Lillbäck | Gustaf Lillbäck / Isoviha

[tellervoranta]

:confused:

Hei,

Kustaa Vilkunan Isovihasta kertovasta kirjasta sain käsityksen, että Venäjälle poikasena viety Iin nimismiehen poika Gustaf ( junior ), oli Isonvihan aikaan Venjältä palattuaan erityisen julma mm. Kellossa.

Mutta hänen mainittiin antautuneen suomalaisille.
Kysymys siitä, miten hänen elämänsä jatkui, on askarruttanut minua.
Muutettiinko hänen henkilöllisyyttään? Missä hän asui? Avioituiko? Oliko lapsia?

kysyy
Tellervo

[Jouni Kaleva]

Hei Tellervo

Otin vapauden siirtää tämän ketjun Pohjanmaa-osastoon, jonne Kustaa Lillbäck ilman muuta kuuluu.

Vaikka isonvihan ajasta on jo tullut tähän ikään yhtä ja toista luettua, oli tämä tuore Vilkunan Viha-kirja karmaiseva kokemus. Kirjoittajan kuivan toteava neutraali tyyli ja tapahtumien hirvittävyys aiheuttavat vahvan kontrastiefektin. Tässä kirjassa pitäisi olla K18-merkintä.

Tiesithän, että Vilkuna kirjoitti heti perään toisen teoksen joka keskittyy Kustaa Lillbeckiin? (Kustaa H.J.Vilkuna: Paholaisen sota. kust.oy Teos, Helsinki 2006 ISBN 951-851-065-2). Hirvittävä tositarina, joka on erittäin laaja ja täsmällinen siksi, että siinä on vankka lähdeaineisto. Aivan tuoreeltaan Turun hovioikeuden varapresidentti ja historiantutkija Sven Leijonmarck laati Lillbeckin elämästä kuvauksen. Relatio historica et species facti angående fienden Ryssens infall i finland, Samt Gustaf Lillbecks tillfånga tagande så ock dess angifne brått och förbrytelser esitettiin Turun hovioikeuden istunnossa 27.1.1721 (Turun hovioikeuden kirjeet kuninkaalliselle majesteetille 7, RA)

"Kustaa sai nimen Vasili. Hänestä tuli venäläisten tulkki ja opas ja tässä tehtävässä suomalaisten julma kiduttaja. "Pohjois-Pohjanmaan jyrkin viha kanavoitiin venäläisten tulkkina ja kiduttajana useita kymmeniä ihmisiä tunnolleen ottaneeseen alle kaksikymmenvuotiaaseen Iin nimismiehen poikaan Kustaa Kustaanpoika Lillbeckiin eli Vasiliin. Ryssänrenkinä poikaan ei tohdittu kajota, mutta kun poika oli karannut venäläisten luota Vaasasta kotiseudulleen yrittäen saada takaisin luterilaisen kasteen, käräjille ilmestyi muutama hurjistunut, hädin tuskin Lillbeckin käsittelystä selviytynyt rahvaanmies ja -nainen. Käräjillä ruotsalainen esivalta pidätti Lillbeckin ja ja kuljetti hänet Tukholmaan Suurtorin vankityrmään. Siellä Lilllbeck kirjoitteli hallitsijoille armahdusta anellen ja puhui tapahtumista hovioikeudessa parhain päin, mutta samaan aikaan pohjoispohjalaiset kävivät oikeutta (inkvisitio), että Lillbeck saisi ansionsa mukaa. Heille ei muu riittänyt kuin veri, venäläisten apulaisikseen pakottamille miehille luvattu amnestia ei heille missään tapauksessa kelvannut, eikä Ruotsin kruunukaan siihen taipunut." (Vilkuna Kustaa H.J.: Viha. Jyväskylä 2005, s. 265)

Oikeudenkäyntien jälkeen Lillbäck mestattiin Tukholmassa 14.4.1721.

[tellervoranta]

Hei Jouni,

vai siirtelet minun viestejä, hm hm....

Minullahan tämä kirjoittelu tällä Forumilla on vielä harjoittelua ja aamulla Joona, 2v. aiheutti lisähämminkiä niin että tekstistäkin tuli puiseva. ( ilman Joonaa tietenkin sujuva ja humoristinen jne ).

Kiitos vastauksestasi. Tuota mainitsemaani kirjaa en voinut lukea kaikin paikoin vaikka olen dekkarifriikki. Jälkimmäisestä kirjasta en ole kuullutkaan.

Haukiputaan ja Kiiminkien kastettuja lukiessani olen törmännyt kummina Gustaf Lillbäckiin. Tämä kummi on siis varmaankin isä Lillbäck.

