Loimaan nimismies Bengt Henriksson

[Calonius]

Loimaan nimismiehenä tunnetun Niinijoensuun Pietilän talon Bengt Henrikssonin alkuperä taitaa olla hämärän peitossa. Minulla on siitä yksi teoria. Uskon hänen olleen Hollo-sukua ja mahdollisesti Hemminki Maskulaisen veli.

Toropainen on kirjoittanut henkilöstä jonkin verran artikkelissaan "Loimaan Niinijoensuun Pietilän nimismiessuku". Tässä jotain siitä:

Tilan perilliset myivät Pietilän ennen helmikuuta 1615 Bengt Henrikinpojalle.
...
Käräjillä syyskuussa 1623 selvisi, että Bengtillä oli ollut hallussaan myös kahden äyrin tila Mellilän kylässä. Bengt toimi vuosina 1616-1626 Loimaan nimismiehenä.
...
Vuonna 1604 Bengtin kirjattiin omistavan koko Köyliön kylän ja hän suoritti siitä ratsupalvelusta.
...
Bengt Henrikinpojan ensimmäinen tunnettu vaimo oli Aune Martintytär Alastaron Mälläisten Kärjeltä.
...
Aune Martintytär avioitui Bengtin kanssa noin vuonna 1602, sillä kun hänen perunkirjoituksensa pidettiin syksyllä 1624, olivat he olleet naimisissa 22 vuotta.
...
Bengt Henrikinpoika mainitaan viimeisen kerran elossa 2. marraskuuta 1625.
...
Aunen kuoltua Bengt Henrikinpoika avioitui vuosien 1624-1625 välillä Saara Simontyttären kanssa, joka mainitaan Bengtin leskenä ensi kertaa 24. marraskuuta 1626.

Geni-profiili:
https://www.geni.com/people/Bengt-Pietil%C3%A4/6000000031894407731

Alastaron Niinijoensuun Pietilän isäntä, nimismies, Omisti 1604 koko Loimaan Köyliön kylän, Tuomolan ja Mattilan vuoteen 1620. Alastaron Tammiaisten Pietilän isäntä 1615 - 26, Loimaan nimismies.

SAY Niinijoensuu, Pietilä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1013874
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1015642

Köyliön kylässä mainitaan vuodesta 1604:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1013940
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1015538

Mainitaan muuten viimeisen kerran tuolla vuonna 1629, mutta oli aika tavallista, että kuolleet isännät merkittiin vielä kirjoihin.

Kävin läpi koko Loimaan SAY:n vuosilta 1580-1619. Nimi Bengt Henriksson on merkitty näinä vuosina edellä mainittujen paikkojen lisäksi ainoastaan seuraaviin:

Vesikosken Nahi 1560-1619
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1011916
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1013091
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1014002

Bengt Henriksson mainitaan välillä 1571-1600.

Kemppilän Heikkilä 1560-1619
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1011932
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1013088
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1013998

Tuolla Kemppilässä, joka on Vesikosken naapurikylä, mainitaan yksittäisinä vuosina Bengt Henriksson 1600-luvun alkuvuosina. Vuonna 1612 samassa talossa mainitaan (kymmenysluettelossa) Bengt Hemmingsson / enka 1 dr. Eli leskimies, jolla yksi tytär? Vuonna 1611 Bengt Henrikssonin kohdalla myös punaisella 1 p. Tarkoittaako nyt tuossa poikaa, piikaa vai mitä? Aiemmin talossa isäntänä Hemming Olsson. Merkille pantavaa on se, että nimeä Hemming ei näinä vuosikymmeninä esiinny juuri lainkaan muualla Loimaalla. Pisti myös silmään, että Kempilässä on Nahila (Vesikoskella siis Nahi). Osa Kempilän isännistä kulki nimellä Kemppi ja Niinijoensuussa on Kempin talo, jossa isännöi ainakin yksi Loimaan nimismiehistä Anders Kemppi.

Hollo-nimisiä talojahan oli tuolloin muuallakin Suomessa ja Loimaallakin muutamassa kylässä - ainakin Grekilässä ja Onkijoella. Nämä kaikki kylät olivat lähellä toisiaan ja alustavasti vaikuttaa siltä, että Hollot näissä eri Loimaan kylissä olivat sukua toisilleen.

Suvanto kirjoittaa Vesikosken Pentti Heikinpojasta seuraavaa:

V b 2 PENTTI HEIKINPOIKA mk 1571- , kym 1570- . Äv 1571:2
¼. Bengtt Hinderss. mk 1571. Kym 1570-71:5, lv 1570-71:1.
Sak kk 19.6.1570 Bengtt Hen.sson ij Wesikoski vastuupakoilu. Sk
22.11.1570 Bengt Hendrickson Wesikosken t > talon V b 1 Esko. Lk
12.2.1571 talon VI a Knuut Sipinpoika t > Bengt Hendersson ibm. Sk
1570 Bengtt Hendersson Vesikosken todisti
kunnossapitovelvollisuutensa laiminlyöneiden listan oikeaksi. Kk
13.9.1571 Bengt Hendersson Wesikoski ei lähtenyt Kokemäenkartanoon
siltatöihin.
Hv 1571 Vesikoskij: Benctt Hen:sson ku 2, hev 1, härkiä -, le 1,
nk 1-1-0-1, la 1, oa 29:4, ny 4.625.

Suvanto on sijoittanut Pentin Hulmi-taloon. Onkijoen Hollosta, joka on muutama kilometri Vesikoskelta koilliseen, Suvanto kirjoittaa seuraavasti:

ONKIJOKI HOLLO. Vuoden 1540 maakirjassa ja sittemmin
kymmenysluetteloissa on kaksi taloa, toinen (Rynkö) on tavallinen
verovelvollinen perintötila, mutta toinen (Hollo) on ollut alunperin
kirkontila, joka on peruutettu kruunulle jo 1530-luvulla. Talot eivät ole muodostaneet todellista kylää, vaan ne ovat oikeastaan
yksinäistiloja, Rynkö Onkijoen pohjoispuolella ja Hollo sen
eteläpuolella. Edellä Pappilan rajoista puhuttaessa esitettiin se
käsitys, että Pappilan maat ovat alunperin ulottuneet Onkijokeen
asti. Pappilat säilytettiin kirkkoreduktiossa kirkolla
peruuttamattomina, mutta koska Hollossa oli lampuoti, kuningas on
katsonut sen eri tilaksi ja peruutettavaksi.
Hollo on ollut entisten kirkon- ja piispantilojen mukana tileissä
otsikon Kircke lanbår tai Kirckie landbönder alaisena 1554 (VA 1968
f. 55v), 1555 (VA 1975 f. 51), 1557 (VA 56 f. 133), 1561 (VA 2125 f.
6) ja vielä 1569 (VA 2218 f. 46).
Pappilat ovat olleet kirkkopitäjän tiloja, mutta sen lisäksi
kirkkopitäjällä on ollut muitakin tiloja, lukkarintilat ja kauempana
kappelikunnissa pappien majapaikkoina olleet tilat. Hollo on
erikoistapaus, koska se on pappilasta erotettu lampuodin viljeltäväksi.

Bengt Henriksson on siis syntynyt viimeistään noin 1552. Jos kyseessä on myöhemmin Niinijoensuulla asunut nimismies, on hän tietenkin ollut melko vanha nimismieheksi ja kuollut vuonna 1626 vähintään 74-vuotiaana.

Vuodelta 1604 SAY listaa ratsutilat:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1014130

Bengt Hendrichsson, fändrich

Hyvä tietopaketti Maskun kirkkoherra Hemming Henrikssonista on tämä Aulis Ojan artikkeli vuodelta 1964 (johon olenkin usein viitannut):

Maskun kirkkoherrat Hemming Henrikinpoika ja Henrik Hoffman
https://www.genealogia.fi/genos-old/35/35_57.htm

...
Tähänastiset tietoteokset kertovat, että virsirunoilija Hemming Henrikinpoika eli »Maskun Hemminki» eli »Hemminki Maskulainen» oli syntynyt Maskussa 1550-luvulla, toimi Maskun kirkkoherrana 1587-1619, julkaisi suomalaisen virsikirjan 1605 ja Piae cantiones-laulujen suomennoksen 1616 sekä kuoli Maskussa 1619. Kaikki muu pitääkin suurin piirtein katsoen paikkansa, paitsi tieto, että hän olisi ollut Maskusta kotoisin.

