Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Keminsaamesta
Avaanpa tällaisen ketjun niille, joita kiinnostaa keminsaamelaisten esivanhempiensa kieli (heitä löytynee sukupuusta suurimmalta osalta lappilaisista). Teen aiheesta kielitieteellistä tutkimusta, ja ensimmäisiä tuloksia esittelin äskettäin Metsälappalaispäivillä Kittilässä:
http://www.elisanet.fi/alkupera/Keminsaame.pdf
Kiitos mielenkiintoisesta avauksesta, ja vieläpä asiantuntijan toimesta. Saamenkieli ei ole hallinnassa, mutta yhteydet eri murteisiin kiinnostavat. Toivottavasti tämä "ajatusten avaukseni" sopii otsikoituun aiheeseen, mikä on erittäinkin kiinnostava koska Peräpohjolan länsiosien murresanastossa, paikannimissä ja sukunimissäkin näkyy jälkiä saamelaisasutuksesta. Otan tähän muutamia esimerkkejä, joita toivoisin valaistavan.
Kieli ja murteet
Aloitusviestissä esitetyt kartat ja aihepiiri eivät ulotu Peräpohjolaan, erityisesti Kemi-Tornionjokivarsien alkusijoille. Minua kiinnostaa Kemi- ja Tornionjokivarsilla puhuttu peräpohjalainen murre, mistä se on peräisin? Saamenkielen sanoissa ulkoasussa näkyy edelleen heittomerkeillä rytmitys ja Peräpohjolan (https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Per%C3%A4pohjola.suomi.svg) länsiosien jokivarsien murteissa on samankaltainen rytmitys lähinnä puheen intonaatiossa, rytmi konsonanttien välissä. Eroja jokivarsilla mm. siinä, että vokaalit lausutaan pitkänä Tornionjokilaaksossa esim. katsoa verbi eli ”katothaan” ja lyhyenä Kemijokilaaksossa eli ”katothan”. Lisäksi isovanhemmat käyttivät puhekielessä paljon sanoja, joiden alkuperä voisi olla toki naapurimaan Ruotsin meänkielessä, mutta ehken myös saamenkielessä(?) Seuraavassa muutamia otteita Inarin saamenkielen sanakirjasta.
Murresanasto
”välämä” eli väli – inarinsaame viäl´ma - suvanto, hidasvirtainen ja syvä joki
”kranni” ja ”ranni” eli naapuri – inarinsaame ránnjá - naapuri
”ryöttä” eli likainen, siivoton, sotkuinen – inarinsaame ryet´ti - karsta, noki
”kahveli” eli haarukka – inarinsaame kaahvâl – haarukka
”raatailu” eli keskustelu, porinointi – inarinsaame rádádâllâm – neuvottelu
”uurmaakari” eli kelloseppä – inarinsaame urmáákár – kelloseppä
”rännäri” eli kahvinpaahdin – inarinsaame riän´nár – kahvinpaahdin
”tikkuri” eli villapaita – inarinsaame tikkur - villapaita, tikkuri
”vissi ja varma” eli tosi, varmaksi todettu – inarinsaame vises, vissás – varma
”eelus” eli ennus [eeluskävijä] – inarinsaame oovdâs
”eelus” eli etiäinen” eli inarinsaame – ovdâhâs - etiäinen
”ainaskin” eli ainakin – inarinsaame – aainâs-uv - ainakin
Paikannimien tausta
Tiettävästi saamelaisperäisiä paikannimiä löytyy esimerkiksi Tornion takamailla erittäinkin paljon. Vahtolan nimistötutkimuksen mukaan, oletetaan, että saamelaisia on seuduilla asustellut Liakan seudulla sekä jokikannasten Tiekson ja Kaakamajoen suojissa. Liedakka (nyk. Liakka) lienee lapinlähtöinen sana liedde, Kaakama gak´ka sanasta vaara, Kaisavaara kai´se eli vaara sana saameksi, Tiekso eli tjiek´tja eli kalajoki. Lisäksi Korttojoki eli kuor´tu, mikä trollia eli pahaa silmää tarkoitti, Outsorva syntyi sana vuovdista eli metsästä, Pessakumpu se piessaa eli pirua muistutti eli Vahtolan mukaan ”yllä olevan pohjalta näyttää mahdolliselta otaksua, että uudisasukkaat joutuivat Vojakkalan – Liakan alueella tekemisiin saamelaisasutuksen kanssa, joka ilmeisesti pysyi varsinaisen väylän itäpuolisten jokihaarojen varsilla ehkä kauankin sen jälkeen, kun uudisasutus oli pureutunut itse joen varteen. Tätä tukee mielenkiintoisella tavalla vanha perimätieto, jonka mukaan Liakan suunnan asukkaat ovat vojakkalalaisia ”ikänsä haukkuneet lantalaisiksi”” (sivu 68). Vahtolan mukaan lappalaisten kosketus Pohjanlahden rantaan säilyi kauimmin tietysti suurten jokilaaksojen välialueilla. Vahvimpana lappalainen nimistö näkyy Tornionjoen ja Kainuunjoen välialueilla (Vahtolan lisensiaatintutkimus 1979[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1)). Vaikka Ruottalan kylän perustajan kerrotaan nimenneen kylän (Ruotsalainen, Rodzalainen), mietityttää siltikin nimen kirjallinen muoto koska Ylikaakamaan sijoittuvien talojen eräs asukas kirjattiin muotoon vanhoissa asiakirjoissa "Radzaikes Maija"[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2), muistuttaa jotenkin saamenkielistä muotoa? Kylä sijaitsee kahden pikkujoen välisellä kannaksella, ja nuo joet ovat tiettävästi alkuperältään saamelaisten nimeämät Tiekso eli tjiek´tja eli kalajoki ja Kaakamajoki (Cacaam) eli gak´ka (vaara) ja ca´caam (virta) koska tuo virta lähtenee Kaakamavaaralta. Toinen lähiseuduilla, pohjoisempana, virtaava pieni joki, Korttojoki, lienee saanut alkunsa sanasta kuor´tu eli paha silmä.
Sukunimet
Myös sukunimiä muodostettiin pienessä kylässä paljon lappalaisten tapaan isän ja pojan nimistä eli Antti Erkinpoika – Erkinantti tai Kaapo Antinpoika – Antinkaapo tai Jönssi Heikinpoika – Heikinjuntti.
_________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Vahtola, Tornionjoki- ja Kemijokilaakson asutuksen synty
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Sana Maijuv vrt maijuu inarinsaamen sanastossa tarkoittaa majavaa, ja esimerkiksi Majalan taloa nimitettiin myös Maijaksi ja Majavaksikin sekä Majaksi, ja edelleenkin kartalta löytää kylän laidalta niittyaukean nimeltä Majaoja, jonka vanhempi muoto oli Majavaoja vanhoissa kartoissa. Kylän nimeäjänä on pidetty sen ”ensimmäistä” tunnettua ja kirjattua asukasta Antti Ruotzalaista.
Erittäin kiintoisa lista! Murresanoissa tosiaan on yhteisiä sanoja saamen kanssa. Osa tosin saattaa molempiin olla lainattu ruotsista.
Peräpohjalaismurteiden syntyelementtejä on kartoittanut Harri Mantila:
https://journal.fi/virittaja/article/view/40001
Vanhin pohja on länsisuomalainen (vuoden 1000 jälkeen), ja pian lohijoille saapui myös karjalaisia. Murteissa tosin karjalaisvaikutus keskittyy Suomen puolelle - Tornionjoen taakse se ei samassa määrin yltänyt. Myöhäisempiä vaikutuksia ovat pohjalainen ja savolainen vaikutus, jotka jo tyssäsivät Kemin Lapin rajaan.
Suomen murteiden sanakirja löytyy netistä tällä hetkellä vasta L:ään saakka:
http://kaino.kotus.fi/sms/
Sieltä näkee sanojen levinneisyyden ja vaihtelevat merkitykset suomen murteissa.
Kiitos linkeistä, paljon asiaa, ja lisää kysymyksiä. Käytännön havaintojen perusteella Tornion seudulla vanhan Hiippakunnan rajan tuntumassa puhutaan kyllä mainittua Keminmurretta, ainakin Kaakamajokivarressa. Yhteydenpito Tiekson ja Kaakaman kannaksilla asuvilla oli tiivistä sekä Kemijokivarteen että Tornionjokivarteen, ei niinkään silloiseen Tornion "keskuskylään".
Varhainen jokikannasten asutus kiinnostaa, ja se mitä "muinaiset asukkaat" jättivät jälkeensä (murteet, nimet, tavat jne). Ehkä alueella oli jo varhaisen raudanvalmistuksen ja alkavan kaupankäynnin ym. seurauksena, hyvinkin erilaista väestöä? Jotenkin saamelaiset ja lappalaisetkin seutuun vahvasti liittyvät. Nimistötieteellinen tutkimus (sivu 91) kertoo, että "saattaa olla, että jokisuuseudulla varsin kummallisella tavalla ympäristöönsä nähden löytyy runsain mitoin lappalaisten oleskelua edellyttävää nimistöä. Tämä viittaa kenties heidän myöhäiseen oleskeluunsa jokisuulla maannousun myötä syntyneiden hyvien kalastuspaikkojen ääressä. Mahdollista näyttäisi olevan, että lappalaisia olisi oleskellut Liakan suunnalla Tornionjokisuun putaiden varsilla senkin jälkeen, kun Vojakkalan uudisasutus oli syntynyt. Kemijokilaaksossa taas ei alajuoksulla näytä olevan juuri nimeksikään tuoretta lappalaisnimistöä, mutta sitä oli heti 1500 luvun alussa todetun tiheän asutuksen yläpuolelta, nykyisen Tervolan tienoilla".
Eli lähdetään siitä, että Peräpohjolan vanhin asutus oli länsisuomalainen (?) noin 1000 vuoden tienoilla ja sen jälkeen (Suomen varhaiskeskiaika vv 1150 – 1323, sydänkeskiaika vv 1323 – 1397 ja vv 1397 – 1520 myöhäiskeskiaika). Eri lähteissä kerrotaan, että jo 1000-luvulla erätalonpoikia asui Pohjan suurten jokien varsilla, mutta jo 1100 luvulla asutus on pääosin karjalaisperäistä. Onkohan niin, että länsisuomalaisia on pidetty hämäläisinä (joistakin lähteistä näinkin voi tulkita), mutta olivatko nykytutkimuksen valossa perimältään skandinaavien ja germaanien jälkeläisiä (jostakin luin tällaistakin)? Saamelaisten historia kertoo esi-isiensä saapuneen 12 000 vuotta sitten Ruijan rannikolle lounaasta, pitkin Norjan rannikkoa. Samaa väestöä siirtyi Kölivuoriston yli Ruotsiin, mutta saamelaisten historiankin mukaan, Suomi puolestaan asutettiin etelästä ja kaakosta (Häme, Karjala?).
- tässä kohtaa syntyy kysymys, missä kulki raja kun puhutaan Ruotsista ja Suomesta tuohon aikaan?
- jäin miettimään, keitä olivat muinaiset asukkaat ja 1000-luvun ”länsisuomalaiset” Pohjan perällä?
- Ympäristöministeriön julkaisun, Tornion kulttuuriympäristö-ohjelma (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38751)n mukaan asutus on pikkujokien kannasten välisillä alueilla hyvin vanhaa, sillä esimerkiksi Laivajärven pohjakerroksesta on kuivauksen yhteydessä löydetty kappale ommellun veneen keulapuuta, joka on ajoitettu radiohiilimenetelmällä viikinki- ja ristiretkiajalle eli 900–1100-luvuille[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Löydetyn jalasparin ansiosta tiedetään, että Könölässä joku hiihteli jo 2500 vuotta sitten. Lisäksi löytyy muinaisia hautoja Rakanmäestä, sekä pyyntikuoppia vanhan Ylikaakaman laitamilta, kannaksen etelä- ja pohjoispäästä. Keitä olivat seudulla mainitut muinaiset purjehtijat tai mainitut raudanvalajat tai metsästäjät (vrt. foorumin Junkkara nimen alkuperä -keskustelu).
Samassa lähteessä kerrotaan, että saamelaiset kulkivat vielä 1600 – 1700 -luvuilla kalastamassa Perämeren pikkujokien varsilla ja rannikolla. Ruottalan ja Kaakamajoen länsipuolella Luukkaankankaalta (Hirsikangasta) on löytynyt 1500 -luvulle ajoittuva kodanpohja sekä lisäksi 1600 – 1700 luvun asumusten pohjia, jotka saattavat olla saamelaisten kalastustukikohdan jäännöksiä[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2). Hyvin paljon rauhoitettuja kiinteitä muinaiskohteita (Viitajärvenlehto, Tuohimaa, Ristimaa, Hirsikangas, Laivajärvi) sijoittuu läpimitaltaan noin viiden kilometrin alueelle (linkki[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3)).
Ensimmäisiä asiakirjamerkintöjä tunnetuista seudun asukkaista on tehty 1500 luvun lopulta ja ilmeisestikin kirjoihin kirjatut olivat uudisasukkaita[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4). Eli ketkä asuivat seudulla ennen e.m. kirjanpidon aloittamista, koska jälkiä varhaisemmastakin asutuksesta löytyy.
Vahtola kirjoittaa kirjassa Tornionlaakson historia sivulla 260 ainakin Tornion Lapin asutuksen kehittymisestä siten, että saamelaisia joutui muuttamaan uudisasutustoiminnan tieltä etelämpää Pohjois-Savosta, Oulujärveltä ja Pohjois-Pohjanmaan jokilatvoilta. Se on mielenkiintoista, että Vahtola sanoo, että tämä saamelaisten muutto ei näy Kemin lapin manttaaleissa.
- Kuzminin artikkelissa kerrotaan Tegengrenin tutkimuksesta vuodelta 1952, jonka mukaan vuonna 1589 Rovaniemellä asui 14 verovelvollista lappalaista. En osaa löytää sieltä asiakirjoista lappalaisia tuohon aikaan. Rovaniemi linee ollut vielä venäläisen verotuksen alaisena tuolloin ja sijoittuukin asiakirjoissa Villiin Lappiin.