Pikkuisen heräsi yhden esi-isän ( Gustaf Willbäck) kohdalla kummallisia ajatuksia, kun oli ent. sotilas, lähes sama nimi, ikä ja syrjäinen asuinpaikka Ylikiimingissä; sisar Kellosta asui myös samassa paikassa......

Tellervo
Tervola

[Jouni Kaleva]

Hei

Isä-Kustaa jatkoi elämäänsä Iissä ja haud. 23.2.1735. Miltä ajalta nuo kummimerkintäsi ovat.

[tellervoranta]

Kummimerkintä oli varmaan n.1720 paikkeilla. En voi nyt tarkistaa, kun filminlukukone on poissa paikaltaan. Palaan asiaan.

Tellervo:)

[tellervoranta]

Hei,

olen nyt lukenut kastettuja v.1715-1732, mtta en ole löytänyt Lillbeckiä. Pitää jatkaa vielä harjoituksia, koska muistan ihmetelleeni ko nimen esiintymistä.
Saattaapa olla, että olen lukenut väärin :eek:.

Mutta löysinpä sen esi-isäni sotilas Gustaph Wilbeckin vihittynä Kemissä. Jo oli sattuma. Siispä vain nyt etsimään vaimo Ingeroisen juuria. Voihan ingeroinen.

[tellervoranta]

Heips :), nyt on ollut allaoleva kirja viime viikosta luettavana.



Tiesithän, että Vilkuna kirjoitti heti perään toisen teoksen joka keskittyy Kustaa Lillbeckiin? (Kustaa H.J.Vilkuna: Paholaisen sota. kust.oy Teos, Helsinki 2006 ISBN 951-851-065-2). Hirvittävä tositarina, joka on erittäin laaja ja täsmällinen siksi, että siinä on vankka lähdeaineisto. Aivan tuoreeltaan Turun hovioikeuden varapresidentti ja historiantutkija Sven Leijonmarck laati Lillbeckin elämästä kuvauksen. Relatio historica et species facti angående fienden Ryssens infall i finland, Samt Gustaf Lillbecks tillfånga tagande så ock dess angifne brått och förbrytelser esitettiin Turun hovioikeuden istunnossa 27.1.1721 (Turun hovioikeuden kirjeet kuninkaalliselle majesteetille 7, RA)

"Kustaa sai nimen Vasili. Hänestä tuli venäläisten tulkki ja opas ja tässä tehtävässä suomalaisten julma kiduttaja. "Pohjois-Pohjanmaan jyrkin viha kanavoitiin venäläisten tulkkina ja kiduttajana useita kymmeniä ihmisiä tunnolleen ottaneeseen alle kaksikymmenvuotiaaseen Iin nimismiehen poikaan Kustaa Kustaanpoika Lillbeckiin eli Vasiliin. Ryssänrenkinä poikaan ei tohdittu kajota, mutta kun poika oli karannut venäläisten luota Vaasasta kotiseudulleen yrittäen saada takaisin luterilaisen kasteen, käräjille ilmestyi muutama hurjistunut, hädin tuskin Lillbeckin käsittelystä selviytynyt rahvaanmies ja -nainen. Käräjillä ruotsalainen esivalta pidätti Lillbeckin ja ja kuljetti hänet Tukholmaan Suurtorin vankityrmään. Siellä Lilllbeck kirjoitteli hallitsijoille armahdusta anellen ja puhui tapahtumista hovioikeudessa parhain päin, mutta samaan aikaan pohjoispohjalaiset kävivät oikeutta (inkvisitio), että Lillbeck saisi ansionsa mukaa. Heille ei muu riittänyt kuin veri, venäläisten apulaisikseen pakottamille miehille luvattu amnestia ei heille missään tapauksessa kelvannut, eikä Ruotsin kruunukaan siihen taipunut." (Vilkuna Kustaa H.J.: Viha. Jyväskylä 2005, s. 265)

Oikeudenkäyntien jälkeen Lillbäck mestattiin Tukholmassa 14.4.1721.

Piti sitä istumalta, kun kirjan sain kynsiini, lukea tietyt kohdat.

Nyt luen tarkemmin ja fundeeraan omia esi-isiäni/-äitejäni siltä ajalta.:confused:.
Paikat on niin tuttuja ja eräskin esi-isä syntynyt samaan aikaan ja oli sotilas :eek:. Onhan niitä minulla listoja lapsista, jotka viety Ii-Pudasjärvi alueelta ja hiskin merkinnät kuolleista. Myös edellisen kirjan maininnat esim. Kiimingin niistä suvuista, joissa suurin tuho.
Äidin puoleltahan isäntä Kustaa Tapaninpka Leskelä, kast. 25.12.1684, isäntänä v.1706-1716 kuoli vihollisen surmaamana, myös tyttäret Elina ja Anna. (vaimosta ei tietoa).
Oikein valaiseva kirja niistä sekasortoisista "hulluuden" ajoista eli vuodet n. 1699-1722 (hiukan myös myöhempää aikaa).

