Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : KPää, Juho Halmela e. Rajala vai Johan Andersson?
Sain joskus aiemmin eräästä lainassani olleesta sukuselvityskirjasta tiedon, että Kankaanpäässä 25.9.1876 syntyneen Ananias Juhonpoika Halminen e. Halmelan isä olisi Juho Halmela e. Rajala ja äiti Albertina Juhontytär Rajakorpi.
Aloin tutkimaan Juhon esivanhempia ja törmäsin ristiriitaisiin tietoihin Juhosta ja nimistä. Löysin nettilähteistä Ananiaksen kastemerkinnät ja Rippikirjan johon oli merkitty Ananias ja hänen vanhempansa. Näissä lähteissä on Juhon nimeksi merkitty Johan Andersson. En löydä mistä tuo sukunimi Halmela tai Rajala tulee enkä löydä myöskään Johanille Anders-nimistä isää. Jostain löytyy aina jotain tietoja, mutta sitten ne ei täsmää muihin tietoihin.
Myös Hiski antaa Ananiaksen isäksi Johan Andersson.
Ananias kaste: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kankaanpaa/syntyneet_1856-1876_jk517/245.htm
Juho, Albertina ja Ananias rippikirjassa, Wihteljärvi Polvi: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kankaanpaa/rippikirja_1873-1882_mko67-104/308.htm
Tietääkö joku, mistä lähteistä tuo sukunimi Halmela ja sitä ennen Rajala tulevat ja onko Ananiaksen isä todella Juho Halmela e. Rajala vai Johan Andersson tai ovatko nuo kaksi jälkimmäistä sama henkilö?
<Tietääkö joku, mistä lähteistä tuo sukunimi Halmela ja sitä ennen Rajala tulevat ja onko Ananiaksen isä todella Juho Halmela e. Rajala vai Johan Andersson tai ovatko nuo kaksi jälkimmäistä sama henkilö? >
Hei!
Etunimistä ja sukunimistä:
http://www.genealogia.fi/nimet/nimi15s.htm
http://www.genealogia.fi/nimet/nimi17s.htm
Johan on todella Juho, Jussi, Juhani tms.
Andersson on todella Antinpoika
Talonnimi on voinut olla Halmela, josta muuttanut Rajalaan tms.
On voinut myös suomalaistaa nimensä 1906 jälkeen?
Tässä vähän perustietoa Etunimistä ja Sukunimistä (Liikanimistä tai Talonnimistä).
Lukemisiin
Kiitos vastauksesta.
Sen tiesin, että Johan voi olla Juho. Siitä en ollut kuullut, että Andersonista voidaan käyttää nimeä Antti. Tuo Antti nimi täsmäisi siihen, mitä olen netissä jonkun muun tekemän sukupuun kohdalla nähnyt Juhon isän nimenä. Ihmetyttää vain kun missään kirkonkirjoissa ei näillä henkilöillä näy sukunimeä, ei myöskään ruotsinkielistä. Voikohan olla niin, että nimeä on käytetty vain suullisesti, ovat esim. asuneet Halmelan talossa ja sitten heitä on sanottu Halmeloiksi, mutta käytetty nimi ei vaan olisi päätynyt kirkonkirjoihin?
Tai ihmetyttää sekin, millä perusteella heidän nimiksi on merkitty nuo Halmela e. Rajala kun sellaisia nimiä ei lähteistä löydy. Ehkä olisi selkeämpi, jos tuollaisissa tapaukissa laitettaisiin nimen perään lisäselitteeksi "Rajalan torppa" tms.
Seuraavassa rippikirjassa lukee "Juha Antinpoika Halmela".