- Lisäksi Olaus Petri Niurenius eli 1580 – 1645, ja hän kirjasi muistiinpanoja, jotka appensa on perimätietona kertonut edelleen. Tämän aikalaiskertomuksen mukaan ”muutamat perheet Suomesta lähtivät Pirkkalan ja Rengon pitäjistä Hämeenmaan metsäseutuihin ja asettuivat sille rannikolle, jolla nykyisin Närpiö ja Mustasaari sijaitsevat, mutta jolla tähän aikaan ei vielä kukaan kuolevainen ollut asunut. Ja siellä he kokonaan vapaina verotaakoista, joilla suomalaisia kotimaassa rasitettiin, syvimmässä rauhassa hankkivat monia kauppatavaroita, toivat niitä vuosittain mukanaan ja tarjosivat myytäväksi maanmiehilleen. Tästä lähtien alkoivat he ihmeellisellä tavalla ylvästellä loistavilla puvuillaan, maukkaalla ruualla, rikkauksilla ja koristeilla niin, että tästä helposti voitiin päättää, että he elivät yltäkylläisessä hyvinvoinnissa. Mielipahoin nähden ja sietäen tätä pirkkalaissiirtolaisten hyvinvointia valitsivat hämäläiset, joiden alueelta he olivat lähteneet, johtajakseen ja päällikökseen erään suvustaan kuuluisan miehen Mattiaksen, joka suuren hämäläisjoukon ympäröimänä hyökkäsi heidän asuinsijoilleen, ryösti kaiken, eikä lakannut ennenkuin oli heidät karkoittanut asuinpaikoiltaan Kemin ja Tornion jokien varsille. Kun lyhyt aika oli kulunut ja kun he muutamien vuosien päästä olivat saaneet tietää, että nuo, jotka äsken olivat karkoitetut ja hajoitetut, viettivät mainittujen virtojen varsilla mukavaa elämää, hyökkäsivät he uudelleen suurella voimalla heidän kimppuunsa ja kohtelivat heitä niin epäinhimillisesti, että heidän oli pakko ilman vetojuhtia ja karjaa, ainoastaan nuotat mukanaan vetäytyä niihin erämaihin, joissa he nyt asuvat”.
Sitten saapuivat karjalaiset Pohjan lohijokien varsille. Kuzminin mukaan varhaisin luotettavasti identifioitava väestö Karjalan tasavallan alueella oli alkuperältään saamelaista. Noin 1200 – 1300 luvuilla Karjalan metsäsaamelaiset alkoivat siirtyä pohjoisemmaksi, kun itämerensuomalainen asutus alkoi levitä lounaasta ja etelästä käsin.
- olivatko Pohjaan ja erityisesti Kemijokivarteen matkanneet karjalaiset itse asiassa saamelaisia? Esimerkiksi Walkiapää-sukunimi mainitaan ainakin 1653 Kemijokivarren Ilmolassa, ja oletettavasti nimien perusteella asui kylässä jo aiemmin. Muita ilmolalaisia olivat Rapakko, Piekkari, Mihkali, Joukahainen, Prakku ja Cauppi eli Lappi. Avioliittojen myötä myös näitä sukuja siirtyili jokivarsilla ja karjalaismurteita (Keminmurre) siirtyi Hiippakunnan rajalinjan Tornion puolellekin, ainakin Kaakamajokivarteen (vrt. juosta – juossa).
Ihmettelen eniten ehkä sitä, mihin nuo kaikki Pohjan perille Kemi- ja Tornionjokivarsiin sekä pikkujokien varsille muuttaneet (tai siellä asuneet) "saamelaiset" tai lappalaiset hävisivät, jos heitä ei mihinkään kirjattukaan.
Vaikka tämä pohdiskelu ei suoranaisesti liity kielentutkimukseen, muuttoliikkeet ja alueella asuvien heimojen/kansojen tuntemus auttaisi itseäni ymmärtämään, miten kieli seudulla on syntynyt. Toivon, että maallikon pohdiskelussa syntyneet asiavirheet ja väärinymmärrykset tulisivat korjatuiksi.
_________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Joen ja meren rajakaupunki – Suomen ympäristö 36/2012 – Heljala, Seppälä ja Elo https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38751
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Joen ja meren rajakaupunki – Suomen ympäristö 36/2012 – Heljala, Seppälä ja Elo
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_kohde_list.aspx
[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) Kuzminin artikkelissa kerrotaan Tegengrenin tutkimuksesta vuodelta 1952, jonka mukaan vuonna 1589 ”Villissä Lapissa”, mihin Rovaniemikin sijoittui Venäjän Karjalan aluesijoittelussa, asui 14 verovelvollista lappalaista
[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref5) Aalto, Metodien maailma, Oulun yliopisto http://www.oulu.fi/sites/default/files/content/Metodien%20maailma_keskiajan%20tutkimus.pdf
Juhani Mäkitalo
28.07.18, 15:02
Onko joku suomalainen suku sekaantunut saamelaisiin esim. Lapinläänin eteläosassa, en ole oman sukuni (Ylitorniolta) kohdalla tällaista tavannut ainakaan viimeisen 500 v aikana (vaikka kukapa aivan varma olla ?)
Juhani Mäkitalo
28.07.18, 15:21
Siellä on ed. jo Maijat ja MAJAvatkin löytäneet toisensa ?
No jaa, lähinnä yleistietona kiinnostaa Peräpohjan asutus. Arveluttaa olivatko edes nuo korpiin hätistetyt satakuntalaiset ensimmäisiä...
Lähinnä ihmettelen sitä, miksei näitä lapinkulkijoita mainita missään asiakirjassa jos heitä nyt tutkijoidenkin mukaan tuli useammissa aalloissa, ja vieläpä nimenomaan Kemi-Tornionjokien varsille. Löytyisivätkö venäläisistä asiakirjoista??
Markku Pelttari
29.07.18, 21:46
Niin kuin Jaska ensimmäisessä postauksessaan totesi, useimmilla ainakin osittain lappilaistaustaisilla sukunsa tutkijoilla löytyy esivanhemmissaan keminsaamelaisia. Niin minullakin esimerkiksi sukuja Saija, Korja, Luiro, Nousu sieltä 1600/1700-lukujen vaihteesta ja 1700-luvun alusta. Jäi vain mietityttämään, että millä kielellä näiden henkilöiden kommunikointi tuolloin esimerkiksi pappien kanssa tapahtui? Siitäkö alkoi suomalaistuminen?
Juhani Mäkitalo
30.07.18, 17:07
Outo ilmaisu minusta Keminsaamelaiset, ilmeisesti Kemin Lappia tarkoitetaan, laitetaanpa karttaa tietämättömille.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kemin_Lappi mahtoikohan tulla linkkiä, mutta hakekaa osooitteen avulla, jos kiinnostaa.
JM
Markku Pelttari
30.07.18, 19:11
Onhan ne välistä hiukan outoja nämä määritelmät asiaan vihkiytymättömillä. Enpä olisi heti tietänyt, että Wikipedian kartan mukaan Utsjoki kuuluu Tornion Lappiin!
Markku Pelttari
30.07.18, 19:15
Outikan kommenttiin sen verran, että kyllä minusta Rovaniemi oli 1500-luvulla ruotsalaisten verottamaa aluetta. Venäläiset/karjalaiset/vienalaiset kyllä polttivat kylän tuona aikana kokonaan kahteenkin kertaan!
Outo ilmaisu minusta Keminsaamelaiset, ilmeisesti Kemin Lappia tarkoitetaan, laitetaanpa karttaa tietämättömille.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kemin_Lappi mahtoikohan tulla linkkiä, mutta hakekaa osooitteen avulla, jos kiinnostaa.
Keminsaame-nimitystä alettiin käyttää juuri Kemin Lapin niistä saamelaismurteista, jotka katosivat puhujien vaihtaessa suomeen.
Onhan ne välistä hiukan outoja nämä määritelmät asiaan vihkiytymättömillä. Enpä olisi heti tietänyt, että Wikipedian kartan mukaan Utsjoki kuuluu Tornion Lappiin!
Utsjoki kuului vanhastaan Tornion Lappiin, ja Enontekiön eteläosakin siirrettiin siihen Kemin Lapista. Ilmeisesti haluttiin pitää nätisti erossa "tunturilappalaiset" (pohjoissaamenkieliset) ja "metsälappalaiset" (keminsaamelaiset).
Lähinnä ihmettelen sitä, miksei näitä lapinkulkijoita mainita missään asiakirjassa jos heitä nyt tutkijoidenkin mukaan tuli useammissa aalloissa, ja vieläpä nimenomaan Kemi-Tornionjokien varsille. Löytyisivätkö venäläisistä asiakirjoista??
Historiallinen aika alkoi Suomessa niin myöhään; henkilöiden muutosta alkaa olla tietoja enemmän vasta 1500-luvulta alkaen. 1000-luvun ja keskiajan muuttajia ei siksi ole dokumentoitu - vain murre ja paikannimet paljastavat lähtöalueen.
Niin kuin Jaska ensimmäisessä postauksessaan totesi, useimmilla ainakin osittain lappilaistaustaisilla sukunsa tutkijoilla löytyy esivanhemmissaan keminsaamelaisia. Niin minullakin esimerkiksi sukuja Saija, Korja, Luiro, Nousu sieltä 1600/1700-lukujen vaihteesta ja 1700-luvun alusta. Jäi vain mietityttämään, että millä kielellä näiden henkilöiden kommunikointi tuolloin esimerkiksi pappien kanssa tapahtui? Siitäkö alkoi suomalaistuminen?
Kristinuskon leviämisellä ja vakiintumisella 1600-luvulla oli tosiaan tärkeä osa suomalaistumisessa: papit kävivät jopa väkivaltaisiksi, jos saamelaiset puhuivat heidän kuultensa "paholaisen kieltä".
Olaus Sirma laati jo 1700-luvun alussa saamenkielisen katekismuksen, ja 1800-luvun oppineidenkin mielestä olisi ollut hyvä opettaa uskontoa kansan omalla kielellä. Siinä vaiheessa keminsaame oli kuitenkin jo henkitoreissaan ja kielenvaihto peruuttamaton.
Varmaankin saamelaisista osa (tuskin sentään kaikki) oli kaksikielitaitoisia, eli osasi saamen lisäksi suomea ja ehkä jopa ruotsia, jo keskiajalla. Verottajien kanssa oli hyvä osata kommunikoida.
Vanhoista ajoista on haastavaa laatia järkevää kysymystä:D:, ja ohessa muutamista tutkimuksista koottuja ajatuksia, kysymyksiäkin. Toivottavasti virheet tulevat oikaistuiksi.
Läntistä Peräpohjolaa asutti varhaisina aikoina epämääräinen joukko erilaisia kulkijoita, valtaväestöön luettiin saamelaisia ja karjalaisia, jotka olivat siirtyneet jo noin 1100-luvulla seudulle (Enbuske[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1)). Jäämien maasta 1200-luvulla puhuivat venäläiset kronikoissaan, ja Enbusken mukaan arkeologisten, kielellisten ja kirjallisten tietojen mukaan Norjan mahti oli vankka tuohon aikaan. Nobgorodin valta ulottui 1200-luvulla Jäämerelle saakka, jolloin myös Pohjanperä oli osa tätä aluetta. Siten karjalaisilla oli jo sydänkeskiajalla Metsä-Lapissa ja Villissä Lapissa eränkäynti ja kalastusomistuksia. Ainakin kalastus näillä läntisen Peräpohjolan seudun asuttajilla oli merkittävässä roolissa ja lisäksi suolan keksiminen (mikä lienee keksitty Valkeanmeren rannoilla, toivatko taidon muassaan?) koska oletettavasti suolaus mahdollisti helposti pilaantuvan kalan kuljettamisen ja kiista lohijokien omistuksista alkoikin jo 1300-luvulla. Samoihin aikoihin Vaasan historian mukaan sen seudulle rantautui Norlannista saapuneita merenkävijöitä ja he asuttivat Merenkurkun itäpuoliset metsäiset saaret (ja ehken myös osa heistä siirtyi Pohjan perälle). Liekö se Niureniuksen mainitsema Mustasaari ollut tuolla, mistä muutamat pakanat karkasivat metsämaihin, mutta tulivat ajetuiksi Tornion- ja Kemijokivarsille myöhemmin (kuka lienee ollut Karungissa 1665 mainittu Niilo Laurinpoika, jolla oli lisänimi i Mustasaari)?
Palaan vielä 1300-luvulle, jolloin Kuzminin mukaan lähti uudisasutusta karkuun suurempi joukko karjalaisia kohti pohjoista, jotka tiettävästi olivat metsäsaamelaisia. Kuzminin artikkelin mukaan munkki Lazar Muromalaisen elämänkerrassa munkki kertoo lappien lähteneen pohjoiseen Vienanmeren rannoille, ja tuo tie lienee saanut nimen Lapintaival. Kuka tietää oliko liikkeellelähdön syynä lisäksi 1300-luvun sotaisa ristiretkien aika, mikä kosketti sekä Hämettä että Karjalaa. Kronikan mukaan ”Hämäläiset pakenivat; pakanat hävisivät, kristityt voittivat. Ken heistä hyvällä suostui kristityksi rupeamaan ja kasteen ottamaan, hän sai pitää tavaransa ja henkensä, ja elää rauhassa ilman riitaa. Ken pakanoista niin ei tahtonut, hänet peri kuolema. Kristityt rakensivat sinne linnan, asettaen siihen ystäviään ja lähimmäisiään”.Tässä puhutaan nyt vain Hämeestä (eli oliko Hämeessäkin tosiasiassa kyse kastamattoman kansan muutosta Pohjan perälle. Karjalaisilla lienee samankaltainen tilanne?
Tutkimusten mukaan Tervolan kunnan alueella kiinteä asutus oli alkanut Koivusta 1400-luvun alkupuolella. Enbuske teoksessaan kertoo vankasta perimätiedosta, mistä Castren on kertonut 1887, nojautuen Calamniuksen 1860 keräämiin tietoihin. Kirjatun perimätiedon mukaan Koivukylän Honkasen talon kohdalla oli sijainnut vanha lappalaisten kylänpaikka. Kota-asutusta oli perimätiedon mukaan niin tiheänä, että kissa pystyi kulkemaan pitkän matkan kylän läpi kattoja pitkin. Samanlaisia muistoja on jäänyt elämään Rovaniemen Ylikylän osaltakin. Muitakin muistoja Honkasen alueen lapinkylästä on jäänyt elämään, sillä perimätiedon mukaan lappalaiset harjoittivat palvontamenoja Lapinniemen Seitosaaressa. Myös nimiä on jäänyt Enbusken mukaan muistoksi tästä ajasta eli Seitanki Vammavaaran juurella, Narkauskoski eli njargga-niemi, Reutuaapa eli peraa tarkoittava sana sekä Runkaus eli rogge, joen uoman syvänne. Edelliset tiedot löytyvät Enbusken teoksesta. Muissa lähteissä kerrotaan, että aiemmin lappalaisten laidunmaana olleella alueella 1500-luvulla yleistyi karjanhoito, mikä nousi yhtä tärkeäksi elinkeinoksi kalastuksen rinnalle.
