, vaimo Sofia Yrjöntytär, poika Tapani s.07.06.1734, poika Kustaa s.19.06.1738, poika Juho s.02.07.1743, poika Jaakko s.06.11.1750, tytär Maria s.20.07.1730, tytär Anna s.15.06.1736, tytär Brita s.04.05.1739, tytär Liisa s.04.06.1745, tytär Valpuri s.22.04.1747. Lisäksi taloon kirjataan Eliaan poika Juho ja Grellin poika Juho.

Hiskin mukaan 64-vuotias Juho Tapaninpoika Tokola menehtyi 03.08.1753 Salosissa.

Pojat Juho (edesmenneen veljensä kaima) ja Jaakko sekä tyttäret Liisa ja Valpuri ovat ilmeisesti syntyneet Juhon jälkimmäisestä liitosta.
Koska syntymäajat heittävät todellisista syntymäajoista, on vaikea sanoa onko Brita tytär syntyisin Juhon ensimmäisestä vaiko jälkimmäisestä liitosta, vai olisiko Brita Juhon tytärpuoli.
Arvailisin (saatan hyvin arvailla väärinkin), että Brita tytär on joko Juhon tytärpuoli taikka sitten Juhon jälkimmäisestä liitosta hieman rippikirjaan merkittyä myöhemmin syntynyt äitinsä kaimaksi kastettu tytär.

Vuosina 1758-1764 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6113573) rippikirjassa Tokolan taloon kirjataan Juhon vaimo uuden puolisonsa Grels (Gregorius) Heikinpojan kanssa, Grelsin poika Juho, sekä Britan aiemmasta liitosta syntyneet lapset Juho Juhonpoika s.02.07.1743, Liisa Juhontytär s.04.06.1745, Valpuri Juhontytär s.22.04.1747 ja Jaakko Juhonpoika s.06.11.1750.

Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari


Tervehdys Sari


Ja kiitos valaisevista tiedoista. Tuossa vuosien 1751-55 rippikirjassa ylimpänä on Kuljun talo, jossa isäntänä on Juhon "veli" Tapani Tapaninpoika Halonen ja Liisa Pertintytär Meriläinen. Sattumaa vai sukulaisuutta? Kun katsoo Raahen syntyneiden luettelosta: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11036&pnum=56 Valpurin s. 22.4.1747 kummeja, niin sieltä löytyy ainakin Tapanin poika Matti Kulju. Muita kummeja en yrittänyt tunnistaa. Olivatko Kuljun ja Tokolan talot lähekkäin, vai pyydettiinkö serkkuja kummeiksi? Tapani Kuljun syntymäaika on ilmeisesti kirjoitettu lähes 10 vuotta vanhemmaksi kuin mitä se on Haukiputaan syntyneissä. Voisiko Juho Tokolan syntymäaika olla myös merkattu 10 vuotta vanhemmaksi, sillä ensimmäisen vaimon Anna Eliaantyttären kuolinilmoituksessa vuodelta 1739 hänen iäkseen on merkitty 42 vuotta. Tästä Juhon syntymävuosi ajoittuisi 1690-luvun loppuun, joilloin häntä ei ikänsä puolesta näkyisi vielä 1700-luvun alun henkikirjoissa. Vaikka asiaan ei saada täyttä varmuutta, täytyy tätäkin mahdollista Halonen/Ukkola-haaraa hieman kirjoittaa ylös. Sillä on kuitenkin hyvät mahdollisuudet olla oikein!


Terveisin Pentti

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni ja Pentti,

Lähimpänä olisi Olli Mikonpk. Saarela, jonka lapset näyttäisivät syntyneen 1640-luvulla.

Mikäli Liisan isä oli Pirttitörmän talollisia ja mikäli isä on kirjattu veroluetteloihin, niin muita ei oikein ole löytynyt kuin tämä Olli Mikonpoika Saarela.
Yksi vaihtoehto voisi olla, että Liisa olisi ollut Pirttitörmällä jossain talossa piikana ja olisi mahdollisesti muualta lähtöisin. Siinä tapauksessa hänen jäljittämisensä menee hankalaksi.
Toinen vaihto voisi olla sellainen, että Liisan isää ei syystä taikka toisesta kirjattu veroluetteloihin (ehkä hän menehtyi nuorena taikka ehkä hänestä esim. sairauden vuoksi ei maksettu henkirahaa).
Jollain tapaa Olli Mikonpoika Saarela tuntuisi houkuttavimmalta vaihtoehdolta Liisan isäkandidaatiksi.
Juho Ollinpoika Saarelan vanhin tiedossa oleva tytär oli nimeltään Liisa, joten Liisa on ehkä saattanut olla suvussa kulkeva nimi.