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9081&pnum=317
Arno
< Tai ihmetyttää sekin, millä perusteella heidän nimiksi on merkitty nuo Halmela e. Rajala kun sellaisia nimiä ei lähteistä löydy. Ehkä olisi selkeämpi, jos tuollaisissa tapaukissa laitettaisiin nimen perään lisäselitteeksi "Rajalan torppa" tms. >
Vilkaise sukunimet artikkelista kohta Läntinen sukunimikäytäntö ja etsi sukuhistoriasta rippiirjan esilehdeltä Kankaanpään kohdalta paikkakuntien nimet, jossa on myös talonnimet.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kankaanpaa/rippikirja_1873-1882_mko67-104/402.htm
Siellä näkyy myös talonnimien lisäksi olevan etukirjaimien mukaan sukunimet ja talonnimien sivunumerot.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kankaanpaa/rippikirja_1873-1882_mko67-104/1117.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kankaanpaa/rippikirja_1873-1882_mko67-104/1122.htm
Sukututkijan käyttämään liikanimen ja talonnimeen en halua ottaa kantaa, mutta joku selvä käytäntö hänellä on selvästi ollut.
Tutkimisiin
Kun seurataan tätä Juho Antinpoika Halmelaa rippikirjoissa taaksepäin, havaitaan, että hän on kotoisin Rajala-nimisestä torpasta. Vanhempineen tässä, rk 1831-1837, s. 53:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=26834&pnum=60
Miisamaija
24.07.18, 20:16
Hiskissä näkyy isä Andersin syntymä 20.10.1798 /21.10.1798 Jankari U.b. Sigfrid Sigfridsson Lisa Johansdr. Anders https://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t2711248
Vanhemmat löytyvät Vihteljärven Jankkarilta. http://users.utu.fi/isoi/talot/kankaanp.htm Enemmän tietoa rippikirjoista.
< Kun seurataan tätä Juho Antinpoika Halmelaa rippikirjoissa taaksepäin, havaitaan, että hän on kotoisin Rajala-nimisestä torpasta. Vanhempineen tässä, rk 1831-1837, s. 53:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=26834&pnum=60 >
Pikemminkin Rajahalme nimisestä torpasta. Kysymyksen esittäjä on oikeassa siinä, että mikä on sukunimi, koska nyt pitäisi myös esittää Polvi Rajahalmeen - Rajalan - Polven - Halmee(la)n väliin. Minusta oikea sukunimi on Halme, ei Halmela, mutta pappi on päättänyt Halmelan.
Senpä vuoksi itse käytän vain Etunimi Isännimi ja asuinpaikat ovat erikseen. Jos henkilö ei asuu koko elämänsä yhdessä talossa niin sitten talonnimen voi lisätä.
Silleen
Henkikirjoista voi myös seurata perhettä ainakin niin kauan kuin asuvat samoilla sijoilla. HK 1901 (http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=73180588&kuvanumero=295&ay=1852156&sartun=230014.KA&atun=316314.KA&amnimeke=Turun+ja+Porin+läänin+henkikirjat&sarnimi=Henkikirjat&aynimi=Henkikirja+1901-1901+%28T%3A238%29&ay2=419204).
Arno
Henkikirjoista voi myös seurata perhettä ainakin niin kauan kuin asuvat samoilla sijoilla. HK 1901 (http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=73180588&kuvanumero=295&ay=1852156&sartun=230014.KA&atun=316314.KA&amnimeke=Turun+ja+Porin+läänin+henkikirjat&sarnimi=Henkikirjat&aynimi=Henkikirja+1901-1901+%28T%3A238%29&ay2=419204).
Arno
Kiitos linkistä, näitä henkikirjoja en olekaan aimmin huomannut katsoa lainkaan. Tämä on hyvä tietää jatkosukututkimuksiakin ajatellen, että noista saa mahdollisesti lisätietoa.
Tuolla henkikirjassa ainakin käytetään nimeä Halmela, ilmeisesi se on sen verran vakiintunut nimi, että alettu jossain vaiheessa käyttää virallisissa yhteyksissä.
< Tuolla henkikirjassa ainakin käytetään nimeä Halmela, ilmeisesi se on sen verran vakiintunut nimi, että alettu jossain vaiheessa käyttää virallisissa yhteyksissä. >
En yhtään ihmettele! Tässä tapauksessa jotenkin torpan Rajahalme nimestä johdettu.