Itseäni on mietityttänyt, mikä oli nimeltään tuo 1611 kymmenysluettelossa mainittu paikka, joka sijoittuu Kemijokivarressa Koivukylän ja Lapinniemen väliin?[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2)
Myöhemmin 1500-luvulla joukkoon sekoittui lisää karjalaisia ja Vahtolan tutkimusten mukaan saamelaisia joutui muuttamaan uudisasutuksen alta Pohjois-Savosta, Oulujärveltä ja Pohjois-Pohjanmaan jokilatvoilta, eikä tämä näy manttaaleissa. Mihin lienevät joutuneet nämä muuttajat? Kuitenkin Kuzminin mukaan esimerkiksi Rovaniemellä asui 1589 14 verovelvollista lappalaista, keitä he olivat? Eikö Ruotsin kuningas keksinyt vasta 1549, että myös Kemin erämaat kuuluivat Ruotsin valtiolle. Lisäksi Kuzmin esittää, että vielä 1500-luvulle tultaessa Vienenmerellä asui asiakirjatietojen mukaan kastamattomia lappalaisia Suiku- ja Kemijoen varsilla. Esimerkiksi Vuokkiniemessä mainitaan Gorkoi eli Korkko -niminen lappalainen. Samassa kirjassa mainitaan lappalaiset nimiltä Karppa sekä poikana Matjuska ja Ivaska Koivupää Cirkkakemin kylässä ja Bojarinka Tiiksin kylässä, joiden tilat olivat jääneet autioiksi tuolloin. Lapin pogostoissa Mäntyselällä ja Paatenessa karjalaiset nimittivät itseään lappalaisiksi ja kieltään lapiksi, ja tämän vahvistaa samalta alueelta oleva anomuskirje vuodelta 1649.[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3) Samatenkin Venäläisissä yleiskartoissa tsaarikunnan ajalta 1627 Vienanmeren länsirannikko on nimetty Lappalaisrannikoksi ja siellä olevia asutuksia lappalaispogostoiksi sekä näiden kesäasumuksia Vienanmeren rannikolla, pohjoisnorjalaisten Varanginvuonon asumusten lailla kun saamelaismiehet siirtyivät saarille kesäksi kalastamaan. Haruzinin vuoden 1890 tutkimuksen mukaan Vienanmeren rannikolla mainittiin 1608 – 1611 Aikasarr-nimeä kantavia lappalaisia.
Olivatko nämä niitä lappeja, jotka siirtyivät Kemijokivarteen koska esimerkiksi mainittu Koivupää oli lappalainen, ja Ilmolaanhan rantautui Valkiapää (lappalaisnimi?), jolla oli Luukon kirjoittaman Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historian mukaan saman kylän Haukan kanssa ”ikiaikaisia” kalastusoikeuksia Kemijärven Misijärvellä. Lisäksi Luukko kertoo, että ilmolalaiset kalastelivat jo 1600-luvulla suurilla Kemi ja Kitkajärvillä. Saattoivatko oikeudet liittyä näihin vanhoihin Novgorodin aikaisiin karjalaisten omistuksiin? Enbusken mukaan Ganander sijoitti vuoden 1789 Mytologiassaan ”Karjalan pohjan” Kemiin ja Kajaaniin.
Lisäksi mainitun Koivukylän Honkasen omistajina on mainittu 1660-luvulla Kauko eli Kaukonen ja lapinpappi Fellmannin mukaan Kaukon [Kaukoi, Kaukonen] suku tuli Venäjänmaalta ja sanottiin Vienan suvuksi.
_________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Enbuske (2008) Vanhan Lapin valtamailla
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Kymmenysluettelo 1611 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2651651
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) https://www.sgr.fi/susa/94/kuzmin.pdf
Juhani Mäkitalo
31.07.18, 13:47
Niin ne on outoja nimityksiä kun Lappi on tavallaan jaettu kahtia Tornio- ja Kemijoen mukaan, melko merkittäviä vesistöjä molemmat. Ei minusta mitään syytä puuttua viisaampien tekemiin jaotuksiin. Kaikenkaikkiaaan melko merkityksetön alue muille kuin paikallisille. Siellä ne raukat on eläneet ja vähitellen sivistyneet melkein muiden tasolle.
Juhani Mäkitalo
31.07.18, 14:03
Yksinkertainen, mutta silti viisas kansa on aina tiennyt mistä KAUKONEN tuli, senhän kertoo jo nimikin, hän tuli kaukaa.
Juhani Mäkitalo
31.07.18, 14:53
Nimimerkki OUTIKKA ihmettelee 31/7 että kuka oli 1665 Karungissa mainittu Nils Larson (lopetetaanpa näillä palstoilla se nimien viäntely ja suomentelu tykkänään), jolla lisänimi (?) "I Mustasaari". Sehän on osoite. Niinkuin me melkein kaikki tiedämme Mustasaari on saari Tornionjoessa jossain siinä kohdilla missä Karungin ja Karl Gustavin kirkot sijaitsevat.
Tämä oli hyvä täsmennys, eli Nils Larsson oli Torniojoessa sijaitsevasta saaresta kotoisin. Eli ei liene mitään tekoja rannikon paikkakunnan kanssa.
Juhani Mäkitalo
31.07.18, 17:05
Nils Larson mainitaan veroluetteloissa Karungin yhteydessä v. 1671 - 75 maininnalla i Mustasaari. Sattumalta minulla on karttakopio v. 1673 Korpikylä/Karunki seudulta. Olen siihen itse kirjoittanut kahden saaren kohdalle, joissa näkyy olevan asumus, nimet Pelttarinsaari ja Mustasaari. Sisämaassa Tornionjoen itäpuolella on näillä kohdilla Mustajärvi ja Pienimustajärvi, mikä lienee näiden Musta-nimien alkuperä, olisiko tumma suoperäinen vesi. Nyt ei ole muuta karttaa käytettävissä tästä alueesta. Suomen puolella Korpikylän kohdalla näkyy vaara, johon olen kirjoittanut NIVAVAARA, lähellä pohjoiseen menevää maantietä, joka näyttäisi erään nykyajan kartan mukaan olevan 124 m, melkoinen töppyrä kun se jyrkästi jokilaaksosta nousee. Tässä 1673:n kartassa Nivavaaran nimenä näyttäisi olevan Veelakoski vari (tai jotain sinnepäin) Matkakoskihan siinä on lähimpänä, mutta vanha nimi jotain muuta. Palstalla olevat tieteentekijät kertovat nimistä tarkemmin ?
Juhani Mäkitalo
31.07.18, 17:25
Kun on alettu tätä Korpikylää selostamaan, niin jatketaan vielä vähän: tämä 1673:n kartta linee Ruotsin Korpikylän kylähistoriasta, joka löytyy Haaparannan kirjastosta, valitettavasti kirjoittajan nimi puuttuu minulta, uudehko teos viime vuosikymmeniltä, varmasti löytyy jollakin hakusanalla sieltä, sen verran kuitenkin puutteellinen, että olen siihen itse kirjannut talonimiä jonkun uudemman kartan avulla.
Juhani Mäkitalo
01.08.18, 15:45
Nyt löytyi tämä teoksen nimi: "Korpikylä 1498 - 1997", sivuja 128 ja Haaparannan kirjastosta löytyy, kirjoittaja tai kokoaja ÅKE ANTTI, sukulaisiani Ruotsin Korpikylästä
Palaan vielä Koivukylään ja tuohon 1611 kymmenysluettelossa mainittuun paikkaan. Saattoiko tuossa listassa lukea "Surenkiwi", liekkö Sudenkivi? Toivottavasti tulee korjatuksi, jos meni aivan pieleen. Joka tapauksessa tämä paikka sopisi oivasti olemaan Runkauksen kylä, jonka nimi myöskin lienee saamelaislähtöinen, rogge [joen tai uoman syvänne] alkujaan. Runkauksen kylä kirjattiin ilmeisesti vuoteen 1592 saakka Koivukylään, jolloin Koivukylän "alle" kirjatuista tiloista suurin osa oli autioina. Vain kolme isäntää taidetaan mainita 1592 tilikirjassa maksukykyisenä eli Oluf Kaupinen, Henrik Eskilson ja Per Terfuoinen. Autiotiloilla mainitaan tilikirjassa 1592 Martti Mikonpoika, Pekka Heikinpoika, Pekka Ollinpoika, Lauri Tervonen, Niilo Ollinpoika, Niilo Pekanpoika, Jönssi Tiri(?) ja Tuomas Heikinpoika [Mårten Mikilson, Per Henderson, Per Olufson, Lars Terfuoinen, Nils Olson, Nils Person, Jöns Tiri(?) ja Tomas Henderson]. Mielenkiintoista on se, että Hannu Tapio [Hans Tapiå] mainitaan Koivukylän (sis. Runkauksen) maakirjassa vuonna 1576. Kymmenyksiä tällä nimellä hän maksoi tilikirjassa 1574 ja samalla paikalla edelsi Hanus Persson jo useiden vuosien ajan? Tapioita asui Rovaniemen Ylikylässä ja myöhemmin Kemijärvellä. Yhteyksiä Ylikylään oli muitakin, jos nyt Koivukylässä oli aikanaan lapinkylä kota-asumuksineen, niin oli myös Ylikylässäkin. Mikä lienee ollut Saitta -niminen lapinkylä, jossakin Rovaniemen kulmilla, saattoiko olla Ylikylä?
Valkiapään lisäksi Koivukylässä mainitaan Visapää, joka ehken samankaltainen nimien Koivupään (lappalainen Ivaska Koivupää Cirkkakemin kylästä oli jättänyt tilansa) ja Valkiapään kanssa. Koivukylässä asui vielä 1600-luvun alkukymmenillä Esko Visapään leski, joka lienee ollut Gunnarin talosta lähtöisin, Beata Eskilinytär Gunnari. Jotenkin tuo pari ehken liittyi Ylikylän Toloseen. Ylikylässähän lienee myös ollut kota-asumuksia yhtä merkittävässä määrin kuin Koivun kylässäkin.
Jos nyt Valkiapäällä ja Haukalla oli ikiaikaisia kalastusoikeuksia, saattoiko tähän löytyä peruste siitä, että Novgorodin valta ulottui ilmeisesti vielä 1200-luvulla aina Jäämerelle asti ja Pohjanperä oli osa tätä aluetta. Seudun asukkaat kalastelivat aina Jäämerellä asti, ja alue oli laaja. Jopa lohijokia koskevissa ensimmäisissä verokiistoissa todisteltiin, että Pattijoen ja Kemijoen välinen alue kuului Novgorodin karjalaisille.
Jotenkin kaipaisin tässä käsiteviidakossa selkiytystä siihen, kuuluiko Pohjan perä tuohon alueeseen, missä länsisuomalaisia mainitaan? Jäämeiksi (länsisuomalaiset) novgorodilaiset ehken puhuttelivatkin lounaisrannikon ja Hämeen asukkaita? Ehken juurikin Peräpohjolan asukkaista kertoo Ahlqvist kirjassaan Kalevalan karjalaisuus. Hän kirjoittaa nimenomaan pohjoiskarjalaisten ja lappalaisten olleen sitä väkeä, joka tunsi/taisi esimerkiksi kinoksissa kulkiessaan lylyn ja kalhun käytön. Hän kertoo, että ”Siellä missä sukset ovat todella tarpeen, on niiden lajilla ja eri osilla omat nimensäkin. Niinpä Kalevalan kantaneessa Karjalassa; nimitykset kalhu, sivakka, lyly, päläs, sompa, suovero ovat muille kuin pohjais-Karjalaisille ja Lappalaisille aivan oudot.[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1)”
Toivon oikaisuja ja korjauksia vääriin tulkintoihin. Mitä kieltä lienevät puhuneet, olisiko ollut kolttien kieli käytössä, ainakin osin?
___________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Ahlqvist, Kalevalan karjalaisuus, sivu 77
Toivon oikaisuja ja korjauksia vääriin tulkintoihin. Mitä kieltä lienevät puhuneet, olisiko ollut kolttien kieli käytössä, ainakin osin?
Millä alueella siis tarkalleen? Kolttaa ei tiedetä vanhastaan puhutun nykyisen Suomen puolella kuin aivan Lapin itärajan tuntumassa.
Markku Pelttari
06.08.18, 10:18
Outika kyseli Saitta-nimisen lapinkylän perään. Rovaniemen Saittajärvellä on vanhoja saamelaisasutuksen jälkiä. Saittajärvi sijaitsee tosin kaukana Ylikylästä eli n. 50 km Rovaniemen keskusta pohjoiseen, Meltauksen korkeudella.
Tässä oikein tiedä, mitä aluetta edes tarkoittaisin. On vain vaikea ajatella kuinka ihmiset ovat liikkuneet, eiväthän he rajoja niinkään tunteneet. Laitan vielä muutamia siteerauksia eri kirjoituksista, avaamaan hajanaisia ajatuksia.
Forumin keskustelussa saamelaisten vetäytymisestä pohjoiseen, viitataan Kirkisen artikkeliin Karjala Idän ja Lännen välissä. Artikkelin mukaan Novgorodin Lappi ulottui Laatokan pohjoisrannan Lintujärveltä Vienan Kemin leveysasteelle ja Kuolan niemellä oli Kantalahden, Muurmannin ja Turja lappi. Sitten kai oli Villi Lappi, johon nyk. Suomen lappi sijoittui.
Toisaalta joissakin lähteissä kerrotaan, että väkeä olisi muinoin siirtynyt Kantalahdesta Vienaan ja jopa alas Laatokalle asti, josta sitten väistyivät muuttoliikkeen edellä Villin Lapin metsiin. Seutuhan lienee ollut jossakin määrin tuttua, jos alue kuului Novgorodille muinoin. Pohjoisilla alueilla lienee liikuttu rajoja tuntematta, ja siksikin mietityttää, millä kielillä ovat tulleet toimeen, ja saaneet itsensä ymmärretyksi, kun jonkun tapasivat matkan varrella, tai kaupankäynnissä. Soasjärvelle ilmaantui vienankemiläinen kalastaja Nakkua, Molkojoella käytiin taistelu erään noitalappalaisen ja riistamiesten välillä. Siinä kahakassa Raappana niminen metsämies pääsi hengestään, josta saari sai nimensäkin. Hukuttaja oli saapunut Molkojärvelle Turjasta, ja muutti Jääskön ensimmäiseksi asukkaaksi. Tosin näistä tapahtumista kerrotaan kirjan mukaan muitakin versioita. Nakkuasta kertoo Kivekäs teoksessaan Kertomuksia Lapista (osa 4). Esitän ehkä kummalliseltakin kuulostavan ajatuksen, olisiko Turjasta tullut muitakin, jos vaikka Terwot sieltä tulivat. Nimittäin vanhoissa kartoissa Kantalahdessa (https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/146837/85145_0-0_fd2017-00011916.pdf?sequence=1&isAllowed=y) oli alue nimeltä Rutenice Terfcha nawolochi, kirjattiin karttoihin nimellä Torwani tai Terfcha. Sopisihan tuo vääntymään suomalaisten kielessä Tervoksi.