...

Hemming Henrikinpojan kirjoittamassa tekstissä esiintyvä suomi tarjoaa niin selvän osoitteen, ettei ole vähäisintäkään epäilystä siitä, etteikö hän olisi ollut joko Varsinais-Suomesta tai Ala-Satakunnasta kotoisin. Tällä alueella on ollut 1500-luvulla neljä Hollon taloa, yksi Nousiaisten Nutturlassa, yksi Paattisten Joenperässä, yksi Liedon Sauvalassa ja yksi Loimaan Vesikoskella. Näiden talojen isäntäluettelot kuitenkin osoittavat, ettei yhdessäkään niistä 1500-luvulla ollut Heikki-nimistä isäntää.[3] Mistä sitten löydämme hakemamme Henrik Hollon? Vastaus: Turun kaupungista, Kirkkokorttelista, Pyhänruumiinkujan varrelta, muutaman askeleen päästä tuomiokirkosta ja katedraalikoulusta.

Tuossa yllä Aulis Oja on kyllä täysin väärässä sanoessaan, ettei 1500-luvulla Hollo-talosta löydy Heikki-isäntää. Vesikosken Hollon ensimmäinen isäntä, jonka SAY mainitsee, on nimenomaan Heikki. Lisänimeltään Tein / Teinä. Viereisistä taloista löytyy myös Heikkejä ja sopivaan ajankohtaan sukupolvi myöhemmin löytyy monia Heikinpoikia.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1009654

Suvanto on kirjoittanut tästä Heikistä näin:

HEIKKI TUOMAANPOIKA mk 1540-52, äv 1540:3, 1541:6, 1544:6½,
1546:3½ (talo jaettu). Karja 1540: hev 1, härkiä 4, le 9, nk 8, la
11, ny 20.375. Hen. Tom. mk 1540, Hen. Teiu mk 1541, Hen. Teiui mk
1542, Hen. Teijnä mk 1546, Hen. Teiuä mk 1552.

Teen myöhemmin tarkemmat listaukset Loimaan ja Turun Holloista, joiden avulla pyrin osoittamaan, että Turun Hollot ovat ainakin pääosin Loimaan Vesikoskelta / Onkijoelta. Tässä kuitenkin tuon esille, että Turussa oli myös Bengt Hollo ja melkoisen sopivaan aikaankin.

Turun kaupungin huonekuntaluettelo 1609-1609 (1711a)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1898782
Luostarikortteli
Bengt Holla

Turun kaupungin porvariston majanpitoluettelo 1610-1610 (248b)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697821
Luostarikortteli
Bengt Holla
Hinrich ibd.

En nyt esittänyt tässä tarkkoja sukujohtoja ja voi olla, että niitä ei koskaan löydykään, mutta hyvin moni asia viittaa siihen, että:
1) Turun Hollot ovat Loimaalta
2) Bengt Henriksson on näitä samoja Holloja
3) ja mahdollisesti Hemmingius Henrici Hollon veli

[Pekka Hiltunen]

Loimaan nimismiehenä tunnetun Niinijoensuun Pietilän talon Bengt Henrikssonin alkuperä taitaa olla hämärän peitossa. Minulla on siitä yksi teoria. Uskon hänen olleen Hollo-sukua ja mahdollisesti Hemminki Maskulaisen veli.

Toropainen on kirjoittanut henkilöstä jonkin verran artikkelissaan "Loimaan Niinijoensuun Pietilän nimismiessuku". Tässä jotain siitä:

Tilan perilliset myivät Pietilän ennen helmikuuta 1615 Bengt Henrikinpojalle.
...
Käräjillä syyskuussa 1623 selvisi, että Bengtillä oli ollut hallussaan myös kahden äyrin tila Mellilän kylässä. Bengt toimi vuosina 1616-1626 Loimaan nimismiehenä.
...
Vuonna 1604 Bengtin kirjattiin omistavan koko Köyliön kylän ja hän suoritti siitä ratsupalvelusta.
...
Bengt Henrikinpojan ensimmäinen tunnettu vaimo oli Aune Martintytär Alastaron Mälläisten Kärjeltä.
...
Aune Martintytär avioitui Bengtin kanssa noin vuonna 1602, sillä kun hänen perunkirjoituksensa pidettiin syksyllä 1624, olivat he olleet naimisissa 22 vuotta.
...
Bengt Henrikinpoika mainitaan viimeisen kerran elossa 2. marraskuuta 1625.
...
Aunen kuoltua Bengt Henrikinpoika avioitui vuosien 1624-1625 välillä Saara Simontyttären kanssa, joka mainitaan Bengtin leskenä ensi kertaa 24. marraskuuta 1626.

Geni-profiili:
https://www.geni.com/people/Bengt-Pietil%C3%A4/6000000031894407731

Alastaron Niinijoensuun Pietilän isäntä, nimismies, Omisti 1604 koko Loimaan Köyliön kylän, Tuomolan ja Mattilan vuoteen 1620. Alastaron Tammiaisten Pietilän isäntä 1615 - 26, Loimaan nimismies.

SAY Niinijoensuu, Pietilä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1013874
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1015642

Köyliön kylässä mainitaan vuodesta 1604:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1013940
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1015538

Mainitaan muuten viimeisen kerran tuolla vuonna 1629, mutta oli aika tavallista, että kuolleet isännät merkittiin vielä kirjoihin.

Kävin läpi koko Loimaan SAY:n vuosilta 1580-1619. Nimi Bengt Henriksson on merkitty näinä vuosina edellä mainittujen paikkojen lisäksi ainoastaan seuraaviin:

Vesikosken Nahi 1560-1619
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1011916
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1013091
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1014002

Bengt Henriksson mainitaan välillä 1571-1600.

Kemppilän Heikkilä 1560-1619
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1011932
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1013088
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1013998

Tuolla Kemppilässä, joka on Vesikosken naapurikylä, mainitaan yksittäisinä vuosina Bengt Henriksson 1600-luvun alkuvuosina. Vuonna 1612 samassa talossa mainitaan (kymmenysluettelossa) Bengt Hemmingsson / enka 1 dr. Eli leskimies, jolla yksi tytär? Vuonna 1611 Bengt Henrikssonin kohdalla myös punaisella 1 p. Tarkoittaako nyt tuossa poikaa, piikaa vai mitä? Aiemmin talossa isäntänä Hemming Olsson. Merkille pantavaa on se, että nimeä Hemming ei näinä vuosikymmeninä esiinny juuri lainkaan muualla Loimaalla. Pisti myös silmään, että Kempilässä on Nahila (Vesikoskella siis Nahi). Osa Kempilän isännistä kulki nimellä Kemppi ja Niinijoensuussa on Kempin talo, jossa isännöi ainakin yksi Loimaan nimismiehistä Anders Kemppi.

Hollo-nimisiä talojahan oli tuolloin muuallakin Suomessa ja Loimaallakin muutamassa kylässä - ainakin Grekilässä ja Onkijoella. Nämä kaikki kylät olivat lähellä toisiaan ja alustavasti vaikuttaa siltä, että Hollot näissä eri Loimaan kylissä olivat sukua toisilleen.

Suvanto kirjoittaa Vesikosken Pentti Heikinpojasta seuraavaa:

V b 2 PENTTI HEIKINPOIKA mk 1571- , kym 1570- . Äv 1571:2
¼. Bengtt Hinderss. mk 1571. Kym 1570-71:5, lv 1570-71:1.
Sak kk 19.6.1570 Bengtt Hen.sson ij Wesikoski vastuupakoilu. Sk
22.11.1570 Bengt Hendrickson Wesikosken t > talon V b 1 Esko. Lk
12.2.1571 talon VI a Knuut Sipinpoika t > Bengt Hendersson ibm. Sk
1570 Bengtt Hendersson Vesikosken todisti
kunnossapitovelvollisuutensa laiminlyöneiden listan oikeaksi. Kk
13.9.1571 Bengt Hendersson Wesikoski ei lähtenyt Kokemäenkartanoon
siltatöihin.
Hv 1571 Vesikoskij: Benctt Hen:sson ku 2, hev 1, härkiä -, le 1,
nk 1-1-0-1, la 1, oa 29:4, ny 4.625.