[tellervoranta]

Olen kuin puulla päähän lyöty :eek:. Aloin järjestelmällisesti hakea Hongalan esivanhempiani Mattia ja Annaa kummina (siis keiden) ja siinä oli yhtäkkiä silmieni edessä kummina Gustaf Lillbäck, vielä 1. kummina.

Hei

Isä-Kustaa jatkoi elämäänsä Iissä ja haud. 23.2.1735. Miltä ajalta nuo kummimerkintäsi ovat.

29.1.1728 syntyy Henrik Kurtille ja Beata Simontr:lle poika Mathias. En uskalla vielä lukea kaikkia kummeja, ennenkuin olen varma.
Tämä perhe löytyy Pietilän talosta, mistä linkki.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1731-1754_mko1-7/81.htm

Poikalapset Matthias ja Sigfridus kuolevat lapsina. Mutta tytär Magdalena avioituu Kiiminkiin 2.2.1744 Simo Matinpka Tirin kanssa ja Tytär Gharin 19.1.1746 Haukiputaalle Mikko Heikinpka Vahtolan kanssa.
Onkohan Kustaa Lillbäckin ja tämän kastettavan lapsen välillä sukulaisuussuhde?

[Jouni Kaleva]

Poikalapset Matthias ja Sigfridus kuolevat lapsina. Mutta tytär Magdalena avioituu Kiiminkiin 2.2.1744 Simo Matinpka Tirin kanssa ja Tytär Gharin 19.1.1746 Haukiputaalle Mikko Heikinpka Vahtolan kanssa.
Onkohan Kustaa Lillbäckin ja tämän kastettavan lapsen välillä sukulaisuussuhde?
Minulla tuo Mikko Vahtola on Erkinpoika.
En osaa mitenkään yhdistää näitä nimismies Lillbäckin sukulaisiksi.

[tellervoranta]

Yritän kirjoittaa seuraavaa 29.1.1728 syntyneen Matin kastetiedoista:

29.1. syntyi Heikki Kurtin ja Beata Simontyttären lapsi Kellossa, joka päätettiin sekä hätäkastaa että kaste vahvistaa (confirmades) samantien ja annettin nimi Mathias.
Kummit
Kustaa Lillbäck. Heikki K..sus leski Liisa (Lysa). Simo Kurtti. Hannu Possakan vaimo. Tuomas Jaakonpka Jussila. Piika Malin Erkintr S..kå.

Vielä näihin lapsiin:
Valpuri Heikintr vihitty Jaakko Matinpojan kanssa ja muuttavat Liminkaan.
Lauri Heikinpojalle näkyy myöh. syntymäaika 10.4.1718, mitä ei löydy kastetuista eikä hiskistä. Hän avioituu 13.1.1740 kiiminkiläisen Anna Heikintr Tirin (s.14.6.1720) kanssa ja tämä pari jatkaa Pietilänä.

Annan vanhemmat Heikki Paavonpka Tiri ja Kaarina Simontr. Heikki Tiri on myös esivanhempieni 16.8.1727 syntyneen Annan(kuolee lapsena) kummi.

[tellervoranta]

Tarkennus kummeihin: tuo piika on Malin Erikintr Vaicko. (aluksi luin niin ja kyllä se mielestäni onkin niin)

[tellervoranta]

Kummit ovat luettavissa kohdassa Käsialat ja siinä Leski Lysan sukunimi.

[tellervoranta]

Sitä löytää, vaikkei haekaan. Kustaa Lillbäck kummina seuraavassa linkissä. Siinä on myös Anna Kustaantytär Leskelä.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/syntyneet_1708-1734_ik384/32.htm

Kastettu Paavo Juhonpka Väätäjä, Jurmu s.13.8.1722 Pudasjärvi, Jurmu Väätäjä.
Vanhemmat: Helga Matintr Mursu, Pintama ja 2. aviomies Juho Pekanpka Väätäjä, Jurmu. Vihitty 29.06.1721 Pudasjärvi.
Paavo on tämän perheen ainoa lapsi.

Juho Väätäjän vanhemmat: Pekka Antinpka Väätäjä, Jurmu s. Pudasjärvi ja Anna Kustaantr Leskelä, s. Ylikiiminki, Jolos, Leskelä No 12.

Mikä nimi on Kustaa Lillbäckin nimen alla ?

[TapsaR]

Hei!

Ilmeisesti siinä on kirjoitetettu vähän huolimattomasti Henrich Såra. Todisteeksi voisi antaa seuraavan linkin http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/syntyneet_1708-1734_ik384/36.htm , jossa Henric on helmikuussa Sijran lapsen kummina ja sitten saa itsekin lapsen.

Tapio Rekilä