Vienan Kemi lienee ollut sekin laaja ja Kuzminin mukaan Vienan Kemin suurpitäjästä puhutaan asiakirjoissa 1590-luvulla, joskaan pitäjän laajuutta ei tarkoin tunneta. Kuzminin artikkelin Vienan karjalan asutushistoria nimistön valossa -mukaan Dvinskaja zemlja ilmaantui historiallisiin lähteisiin 1300-luvulta, ja luultavasti tarkoitti myöhempää Vienaa. Jopa Väinämöisenkin siellä arvellaan kasvaneen ”Vienan päällillä vesillä, ja suomenkieliset tapasivat puhua Väinäsestä, joka muuntui Dvina-joen nimestä suussa sopivammaksi. Rovaniemellähän mainitaan yksi Väinäinen.
Eli kyllä sieltä itäkairasta käsin varmaan muuttoliikettä myös oli, jos tuli etelästäkin väkeä. Kolttakieltä käsitän käytetyn paremminkin Venäjänmaalla, mutta missä oikeastaan rajat kulkivat, kun niitä ei niin tunnettu. Olisiko jotakin jäänyt elämään tulokkaiden matkassa?
Olisi mukava jos noista käytetyistä saamenkielistä tosiaan saataisiin jotakin käsitystä, vaikka aivan yleissivistykseksi.
Muitakin merkkejä on tehty koskien saamelaisten/lappalaisten mahdollista siirtymistä Kuolan niemimaalta kohti etelää (Vienaan, Ääniselle?), nykyisen Suomen ja Venäjän rajan molemmin puolin. Kuzminin kirjoituksissa kerrotaan, että Hartanovicin 2005 raportin mukaan esimerkiksi Kompakan kalmistosta löytyneiden kallojen antropologinen tyyppi vastaa Kuolan niemimaan saamelaisten kalloja. Kopakka lienee sijainnut Rukajärven pogostassa, ja sieltä lähtivät johonkin aiemmin mainitut Karppa-lappalainen, poika Matjuska sekä Ivaska Koivupää ja Bojarinka-lappalainen.
Metsälappalaisten liikkeistä Kuzmin raportoi Lazar Muromalaisen elämänkertatietoa ja kertoo lappalaisten lähteneen Ääniseltä ja Karjalan kannakselta 1200 - 1300-luvuilla kohti pohjoista, Vienaan. Sieltä heitä Myllerin mukaan työnsivät karjalaiset kohti sisämaata 1400-luvulla, ja samalla lienevät käyneet kauppaa ruotsalaistenkin kanssa.
Aiemmin mainittu Molkojärven asukas lienee ollut Enbusken Lapinmaan maaoikeudet tekstissä sivulla 145 mainittu Vuolli-lappalainen, joka perimätiedon asutti ensin Molkojärven ja sitten Kelontekemän. Enbusken mukaan Pullilla oli sekä Molkojärvellä että Enontekiöllä veromaita. Enbuske epäilee Vuolli-lappalaisen liittyneen Ryssän (kirjoitettu isolla, oliko kuitenkin venäläistä alkuperää koska muistakin venäjän suvuista puhuttiin, esim Kemijokivarren Kauko/-nen?) sukuun, ja toteaa, että 1730-luvulla sanottiin Ryssän suvun olleen ”aito lappalainen”. Eli tuliko idästä, Vienasta tai Kantalahdesta? Tuon suvun arvellaan liittyvän Pullin ja Päiviön sukuihin. Lisäksi arvellaan, että Kittilän Ryssä olisi ollut Kemin emäpitäjän Ilmolan Ryssän suvun eräjärville tulleita jälkeläisiä. Perimätiedon mukaan olivat ”noidan jälkeläisiä”. Enbusken mukaan liekö ollut Kemin lapin veroluettelossa 1558 – 1574 mainittu Henrik Akiensson.
Kivelän Kertomuksia lapista -teoksessa (osa 4 sivu 48) kerrotaan Uimaniemessä ja Unarissa asuneen Aikasarrio-sukua olleita saamelaisia, jotka pappi kirjasi Sodankylän ensimmäiseen rippikirjaan Kallats-nimisen Uimaniemessä ja Luusua-nimisen Unarissa. Taitaapa Kivelä todetakin, että Aikasarriat olivat todennäköisesti Vienasta tulleita. Tämän vahvistaa Enbuske kun kirjasi, että Castrenin matkakertomuksessa 1838 kerrotaan oppaansa Erkki Peltovuoman laulaneen kalevalaisia runoja ja Peltovuoma oli tiennyt kertoa esi-isänsä Aikasarrian tulleen Peltojärvelle 1570-luvulla Venäjän puolelta. Enbuske kertoo samoin Sodankylässä olleen vahvan karjalaisen elementin nimistössä ja epäilee syyksi tiiviitä yhteyksiä Karjalaan / itään. Lisäksi Sodankylän saamelaisnimen Sovan taustalla lienee itäruijalainen ”taruhenkilö” Tsoavva.
Tästä sen enempää, sulautuivat joukkoon. Voisiko olla murteissa merkkejä, joka kieltä paremmin tuntee.
:)Omien sukujuurieni osaltakin tiedän ainakin kaksi epäiltyä siirtymistä Kuolajärven, Kuusamon suunnalta Jukkasjärven seudulle: Kuhmitsa - Kuhmuinen; Pitkä - Kuhkki, Lango. Kuhmuinen vieläkin vankka saamensuku, Lango alkaa hiipua (ainakin nimenä).
Onko joku suomalainen suku sekaantunut saamelaisiin epäilee J. Mäkitalo....ei epäilystäkään. Todennettuna kuitenkin lähinnä erään pororuton (n. 1750) jälkeen raitiolappalaisiksi (rengeiksi, piioiksi) siirtyneiden perheiden ja paikallisten (Övre Tengeliö, Rovaniemi, Kolari ym.) välillä. Paikallisten sukujuuretkin olivat luultavasti saamentaustaisia. Tri Erkik Wahlbergin sanoi, että eivät ne saamelaiset tänne mistään tulleet, ne olivat olleet täällä aina. Olen havaitsevinani joissakin kirjoituksissa tietynlaista "raivaajahenkeä".
Niinhän se tuntuisi kummalliselta jos lapinkulkijat olivat kumpuja asuttaneet ja sitten hävisivät kuin taikaiskusta kun uudisasukkaat kirjattiin asiakirjoihin. Tahtoisin uskoa, että asia ei olisi aivan näin mustavalkoinen.
Kummallista kuinka Kemijokivarteen asettuneet "uudisasukkaat" todistelivat ikiaikaisia kala- ja eräoikeuksiaan jo varhain. Myös nimien osalta voisi olettaa, että olivatkin lappalaisia ja asettuivat viljelemään maata. Jos nyt samankaltaisia nimiä mainitaan itärajan takana lappalaisina (Bojarinka-Bojar-Bajar-Pajari ja Koivupää vrs. Valkeapää), niin saattoivatko Suomen metsiin ja jokivarsiin asettuessaan, asiakirjoissa tulla nimetyiksi uudisasukkaina. Lisäksi myös pohjoinen suunta houkuttelee arvailemaan joidenkin sukujen tulosuuntia, esim. Korva. Steenin kirjassa Kautokeinoslekter (sivu 108) on kirjattuna, että Kautokeinossa mainitaan vanha sukunimi Korvatus jo 1400-luvun lopulta. Nimen alkuperä ja merkitys on tuntematon. Kautokeinossa nimi on kirjattu vaihtelevasti Korwatus, Gorwatus, Korfwatus, Corvatus, Gaarwatus, Gaarvatus ja Korvatus. Enontekiöllä nimi oli muodossa Corvitus. Toinen suku Hotti-Åtama Saittajärven kalapaikoilla, joka lienee Koivukylästä siirtynyt Kittilän perukoille, ja Koivukylässähän oli kotakylä perimätiedon mukaan muinoin. Edelliseen liittyen Hotarinlampi lienee jossakin lapissa myös. Samoin Tervojen tai Tarvasten tulosuuntakin voisi olla pohjoinen. Tai Kemijokivarren Stor-Henrik Maikkilassa, löytyikö vastaava Pieni eli Lille muinaisesta Varangista. Sinne nimittäin matkasi Alatorniolta eräs Aleksanteri kalastajaksi 1800-luvulla.
Edelliset ovat aivan arvausta, ja jos jollakin on faktaa (puolesta tai vastaan) tiedossa, niin se kiinnostaa oikean tiedon kokoamisessa.
Kielentuntijat ja -tutkijat varmaan osaavat selittää kuinka paikannimet muodostuvat ja jäävät elämään. Peräpohjolan seutuvilla on hyvin paljon paikannimiä, joiden arvellaan syntyneen saamelaisten toiminnassa seudulla. Jos nyt olisi käynyt niin, että yhtäkkiä uudisasukkaat valtasivat seudut, eikä ketään "entistä" jäänyt jäljelle, miksi olisivat jatkaneet nimistön käyttöä, joka siihen aikaan oli oikeastaan ehken vasta muodostumassa.
Jokaisen lapinkylän alueella näyttäisi alustavasti ehtineen kehittyä oma saamelaismurteensa, eli monisatavuotinen tausta niillä vähintään siellä oli jo suomalaisten saapuessa.
Naapurimurteiden puhujat kuitenkin ymmärsivät toisiaan, kuten ymmärtävät nykysaamelaistenkin osalta - saame muodostaa kielijatkumon, jossa kovin jyrkkiä kielirajoja ei olekaan, vaan vähittäistä muutosta niin, että aina kaukaisemmat murteet ovat vaikeammin ymmärrettäviä. Samanlainen tilanne on epäilemättä vallinnut myös vuosisatoja sitten, kun saamea puhuttiin paljon etelämpänäkin Suomessa ja Karjalassa.
Varmaankin ainakin lapinkylien "päällysmiehet" ovat osanneet myös veronkävijäin kieliä auttavasti; ties vaikka joku verottajistakin olisi osannut saamea.
Paikannimien ja murresanojen äänneasun perusteella voidaan sitten yrittää kartoittaa eri saamelaismurteiden puhuma-alueita. Jyrkkiä rajoja ei maastossa aikaisemmin ole tietenkään ollut, mutta elinkeinojen kannalta tärkeät paikat kuten järvet ja joet on toki jaettu eri lapinkylien nautintamaiksi. Siinä mielessä muinainen "kieliraja" tai "murreraja" voidaan hahmottaa, vaikkakin todellisuudessa toki hyvin katkonaisena.
"Uudisasukkaissa" eli lapinkylien alueille tulevissa muukalaisissa on varmaankin ollut sekä lähialueilta tulleita muuttajia (esim. nälänhätä ajoi ihmisiä liikkeelle) että kaukaisempia; viimemainittuja voidaan 1500-luvulta alkaen jossain määrin todentaakin etelästä tulleiksi. Mitään keinoa ei kuitenkaan ole todentaa kaikkia tulijoita, vaan suomalaisia ja karjalaisia on voinut asettua osaksi lapinkylän yhteisöä ja lappalaistua. Vain DNA (erityisesti isälinjat, joissa päästään suureen tarkkuuteen) voi enää paljastaa tällaiset tulokkaat. Valitettavasti lappilaiset ovat tehneet hyvin vähän DNA-testejä.
Hieman eri asia sitten ovat talollisen veroa maksavat, erotuksena lapinveroa maksavista. Vuoden 1673 jälkeen veromuoto paljastaa suomalaiset tulokkaat, mutta 1763 tämä ero hävitetään siirtämällä kaikki lapinveroltakin tilallisiksi veronmaksajiksi (paitsi oikeasti liikkuvaiset poropaimenet). Mutta siinä vaiheessa tulijoiden lähtöalue onkin jo helpompi selvittää dokumenteista.
Markku Pelttari
12.08.18, 12:02
Outika kirjoitti "- Kuzminin artikkelissa kerrotaan Tegengrenin tutkimuksesta vuodelta 1952, jonka mukaan vuonna 1589 Rovaniemellä asui 14 verovelvollista lappalaista. En osaa löytää sieltä asiakirjoista lappalaisia tuohon aikaan. Rovaniemi linee ollut vielä venäläisen verotuksen alaisena tuolloin ja sijoittuukin asiakirjoissa Villiin Lappiin."
Tässä Kuzminille on kyllä tullut virhe. Viitteenä olevan Tegengrenin kirjan s. 32 taulukossa kerrotaan Kemin Lapin kylien manttaalit vuosina 1555 - 1598. Tuo mainittu luku 14 koskee Sodankylää, ei Rovaniemeä. Rovaniemihän ei edes kuulunut Kemin Lappiin, vaan Kemin pitäjään. Tegengrenin mukaan v. 1588 Kemin Lapissa oli 95 veroa maksavaa lappalaista, joista 28 verotettiin Ruotsiin, Tanskaan ja Venäjälle, 54 Ruotsiin ja Venäjälle sekä 13 Ruotsiin. Kemin pitäjä kuitenkin lienee ollut täysin Ruotsin hallinnassa.
Matti Lund
12.08.18, 13:51
Outika kirjoitti "- Kuzminin artikkelissa kerrotaan Tegengrenin tutkimuksesta vuodelta 1952, jonka mukaan vuonna 1589 Rovaniemellä asui 14 verovelvollista lappalaista. En osaa löytää sieltä asiakirjoista lappalaisia tuohon aikaan. Rovaniemi linee ollut vielä venäläisen verotuksen alaisena tuolloin ja sijoittuukin asiakirjoissa Villiin Lappiin."
Tässä Kuzminille on kyllä tullut virhe. Viitteenä olevan Tegengrenin kirjan s. 32 taulukossa kerrotaan Kemin Lapin kylien manttaalit vuosina 1555 - 1598. Tuo mainittu luku 14 koskee Sodankylää, ei Rovaniemeä. Rovaniemihän ei edes kuulunut Kemin Lappiin, vaan Kemin pitäjään. Tegengrenin mukaan v. 1588 Kemin Lapissa oli 95 veroa maksavaa lappalaista, joista 28 verotettiin Ruotsiin, Tanskaan ja Venäjälle, 54 Ruotsiin ja Venäjälle sekä 13 Ruotsiin. Kemin pitäjä kuitenkin lienee ollut täysin Ruotsin hallinnassa.