Suvanto on sijoittanut Pentin Hulmi-taloon. Onkijoen Hollosta, joka on muutama kilometri Vesikoskelta koilliseen, Suvanto kirjoittaa seuraavasti:

ONKIJOKI HOLLO. Vuoden 1540 maakirjassa ja sittemmin
kymmenysluetteloissa on kaksi taloa, toinen (Rynkö) on tavallinen
verovelvollinen perintötila, mutta toinen (Hollo) on ollut alunperin
kirkontila, joka on peruutettu kruunulle jo 1530-luvulla. Talot eivät ole muodostaneet todellista kylää, vaan ne ovat oikeastaan
yksinäistiloja, Rynkö Onkijoen pohjoispuolella ja Hollo sen
eteläpuolella. Edellä Pappilan rajoista puhuttaessa esitettiin se
käsitys, että Pappilan maat ovat alunperin ulottuneet Onkijokeen
asti. Pappilat säilytettiin kirkkoreduktiossa kirkolla
peruuttamattomina, mutta koska Hollossa oli lampuoti, kuningas on
katsonut sen eri tilaksi ja peruutettavaksi.
Hollo on ollut entisten kirkon- ja piispantilojen mukana tileissä
otsikon Kircke lanbår tai Kirckie landbönder alaisena 1554 (VA 1968
f. 55v), 1555 (VA 1975 f. 51), 1557 (VA 56 f. 133), 1561 (VA 2125 f.
6) ja vielä 1569 (VA 2218 f. 46).
Pappilat ovat olleet kirkkopitäjän tiloja, mutta sen lisäksi
kirkkopitäjällä on ollut muitakin tiloja, lukkarintilat ja kauempana
kappelikunnissa pappien majapaikkoina olleet tilat. Hollo on
erikoistapaus, koska se on pappilasta erotettu lampuodin viljeltäväksi.

Bengt Henriksson on siis syntynyt viimeistään noin 1552. Jos kyseessä on myöhemmin Niinijoensuulla asunut nimismies, on hän tietenkin ollut melko vanha nimismieheksi ja kuollut vuonna 1626 vähintään 74-vuotiaana.

Vuodelta 1604 SAY listaa ratsutilat:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1014130

Bengt Hendrichsson, fändrich

Hyvä tietopaketti Maskun kirkkoherra Hemming Henrikssonista on tämä Aulis Ojan artikkeli vuodelta 1964 (johon olenkin usein viitannut):

Maskun kirkkoherrat Hemming Henrikinpoika ja Henrik Hoffman
https://www.genealogia.fi/genos-old/35/35_57.htm

...
Tähänastiset tietoteokset kertovat, että virsirunoilija Hemming Henrikinpoika eli »Maskun Hemminki» eli »Hemminki Maskulainen» oli syntynyt Maskussa 1550-luvulla, toimi Maskun kirkkoherrana 1587-1619, julkaisi suomalaisen virsikirjan 1605 ja Piae cantiones-laulujen suomennoksen 1616 sekä kuoli Maskussa 1619. Kaikki muu pitääkin suurin piirtein katsoen paikkansa, paitsi tieto, että hän olisi ollut Maskusta kotoisin.

...

Hemming Henrikinpojan kirjoittamassa tekstissä esiintyvä suomi tarjoaa niin selvän osoitteen, ettei ole vähäisintäkään epäilystä siitä, etteikö hän olisi ollut joko Varsinais-Suomesta tai Ala-Satakunnasta kotoisin. Tällä alueella on ollut 1500-luvulla neljä Hollon taloa, yksi Nousiaisten Nutturlassa, yksi Paattisten Joenperässä, yksi Liedon Sauvalassa ja yksi Loimaan Vesikoskella. Näiden talojen isäntäluettelot kuitenkin osoittavat, ettei yhdessäkään niistä 1500-luvulla ollut Heikki-nimistä isäntää.[3] Mistä sitten löydämme hakemamme Henrik Hollon? Vastaus: Turun kaupungista, Kirkkokorttelista, Pyhänruumiinkujan varrelta, muutaman askeleen päästä tuomiokirkosta ja katedraalikoulusta.

Tuossa yllä Aulis Oja on kyllä täysin väärässä sanoessaan, ettei 1500-luvulla Hollo-talosta löydy Heikki-isäntää. Vesikosken Hollon ensimmäinen isäntä, jonka SAY mainitsee, on nimenomaan Heikki. Lisänimeltään Tein / Teinä. Viereisistä taloista löytyy myös Heikkejä ja sopivaan ajankohtaan sukupolvi myöhemmin löytyy monia Heikinpoikia.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1009654

Suvanto on kirjoittanut tästä Heikistä näin:

HEIKKI TUOMAANPOIKA mk 1540-52, äv 1540:3, 1541:6, 1544:6½,
1546:3½ (talo jaettu). Karja 1540: hev 1, härkiä 4, le 9, nk 8, la
11, ny 20.375. Hen. Tom. mk 1540, Hen. Teiu mk 1541, Hen. Teiui mk
1542, Hen. Teijnä mk 1546, Hen. Teiuä mk 1552.

Teen myöhemmin tarkemmat listaukset Loimaan ja Turun Holloista, joiden avulla pyrin osoittamaan, että Turun Hollot ovat ainakin pääosin Loimaan Vesikoskelta / Onkijoelta. Tässä kuitenkin tuon esille, että Turussa oli myös Bengt Hollo ja melkoisen sopivaan aikaankin.

Turun kaupungin huonekuntaluettelo 1609-1609 (1711a)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1898782
Luostarikortteli
Bengt Holla

Turun kaupungin porvariston majanpitoluettelo 1610-1610 (248b)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697821
Luostarikortteli
Bengt Holla
Hinrich ibd.

En nyt esittänyt tässä tarkkoja sukujohtoja ja voi olla, että niitä ei koskaan löydykään, mutta hyvin moni asia viittaa siihen, että:
1) Turun Hollot ovat Loimaalta
2) Bengt Henriksson on näitä samoja Holloja
3) ja mahdollisesti Hemmingius Henrici Hollon veli


Bengt Henrikssonia soviteltiin Astrenius-ketjussa Seutulan Henrik Henrikssonin (Hammarstierna) rusthollin ratsumieheksi ennen Loimaan nimismiehen uraa. Sukuun näyttäisi jotenkin kytkeytyvän Uskelan Äijälän Kantor-talo ja Kentzer/ Hammarstierna -nimeä käyttänyt Järventaan kantaisä. Erik Jacobsson Kentzerin äiti voisi olla Espoon Henrik Henrikssonin Margareta-tytär ja Bengt Henrikssonin sisar.


En tiedä, onko Sara Simonsdotter mainittu muissa yhteyksissä, mutta hänen isäkseen sopisi Turun pormestari 1545-1558 Simon Nilsson. Tämän vaimo ainakin oli Muurlan sukua ja poika mahdollisesti Paraisten khra Elias Simonis Esping, Saran sisar. Elias Simoni Espingin vaimo, Agneta Clemetsdotter Esping oli aiemmin varsin vaikutusvaltaisista suvuista (Tavast, Kurki, Fleming), mutta äitinsä isä on mahdollisesti laittomasta liitosta syntyneenä jäänyt tuntemattomaksi. Angeta Espingin isän, Clemetin vanhemmat olivat Paraisten Kassorin Lars Andersson ja joku Lucia.


Bengt Henriksson on kirjattu SAY:ssa Niinijoensuun Pietilään 1615 kirkonkymmenyksiin (punaisella) ja seuraavana vuotena henkikirjaan (musta/ sininen).


Pormestari Simon Nilssonin sekä jälkeläistensä aktiviteetit Turussa voisivat tietenkin liittyä myös Hollojen sukuun, mutta Turussa kuten muissakin keskiaikaisissa tai vanhoissa kaupungeissa nimi usein periytyi talonnimestä. Simon Nilssonin vaimoa ei ole tiedoissani.