Jos Liisa Ollintytär kuuluisi tähän sarjaan, niin oliko hän vielä 1683 liian nuori tullakseen kirjatuksi? Onko henkikirjat 1684-87 jossakin?

Henkikirjoja en ole onnistunut löytämään vuosilta 1684-1687. Jos jollakin on tietoa siitä, onko tältä ajalta henkikirjoja olemassa ja onko ne digitoitu, niin olisin erittäin kiitollinen tiedosta.
Vaikka Liisasta olisi ikänsä puolesta maksettu henkirahaa vuonna 1683, on mahdollista sekin, että hänestä ei iästään huolimatta olisi maksettu kotitalossaan henkirahaa. Liisa olisi saattanut olla jossain muuaalla piikomassa. Taikka sitten hänestä ei jostain muusta syystä maksettu henkirahaa.

Saarelan talosta maksetaan henkirahaa aika niukasti.
Esko Ollinpoikaa ei kirjata henkikirjoissa Saarelan taloon.
Helga Ollintytär kirjataan henkikirjaan Saarelan talossa vain vuonna 1683, vaikka kuolinkirjan mukaan hän olisi syntynyt vuoden 1646 tietämillä (tosin kuolinkirjassa mainittu ikä saattaa heittää todellisesta) ja hän avioituu Simo Tuomaanpoika Maxan kanssa vasta 16.12.1694.
Useina vuosina henkirahaa maksetaan vain Juho Ollinpoika Saarelasta, vaikka hänen vaimonsa Brita Matintytär elää kauemmin kuin puolisonsa.

Voisiko Juho Tokolan syntymäaika olla myös merkattu 10 vuotta vanhemmaksi, sillä ensimmäisen vaimon Anna Eliaantyttären kuolinilmoituksessa vuodelta 1739 hänen iäkseen on merkitty 42 vuotta.

On toki mahdollista, että Juho on Saloisten kirkonkirjoissa kirjattu ikäistään vanhemmaksi. Toisaalta voi olla niinkin, että Juho on ollut vaimoaan jonkin verran vanhempi.
Juhon veli Matti lienee syntynyt vuonna 1689 (Haukiputaan rippikirjoissa Matille annetaan syntymävuodeksi 1689, joten hän sopisi olemaan 08.08.1689 syntynyt Matti poika, vaikkakin kastetiedoissa tuntuvat isän etunimi ja patronyymi vaihtaneen paikkaa). Ei ole selvinnyt kumpi veljeksistä, Matti vaiko Juho, olisi vanhempi. Matti kirjataan henkikirjoihin Jaara (eli Tuomaala) taloon vuosina 1710-1713.
Kastekirjassa vuonna 1722 Juho mainitaan sotilaaksi. Ja vuoden 1723 talvikäräjillä Juho mainittiin vanhaksi sotilaaksi. Sitä minulla ei ole tiedossani, että miten kauan Juho sotilaan pesti kesti ja missä hän palveli. Jos löytyisi jokin katselmusluettelo, jossa Juho mainitaan, niin siitä voisi saada tietoa Juhon iästä.

Olivatko Kuljun ja Tokolan talot lähekkäin, vai pyydettiinkö serkkuja kummeiksi?

Saloisten tuntemus itselläni varsin heikko. Kuljun ja Tokolan talojen etäisyyttä en tiedä. 1600-luvun veroluetteloissa Kulju, Tokola, Hannuksela ja Juusola kirjattiin yleensä lähekkäin.

Raahen kastekirjasta löytyi kastetietoja muutamalle muullekin Juhon lapselle. Nuorempi Juho poika syntyi 28.09.1743 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5799203) ja Liisa tytär syntyi 04.06.1745 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5799210).

Koska syntymäajat heittävät todellisista syntymäajoista, on vaikea sanoa onko Brita tytär syntyisin Juhon ensimmäisestä vaiko jälkimmäisestä liitosta, vai olisiko Brita Juhon tytärpuoli.

Juho Mattilanperän ja Brita vaimon tytär Brita syntyy 06.05.1740 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5799195). Tämä sopisi olemaan Juho Tapaninpoika Kanniaisen eli Tokolan tytär.
Mattilanperän nimeä käytettiin yleensä siitä Tokolan talon osasta, joka sai talonumeron 10. Juho isännöi sitä Tokolan taloa, joka sai talonumeron 12. Joskus tästäkin talosta käytettiin nimeä Mattilanperä (mm. vuosien 1738-1744 rippikirjassa).

Brita tytär vaikuttaa olleen ensimmäinen Juhon jälkimmäisestä avioliitosta syntynyt lapsi ja ensimmäinen Juhon lapsista, joka syntyi Saloisiin muuton jälkeen.
Britan kummeina ovat kirkkoherra Kustaa Bogman, lukkari Sakari Ervasti, Tapani Mattilanperä, sekä naispuoliset kummit rouva Liisa Meriläinen, rouva Valpuri Juusola ja piika Kirstin Ollikainen.