Sekaannusten ja spekulaatioiden välttämiseksi tässä paketti Ruotsin kruunun Kemin Lapin verotuksen 1580-88 avaamiseksi otolliselle mielelle:
Materiaalia Ruotsin kruunun vuosien 1580-88 Kemin Lapin verotukselle (linkitty iiläiseen tapaan):
Nide vuosilta 1580-88:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657717
Alku vuodesta 1580:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657719
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657721
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657723
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657725
Vuosi 1580:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657727
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657729
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657731
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657733
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657735
1582-1581
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657737
Vuosi 1581:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657739
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657741
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657743
Vuoden 1582 alku:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657745
Vuosi 1582, määrät:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657746
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657748
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657750
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657752
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657754
Kuitit:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657760
Vuosi 1583:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657762
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657764
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657766
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657767
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657769
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657771
Verotetut 1583:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657773
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657775
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657776
Vuoden 1583 turkiskaupat ja kuitit:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657778
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657780
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657782
.............................................
Vuoden 1584 alku ja kantomäärät:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657784
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657786
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657788
Vuosi 1584 verotetut:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657792
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657794
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657796
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657798
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657800
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657802
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657804
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657805
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657807
.............................................
Vuosi 1585 verotetut:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657823
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657825
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657715
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657827
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657829
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657831
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657833
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657835
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657839
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657841
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657845
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657847
.............................................
Vuoden 1587 alku ja määrät:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657850
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657852
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657854
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657858
Vuoden 1587 Kemin Lapin verotetut:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657860
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657862
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657864
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657866
.............................................
Vuoden 1588 Kemin Lapin verotetut:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657874
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657876
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657878
.............................................
Terv M Lu
Kiitos kärsivällisestä ohjauksesta. Kiitos paljon tarkennuksesta koskien Tegengrenin tutkimusta. Alkuperäistä en olekaan nähnyt, ainoastaan tuon maininnan Kuzminin artikkelissa. En tosin ole ko. vuodelta löytänyt maakirjatietojakaan.
Suuret kiitokset noista arvokkaista linkeistä lapinveroluetteloihin. Muinaisissa verotus ym asioissa onkin vielä paljon opittavaa, ja oikeastaan juuri tästä syystä vielä pohtisin seuraavaa. Lähinnä nyt seuraavassa siteeraan Enbusken teosta Vanhan Lapin valtamailla. Enbuske kirjoittaa, että Vienan puolella oli useita pieniä lapinkyliä ja Kemin Lapin varhaishistorian kannalta on mielenkiintoista, että Vienan Lapissa oli karjalaisten omistamia maita ja vesiä, jo sydänkeskiajalta lähtien ja nämä maksoivat Lapin tuloistaan veroja jo vuodesta 1200 Novgorodille, jonka maihin kuuluivat myös Kuolan ja Varangin rannikko. Maanselän, Kitkan, Kuolajärven ja Inarin linja oli osa Novgorodin Villiä Lappia. Sittemmin 1400-luvulla venäläisen veronkannon kohteena olivat enää Kemin lapinkylät ja verottajat tulivat Vienan suunnasta. Eteläisin Kemin Lapinkylistä oli Maanselkä ja sieltä olikin yhtä pitkä matka Tornioon ja Vienan Kemiin.
Karjalaisten asutus lienee vanhin pysyvä talonpoikaisasutus Kemijokilaakson sisämaassa, ja Enbusken mukaan karjalaiset lomittuivat saamelaisten kanssa asumaan samoja tienoita, ja he myös asuivat vanhan saamelaisperäisen väestön kanssa. Yhteiselo lienee ollut erittäin rauhaisaa, ja Enbuske arvioi, että verotus- ja alistussuhteen seurauksena Kemin varhaiset karjalaisasukkaat saivat myös Suomen metsistä eräjärviä ja eränkäyntimaita nautintaansa pohjoisempana Kemijokilaaksoa ja Ounasjokilaaksossa.
Enbuske lisäksi kertoo, että vanhaa saamelaisperäistä kantaväestöä asutti Tornion- ja Kemijokilaakson jokivarsimaisemia keskiajalla ja vielä 1500-luvulla, mutta vähitellen hekin omaksuivat valtaväestöksi muuntuneen kulttuurin piirteet. Rippeitä vanhasta kulttuurista tosin löytyi vielä Tervolan Lapinniemen (perimätietona lisäksi Koivukylän ja Ylikylän kotakylät), Jaatilan ja Muurolan seudulta, sekä Ounasjoen Nivankylän seutuvilta. Kemijoen yläjuoksu Korkalosta eteenpäin oli vielä 1500 -luvun saamelaisperäisen asutuksen aluetta. Lapin ja Pohjan asukkaat ovat omaksuneet porojenhoidonkin jossakin määrin koska Olaus Magnuksen porokuvaus ajoittuu 1500-luvun alkuun kun hän on kirjannut Lapin ja Pohjan asukkailla olleen kesytettyjä poroja 10, 15 ja jopa 500 poroa. Samassa Enbusken teoksessa avataan tätä laajemminkin, eli poroja paimennettiin selvästi lampaiden tapaan laitumilla ja tuotiin yöksi karjapihan tapaiselle paikalle suojaan.
Eli useissa teoksissa mainitaan lappalaiset ja saamelaiset myös Peräpohjolassa ja Pohjassakin, ja oikeastaan vielä on epäselvänä se, minne nuo jokivarressa mainitut lapinasukkaat kirjattiin. Ymmärrän sen, että lapinveroa maksavat on kirjattu omille listoilleen mm. Kittilään, Peltojärvelle, Sompioon, Sodankylään ja Keminkylään jne, eli pitäisikö nuo edellä mainitut jokivartiset löytää ko. listoilta? Löytämäni asiakirjat alkavat 1540-luvulta, eli yltävätkö asiakirjat tuolle ajalle.
Lisäksi siihen toivoisin valistusta siihen, onko ylipäätään mahdollista, että karjalaisissa olisi ollut mukana alkuperältään metsälappalaisia, jotka sopeutuivat talollisiksi runsaiden lohiapajien äärelle Kemijokivarressa?
Terveiset tarinoiden kylästä
Markku Pelttari
13.08.18, 07:16
Ei ole tosiaan verotustietoja vuodelta 1589 eikä tätä vuosilukua ole myöskään Kuzminin mainitsemassa lähteessä eli Tegengrenin taulukossa. Kuzmin on jotenkin ekstrapoloinut luvut vuosilta 1587, 1588 ja 1591.
Minne Korkalon eteläpuoliset saamelaiset oli kirjattu? Vahtola toteaa kirjassa Rovaniemen historia (s. 148): "Lappalaisia ei mainita asiakirjoissa, koska heitä lienee täällä lapinrajan eteläpuolella ollut niin vähän, ettei kruunu ollut heistä kiinnostunut veronmaksajina. Suomalaisen asutuksen vahvistuessa lappalaisia häädeltiin pois, osa omaksui suomalaiset elintavat, osa avioitui suomalaisten kanssa ja toimi renkeinä ja karjanhoitajina ja erityisesti poronhoitajina sitten, kun suomalaiset omaksuivat poronhoidon."
Matti Lund
14.08.18, 10:44
Onhan ne välistä hiukan outoja nämä määritelmät asiaan vihkiytymättömillä. Enpä olisi heti tietänyt, että Wikipedian kartan mukaan Utsjoki kuuluu Tornion Lappiin!
Itse saamelaislähtöiseen paikan- ja henkilönimistöön pitäisi keskittyä, mutta jotta sille tasolle päästäisiin, pitäisi muutama asiaankuuluva seikka ensin mielessä paremmin kirkastaa.
Varmaankin jotkin sanat ovat merkitykseltään aika suurpiirteisiä vihkiytyneillekin, ja akateemisille tutkijoillekin, joilta vaadittaisiin käsitteiden käytön selkeyttä ja ehdottomasti sitä, etteivät kategoriat sekaannu keskenään.
Luvalla sanoen perinteinen historiankirjoitus käyttää näitä sanoja erittäin löperösti.
Lisäksi käytämme keskustelussamme sellaisia tutulta kuulostavia käsitteitä kuin valta, valtio ja verotus aikakausilta, joilla ei ollut oikeastaan mitään mainittavia maan kattavia valtio- ja virkamiesrakenteita, vaan ainoastaan henkseleitään paukuttelevia ruhtinaiksi itseään luulevia muita varakkaampia maanomistajia, jotka pitivät jonkinlaista hovia, mutta eivät kyenneet kantamaan veroja läheskään koko siltä alueella, jonka valtiaiksi olivat julistaneet eiväkä kyenneet käytännössä mitenkään suojelemaan niitä asuttajia, jotka he olivat julistaneet alamaisikseen. Sellainen valta on sangen kapeaa, katteetonta ja itse asiassa sen uhoa saattoi ylläpitää lähinnä pelottelemalla vihollisilla ja harjoittamalla ajoittaista terroria alamaisiksi julistettuja kohtaan.
Tässä on esimerkkinä vuoden 1576 Ruotsin kruunun veronkannon otsikointi, josta nähdään missä määrin kustakin jäljempänä ilmenevästä Lapinkylästä on veroparselleja verotettavilta kannettu. Se näyttää vaihtelevan huomattavasti kylittäin, mikä tarkemmin sitä seuraavasta luettelosta ilmenee, mutta kullekin verotettavalle on asetettu sama haukimäärä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657592
"Thesse Lapp giöra både
till Rýdzssn till Súer
rige theris skatt - for
wthn Inarr bý giör till
Norìge och Súerige"
Toisin sanoen nämä (103 kpl) "lapit suorittavat veronsa venäläiselle ja Ruotsille ja sitä paitsi Inarin kylä Norjalle ja Ruotsille".
Vaikuttaa siltä, että on ollut satakunta verotettavaa alueella, jonka raamiin mahtuu monta Hämettä ynnä muuta.
Luultavasti kylän alueen käsitteeseenkin on tässä suhtauduttava venyvällä varauksella, mutta näissä toistuvat samat tutut kylänimikkeet.
Huomiota kiinnittää se, ettei voudilla näytä olevan muuta hajua venäläisten kantamasta verosta, kun että sellaista on suvaittava, jos jotkut verotettavat ovat hänelle kertoneet, että venäläinen on häntä verottanut ja majesteetti on ohjeistanut, ettei siitä tarvitse suuremmin välittää.
Kun sitten tutkitaan 1580 -luvun verotettavia, voidaan mm. panna merkille, että venäläiset ovat tappaneet muutamia näitä verotettavia (ilmenee mm. niteessä 4987), mutta ruotsalaiset eivät. - Mistä tällainen viestii? - Miksi aunuslaiset ja vienalaiset turkiskeisarit tappaisivat retkueensa tielle osuneita rikkautensa lähteen tuottajia noin vain? - Tuskin tapaturmaisesti, vaan luultavasti, koska eivät ole onnistuneet verottamaan heitä ja ovat katsoneet, että ne ovat tulleet alamaisemmiksi viholliselle, eli Ruotsin kruunulle (oli menossa se 25:n vuoden sota joka päättyi ns. Täyssinän rauhaan).
Täten uskon, ettei enää Vaasa -aikana kaikkia niitä, jotka ovat olleet näiden kameraalisten tilikirjojen mukaan Ruotsin kruunun verottamia lappalaisia, ole venäläisten toimesta onnistuttu verottamaan. Varmaan hyvin hataralla pohjalla se on ollut aikaisemminkin, koska on ollut muutamia kymmeniä verotettavia niin laajassa tiettömässä erämaassa. Siellä on muuten helppoa piileskellä veronkantajaa, mutta turkikset on kyllä joskus jollekin myytävä, jos niillä haluaa vaurastua. Näyttää siltä, että Vaasa -hallinto, vaikka sekin on ollut erittäin hatara, on ollut huomattavasti kattavampi ja tehokkaampi kuin venäläisten "järjestelmä".
Mitä vielä tulee vuoden 1589 verotukseen, on yhtä mahdollista, että se on estynyt olosuhteiden pakosta, mutta ei ole vielä suoraan tuomittava Tegengrenin toteamusta lähteettömäksi tai toista vuotta tarkoittavaksi. Vaikuttaa siltä, ettei VA:n / KA:n vanhoista nidesarjoista löydy vuotta 1589, muttei voida sulkea pois sitä, että Riksarkivetissa saattaisi olla jokin nide, jossa siltä vuodelta löytyisi tietoa.
Pitäisi esimerksisi selvittää, että jos jotain listaa löytyisi niiltä Riksarkivetin Norrbottenin läänin niteiltä, joissa on muun Lapin veronkanto, eli Uumajan, Luulajan, Piitimen, Kalixin ja Tornion Lappien veronkantotietoja.
Terv M Lu
Matti Lund
14.08.18, 16:24
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657592
Tässä vielä kannattaa kiinnittää huomiota, mitä veroparselleja on ollut voutia lähinnä ja mitä se kertoo lappalaisten elinkeinonharjoittamisen suuntauksesta:
"Mårder, gråschinn, räffůer, Bäffrer, wttrar eller andre skinn"
eli erikseen mainitaan näädän, oravan, ketun, majavan ja saukon nahat ja sitten tulee ynnä muut (täten kai peurannahat kuulunevat vain ynnä muihin, vaikkakin kantomäärien erittelyn mukaan ne muodostivat kolmanneksi lukuisimman ryhmän)
---
...
Luultavasti kylän alueen käsitteeseenkin on tässä suhtauduttava venyvällä varauksella, mutta näissä toistuvat samat tutut kylänimikkeet.
----
Terv M Lu
Jaskan kielipaketti on valtaisan tuhti, jossa on paljon sulattelemista.
Huomiota heti alussa kiinnittää Kemin Lapin alueen määritys kartan avulla ja sen jakautuminen ainakin kolmeen toisistaan erottuvaan murrealueeseen.
Jaskalle voisikin ehdottaa vielä sen perusteiden täsmennystä.
Miten on selitettävissä, että alueen määritys kulkee ja kiertelee Rovaniemen koillispuolelta niin kuin se kulkee?
Rovaniemen vuotuisvero- tai kymmenysluetteloista en oikein osaa hahmottaa tämän kiertoliikkeen syitä?
Kuinka luontevasti murresektorit suhtautuvat hallinnollisiin kylänimikkeisiin?
Itä-länsi -suunta näyttää olevan kahdella tavalla merkitsevä tekijä: johtunee paljolti siitä, mistä asuttajien esi-isät ovat lähtöisin ja ovat kuitenkin melko pysyvästi asettuneet, kun sellaiset kielelliset sektorit ovat jääneet eivätkä oli täysin sekoittuneet "mössöksi", josta ei saisi selkoa.
Mihin historian aikaan aluemääritys soveltuu?
Kun verotettavia oli näissä kylissä esim. vuonna 1576 kaikkiaan 103 kappaletta, mitä voidaan sanoa koko väestömäärästä niissä? - Eli mikä on mahtanut olla ruokakuntien keskimäärä?
On ollut tutkimuksen mukaan kolme erottuvaa murrealuetta, vaikka esimerkiksi 1500 -luvulla, jolloin keminsaamea on vielä puhuttu, väkeä ei ole riittänyt kuhunkin alueeseen kuin muutama sata ja johonkin pienimpään tuskin sataakaan? - Niinkö?