PH

[Calonius]

Kiitos vastauksesta! Kävin tosiaan läpi oikeastaan kaiken, mitä tällä Forumilla on aiemmin kirjoitettu Bengt Henrikssonista. Ei kuitenkaan vielä oikein päässyt kiinni niistä kuvioista. Kun on tiedossa, että Bengt oli ostellut taloja eri puolilta Loimaata ennen nimismiehenä oloaan, on aika luonnollista olettaa hänen olevan Loimaalta alunperinkin kotoisin. Toisaalta olen huomannut, että monilla Loimaan nimismiehillä oli yhteyksiä Turkuun, mikä nyt ei niinkään yllätä.

Veikko Laakso: Suur-Loimaan historia I

Verotuksellisen erityiskohtelunsa ansiosta flöte-isännät näyttävät kuuluneen talonpojiston jonkinlaiseen yläkerrokseen, ja vastaavan aseman saavuttivat useimmiten myös kruunun palveluksessa olleet jousiampujat eli skytät sekä vouteja tai tuomareita avustaneet tulkit ja teinit, jotka saattoivat hankkia haltuunsa verotaloja. Loimaan vanhimmassa talonnimistössä tällaiseen viittaa Vesikosken Hollosta uuden ajan alussa käytetty Teinä-nimi, mahdollisesti myös Ilolan kylän Ketaran vanha nimitys Täij (Tei).

SAY Ketara:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1009584
Myös Mäenpään taloisen Henrik:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1009620
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1011876

Tämä Vesikosken Hollon Henrik Teini (isäntänä ainakin jo vuodesta 1540, mainintoja vuoteen 1552) saattoi siis olla Turun teinejä (katedraalikoulun oppilaita), mikä sopii hyvin Turussa ainakin noin välillä 1556-1578 vaikuttaneeseen kauppiaaseen Henrik Holloon.

Huomasin, että Kojonperän Heikkilässä mainitaan 1556-1562 Bengt Henriksson, mutta hän on varmastikin eri henkilö (ei ainakaan tämä Niinijoensuun nimismies):
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1009600
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1011839

Piltoilan Yrjäntilässä mainitaan 1554 Anders Holla:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1009676

[Calonius]

Teinpä selvityksen Turun kirjoissa mainituista Holloista noin vuoteen 1640 asti. Näitä voi jatkossa vertailla vaikka Loimaan Vesikosken ja Onkijoen Holloihin ja tarkastella, löytyykö niistä vastaavuutta. En laita tähän linkkejä, mutta ne on kyllä tallessa. Vaikuttaa siltä, että vuoden 1640 jälkeen Holloja ei enää ollut samassa määrin Turussa. Moni luultavasti vaihtoi nimeään. En ole ihan varma, mutta olen saanut sellaisen käsityksen, että juuri noihin aikoihin lainsäädäntö tiukentui siinä mielessä, että kauppaa ei voinut enää tehdä pitäjien ja kaupunkien välillä eikä kai yhtä helposti omistaa taloja sekä maaseudulla että kaupungissa. Voi olla, että aiemmin tietyt suvut pystyivät laajemmassa mittakaavassa pörittää yhdessä kauppaa ja varmaan pitivät nimestäänkin tiukemmin kiinni.

Turun kaupungin tullitili 1549-1549 (233)
Clemet? Hollo

Turun kaupungin tullitili 1556-1556 (233a)
Henrik Hollo medt Hans Kyrö

Turun kaupungin tullitili 1556-1556 (233b)
Mar… Holla
Henric Holla

Turun kaupungin tullitili 1559-1559 (233c)
Marcus? Hollo
Hendrick Hollo

Turun hopeaveroluettelo 1571
Oleff Holl (Mätäjärvi)
Hollo Marcq (Luostari)

Turun kaupungin tonttiäyriluettelo 1572-1572 (244)
Hendrich Halla (kirkkokortteli)

Turun kaupungin kuninkaallinen tonttiäyriluettelo 1573-1573 (245)
Hendrich Halla (kirkkokortteli)

Turun kaupungin tullitili 1576-1578 (233e)
Henrich Halla
Eskill Halla
Mads Hollo

Turun kaupungin tullitili 1581-1585 (233g)
Eskill Halla 1584
Oluff Hollå mainitaan hyvin useasti
Hollå Martti
Må… Hollå
Madz Hollå
Morttin Hollå

Turun ja Raumaan kaupunkien tullitilejä 1596-1596 (235)
Michel Holla

Turun ja Raumaan kaupunkien tuonti- ja vientiluettelo 1597-1597 (235a)
Michil Holla
Jacop Holla

Turun kaupungin tullitili 1601-1601 (235b)
Michill Hållo

Turun manttaali 1607 (Turun linnan tilikirjat)
Michel Hålla (Kirkkokortteli)
Mads Hålla (Mätäjärvi)
Jöns Hålla (Mätäjärvi)
Bengt Halli (Luostari)
Karl(?) Hålla (Luostarikortteli)
Thomas Hållo arm f: (Aninkainen)

Turun kaupungin huonekuntaluettelo 1609-1609 (1711a)
Michel Holla (Kirkko)
Oluff Holla (Kirkko)
Jacob Holla (Kirkko)
Madz Holla (Mätäjärvi)
Jöns Holla (Mätäjärvi)
Bengt Holla (Luostarikortteli)
Tomas Holla hafwer gifwidh… och förmå eij mhere (Aninkainen)

1609 Luettelo niistä, joilla ei porvarinoikeuksia
Hos Michell Holla Simon Botzman är på cronones skepz…

Vielä samalta vuodelta 1609 joku lista
Madz Holla (Mätäjärvi)
Jöns Holla (Mätäjärvi)
Hollas gårdh, Oluf Molare (Mätäjärvi)


Turun kaupungin kantoluetteloita 1623-1623 (250)
Josta kuitenkin löytyy vain vuoden 1610 manttaali
Oluff Holla (Kirkko)
Jacob Holla (Kirkko)
Carll Holla (Kirkko)
Madz Holla (Mätäjärvi)
Jöns Holla (Mätäjärvi)
Bengt Holla (Luostari)
naapuri Tomas quarters mestare (Luostari)
Thomas Holla (Aninkainen) utharm och förmå inthz giöre

Turun kaupungin porvariston majanpitoluettelo 1610-1610 (248b)
Oluf Holla (kirkkokortteli)
Jacob Holla (kirkkokortteli)
Karll Holla (kirkkokortteli)
Mads Holloij (Mätäjärvi)
Jöns Holloij (Mätäjärvi)
Bengt Holla (Luostarikortteli)
Hindrich ibm
Tomas Holla (Aninkainen)


Turun kaupungin Älvsborgin lunnaiden kantoluettelo 1614-1619 (483Ba)
Manttaali, jonka vuotta ei merkitty:
Oluff Holle / Holls (Aninkainen)
Matz Hållis enkia (Kirkko)
Jacob Hålle uthfatigh (Kirkko)
Markus Hållå husman (Mätäjärvi)
Matz Hållå ib. husman (Mätäjärvi)
Jöns Hålle husarm (Mätäjärvi)

Mantals längd i Åbo stadh … 1614-1615
hoos Oleff Hollos enkia (Kirkko)
För åhr 1616
hoos Oleff Hollos (Kirkko)
Halis Marcus under Jesper Matssons förswar…
Nämä Haliset eivät tainneet olla Holloja vaikka joskus nimet kirjoitetaan hyvin samalla tavalla

The frijkarlars manttall i Åbo stadh … uthi Aprill åhr 1618
Markus Halisten hafwer Jesper Matzsons förswar (Kirkko)
Hos Halla Jacob är Thomas Erichsson (Kirkko)

Thesse effter:ne frij inwåhnere och inhyses män äre sittiande udi Åbo stadh, som icke swara till Cronons eller stadzens rättigheter. Anno 1619.
Thomas i Ladugårdh uttrijdere hos Hollo Michills gårdh (Kirkko)
Henrich Hollen (?) wed Lechtis förswahr (?) (Aninkainen)

Turun kaupungin Älvsborgin lunnaiden kantoluettelot 1616-1619 (483Bj)
Mantals längd opå Bårgersta i Åbo stadh bådhe förmögen och oförmögen medh deras söner, döttrar, pijgor och drengiar till Elfzborgz lööhn … den 16 Junij åhr 1616
Frantz Hållo enkling (Kirkko)
Bengt Halisten (Kirkko)
Hallan Jacob (Kirkko)
Madz Hållo (Mätäjärvi)
Jöns Hållo (Mätäjärvi)
Marcus Hållo (Mätäjärvi)
Hallan Carll (Mätäjärvi)
Michill Hålst (Aninkainen)
Mårthen Hålst (Aninkainen)
Henrich Hållo (Aninkainen)
Oluff Hals (Aninkainen)