Voisikohan kummi rouva Liisa Meriläinen olla kirjattu tyttönimellään? Voisikohan tämä Liisa olla Tapani Tapaninpojan vaimo?
Kummilistalla huomiota herättää myös Tapani Mattilanperä. Mattilanperän taikka Tokolan taloista ei rippikirjoista taikka henkikirjoista tunnu oikein löytyvän sopivaan Tapania. Juho Tapaninpojan poika Tapani on vielä liian nuori toimiakseen kummina. Olisiko Tapanin lisänimi voinut tulla virheellisesti kirjatuksi kummilistaan? Voisiko kyseessä olla Tapani Tapaninpoika, joka oli muuttanut Kuljun taloon samoihin aikoihin, kuin Juho muutti Tokolan taloon? Olisiko Tapanille lipsahtanut kastekirjaan lisänimeksi lapsen isän lisänimi?
Vähän arvuutteluksi tämä vielä jää; toivottavasti jostain löytyy asiaan lisätietoja.

-

Tuomiokirjasta löytyi varmistus siihen, että Tokolan kruununtaloon muuttanut Juho Tapaninpoika on Juho Tapaninpoika Kanniainen. Vuoden 1740 Saloisten talvikäräjillä (KO a:60:526 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24679895)) kerrotaan, että Juho Kanniaisen, joka aiemmin oli asunut Iin pitäjän Alakiimingin kylässä, asuu nyt Tokolan puolenmanttaalin kruununtaloa Salon kylässä.

-

Kuljun talo oli perintötalo. Vuoden 1624 maantarkastuskirjaan kirjataan herra Jaakon (luultavasti "Jacobus Marci") talo; kyseessä saattaisi olla Kuljun talon kirjaus, mutta varma en ole.
Vuosien 1633-1737 veroluetteloissa Kuljun taloon kirjataan herra Lauri (mahdollisesti herra Lauri Jaakonpoika).
Vuosina 1641-1654 Kuljun talo kirjataan veroluetteloihin Markus Jaakonpoika Kuljun nimellä. Kyseessä on ilmeisesti kappalainen Markus Jaakonpoika Salovius, josta tuli Hailuodon kirkkoherra. Vuoden 1681 kesäkäräjillä herra Matias Salonius kertoo, että hänen edesmennyt isänsä kirkkoherra Johannes ("Johan") oli ostanut Kuljun talon edesmenneeltä Hailuodon kirkkoherra Markukselta.
Vuosina 1655-1689 taloon kirjataan herra Matias Johanneksenpoika Salonius. Tämän jälkeen taloon kirjataan mm. Matias Saloniuksen leskivaimo ja vävyt herra Jaakko Forbus (puoliso: Maria Salonia) ja herra Samuel Antilius (puoliso: Anna Salonia). 1700-luvun alussa taloa vaikuttaa isännöivän herra Samuel Antilius (lanko Pekka Matiaksenpoika kirjataan taloon vielä vuoden 1701 henkikirjassa). Ja vuoden 1713 henkikirjassa taloon kirjataan herra Samuelin leskivaimo. Vuosien 1724-1725 henkikirjoissa taloon kirjataan pitäjänkirjuri Antti Antelius.

Vuodesta 1726 alkaen taloon kirjataan kihlakunnantuomari Törnstedt (ensin puolisona on Maria Sohlberg ja sittemmin Magdalena Elisabet Tigerstedt). Vuoden 1739 henkikirjassa tuomari Törnstedt mainitaan edesmenneeksi ja hänen leskivaimonsa mainitaan muuttaneen Tukholmaan.

Ilmoitusasioiden pöytäkirjoista käy ilmi, että Anna Salonia oli myynyt Kuljun talon 900 kuparitaalerista 02.02.1725. Kauppahinnan rästejä penätään kuitenkin useilla käräjillä 11.02.1730 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24733364) (oikeanpuoleisen sisun viimeiseltä riviltä alkava juttu), 13.02.1730 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24733365) (oikeanpuoleinen sivu), 17.09.1733 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24733454), 14.03.1734 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24733468) ja 10.10.1737 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24733571).

Vuodesta 1740 alkaen henkikirjoissa Kuljun taloon kirjataan Tapani (Tapanipoika) ja tämän vaimo Liisa. Pikaisella ilmoitusasioiden selailulla en onnistunut löytämään sellaista tietoa, että Kuljun talo olisi myyty ja lainhuudatettu Tapani Tapaninpojalle. En ole varma ostiko Tapani Tapaninpoika Kuljun talon muuttaessaan taloon, vai omistiko Kuljun talon joku muu taho.

Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari

[P.Mäntylä]

Tervehdys Jouni ja Pentti,


On toki mahdollista, että Juho on Saloisten kirkonkirjoissa kirjattu ikäistään vanhemmaksi. Toisaalta voi olla niinkin, että Juho on ollut vaimoaan jonkin verran vanhempi.
Juhon veli Matti lienee syntynyt vuonna 1689 (Haukiputaan rippikirjoissa Matille annetaan syntymävuodeksi 1689, joten hän sopisi olemaan 08.08.1689 syntynyt Matti poika, vaikkakin kastetiedoissa tuntuvat isän etunimi ja patronyymi vaihtaneen paikkaa). Ei ole selvinnyt kumpi veljeksistä, Matti vaiko Juho, olisi vanhempi. Matti kirjataan henkikirjoihin Jaara (eli Tuomaala) taloon vuosina 1710-1713.
Kastekirjassa vuonna 1722 Juho mainitaan sotilaaksi. Ja vuoden 1723 talvikäräjillä Juho mainittiin vanhaksi sotilaaksi. Sitä minulla ei ole tiedossani, että miten kauan Juho sotilaan pesti kesti ja missä hän palveli. Jos löytyisi jokin katselmusluettelo, jossa Juho mainitaan, niin siitä voisi saada tietoa Juhon iästä.

Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari


Tervehdys Sari


Koetin katsella sotilasasiakirjoja 1700-luvun alusta. Kapteeni Casper Grassin komppaniassa vuonna 1712 n:o 39 Juho Kanniainen. https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19176&pnum=256 Ikää eikä muitakaan tietoja löydy. Kemin komppaniasta vuodelta 1720 löytyy n:o 39 Juho Tapaninpoika, jonka ikä on 20 vuotta ja naimaton. https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19177&pnum=510 Vuonna 1721 hänet löytää Kemin komppaniasta n:o 38. Ikä 21 vuotta ja naimaton. Vuonna 1725 nänet löytää Kemin komppaniasta n:o 61. Ikä 25 vuotta ja naimaton. Vuoden 1712 Juho Kanniainen saattaa olla oikea, mutta myöhempien vuosien Juho Tapaninpoika on joku muu, sillä hän jatkaa olemistaan sotilaana vielä tästäkin eteenpäin.


Terveisin Pentti

[s.peltonen]

Tervehdys Pentti,

Oikein Paljon Kiitoksia tiedoista!

Koetin katsella sotilasasiakirjoja 1700-luvun alusta. Kapteeni Casper Grassin komppaniassa vuonna 1712 n:o 39 Juho Kanniainen. https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19176&pnum=256

Saattaa olla, että vuoden 1712 Juho Kanniainenkin on joku toinen henkilö. Juho Tapaninpoika ylösottaa Kanniaisen talon vasta vuonna 1723. Näin ollen Juho saattaisi sotilas-asiakirjoissa olla lisänimellä Jaara taikka Ukko, taikka jollain sotilasnimellä.

Vuoden 1712 ruodutusluettelon mukaan Pekka Pekanpoika Kanniaisen talon (eri Kanniaisen talo kuin minkä Juho Tapaninpoika myöhemmin ylösotti) edestä sotilaana oli palkattu sotilas Juho Matinpoika. Olisikohan tämä Juho saattanut saada lisänimen palkkatalonsa mukaan? Vuoden 1723 talvikäräjillä mainitaan sotilas Juho Kanniainen (patronyymiä ei mainita), joka oli avioitunut hollolaisen Valpuri Tuomaantyttären kanssa, mutta sitten Juho oli saanut tietää, että hänen aiempi vaimonsa Kirstin Sigfridintytär Kaikkonen olisikin vielä elossa (KO a:39:1390, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24622432)). Voisikohan tämä Juho olla tuo vuoden 1712 Juho Kanniainen? Saattaa toki olla, että kyseessä on joku toinen Juho.

Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari

[P.Mäntylä]

tokola.jpg (http://suku.genealogia.fi/attachment.php?attachmentid=4665&stc=1&d=1579177495)


Tervehdys


Tämä karttakuva ei todista, että he olisivat sukulaisia, mutta näyttää, että talot olivat aika lähekkäin.


Terveisin Pentti

[P.Mäntylä]

Tervehdys


Tähän liittyen minulle tulee toinenkin esipolvihaara Kiimingistä. Saloisiin Kiimingistä muuttanut Juho Tapaninpoika Jaara/Kanniainen/Tokola on minun iäiiäiii ! Jokin verran on juuria myös Pohjois-Pohjanmaalla!


Terveisin Pentti