Terv M Lu
Markku Pelttari
14.08.18, 20:35
Tegengrenin teosta lukiessa löytyi Matti Lundin kaipaamat arviot väestömääristä. Tegengren on käyttänyt ruokakunnan suuruutena keskimäärin 5,5 henkilöä, joka hänen mielestään on yläkanttiin, mutta perustelee asiaa sillä, että ruotsalainen Gunnar Hoppe on käyttänyt tätä lukua arvioidessaan Ruotsin Lapin väestömääria. Näin päätellen Tegengrenin mukaan Kemin Lapin kokonaisväestömäärä 1500-luvulla oli korkeintaan 600 henkilöä. Hoppen laskujen mukaan v. 1601 Tornion Lapissa asui 530 henkeä, Luulajan Lapissa 920 henkeä ja Piteån Lapissa 950 henkeä, siis lappalaista. Kuolan niemimaalla edelleen Tegengrenin mukaan on asunut usean vuosisadan ajan 1800 - 2000 lappalaista.
Markku Pelttari
14.08.18, 20:53
Tuota Tegengreniä kun olen siteerannut, täytyy laittaa lähdeviite esiin.
Helmer Tegengren: En utdöd lappkultur i Kemi lappmark, studier i Nordfinlands kolonisationshistoria, Åbo Akademi, Åbo 1952
Outika kirjoitti "- Kuzminin artikkelissa kerrotaan Tegengrenin tutkimuksesta vuodelta 1952, jonka mukaan vuonna 1589 Rovaniemellä asui 14 verovelvollista lappalaista. En osaa löytää sieltä asiakirjoista lappalaisia tuohon aikaan. Rovaniemi linee ollut vielä venäläisen verotuksen alaisena tuolloin ja sijoittuukin asiakirjoissa Villiin Lappiin."
Tässä Kuzminille on kyllä tullut virhe. Viitteenä olevan Tegengrenin kirjan s. 32 taulukossa kerrotaan Kemin Lapin kylien manttaalit vuosina 1555 - 1598. Tuo mainittu luku 14 koskee Sodankylää, ei Rovaniemeä. Rovaniemihän ei edes kuulunut Kemin Lappiin, vaan Kemin pitäjään. Tegengrenin mukaan v. 1588 Kemin Lapissa oli 95 veroa maksavaa lappalaista, joista 28 verotettiin Ruotsiin, Tanskaan ja Venäjälle, 54 Ruotsiin ja Venäjälle sekä 13 Ruotsiin. Kemin pitäjä kuitenkin lienee ollut täysin Ruotsin hallinnassa.
Kuzmin kirjoittaa sivulla 76 näin:
"Samoin kuin 40 vuotta varhaisempi valvontakirja, asiakirja vuodelta 1591 kertoo, että vuosina 1589–1591 ruotsalaisten kanssa käydyn sodan, ns. pitkän vihan (1570–1595), seurauksena kaikki asiakirjassa mainitut lapinkylät oli taas tuhottu (MPIK: 325). Kuito-ozero-nimisestä lappalaisasutuksesta on tietoja myös Lapin pogostain valvontakirjassa vuodelta 1597. Siitä saamme tietää, että Kuittijärven seudulla muistettiin ennen vuoden 1589 hävitysretkeä asuneen 33 lappalaista, jotka olivat joko saaneet surmansa tai paenneet muualle, mutta nyt viisi henkilöä oli palannut takaisin (IK I: 214–215).
Alueella on siis ollut varsin huomattavan kokoinen lappalaisasutus. Samaan aikaan esim. nykyisen Kuusamon alueella sijainneessa Maaselän lapinkylässä oli 6 verovelvollista lappalaista, mutta Inarissa 32 ja Rovaniemellä 14 (Tegengren 1952: 32). Metsä-Lappiin kuuluva Kuitozero-niminen lapinkylä (”Kuittijärvi”) mainitaan vielä tsaari Mihail Romanovin Villi-Lapin asukkaille osoittamassa käskykirjeessä vuodelta 1620 (Pöllä 1996: 154) ja valituskirjassa vuodelta 1624 (RGADA 1624)."
Itse tutkimus löytyy täältä:
https://www.sgr.fi/susa/94/kuzmin.pdf
Matti Lund
15.08.18, 00:08
Tegengrenin teosta lukiessa löytyi Matti Lundin kaipaamat arviot väestömääristä. Tegengren on käyttänyt ruokakunnan suuruutena keskimäärin 5,5 henkilöä, joka hänen mielestään on yläkanttiin, mutta perustelee asiaa sillä, että ruotsalainen Gunnar Hoppe on käyttänyt tätä lukua arvioidessaan Ruotsin Lapin väestömääria. Näin päätellen Tegengrenin mukaan Kemin Lapin kokonaisväestömäärä 1500-luvulla oli korkeintaan 600 henkilöä. Hoppen laskujen mukaan v. 1601 Tornion Lapissa asui 530 henkeä, Luulajan Lapissa 920 henkeä ja Piteån Lapissa 950 henkeä, siis lappalaista. Kuolan niemimaalla edelleen Tegengrenin mukaan on asunut usean vuosisadan ajan 1800 - 2000 lappalaista.
Kemin Lapin verotettavien määrä näyttää olleen hienoisessa laskussa 1500 -luvun puolivälistä 1600 -lukua kohti. Kun tuossa vuoden 1576 luettelossa on 103 verotettavaa, niin vuoden 1594 luettelossa on 93 verotettavaa.
Jotain vertailua voidaan tehdä koko Lapin verotuksesta mm. Heikki Kirkisen tutkimuksesta: Karjala Idän Ja Lännen Välissä(Heikki Kirkinen 1970)
Se miten ja keitä venäläiset ovat Kemin Lapissa verottaneet ennen vuotta 1624 on nähtävästikin täysin mielikuvituksen ja melko sokean uskon varassa, koska sitä ennen ei Novgorodista ole säilynyt mitään kameraalisia asiakirjoja lapinverotuksesta (Kirkinen s. 38).
Vuoden 1624 veroluettelosta Kirkinen on summannut ns. Villin Lapin väestöarvion Novgorodin hallitsemalla alueella:
Muurmannin Lapissa yhteensä 102 miestä (siinä on Inari mukana 28 miehellä)
K:n mukaan vastaa noin 500 hengen asukasmäärää.
Kantalahden Lappi yhteensä 47 miestä (siinä on Maaselästä mukana 10 miestä)
K:n mukaan vastaa noin 250 hengen asukasmäärää.
Turjan Lappi yhteensä 156 miestä
K:n mukaan vastaa noin 800 hengen asukasmäärää.
Yhteensä 305 miestä
Kemin Lappi 1500 -luvun lopulla 90 miestä
Yhteensä 395 miestä
Kirkinen olettaa, että kun asiakirja on tehty melko pian sotien jälkeen, se kuvastaa hieman pienempiä määriä, mitä on ollut ennen sotia.
(Kirkinen s. 39)
Siis Kemin Lappi on vedetty tähän vertailuun mukaan Ruotsin kruunun lapinveroluetteloiden määrien mukaan.
Näin äkikseltään en osaa ottaa vähäisintäkään kantaa siihen, miten Novgorodin Inari ja Maaselkä suhtautuvat Ruotsin kruunun vastaaviin verotuskyliin Inariin ja Maaselkään, eli voidaanko puhua siitä, että Novgorod olisi verottanut 38 asukasta, jotka olisivat asuneet Ruotsin Kemin Lapin alueella eli Täyssinän rauhan rajan länsipuolella?
Lisäksi Kirkinen summaa arvion koko Ruotsin kruunun Lapin verotuksesta vuonna 1594, jolta on ollut käytettävissä luettelot kaikista kantopiireistä, ja se summa on 367 miestä.
Noista Kirkisen arvioistahan voidaan summata Novgorodin hallitseman alueen Lapinkylien vastaavaksi koko lappalaisväestömääräksi vuonna 1624: 500+250+800 = 1550 henkeä.
Kirkisen käyttämäksi kertoimeksi saadaan 1550/305 = ~5,1
Tegengren näyttäisi käyttäneen Kuolan niemen lappalaisväestömäärän arviossa paljon korkeampaa kertointa kuin Kirkinen ja selvästi korkeampaa, mitä itse käytti Ruotsin kruunun lapinkylien väestöarvioon.
Terv M Lu
Jaskan kielipaketti on valtaisan tuhti, jossa on paljon sulattelemista.
Huomiota heti alussa kiinnittää Kemin Lapin alueen määritys kartan avulla ja sen jakautuminen ainakin kolmeen toisistaan erottuvaan murrealueeseen.
Jaskalle voisikin ehdottaa vielä sen perusteiden täsmennystä.
Miten on selitettävissä, että alueen määritys kulkee ja kiertelee Rovaniemen koillispuolelta niin kuin se kulkee?
Rovaniemen vuotuisvero- tai kymmenysluetteloista en oikein osaa hahmottaa tämän kiertoliikkeen syitä?
Kemin Lapin rajat perustuvat historiallisissa lähteissä mainittuihin rajapaikkoihin, jotka on lähes kaikki onnistuttu hyvällä varmuudella paikantamaan - vain jos paikan nykyinen nimi on erilainen, on rajan kulku epävarmempi. Matti Enbuske käsittelee näitä laajasti teoksessaan Vanhan Lapin valtamailla (2008).
Kuinka luontevasti murresektorit suhtautuvat hallinnollisiin kylänimikkeisiin?
Itä-länsi -suunta näyttää olevan kahdella tavalla merkitsevä tekijä: johtunee paljolti siitä, mistä asuttajien esi-isät ovat lähtöisin ja ovat kuitenkin melko pysyvästi asettuneet, kun sellaiset kielelliset sektorit ovat jääneet eivätkä oli täysin sekoittuneet "mössöksi", josta ei saisi selkoa.
Murteiden puhuma-alueita ei vielä ole varsinaisesti päästy selvittämään, kun murteiden välisiä erojakin olen vasta kartoittamassa. Kielennäyte on nimetty sen lapinkylän tai kunnan mukaan, jonka alueella näyte on kirjattu muistiin.
Tässä vaiheessa voi sanoa vain sen, että eri lapinkylien alueelta tavoitetut murrenäytteet olivat erilaisia, joten kieliyhteisö todennäköisimmin oli yhden lapinkylän väki (epätodennäköisempää olisi, että kieliyhteisö olisi muotoutunut jotenkin epäkohdikkain hallinnollisen yhteisön kanssa). Paikannimistössä yleisten elementtien (kuten murista ~ murusta) perusteella murrerajat ovat kulkeneet ainakin melko lähellä lapinkylien rajoja - toki vielä voi löytyä sellaistakin nimistöä, joka tietyssä paikassa osoittaa, ettei siellä murreraja olekaan seurannut lapinkylien rajaa.
Mihin historian aikaan aluemääritys soveltuu?
Lapinkylien rajat ovat muuttuneet vain vähän vuosisatojen kuluessa, ja tarkat rajapaikat tunnetaan 1600-luvun lopulta lähtien.
Kun verotettavia oli näissä kylissä esim. vuonna 1576 kaikkiaan 103 kappaletta, mitä voidaan sanoa koko väestömäärästä niissä? - Eli mikä on mahtanut olla ruokakuntien keskimäärä?
Tästä on historioitsijoilla ollut erineviä käsityksiä... Enbuske lienee yksi tuoreimmista katsauksista tähänkin aiheeseen. Kielentutkimuksen kannalta asia ei ole niin olennainen.
On ollut tutkimuksen mukaan kolme erottuvaa murrealuetta, vaikka esimerkiksi 1500 -luvulla, jolloin keminsaamea on vielä puhuttu, väkeä ei ole riittänyt kuhunkin alueeseen kuin muutama sata ja johonkin pienimpään tuskin sataakaan? - Niinkö?
Muutama sata riittää hyvin elinvoimaiseksi kieliyhteisöksi esim. Siperian tundran ja taigan metsästäjä-keräilijöiden kohdalla. Mitä harvempi asutus ja pienempi väkiluku, sitä pienempiä kieliyhteisötkin ovat puhujamääriltään. Ja niin pieni kielikin on voinut vielä jakautua useisiin murteisiin, jos levittäytyminen on tapahtunut riittävän kauan sitten eikä tasoittumista ole sen jälkeen tapahtunut (eli yksi hallitsevaan asemaan noussut murre ei ole syrjäyttänyt muita).
Keminsaamen murteissakin on tapahtunut sekundaarista samankaltaistumista naapurimurteiden välillä, esim. kuolajärvensaame ja savukoskensaame jakavat keskenään yhteisiä muutoksia, vaikka ne kuuluvat eri murreryhmiin (eri "kieliin"). Tällainen muutosten kerrostuneisuus kertoo myös kielimuotojen suhteellisen pitkästä ja stabiilista läsnäolosta alueella.
Matti Lund
15.08.18, 10:00
Outo ilmaisu minusta Keminsaamelaiset, ilmeisesti Kemin Lappia tarkoitetaan, laitetaanpa karttaa tietämättömille.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kemin_Lappi mahtoikohan tulla linkkiä, mutta hakekaa osooitteen avulla, jos kiinnostaa.
JM
Niin tästä kuin Jaskankaan kartasta ei ilmene yhtä lappalaisveroluetteloista erottuvaa lapinkylää, eli Peltojärveä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657606
...
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657727
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657739
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657776
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657796
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657837
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657862
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657874
...
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657903
Peltojärvi -verokylänimike näyttäisi täten olevan kaikissa verotettavien luetteloissa aikavälillä noin 1570 ja 1594.
Se on pienin kylä ja vaikka se olisi liitetty myöhemmin johonkin suurempaan nimikkeeseen, se pitäisi tulla joka tapauksessa mainituksi kameraalisten asiakirjojen tiedon perusteella.
Katson sen poisjättämisen jonkinlaiseksi tutkinnalliseksi laiminlyönniksi.
Laajaskaalaisessa historiantutkimuksessa se ei ole niin paha, mutta sukututkimuksessa tällaiset ignoroinnit juuri pyrkivät johtamaan harhaan ja aiheuttavat sukututkimusharrastajilla sekaannuksia, joista he eivät näköjäänkään kykene irtaantumaan.
Terv M Lu
Matti Lund
15.08.18, 10:58
Palaan vielä yhteen verotuslistaan, tähän:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657606
Siinä on listattu Peltojärvellä kaksi nahkaa nimellä "fjellraka".
Alempana Kittilässä nähdään"röödräff".
Alempi nimike viittaa tavalliseen kettuun, joka on siis luettelossa punakettu erotuksena ketusta, jonka turkki ei ole punainen, eli luultavasti tämä toinen kettu on napakettu eli naali, ruotsiksi fjällräv.