Den 20 January anno 1617
Hallan Carll (Mätäjärvi)
Michill Hålst (Aninkainen)
Eskill Håli (Aninkainen)
Mårthen Hålst (Aninkainen)
Henrich Hållo (Aninkainen)

Anno 1618 (Allekirjoitus: ...den 5 Maij … 1618)
Eskill Håli (Aninkainen)
Henrich Hållo (Aninkainen)
Halis Nijls (Kirkko)
Bengtt Halisten (Kirkko)
Hallan Carll (Mätäjärvi)
Eskill ibm (Mätäjärvi)
Matz Hållo (Mätäjärvi)
Jöns Hållo (Mätäjärvi)
Markus Hållo (Mätäjärvi)

Den 12 Nouembris åhr 1618
Jacob Halla (Kirkko)
Matz Hållos enckia (Mätäjärvi) (Voidaan päätellä, että tämä Matz Hållo kuoli kesällä tai syksyllä 1618)
Jöns Hollo (Mätäjärvi)
Markus Hollo (Mätäjärvi)
Henrich Hollo (Aninkainen)

Turun kaupungin kantoluetteloita 1623-1623 (250a)
1623
Mårten Hålla (Kirkko)
Holla Jacob (Kirkko)
Marcus Hållo (Mätäjärvi)
Holla Hinrich (Aninkainen)
Karll Hollas enckia (Mätäjärvi)
Madz Hålla (Mätäjärvi)
Jören Hålla (Mätäjärvi)
1624
Bengt Hallisten (Kirkko)
Halla Jacob (Kirkkokortteli)
Jöran Hallo (Mätäjärvi)
Hollo Henrich (Aninkainen)
1625
Jakop Halla (Kirkko)
Marcus Hollå (Mätäjärvi), naapurina Matts Pytty
Maatz Holloij (Mätäjärvi)

Turun kapungin kantoluettelo 1624-1624 (251a)
Hallo Jacob (Kirkko)
Marcus Hålla (Mätäjärvi)
Affbrende:
Carll Hållas enckia
Madz Hålla
Holla Jonsens enckia
Jören Hålla
Holla Hinrich (Aninkainen)

Turun kaupungin kantoluettelo 1625-1625 (251b)
Hendrich Hållo (Aninkainen)

Suomen karjavero- ja myllytullitili 1629-1629 (438)
Köyhien lista:
Holo Sigfredz enkia (Mätäjärvi)
Ei muita Holloja tällä listalla Turussa

Suomen karjavero- ja myllytullitili 1631-1631 (455)
Hinrich Hålloi (Aninkainen)

Suomen karjavero- ja myllytullitili 1632-1632 (465)
Hinrich Hålloi (Aninkainen)

Henkikirja ja karjaluettelo 1638-1638 (7183a)
Jacob Halla (Kirkko)
Mattz Hollo (Mätäjärvi)

Läänintilikirja 1638-1638 (7181)
Jacob Hallas slåtzknecht dödh (Aninkainen)

Turun kaupungin maatulliluettelot 1641-1641 (7025)
Madz Hollo


Kirkontileistä:
1598 2 Dec begroffs Hållå Michels lijtedt barn mz sön
1598 Die 19 octobris bettaaltt jagh ått Hållå Michell för 90 almar ...
1601 24 Febru Een bonde son Michill Hållå …
1601 dhen 8 Maij Erich Halla med lill klåcko
1608 Junius 30. Michill Hållas drengh mz små k
1608 August 4. Hållå Olufs barn medh små k.
1608 Novemb 30. Hållo Carls barn mz små k.
1609 Halis Marcuses barn på Seholgatun medh små k.
1609 Caarll Hallas barn, af Clöstret mz Söndags k.
1609 Olef Hållas barn, af Ryse backan mz små k.
1610 Thomas Hållas barn, af Aningais mz små k. [norra]
1610 Thomas Hållo, af Aningas medh små klockorna [norra]
1610 mainittu lisäksi Michel Hollon talo
1611 mainittu myös Frans Hållan talo
1612 In lithen barn, af Thomas Hållos gård [nårr]
1612 Oluf Hållo, af Ryssebacken [nårr]
1613 Madz Hållo, af Aningais, medh Söndags k. [söder]
1613 Madz Halis af scholgatun, med alla [söder]
1613 Thomas Hållos pigha af Aningais [nårr]
1613 Een pigha af Hållo Frantzes gård i Scholstug mulden, medh sondags klåckor [nårr]
1617 seuraavien talot mainitaan: Michel Hollo (vid Gropen), Olof Hålle
1625 Hardwyk Guldsmeds stiuffsån aff Hållå gården medh Söndags klockor [söder]
1625 Junius 28. Hardwyk Guldhsmeds barn aff Hållå gården medh söndags klockor [söder]
1625 Hardtwyk Guldsmeds pijga aff Hållå gården medh små klockor [nårr]
1627 October 24. Hållo Mårthens barn mz alla klockor ? ringningh [kyrckian]
1628 En gamml man af Hållo Hindrichs gård på helge T. gatan …
1631 Hollos gård

[Pekka Hiltunen]

Teinpä selvityksen Turun kirjoissa mainituista Holloista noin vuoteen 1640 asti. Näitä voi jatkossa vertailla vaikka Loimaan Vesikosken ja Onkijoen Holloihin ja tarkastella, löytyykö niistä vastaavuutta. En laita tähän linkkejä, mutta ne on kyllä tallessa. Vaikuttaa siltä, että vuoden 1640 jälkeen Holloja ei enää ollut samassa määrin Turussa. Moni luultavasti vaihtoi nimeään. En ole ihan varma, mutta olen saanut sellaisen käsityksen, että juuri noihin aikoihin lainsäädäntö tiukentui siinä mielessä, että kauppaa ei voinut enää tehdä pitäjien ja kaupunkien välillä eikä kai yhtä helposti omistaa taloja sekä maaseudulla että kaupungissa. Voi olla, että aiemmin tietyt suvut pystyivät laajemmassa mittakaavassa pörittää yhdessä kauppaa ja varmaan pitivät nimestäänkin tiukemmin kiinni.

Turun kaupungin tullitili 1549-1549 (233)
Clemet? Hollo

Turun kaupungin tullitili 1556-1556 (233a)
Henrik Hollo medt Hans Kyrö

Turun kaupungin tullitili 1556-1556 (233b)
Mar… Holla
Henric Holla

Turun kaupungin tullitili 1559-1559 (233c)
Marcus? Hollo
Hendrick Hollo

Turun hopeaveroluettelo 1571
Oleff Holl (Mätäjärvi)
Hollo Marcq (Luostari)

Turun kaupungin tonttiäyriluettelo 1572-1572 (244)
Hendrich Halla (kirkkokortteli)

Turun kaupungin kuninkaallinen tonttiäyriluettelo 1573-1573 (245)
Hendrich Halla (kirkkokortteli)

Turun kaupungin tullitili 1576-1578 (233e)
Henrich Halla
Eskill Halla
Mads Hollo

Turun kaupungin tullitili 1581-1585 (233g)
Eskill Halla 1584
Oluff Hollå mainitaan hyvin useasti
Hollå Martti
Må… Hollå
Madz Hollå
Morttin Hollå

Turun ja Raumaan kaupunkien tullitilejä 1596-1596 (235)
Michel Holla

Turun ja Raumaan kaupunkien tuonti- ja vientiluettelo 1597-1597 (235a)
Michil Holla
Jacop Holla

Turun kaupungin tullitili 1601-1601 (235b)
Michill Hållo

Turun manttaali 1607 (Turun linnan tilikirjat)
Michel Hålla (Kirkkokortteli)
Mads Hålla (Mätäjärvi)
Jöns Hålla (Mätäjärvi)
Bengt Halli (Luostari)
Karl(?) Hålla (Luostarikortteli)
Thomas Hållo arm f: (Aninkainen)