Kun 1900-luvun alussa otettiin suomalaisia nimiä ruotsalaisten tilalle, oli Halme suosiossa. Vuonna 1906 se sai korvata Helsingissä 22 ruotsalaista nimeä, koko maassa sen valitsi toista sataa nimenmuuttajaa.
Tuo Helmela on talonnimen mukaan saatu, joka on otettu sukunimeksi mm. 1906 Porvoon mlk:ssa.
Vuonna 1984 Halmeita oli 3016 henkilöä, mutta Halmeloita vain 358 Suomessa.
http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/halmela.html
http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/halme.html
Silleen
< Kun seurataan tätä Juho Antinpoika Halmelaa rippikirjoissa taaksepäin, havaitaan, että hän on kotoisin Rajala-nimisestä torpasta. Vanhempineen tässä, rk 1831-1837, s. 53:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=26834&pnum=60 >
Pikemminkin Rajahalme nimisestä torpasta. Kysymyksen esittäjä on oikeassa siinä, että mikä on sukunimi, koska nyt pitäisi myös esittää Polvi Rajahalmeen - Rajalan - Polven - Halmee(la)n väliin. Minusta oikea sukunimi on Halme, ei Halmela, mutta pappi on päättänyt Halmelan.
Senpä vuoksi itse käytän vain Etunimi Isännimi ja asuinpaikat ovat erikseen. Jos henkilö ei asuu koko elämänsä yhdessä talossa niin sitten talonnimen voi lisätä.
Silleen
Tätä juuri mietin eilen, että miksi loogisesti ei ole sitten käytetty esim. tuota Polvi nimeä. Minulla oli kyllä tiedossa nuo talot/torpat Halmela ja Rajala ja tiedän kirkonkirjat mistä nuo talot löytyy, mutta kun nuo talojen ja torppien nimet eivät automaattisesti tarkoita, että asukkaat ovat käyttäneet noita niminään.
Tuossa linkissä on mm. seuraavasti:
http://www.genealogia.fi/nimet/nimi17s.htm
"Se, että kirkonkirjoissa on pitkään etunimen jälkeen merkitty talonnimi, ei todista, että tuota talonnimeä olisi käytetty sukunimenä. Jos nimi vaihtuu talosta muuton myötä, kyseessä ei ole vielä sukunimi vaan lisänimi. Siksi - kun puhumme aiempien vuosisatojen Länsi-Suomen väestöstä (säätyläistöä lukuun ottamatta) on turvallisinta käyttää etunimen tai patronyymin eli isännimen jälkeen kirjatusta nimestä termiä lisänimi."
Ehkä joillekin aikalaisille on ollut selvää ja ollut tiedossa suullisena perimätietona, että joistakin ihmisistä on käytetty talon/torpan nimeä, mutta me jälkipolvet näemme ainoastaan kirjallisista dokumenteista onko jollain ollut käytössä sukunimi vai ei. Itse en halua lähteä arvuuttelemaan vaan haluan löytää dokumentteja todisteeksi. Ja tuossa linkin tekstissä on kyse tilanteesta, missä se talonnimi on jopa merkitty etunimen perään, mutta noissa dokumenteissa mitä löysin, ei oltu tehty edes sitä.
Mutta tuossa Arnon laittamassa linkissä tuli todiste ainakin Halmela nimen käytölle jossain vaiheessa.
Toinen asia on tuo nimien muuttaminen, jos nimestä löytyy kirjallinen todiste, että siitä on käytetty jotain suomennettua nimeä, niin silloin käytän myös sitä suomennettua nimeä. Itse laitan kuitenkin alkuperäisen nimen sulkuihin suomennetun nimen viereen esim. Juha (Johan). Jos ei löydy kirjallista todistetta nimen käytöstä eritavalla, niin silloin itse käytän alkuperäistä nimeä enkä ala itse suomentelemaan vaikka Andersia Antiksi.