Entä sitten "fjellraka", se olisi kirjakielellä kaiketi fjällracka eli kirjaimellisesti tunturikoira, mutta ajettaisiinko kuitenkin takaa naalia vai mitä turkiseläintä?
Mitä Jaska kommentoisi tämän sanan etymologiasta ja merkityksestä?
Terv M Lu
Markku Pelttari
15.08.18, 13:20
Peltojärvi kuului alun perin Kemin lappiin, mutta siirrettiin v. 1642 Tornion lappiin.
Fjällracka ja fjällräv taitavat olla synonyymejä.
Oravaisen merkinnöistä löytyy Tornion ja Kemin lappeja aineiston verran vuodelta 1589 Ruotsin arkistoista: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044612_00004
Tässä lisää eli Landskapshandlingar Norrlands lappmarker: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044612_00060
Tosin Rovaniemeä ei mainita ja taisinpa ymmärtää viittauksen "samaan aikaan" aivan väärin.
Markku Pelttari
15.08.18, 19:03
Sieltä RA:stahan ne Tegengrenin taulukosta puuttuneet 1589 luvut löytyivät, kuten Matti Lund arveli.
Niin tästä kuin Jaskankaan kartasta ei ilmene yhtä lappalaisveroluetteloista erottuvaa lapinkylää, eli Peltojärveä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657606
...
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657727
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657739
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657776
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657796
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657837
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657862
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657874
...
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657903
Peltojärvi -verokylänimike näyttäisi täten olevan kaikissa verotettavien luetteloissa aikavälillä noin 1570 ja 1594.
Se on pienin kylä ja vaikka se olisi liitetty myöhemmin johonkin suurempaan nimikkeeseen, se pitäisi tulla joka tapauksessa mainituksi kameraalisten asiakirjojen tiedon perusteella.
Katson sen poisjättämisen jonkinlaiseksi tutkinnalliseksi laiminlyönniksi.
Laajaskaalaisessa historiantutkimuksessa se ei ole niin paha, mutta sukututkimuksessa tällaiset ignoroinnit juuri pyrkivät johtamaan harhaan ja aiheuttavat sukututkimusharrastajilla sekaannuksia, joista he eivät näköjäänkään kykene irtaantumaan.
Terv M Lu
Peltojärvi siirrettiin Tornion Lappiin jo 1600-luvulla, siksi sitä ei käsitellä Kemin Lapin yhteydessä. Historian tavoittaessa eteläisen Enontekiön alue oli jo pohjoissaamenkielistä, joten keminsaamen yhteydessä sen käsittelylle ei ole tarvetta.
Palaan vielä yhteen verotuslistaan, tähän:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657606
Siinä on listattu Peltojärvellä kaksi nahkaa nimellä "fjellraka".
Alempana Kittilässä nähdään"röödräff".
Alempi nimike viittaa tavalliseen kettuun, joka on siis luettelossa punakettu erotuksena ketusta, jonka turkki ei ole punainen, eli luultavasti tämä toinen kettu on napakettu eli naali, ruotsiksi fjällräv.
Entä sitten "fjellraka", se olisi kirjakielellä kaiketi fjällracka eli kirjaimellisesti tunturikoira, mutta ajettaisiinko kuitenkin takaa naalia vai mitä turkiseläintä?
Mitä Jaska kommentoisi tämän sanan etymologiasta ja merkityksestä?
Terv M Lu
Näyttää tosiaan siltä, että naaliin on viitattu ruotsin kielessä aikaisemmin fjellracka-nimellä:
"fjellracka (Brehm: Polarräfven, Fjellräfven eller Fjällrackan (Canis [Vulpes] lagopus)"
"Fjellracka = hvita räfven."
Matti Lund
15.08.18, 21:37
Peltojärvi siirrettiin Tornion Lappiin jo 1600-luvulla, siksi sitä ei käsitellä Kemin Lapin yhteydessä.
Mutta kun systemaattinen ja tahallinen ignorointi esityksessä ei mahdu minun tutkijankallooni eli se kun tutkimuksessa valikoidaan eikä kerrota koko "totuutta", mutta otsikointi kuitenkin edellyttää "koko totuuden" kertomista, jos se tiedetään. Katson sellaisen puolueelliseksi tutkimusten esittelyksi, jossa ehkä tahdotaan peitellä sellaisia relevantteja seikkoja, jotka eivät tue ennalta asetettua tendenssiä tai jotain suuntausta, johon ei haluta suhtautua kriittisesti, kun pelätään, ettei se kestä kriittistä tarkastelukulmaa.
Omana periaatteenani on käsitellä kaikkia kylänimikkeitä ja muita vastaavia nimikkeitä, jotka tulevat kameraalisissa lähteissä ilmi, jos ne kuuluvat otsikon aikaraamien alaan. Jos ei ole ollenkaan aikaraamia, pitää olla salaamatta lähteistä esiintulevia saman kategorian nimikkeitä, tuoda kaikki löydetyt ilmi. Mielestäni siinä on kysymys eräästä uskottavan ja kelvollisen tutkimuksen perusvaatimuksesta.
Jos niin ei menetellä, katson, että tutkimus joko tahallaan tai tahattomasti välttelee objektiivisuutta ja neutraalisuutta, ja madaltuu suosimaan jotain perimmältään ideologista mieltymystä, jota objektiivisuus ei ole omiaan tukemaan tutkimustulosten esittelyssä.
Katson, että meidän tulee tunnustaa se, että Peltojärvi oli eräs Kemin Lapin kaikkiaikaisista kylistä, vaikka siirrettiinkin sittemmin kameraalisesti Tornion Lapin puolelle. Syntyy helposti sekaannusta, ellemme sitä tunnusta esityksissämme, joissa käsittelemme koko Kemin Lappia aikaraameissa, jotka ulottuvat aikaan ennen sitä, kun se siirrettiin kameraalisesti ja hallinnollisesti Tornion Lappiin.
Tämäntyyppinen relevanttien historiallisten seikkojen ignorointi on mm. omiaan synnyttämään anakronismeja.
On ihan OK olla mainitsematta Peltojärveä tai muuta entistä ja muinaista Kemin Lapin osaa, jos esitellään esimerkiksi Kemin Lappia vain 1700 -luvulta. Vastaavasti jos esitellään Tornion Lappia, ei voida relevantisti ignoroida sitä, että Peltojärvi on kuulunut aikaisemmin Kemin Lappiin.
Voi olla, ettei sellaisen seikan olemassaololla ole kielentutkimuksessa erityisempää merkitsevyyttä, mutta ilman tutkimistahan sitä ei voida tietää, jos tutkimuksen määritys ei sitä rajaa ulos.
Terv M Lu
Mikä oli lapinkylä nimeltään Lumsija (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044564_00029), joka tuli kirjatuksi ennen Kittilää aikakirjoihin 1558. Enbuske mainitsee sen Lombsialan nimellä, ja se lienee sijainnut Peltojärven tietämillä.
Markku Pelttari
16.08.18, 08:44
Enbuskehan selittää, että 1550-luvulla verokirjoissa esiintyvä Lombsiala yhdistettiin Suonttavaaran itäosaan ja sitten vuodesta 1563 lähtien esiintyy Peltojärvenä. Nimen kertoo tulleen joko Lompolo-sanasta tai sitten Peltojärven itäpuolella Seitajärvellä asuneesta Lombo l. Lompsolo-nimisestä noidasta!
Markku Pelttari
16.08.18, 08:49
Tosin nykyisestä kartasta ei löydy Seitajärveä, mutta Nunnasen itäpuolelta kylläkin Seitalompolo l. Seitaluoppal.
Mutta kun systemaattinen ja tahallinen ignorointi esityksessä ei mahdu minun tutkijankallooni eli se kun tutkimuksessa valikoidaan eikä kerrota koko "totuutta", mutta otsikointi kuitenkin edellyttää "koko totuuden" kertomista, jos se tiedetään. Katson sellaisen puolueelliseksi tutkimusten esittelyksi, jossa ehkä tahdotaan peitellä sellaisia relevantteja seikkoja, jotka eivät tue ennalta asetettua tendenssiä tai jotain suuntausta, johon ei haluta suhtautua kriittisesti, kun pelätään, ettei se kestä kriittistä tarkastelukulmaa.
Tuomiosi on virheellinen. Rajaushan riippuu täysin kysymyksenasettelusta:
- jos tarkoitus on käsitellä Lapin alueen historiaa, tietysti myös Peltojärvi kuuluu mukaan.
- jos tarkoitus on käsitellä keminsaamen murteita eli Kemin Lapin nykykielistä eroavaa saamelaiskieltä (murteita, jopa kieliä), silloin Peltojärvi ei kuulu mukaan, koska (1) siellä puhuttiin pohjoissaamea, ja (2) se kuului Tornion Lappiin jo siinä vaiheessa kun alueen asukkaista yleensä aletaan saada tarkempia tietoja ja heidän sukujohtoaan ylipäätään pystytään seuraamaan.
Minun rajaukseni on jälkimmäinen, joten et voi arvioida sitä ensimmäisen kohdan perusteella. Tai voit, mutta se on virheellinen tapa.
Omana periaatteenani on käsitellä kaikkia kylänimikkeitä ja muita vastaavia nimikkeitä, jotka tulevat kameraalisissa lähteissä ilmi, jos ne kuuluvat otsikon aikaraamien alaan. Jos ei ole ollenkaan aikaraamia, pitää olla salaamatta lähteistä esiintulevia saman kategorian nimikkeitä, tuoda kaikki löydetyt ilmi. Mielestäni siinä on kysymys eräästä uskottavan ja kelvollisen tutkimuksen perusvaatimuksesta.
Jos niin ei menetellä, katson, että tutkimus joko tahallaan tai tahattomasti välttelee objektiivisuutta ja neutraalisuutta, ja madaltuu suosimaan jotain perimmältään ideologista mieltymystä, jota objektiivisuus ei ole omiaan tukemaan tutkimustulosten esittelyssä.
Katson, että meidän tulee tunnustaa se, että Peltojärvi oli eräs Kemin Lapin kaikkiaikaisista kylistä, vaikka siirrettiinkin sittemmin kameraalisesti Tornion Lapin puolelle. Syntyy helposti sekaannusta, ellemme sitä tunnusta esityksissämme, joissa käsittelemme koko Kemin Lappia aikaraameissa, jotka ulottuvat aikaan ennen sitä, kun se siirrettiin kameraalisesti ja hallinnollisesti Tornion Lappiin.
Jos joku tutkii Kemin Lapin historiaa, tietenkin hän käsittelee myös Peltojärveä. Minä en tutki Kemin Lapin enkä sen lapinkylien historiaa - minä tutkin keminsaamen murteita.
Mikäli paikannimistön perusteella alkaa näyttää siltä, että keminsaamen alue joskus menneisyydessä ulottui myös historiallisen Peltojärven lapinkylän alueelle (eli pohjoissaame olisi alueella myöhäisempi tulokas), silloin Peltojärveä tietysti tullaan käsittelemään.
Pitää muistaa myös se, että kun yleisöesitelmään valitaan kartta, se edustaa Kemin Lappia tietyssä edustavassa vaiheessa; vuosiluku, johon rajat perustuvat, mainitaan. Ei ole mahdollista eikä tarpeellistakaan käsitellä Kemin Lapin rajojen kaikkia tunnettuja kulkuja eri vuosina, kun se ei ole esitelmän aiheena.
Matti Lund
16.08.18, 14:17
---
- jos tarkoitus on käsitellä keminsaamen murteita eli Kemin Lapin nykykielistä eroavaa saamelaiskieltä (murteita, jopa kieliä), silloin Peltojärvi ei kuulu mukaan, koska (1) siellä puhuttiin pohjoissaamea, ja (2) se kuului Tornion Lappiin jo siinä vaiheessa kun alueen asukkaista yleensä aletaan saada tarkempia tietoja ja heidän sukujohtoaan ylipäätään pystytään seuraamaan.
Minun rajaukseni on jälkimmäinen, joten et voi arvioida sitä ensimmäisen kohdan perusteella. Tai voit, mutta se on virheellinen tapa.
Jos joku tutkii Kemin Lapin historiaa, tietenkin hän käsittelee myös Peltojärveä. Minä en tutki Kemin Lapin enkä sen lapinkylien historiaa - minä tutkin keminsaamen murteita.
Mikäli paikannimistön perusteella alkaa näyttää siltä, että keminsaamen alue joskus menneisyydessä ulottui myös historiallisen Peltojärven lapinkylän alueelle (eli pohjoissaame olisi alueella myöhäisempi tulokas), silloin Peltojärveä tietysti tullaan käsittelemään.
Pitää muistaa myös se, että kun yleisöesitelmään valitaan kartta, se edustaa Kemin Lappia tietyssä edustavassa vaiheessa; vuosiluku, johon rajat perustuvat, mainitaan. Ei ole mahdollista eikä tarpeellistakaan käsitellä Kemin Lapin rajojen kaikkia tunnettuja kulkuja eri vuosina, kun se ei ole esitelmän aiheena.
Tätä epäilinkin, että mahdollisesti Peltojärvelle jäljitettäviä kielielementtejä ei ole ehkä voitu "lähtökohtaisesti" liittää saumattomasti alle määritetyn keminsaamen vastaaviin elementteihin.
Rajauksen määritys jää kuitenkin siltä osin vähän implisiittiseksi, ainakin meikäläisen näkökulmasta.
Ehkä jotain kieleen liittyvääkin on voinut olla harkinnassa mukana, kun Peltojärvi on liitetty myöhemmin Tornion Lappiin? Tällaisten liitosten takana oli 1600 -luvulla huomioitu enemmän seikkoja kuin joskus aikaisemmin, jolloin kaikki oli enemmän ylhäältä suoraviivaisesti annettua välittämättä tippaakaan paikallisista erityisistä seikoista.
Mitä tulee karttaesityksiin, en niinkään tarkoittanut esitelmäsi alussa ollutta mukaelmakarttaa, vaan varsinkin niitä yleisesityksiä Lapista, joissa oli esitetty Kemin Lappi ilman Peltojärveä ja ilman aikaraamia, mutta kuitenkin viitaten vanhempiin aikoihin, keskiaikaa varhaisempiinkin.
Terv M Lu
Juhani Mäkitalo
16.08.18, 15:52
Siis tarkoitan lähinnä virheellistä ! JM
PS Saamelaisasioihin en aio vihkiytyä, omissa esivanhemmissani ei ole mitäään yhteyksiä ko. kansanryhmään.
Siis tarkoitan lähinnä virheellistä ! JM
PS Saamelaisasioihin en aio vihkiytyä, omissa esivanhemmissani ei ole mitäään yhteyksiä ko. kansanryhmään.
Eikö ole Kemin Lapin puolelta, esim. Kittilästäkään, mitään vanhoja paikallisia sukuja?
