1600-luvun henkikirjat: isä vai poika?

[jwesteri]

Hei,

kysymykseni koskee 1600-luvun puolivälin ratsutalollisia (esimerkki on Savosta). Isä oli se talollinen ja poika toimi hänen ratsumiehenään. Jos molemmilla oli sama etunimi (ja sukunimi) eikä patronyymiä mainita, kumman nimi esiintyi henkikirjoissa otsikon Ryttare alla tilanteessa, jossa molemmat olivat hengissä, mutta henkikirjoissa mainitaan vain toinen?

jwesteri

[Julle]

< kysymykseni koskee 1600-luvun puolivälin ratsutalollisia (esimerkki on Savosta). Isä oli se talollinen ja poika toimi hänen ratsumiehenään. Jos molemmilla oli sama etunimi (ja sukunimi) eikä patronyymiä mainita, kumman nimi esiintyi henkikirjoissa otsikon Ryttare alla tilanteessa, jossa molemmat olivat hengissä, mutta henkikirjoissa mainitaan vain toinen?
>
Hei!

Kokemukseni mukaan isännän nimi on aina ensimmäisenä ja sen edessä rytt, jos se oli ratsastalo verohelpotuksen saamiseksi. Mutta (ryttare)ratsumies tai (kt, knihti) nihti eli ratsujalkamies saattoi olla perheestä, suvusta tms. Isäntä oli kotona ja varusti ratsumiehen ratsuineen ja välineineen. Isännän kuolemaa osoittaa joskus ihme berttaS ikäänkuin saksalainen kaksoisS.
Yleensä olen seurannut useamman 20-vuotis jakson, jotta selkeys tulisi. Jossakin ensin poikana, sitten ratsumiehenä tai nihtinä ja jos oli sodassa niin nihdin (pojan) vaimo on yleensä talossa.
Joskun kyllä näkee, että isäntä käy välillä sodassa tai että jopa pojat vuorollaan tai sitten joku ei heistä enää palaa!

Auttaisiko tuo artikkeli, koska Savossa oli käsittäkseni vain ratsastaloja eikä ratsutiloja?
http://www.genealogia.fi/genos-old/62/62_123.htm

Lukumisiin

[jwesteri]

Hei,

kiitos vastauksesta ja kiinnostavasta artikkelista!

jwesteri