Turun kaupungin huonekuntaluettelo 1609-1609 (1711a)
Michel Holla (Kirkko)
Oluff Holla (Kirkko)
Jacob Holla (Kirkko)
Madz Holla (Mätäjärvi)
Jöns Holla (Mätäjärvi)
Bengt Holla (Luostarikortteli)
Tomas Holla hafwer gifwidh… och förmå eij mhere (Aninkainen)

1609 Luettelo niistä, joilla ei porvarinoikeuksia
Hos Michell Holla Simon Botzman är på cronones skepz…

Vielä samalta vuodelta 1609 joku lista
Madz Holla (Mätäjärvi)
Jöns Holla (Mätäjärvi)
Hollas gårdh, Oluf Molare (Mätäjärvi)


Turun kaupungin kantoluetteloita 1623-1623 (250)
Josta kuitenkin löytyy vain vuoden 1610 manttaali
Oluff Holla (Kirkko)
Jacob Holla (Kirkko)
Carll Holla (Kirkko)
Madz Holla (Mätäjärvi)
Jöns Holla (Mätäjärvi)
Bengt Holla (Luostari)
naapuri Tomas quarters mestare (Luostari)
Thomas Holla (Aninkainen) utharm och förmå inthz giöre

Turun kaupungin porvariston majanpitoluettelo 1610-1610 (248b)
Oluf Holla (kirkkokortteli)
Jacob Holla (kirkkokortteli)
Karll Holla (kirkkokortteli)
Mads Holloij (Mätäjärvi)
Jöns Holloij (Mätäjärvi)
Bengt Holla (Luostarikortteli)
Hindrich ibm
Tomas Holla (Aninkainen)


Turun kaupungin Älvsborgin lunnaiden kantoluettelo 1614-1619 (483Ba)
Manttaali, jonka vuotta ei merkitty:
Oluff Holle / Holls (Aninkainen)
Matz Hållis enkia (Kirkko)
Jacob Hålle uthfatigh (Kirkko)
Markus Hållå husman (Mätäjärvi)
Matz Hållå ib. husman (Mätäjärvi)
Jöns Hålle husarm (Mätäjärvi)

Mantals längd i Åbo stadh … 1614-1615
hoos Oleff Hollos enkia (Kirkko)
För åhr 1616
hoos Oleff Hollos (Kirkko)
Halis Marcus under Jesper Matssons förswar…
Nämä Haliset eivät tainneet olla Holloja vaikka joskus nimet kirjoitetaan hyvin samalla tavalla

The frijkarlars manttall i Åbo stadh … uthi Aprill åhr 1618
Markus Halisten hafwer Jesper Matzsons förswar (Kirkko)
Hos Halla Jacob är Thomas Erichsson (Kirkko)

Thesse effter:ne frij inwåhnere och inhyses män äre sittiande udi Åbo stadh, som icke swara till Cronons eller stadzens rättigheter. Anno 1619.
Thomas i Ladugårdh uttrijdere hos Hollo Michills gårdh (Kirkko)
Henrich Hollen (?) wed Lechtis förswahr (?) (Aninkainen)

Turun kaupungin Älvsborgin lunnaiden kantoluettelot 1616-1619 (483Bj)
Mantals längd opå Bårgersta i Åbo stadh bådhe förmögen och oförmögen medh deras söner, döttrar, pijgor och drengiar till Elfzborgz lööhn … den 16 Junij åhr 1616
Frantz Hållo enkling (Kirkko)
Bengt Halisten (Kirkko)
Hallan Jacob (Kirkko)
Madz Hållo (Mätäjärvi)
Jöns Hållo (Mätäjärvi)
Marcus Hållo (Mätäjärvi)
Hallan Carll (Mätäjärvi)
Michill Hålst (Aninkainen)
Mårthen Hålst (Aninkainen)
Henrich Hållo (Aninkainen)
Oluff Hals (Aninkainen)

Den 20 January anno 1617
Hallan Carll (Mätäjärvi)
Michill Hålst (Aninkainen)
Eskill Håli (Aninkainen)
Mårthen Hålst (Aninkainen)
Henrich Hållo (Aninkainen)

Anno 1618 (Allekirjoitus: ...den 5 Maij … 1618)
Eskill Håli (Aninkainen)
Henrich Hållo (Aninkainen)
Halis Nijls (Kirkko)
Bengtt Halisten (Kirkko)
Hallan Carll (Mätäjärvi)
Eskill ibm (Mätäjärvi)
Matz Hållo (Mätäjärvi)
Jöns Hållo (Mätäjärvi)
Markus Hållo (Mätäjärvi)

Den 12 Nouembris åhr 1618
Jacob Halla (Kirkko)
Matz Hållos enckia (Mätäjärvi) (Voidaan päätellä, että tämä Matz Hållo kuoli kesällä tai syksyllä 1618)
Jöns Hollo (Mätäjärvi)
Markus Hollo (Mätäjärvi)
Henrich Hollo (Aninkainen)

Turun kaupungin kantoluetteloita 1623-1623 (250a)
1623
Mårten Hålla (Kirkko)
Holla Jacob (Kirkko)
Marcus Hållo (Mätäjärvi)
Holla Hinrich (Aninkainen)
Karll Hollas enckia (Mätäjärvi)
Madz Hålla (Mätäjärvi)
Jören Hålla (Mätäjärvi)
1624
Bengt Hallisten (Kirkko)
Halla Jacob (Kirkkokortteli)
Jöran Hallo (Mätäjärvi)
Hollo Henrich (Aninkainen)
1625
Jakop Halla (Kirkko)
Marcus Hollå (Mätäjärvi), naapurina Matts Pytty
Maatz Holloij (Mätäjärvi)

Turun kapungin kantoluettelo 1624-1624 (251a)
Hallo Jacob (Kirkko)
Marcus Hålla (Mätäjärvi)
Affbrende:
Carll Hållas enckia
Madz Hålla
Holla Jonsens enckia
Jören Hålla
Holla Hinrich (Aninkainen)

Turun kaupungin kantoluettelo 1625-1625 (251b)
Hendrich Hållo (Aninkainen)

Suomen karjavero- ja myllytullitili 1629-1629 (438)
Köyhien lista:
Holo Sigfredz enkia (Mätäjärvi)
Ei muita Holloja tällä listalla Turussa

Suomen karjavero- ja myllytullitili 1631-1631 (455)
Hinrich Hålloi (Aninkainen)

Suomen karjavero- ja myllytullitili 1632-1632 (465)
Hinrich Hålloi (Aninkainen)

Henkikirja ja karjaluettelo 1638-1638 (7183a)
Jacob Halla (Kirkko)
Mattz Hollo (Mätäjärvi)

Läänintilikirja 1638-1638 (7181)
Jacob Hallas slåtzknecht dödh (Aninkainen)

Turun kaupungin maatulliluettelot 1641-1641 (7025)
Madz Hollo


Kirkontileistä:
1598 2 Dec begroffs Hållå Michels lijtedt barn mz sön
1598 Die 19 octobris bettaaltt jagh ått Hållå Michell för 90 almar ...
1601 24 Febru Een bonde son Michill Hållå …
1601 dhen 8 Maij Erich Halla med lill klåcko
1608 Junius 30. Michill Hållas drengh mz små k
1608 August 4. Hållå Olufs barn medh små k.
1608 Novemb 30. Hållo Carls barn mz små k.
1609 Halis Marcuses barn på Seholgatun medh små k.
1609 Caarll Hallas barn, af Clöstret mz Söndags k.
1609 Olef Hållas barn, af Ryse backan mz små k.
1610 Thomas Hållas barn, af Aningais mz små k. [norra]
1610 Thomas Hållo, af Aningas medh små klockorna [norra]
1610 mainittu lisäksi Michel Hollon talo
1611 mainittu myös Frans Hållan talo
1612 In lithen barn, af Thomas Hållos gård [nårr]
1612 Oluf Hållo, af Ryssebacken [nårr]
1613 Madz Hållo, af Aningais, medh Söndags k. [söder]
1613 Madz Halis af scholgatun, med alla [söder]
1613 Thomas Hållos pigha af Aningais [nårr]
1613 Een pigha af Hållo Frantzes gård i Scholstug mulden, medh sondags klåckor [nårr]
1617 seuraavien talot mainitaan: Michel Hollo (vid Gropen), Olof Hålle
1625 Hardwyk Guldsmeds stiuffsån aff Hållå gården medh Söndags klockor [söder]
1625 Junius 28. Hardwyk Guldhsmeds barn aff Hållå gården medh söndags klockor [söder]
1625 Hardtwyk Guldsmeds pijga aff Hållå gården medh små klockor [nårr]
1627 October 24. Hållo Mårthens barn mz alla klockor ? ringningh [kyrckian]
1628 En gamml man af Hållo Hindrichs gård på helge T. gatan …
1631 Hollos gård
...
Jos vain intoa riittää, niin yhtä hyvin voisi selvittää vaikkapa kaikki Tolpot ja heidän esi-isänsä. Oma "neljäkasikuutoseni" ei ainakaan jaksa näitä pyörittää. Mutta: ongelmastahan on aina vain puolet ratkaistavissa, jollei vaimoja tunneta.
PH

[Calonius]

Niin, tuo lista on vain hyvä alku ja pohja systemaattiselle tutkimukselle. Sehän on tietysti iso ongelma, ettei vaimoja tai lapsia ole oikein millään listoilla noilta ajoilta. Täytyykin kaivella käräjäjuttuja yms.