En muuten pääse niille sivuille, mihin pyydetään se salasana, mutta käsittääkseni siellä on varmaan samat kirkonkirjat kuin mitä julkisesti muutenkin on katsotavissa?
< Tuolla henkikirjassa ainakin käytetään nimeä Halmela, ilmeisesi se on sen verran vakiintunut nimi, että alettu jossain vaiheessa käyttää virallisissa yhteyksissä. >
En yhtään ihmettele! Tässä tapauksessa jotenkin torpan Rajahalme nimestä johdettu.
Kun 1900-luvun alussa otettiin suomalaisia nimiä ruotsalaisten tilalle, oli Halme suosiossa. Vuonna 1906 se sai korvata Helsingissä 22 ruotsalaista nimeä, koko maassa sen valitsi toista sataa nimenmuuttajaa.
Tuo Helmela on talonnimen mukaan saatu, joka on otettu sukunimeksi mm. 1906 Porvoon mlk:ssa.
Vuonna 1984 Halmeita oli 3016 henkilöä, mutta Halmeloita vain 358 Suomessa.
http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/halmela.html
http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/halme.html
Silleen
Siinä sukukirjassa mikä minulla oli joskus lainassa, muistaakseni pyöri myös tuo nimi Halme jossakin kohtaa, mutta jostain syystä en ottanut niitä muistiinpanoja itselleni enempää ylös enkä muista enää missä vaiheessa se Halme nimi oli.
"Toinen asia on tuo nimien muuttaminen, jos nimestä löytyy kirjallinen todiste, että siitä on käytetty jotain suomennettua nimeä, niin silloin käytän myös sitä suomennettua nimeä. Itse laitan kuitenkin alkuperäisen nimen sulkuihin suomennetun nimen viereen esim. Juha (Johan). Jos ei löydy kirjallista todistetta nimen käytöstä eritavalla, niin silloin itse käytän alkuperäistä nimeä enkä ala itse suomentelemaan vaikka Andersia Antiksi."
Ei Antti olut suomennettu nimi, vaan Anders oli ruotsinkielisiin asiakirjoihin, esim. rippikirjoihin ruotsinnettu nimi.
Pitäisi ymmärtää, ettei ollut virallista, täsmälleen määrättyä etu- eikä sukunimeä ennen 1920 sukunimilakia eikä heti lain voimaantulon jälkeenkään. Anders ja Antti (ja muut nimen kirjoitustavat) olivat täysin sama nimi. Sen ajan ihmiset olivat näköjään paljon joustavampia. Sukututkijoidenkin olisi syytä olla yhtä joustavia ja sallia tutkimuksissa käyttää suomenkielisissä tutkimuksissa suomalaisia nimimuotoja ja ruotsinkielisissä ruotsinkielisiä. Vain jos henkilön äidinkielestä on tieto tai epäilys, on käytettävä äidinkieltä tai asiakirjojen kieltä.
Kun sitten kirkonkirjoja alettiin kirjoittaa suomeksi, joustoa oli edelleen. Karl Karlsson saattoi kasteessa ja rippikirjassa olla ensin Carl Carlsson, sitten
ensin Kaarle Kaarlenpoika ja sitten seuraavassa Kalle Kallenpoika.
Myöskään tuo Länsi-Suomen "sukunimien" monisäikeinen käyttö ei helposti aukea joko-tai-nykyihmisille.
Edelleen maaseudulla Mattilan talossa asuva Jussi Virtanen saatetaan tuntea naapurustossa parhaiten Mattilan Jussina. Ei tuo talon nimi tunnisteena ole sen kummempi, kunhan ei kuvittele sen olevan sukunimi nykyisessä tai itäsuomalaisessa merkityksessä.
Isoöitini isä, maanviljelijä V. H. Ingman peri porvarisnimen isoisältään. Siksi hän laittoi lehti-ilmoituksiinnsa "V. H. Ingman Hakimäestä" tai "V. H. Ingman-Hakimäki", kerran jopa "V. H. Hakimäki". Pitihän ihmisten tietää, kenen kanssa asioidaan.
Arno
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.