[Pekka Hiltunen]

Niin, tuo lista on vain hyvä alku ja pohja systemaattiselle tutkimukselle. Sehän on tietysti iso ongelma, ettei vaimoja tai lapsia ole oikein millään listoilla noilta ajoilta. Täytyykin kaivella käräjäjuttuja yms.
Hämeen Härkätie tuli pohjoisesta ja sitten Uskelan seuduilta Turkua kohti. Loimaa sijaitsee aika lähellä Aurajoen alkulähdettä Oripäässä pohjois-etelä -linjassa.

Kun Turun uusi puoli eli nyk. Vähätorin alue rakennettiin 1600-luvulla vaurastuneitten porvareitten toimesta, oli Aninkainen, joka kuului Maarian pitäjään lähempänä kuin Kaarina nykyistä Vanhaa Suurtoria ja raatihuonetta, jonka liepeillä, Tuomiokirkon vieressä käytiin kauppaa jo Hansan aikana: koggi-laivoilla on aikoinaan päästy Tuomiokirkkosillan alla olevalle koskelle saakka, ja myöhemminkin on saaristolaiskauppaa käyty vielä 1900-l:n alussa Pinellan pylväikön seudulla, missä aikoinaan sijaitsi kävelysiltakin ("Pennisilta") "uutta puolta" palvelemaan.

Aninkaisissa käytiin kaupaa kaupungin porvareitten ja maakauppiaitten välillä: maalaisillahan ei ollut asiaa kaupungin alueelle ainakaan myyntimielessä. On aika loogiselta tuntuva ajatus, että Loimaan seudulta 1600-luvun alussa pyrittiin Turun liike-elämään mieluummin Aninkaisista käsin kuin Hämeentieltä, missä Pikkutulli eli Hämeenportti sijaitsi Ryssänmäellä eli Vesilinnanmäellä, missä sijaitsee nykyään yliopisto, ja mistä yliopiston ja ent. vesitornin väliltä vieläkin löytyy jäänteitä pikkutullin kivimuurista: aktiivisimmat kauppiaat ja porvarithan olivat siirtyneet Hämeentullin vaiheilta Aninkaisiin, missä oli otollisemmat markkinat kuin Ryssänmäen vaiheilla. Myös Turun luoteispuolen viljavien ja vauraitten pitäjien talonpojat joutuivat vaihtamaan viljansa taalereiksi veronsa maksaakseen, ja tarjontahan luo aina kilpailua ja kasvattaa myös kysyntää ja kauppaa.

Mistä Hollo-nimi voisi juontua? Minulle tulee mieleen ruotsinkielen hålla-verbi (vrt. esim. rustholli). Itä-Karjalassa esiintyy Holdari-nimi sukunimenä. Nähtävästi kyseessä onkin majatalo, missä kruununmiehiä sopi kestitä. Usein kestikievarit toimivat myös nimismiesten virkataloina, koska ne yleensä sijaitsivat maantien varrella (jollei sitten maantie kulkenut majatalon editse) - eikä pappila välttämättä aina sopinut arvonsa ja asemansa tunteneitten, kruunua pelvelevien yövieraitten tarkoituksiin...

Olet varmaankin oikeilla jäljillä. Ehkä paikallishistorioista voisi saada lisäinformaatiota tai jopa varman tiedon Turun joittenkin Hollojen loimaalaisesta alkuperästä. Tämä ei kuitenkaan estä sitä, etteikö joku vaikutusvaltainen turkulainen olisi voinut tehdä naimakauppoja porvarinoikeudet saaneen loimaalaisen Hållon tyttären kanssa.
PH

[Pekka Hiltunen]

Hämeen Härkätie tuli pohjoisesta ja sitten Uskelan seuduilta Turkua kohti. Loimaa sijaitsee aika lähellä Aurajoen alkulähdettä Oripäässä pohjois-etelä -linjassa.

Kun Turun uusi puoli eli nyk. Vähätorin alue rakennettiin 1600-luvulla vaurastuneitten porvareitten toimesta, oli Aninkainen, joka kuului Maarian pitäjään lähempänä kuin Kaarina nykyistä Vanhaa Suurtoria ja raatihuonetta, jonka liepeillä, Tuomiokirkon vieressä käytiin kauppaa jo Hansan aikana: koggi-laivoilla on aikoinaan päästy Tuomiokirkkosillan alla olevalle koskelle saakka, ja myöhemminkin on saaristolaiskauppaa käyty vielä 1900-l:n alussa Pinellan pylväikön seudulla, missä aikoinaan sijaitsi kävelysiltakin ("Pennisilta") "uutta puolta" palvelemaan.

Aninkaisissa käytiin kaupaa kaupungin porvareitten ja maakauppiaitten välillä: maalaisillahan ei ollut asiaa kaupungin alueelle ainakaan myyntimielessä. On aika loogiselta tuntuva ajatus, että Loimaan seudulta 1600-luvun alussa pyrittiin Turun liike-elämään mieluummin Aninkaisista käsin kuin Hämeentieltä, missä Pikkutulli eli Hämeenportti sijaitsi Ryssänmäellä eli Vesilinnanmäellä, missä sijaitsee nykyään yliopisto, ja mistä yliopiston ja ent. vesitornin väliltä vieläkin löytyy jäänteitä pikkutullin kivimuurista: aktiivisimmat kauppiaat ja porvarithan olivat siirtyneet Hämeentullin vaiheilta Aninkaisiin, missä oli otollisemmat markkinat kuin Ryssänmäen vaiheilla. Myös Turun luoteispuolen viljavien ja vauraitten pitäjien talonpojat joutuivat vaihtamaan viljansa taalereiksi veronsa maksaakseen, ja tarjontahan luo aina kilpailua ja kasvattaa myös kysyntää ja kauppaa.

Mistä Hollo-nimi voisi juontua? Minulle tulee mieleen ruotsinkielen hålla-verbi (vrt. esim. rustholli). Itä-Karjalassa esiintyy Holdari-nimi sukunimenä. Nähtävästi kyseessä onkin majatalo, missä kruununmiehiä sopi kestitä. Usein kestikievarit toimivat myös nimismiesten virkataloina, koska ne yleensä sijaitsivat maantien varrella (jollei sitten maantie kulkenut majatalon editse) - eikä pappila välttämättä aina sopinut arvonsa ja asemansa tunteneitten, kruunua pelvelevien yövieraitten tarkoituksiin...

Olet varmaankin oikeilla jäljillä. Ehkä paikallishistorioista voisi saada lisäinformaatiota tai jopa varman tiedon Turun joittenkin Hollojen loimaalaisesta alkuperästä. Tämä ei kuitenkaan estä sitä, etteikö joku vaikutusvaltainen turkulainen olisi voinut tehdä naimakauppoja porvarinoikeudet saaneen loimaalaisen Hållon tyttären kanssa.
PH
Hei! Tekstiini on pujahtanut lapsus: on "Itä-Karjalassa", p.o. Etelä-Karjalassa - ja n.s. Vanhan Suomen alueella, äidinäitini synnyinseuduilla.
PH

[Hannu Virttaalainen]

Aunen kuoltua Bengt Henrikinpoika avioitui vuosien 1624-1625 välillä Saara Simontyttären kanssa, joka mainitaan Bengtin leskenä ensi kertaa 24. marraskuuta 1626.


Hollo-nimisiä talojahan oli tuolloin muuallakin Suomessa ja Loimaallakin muutamassa kylässä - ainakin Grekilässä ja Onkijoella. Nämä kaikki kylät olivat lähellä toisiaan ja alustavasti vaikuttaa siltä, että Hollot näissä eri Loimaan kylissä olivat sukua toisilleen.

Suvanto kirjoittaa Vesikosken Pentti Heikinpojasta seuraavaa:

V b 2 PENTTI HEIKINPOIKA mk 1571- , kym 1570- . Äv 1571:2
¼. Bengtt Hinderss. mk 1571. Kym 1570-71:5, lv 1570-71:1.
Sak kk 19.6.1570 Bengtt Hen.sson ij Wesikoski vastuupakoilu. Sk
22.11.1570 Bengt Hendrickson Wesikosken t > talon V b 1 Esko. Lk
12.2.1571 talon VI a Knuut Sipinpoika t > Bengt Hendersson ibm. Sk
1570 Bengtt Hendersson Vesikosken todisti
kunnossapitovelvollisuutensa laiminlyöneiden listan oikeaksi. Kk
13.9.1571 Bengt Hendersson Wesikoski ei lähtenyt Kokemäenkartanoon
siltatöihin.
Hv 1571 Vesikoskij: Benctt Hen:sson ku 2, hev 1, härkiä -, le 1,
nk 1-1-0-1, la 1, oa 29:4, ny 4.625.

Suvanto on sijoittanut Pentin Hulmi-taloon. Onkijoen Hollosta, joka on muutama kilometri Vesikoskelta koilliseen, Suvanto kirjoittaa seuraavasti:

ONKIJOKI HOLLO. Vuoden 1540 maakirjassa ja sittemmin
kymmenysluetteloissa on kaksi taloa, toinen (Rynkö) on tavallinen
verovelvollinen perintötila, mutta toinen (Hollo) on ollut alunperin
kirkontila, joka on peruutettu kruunulle jo 1530-luvulla. Talot eivät ole muodostaneet todellista kylää, vaan ne ovat oikeastaan
yksinäistiloja, Rynkö Onkijoen pohjoispuolella ja Hollo sen
eteläpuolella. Edellä Pappilan rajoista puhuttaessa esitettiin se
käsitys, että Pappilan maat ovat alunperin ulottuneet Onkijokeen
asti. Pappilat säilytettiin kirkkoreduktiossa kirkolla
peruuttamattomina, mutta koska Hollossa oli lampuoti, kuningas on
katsonut sen eri tilaksi ja peruutettavaksi.
Hollo on ollut entisten kirkon- ja piispantilojen mukana tileissä
otsikon Kircke lanbår tai Kirckie landbönder alaisena 1554 (VA 1968
f. 55v), 1555 (VA 1975 f. 51), 1557 (VA 56 f. 133), 1561 (VA 2125 f.
6) ja vielä 1569 (VA 2218 f. 46).
Pappilat ovat olleet kirkkopitäjän tiloja, mutta sen lisäksi
kirkkopitäjällä on ollut muitakin tiloja, lukkarintilat ja kauempana
kappelikunnissa pappien majapaikkoina olleet tilat. Hollo on
erikoistapaus, koska se on pappilasta erotettu lampuodin viljeltäväksi.

Bengt Henriksson on siis syntynyt viimeistään noin 1552. Jos kyseessä on myöhemmin Niinijoensuulla asunut nimismies, on hän tietenkin ollut melko vanha nimismieheksi ja kuollut vuonna 1626 vähintään 74-vuotiaana.

Vuodelta 1604 SAY listaa ratsutilat:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1014130

Bengt Hendrichsson, fändrich

Hyvä tietopaketti Maskun kirkkoherra Hemming Henrikssonista on tämä Aulis Ojan artikkeli vuodelta 1964 (johon olenkin usein viitannut):

Maskun kirkkoherrat Hemming Henrikinpoika ja Henrik Hoffman
https://www.genealogia.fi/genos-old/35/35_57.htm

...
Tähänastiset tietoteokset kertovat, että virsirunoilija Hemming Henrikinpoika eli »Maskun Hemminki» eli »Hemminki Maskulainen» oli syntynyt Maskussa 1550-luvulla, toimi Maskun kirkkoherrana 1587-1619, julkaisi suomalaisen virsikirjan 1605 ja Piae cantiones-laulujen suomennoksen 1616 sekä kuoli Maskussa 1619. Kaikki muu pitääkin suurin piirtein katsoen paikkansa, paitsi tieto, että hän olisi ollut Maskusta kotoisin.

...

Hemming Henrikinpojan kirjoittamassa tekstissä esiintyvä suomi tarjoaa niin selvän osoitteen, ettei ole vähäisintäkään epäilystä siitä, etteikö hän olisi ollut joko Varsinais-Suomesta tai Ala-Satakunnasta kotoisin. Tällä alueella on ollut 1500-luvulla neljä Hollon taloa, yksi Nousiaisten Nutturlassa, yksi Paattisten Joenperässä, yksi Liedon Sauvalassa ja yksi Loimaan Vesikoskella. Näiden talojen isäntäluettelot kuitenkin osoittavat, ettei yhdessäkään niistä 1500-luvulla ollut Heikki-nimistä isäntää.[3] Mistä sitten löydämme hakemamme Henrik Hollon? Vastaus: Turun kaupungista, Kirkkokorttelista, Pyhänruumiinkujan varrelta, muutaman askeleen päästä tuomiokirkosta ja katedraalikoulusta.

Tuossa yllä Aulis Oja on kyllä täysin väärässä sanoessaan, ettei 1500-luvulla Hollo-talosta löydy Heikki-isäntää. Vesikosken Hollon ensimmäinen isäntä, jonka SAY mainitsee, on nimenomaan Heikki. Lisänimeltään Tein / Teinä. Viereisistä taloista löytyy myös Heikkejä ja sopivaan ajankohtaan sukupolvi myöhemmin löytyy monia Heikinpoikia.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1009654

Suvanto on kirjoittanut tästä Heikistä näin:

HEIKKI TUOMAANPOIKA mk 1540-52, äv 1540:3, 1541:6, 1544:6½,
1546:3½ (talo jaettu). Karja 1540: hev 1, härkiä 4, le 9, nk 8, la
11, ny 20.375. Hen. Tom. mk 1540, Hen. Teiu mk 1541, Hen. Teiui mk
1542, Hen. Teijnä mk 1546, Hen. Teiuä mk 1552.

Teen myöhemmin tarkemmat listaukset Loimaan ja Turun Holloista, joiden avulla pyrin osoittamaan, että Turun Hollot ovat ainakin pääosin Loimaan Vesikoskelta / Onkijoelta. Tässä kuitenkin tuon esille, että Turussa oli myös Bengt Hollo ja melkoisen sopivaan aikaankin.




Grekilän Hollo tuli Vesikoskelta, kun Wittenbergin Ylistaron kartanon tieltä perintötalonpojatkin joutuvat vaihtamaan tilansa Vesikoskella tiloihin muissa kylissä. Vesikosken Heikki Laurinpoika Hollo siis siityi Grekilään ja toi nimensä mukanaan. (Ks, Veikko Laakso: Suur-Loimaan historia I s.115)

Vesikosken ja Onkijoen Hollot ovat molemmat olemassa 1540-luvulla maakirjojen alussa. Piltolassa Suvantokin mainitsee Anders Hollon.

Näitä tapauksia,, joissa isäntä tuo nimensä mukanaan uuteen taloon mukanaan on muitakin. Säkylän Mulliin vävy toi nimen mukanaan Virttaan Mullista. Vävy oli jatkuvasti käräjillä sekä Säkylässä, että Virttaalla Loimijoella ja kyllä häntä Virttaan Mullin isännän poikapuoleksi ja Mulliksi niissä mainitaan.

Hollosta tulee mieleen hollikyyti ja hollitupa, jotka molemmat juontavat ruotsin Hålla-verbistä kuten Hiltunen jo taisi mainita.