Markku Pelttari
18.08.18, 12:26
Aikaisemmin mainitsin omista yhteyksistäni saamelaisiin. Esivanhemmissa näkyy vielä tälläkin foorumilla esiintynyt Rovaniemellä kuollut 'lappgubben' Nils Hannula, joka ilmeisesti oli juuri Kittilästä kotoisin. Hänen tarkempaa taustaansa en ole pystynyt jäljittämään.
Juhani Mäkitalo
18.08.18, 14:52
Minun juurieni isälinja suoraan alenevassa polvessa menee TULKKILAn lapinvoutisukuun Ylitorniolla. Vielä 1600-luv. käräjäpöytäkirjoista löytyy maininta tilanosasta, joka sijaitsi Tulkkilansaarella, suku asui silloin jo Kainuunkylässä ja omisti tämän Ylitornion suurimman kylän suurinta tilaa PEKKAa. Kun oli ed puhe saamelaisista, niin edustan siis tätä puolta saamelaisasioissa. Tämän verran poikkeamista tuolta Keminsaamesta sallittakoon ?
Juhani Mäkitalo
18.08.18, 15:01
Se jäi sanomatta, että pienintä viitettäkään ei ole itselläni lappalaisjuurista. Toisinpäin voi olla, että lappalaisissa löytyy oman sukuni verta. Sitä ei tiedä mitä veronkeruumatkoilla on tapahtunut klo 16 jälkeen ?
Minun juurieni isälinja suoraan alenevassa polvessa menee TULKKILAn lapinvoutisukuun Ylitorniolla. Vielä 1600-luv. käräjäpöytäkirjoista löytyy maininta tilanosasta, joka sijaitsi Tulkkilansaarella, suku asui silloin jo Kainuunkylässä ja omisti tämän Ylitornion suurimman kylän suurinta tilaa PEKKAa. Kun oli ed puhe saamelaisista, niin edustan siis tätä puolta saamelaisasioissa. Tämän verran poikkeamista tuolta Keminsaamesta sallittakoon ?
Esivanhempaislinjoja on kuitenkin satoja jo muutaman vuosisadan takana. Olisi käsittääkseni erikoista lappilaiselle, jos ei yhtään esivanhempaa lapinsuvuista löytyisi.
Juhani Mäkitalo
20.08.18, 16:30
Mieskantaista linjaa, siis isälinjaa vain yksi !
Mieskantaista linjaa, siis isälinjaa vain yksi !
Toki, mutta se on vain pieni pisara kaikista esivanhempaislinjoista.
Saamelaisila ei ole "omaa" DNAta. Ovat siis samaa lähtöä kuin suomalaiset?
Porot ovat olleet täällä lapissa n.1500 vuotta.
Riippuu puhummeko naisista vai miehistä. Saamelaisten naisten mtDNA on selkeästi erilainen kuin suomalaisten
Juha
Juhani Mäkitalo
23.08.18, 15:48
Kuuluvat suomalais-ugrilaisiin kansoihttps://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalais-ugrilaiset_kansathin
JM
Juhani Mäkitalo
23.08.18, 15:50
Ei syntynyt linkkiä, katsokaa Wikipediasta !
Saamelaisila ei ole "omaa" DNAta. Ovat siis samaa lähtöä kuin suomalaiset?
Genominlaajuisella tasolla saamelaiset ovat aivan erilaisia kuin suomalaiset. Etelä-Pohjanmaan Levänluhdan keskirautakautiset vainajat muistuttivat nykysaamelaisia, eivät suomalaisia.
http://www.elisanet.fi/alkupera/Levanluhtalaiset.pdf
Porot ovat olleet täällä lapissa n.1500 vuotta.
Poroksi kutsutaan kesytettyä peuraa. Pienimuotoisesti poroja on käytetty veto- ja houkutuseläiminä jo kauan, mutta suurimuotoinen poronhoito on syntynyt vasta keskiajalla.
Juhani Mäkitalo
29.08.18, 03:22
Jos Markku Pelttari on asioihin vihkiytynyt, niin kertoo mitä ovat Kemin saamelaiset ja onko myös Tornion saamelaisia ? Täysin muille tuntemattomia virheellisiä termejä !
Juhani Mäkitalo
29.08.18, 04:06
Vaikka, kuten nimimerkki "Jaska" ed. kertoo , että esivanhempain linjoja on satoja, jonka me kaikki tiedämme, niin tämä isälinja on sen verran tärkeä, että siellä kulkee esim. pääsääntöisesti sukujen nimet ja jopa maallinen omaisuus. Kyllä sillä useimmille tällä palstalla viihtyville on melkoinen merkitys. Esim. vuosisatoja vanhan sukutilan, vaikka vain pienen palankin omistaminen on niin tärkeä asia, että sitä ei varmasti oikein kulkuspoikien jälkeläiset ymmärrä. Ja se on isälinja, joka siellä enimmäkseen määrää ja säätelee sitä tilannetta, joka sukupolvesta toiseen siirtyy.
Markku Pelttari
29.08.18, 07:40
En ole näihin asioihin mitenkään erikoisesti vihkiytynyt, osaamiseni on/oli aivan muissa asioissa. Enkä ole tainnut käyttää sanontaa Kemin saamelaiset vaan keminsaamelaiset. Sanoja Kemin Lappi ja Kemin lappi olen kyllä käyttänyt, kumpi muoto lienee oikea. Näitä "metsälappalaisuusasioita" on pari vuotta sitten käsitellyt mm. Eeva-Maria Maijala kirjassaan "Kemin-Lappi elää". Kirjan esittelytekstissä kerrotaan mm. "Suomessa on neljä saamen ryhmää: pohjoissaamelaiset, koltat, inarinsaamelaiset ja keminlappalaiset, joita on kutsuttu myös keminsaamelaisiksi, metsälappalaisiksi ja metsäsaamelaisiksi. Näillä kullakin on ollut oma kielensä, jotka kaikki ovat olleet pakkosuomalaistamisen kohteena. Inarinsaame saatiin pelastettua viime hetkessä kielenäkin. Keminsaamen kieli ehdittiin menettää elävänä kielenä, mutta kansa elää. Viimeiset kielen käyttäjät ovat olleet elossa vielä ainakin Sallassa 1960-luvulla." Juhani voi olla siis huoletta, että tornionlappalaisia ei ole, vaikka kai joku sellaisiksi voisi kutsua Tornion lapisssa asuneita. Ei ole myöskään merilappalaisia eli nykyisin käytössä oleva sanonta "Meri-Lappi" on täysin virheellinen ja mainosmielessä keksitty.
Matti Lund
29.08.18, 10:29
Minä suosittelisin, että me tietämättömät yrittäisimme käyttää yksinkertaista ja kirkasta talonpoikaisjärkeä ja jos sillä ei pärjätä, asiantuntijat täydentäköön paremmalla tiedolla.
Tietysti muinoin olivat pitkän aikaa olemassa:
Kemin Lapin kansa, joiden joukossa Kemin Lapin saamelaiset
Tornion Lapin kansa, joiden joukossa Tornion Lapin saamelaiset
Kuolan Lapin kansa, joiden joukossa Kuolan Lapin saamelaiset
Kalixin Lapin kansa, joiden joukossa Kalixin Lapin saamelaiset
Piitimen Lapin kansa, joiden joukossa Piitimen Lapin saamelaiset
Luulajan Lapin kansa, joiden joukossa Luulajan Lapin saamelaiset
Uumajan Lapin kansa, joiden joukossa Uumajan Lapin saamelaiset
Koko Ruotsin Lapin kansa ulottui Helsinglannin pohjoisosasta Käsivarren Lappiin asti. Lisäksi Lappia riitti Kuolassa, Norjassa jne.
Miten saamelaiset sijoittuivat sinne, lienee suurinpiirtein selvitettävissä vanhojen Lapin verotusta koskevien asiakirjojen avulla.
Jaska on nyt hahmottanut kolme toisistaan erottuvaa saamelaisten murrealuetta Kemin Lapista.
Näiden paikantamista auttaisi sellainen nimistötutkimus, jossa kyettäisiin erottamaan paitsi etymologia suppeimmillaan myös erottamaan nimenantajien primaari etninen ryhmä!
Siinä on tämän ketjun ydinasia!
Huomattakoon, että alueitten kameraaliset nimikkeet Ruotsin hallinnossa eivät ole olleet aikojen saatossa pysyneet vakioisina tai vakioisissa paikoissaan, vaan esimerkiksi Muotkatunturin kainalossa ja Peltojärvenkylässä eläneitten asukkaitten veronkantokunta on muuttunut 1640 -luvulla Kemin Lapista Tornion Lappiin. Vastaavanlaisia mulkkauksia lienee ollut muitakin, mutta enemmän Pohjanlahden länsipuolella.
Yritetään pitää nämä itsestään selvyydet mielessä ja sekavuus sangen loitolla.
Terv M Lu
Vaikka, kuten nimimerkki "Jaska" ed. kertoo , että esivanhempain linjoja on satoja, jonka me kaikki tiedämme, niin tämä isälinja on sen verran tärkeä, että siellä kulkee esim. pääsääntöisesti sukujen nimet ja jopa maallinen omaisuus. Kyllä sillä useimmille tällä palstalla viihtyville on melkoinen merkitys. Esim. vuosisatoja vanhan sukutilan, vaikka vain pienen palankin omistaminen on niin tärkeä asia, että sitä ei varmasti oikein kulkuspoikien jälkeläiset ymmärrä. Ja se on isälinja, joka siellä enimmäkseen määrää ja säätelee sitä tilannetta, joka sukupolvesta toiseen siirtyy.
Toki voit keskittyä sukututkimuksessa suoraan isälinjaasi, jos haluat. Ihmettelynihän alkoi siitä, kun aiemmin kirjoitit:
"Se jäi sanomatta, että pienintä viitettäkään ei ole itselläni lappalaisjuurista."
Tämähän sulkee pois lappalaiset kaikista esivanhemmista, ei pelkästään isälinjasta. Sellainen tilanne on käsittääkseni Lapin vanhoilla suvuilla suhteellisen harvinainen, koska suurin osa nykyistä Lapin maakuntaa on historiallisesti kuulunut ns. lapinmaihin eli Lappeihin, joita Matti tuossa juuri listasi ja jotka edelleen jakautuivat lapinkyliin (joihin nykyiset kunnat sitten osaltaan perustuvat).
Toki Perämeren rannat alkoivat "suomalaistua" jo niin varhain, että sikäläisillä suvuilla voi hyvinkin olla tilanne, ettei sisämaan lapinsuvuista tule yhtään esivanhempaa.
Matti Lund
30.08.18, 15:29
Genominlaajuisella tasolla saamelaiset ovat aivan erilaisia kuin suomalaiset. Etelä-Pohjanmaan Levänluhdan keskirautakautiset vainajat muistuttivat nykysaamelaisia, eivät suomalaisia.
http://www.elisanet.fi/alkupera/Levanluhtalaiset.pdf
Poroksi kutsutaan kesytettyä peuraa. Pienimuotoisesti poroja on käytetty veto- ja houkutuseläiminä jo kauan, mutta suurimuotoinen poronhoito on syntynyt vasta keskiajalla.
Nämä kaksi seikkaa ovat viime aikoina mietityttäneet:
1. muinaisgeenit, jotka ovat läheisiä nykysaamelaisten geenien kanssa
2. ja villien tunturipeurojen esiintymäalueet, myöhempi "puolikesyttäminen", laidunnus ja viimein laidunnuksen mittakaavan huomattava kasvu.
Levänluhtalaisten ohella nykysaamelaisten kanssa enemmän tai vähemmän läheisiä muinaisgeenejä on yhytetty muitakin tietyiltä alueilta.
Näyttää siltä, että toisilleen sangen läheistä genomia on levittäytynyt kauttaaltaan koko Pohjois-Eurooppaan (erittäin harvassa asuen) ja siellä pitkän pysynyt ennen keskiaikaa ja säilynyt selvästi keskiajan jälkeen ainakin nykysaamelaisissa.
Näyttää nyt siltä, että Suomen osaltakin saamelaiset olisivat varhain levittäytyneet kaikkialle tälle alueelle, yhtenä esimerkiinä leväluhtalaisissa oleva enemmistö muinaiselle Etelä-Pohjanmaalle ja asustivat siellä vielä ns. viikinkiaikakauden loppupuolella.
Täten genetiikka näyttää kääntävän vanhan kansallisromanttisen asuttamishistorian tältä osin aivan päälaelleen.
Varhaisin tämän genomin tulosuunta näyttäisi olevan kaukaa koillisesta, jopa Taimyrin niemimaalta saakka eli juurikin aivan päinvastoin kuin kansallisromanttisessa asutushistoriassa, jossa saamelaiset väistyvät vähitellen kohti pohjoista muun asutuksen tieltä.
Saamelaisten ja lappalaisten väistymisteoria kohti pohjoista sellaisessa muodossa kuin kansallisromanttinen asutushistoria pyrkii sen selittämään nimistön perusteella näyttää kokevan aina vakavan kolauksen (ainakin minun silmissäni), aina kun saadaan näitä uusia tuloksia.
Onko Sinulla Jaska tiedossa merkkejä esimerkiksi sellaisista muinaisista katastrofeista, joilla voisi perustella sitä, että saamelaiset olisivat hylänneet kokonaan moniksi miespolviksi pohjoisemmat asuinsijansa, pakkautuneet "etelään" ja palanneet sinne uudestaan vasta lähempänä historiallisen ajan saapumista?
Itse en kykene sellaista "asutusbumerangia" tänne hahmottamaan. Teoriassa jokin luonnonkatastrofi voisi sellaisen mahdollistaa, mutta geologisesta tai muusta vastaavasta kirjallisuudesta en löydä tietoa sellaisesta mahdollisuudesta.
Yksi arvoitushan tässä on myös muinaisen saamen kielen esiintyminen, missä ja milloin, kun yhden ja saman genomin omaavat eivät ole välttämättä puhuneet aina ja vaan yhtä ja samaa kieltä. Tosin jos sama väki harjoittaa samaa elinkeinoa samoilla paikoilla, suurta painetta kielen vaihtamiseen ei siltä osin ole nähtävissä.
Terv M Lu
Nämä kaksi seikkaa ovat viime aikoina mietityttäneet:
1. muinaisgeenit, jotka ovat läheisiä nykysaamelaisten geenien kanssa
2. ja villien tunturipeurojen esiintymäalueet, myöhempi "puolikesyttäminen", laidunnus ja viimein laidunnuksen mittakaavan huomattava kasvu.
Levänluhtalaisten ohella nykysaamelaisten kanssa enemmän tai vähemmän läheisiä muinaisgeenejä on yhytetty muitakin tietyiltä alueilta.
Näyttää siltä, että toisilleen sangen läheistä genomia on levittäytynyt kauttaaltaan koko Pohjois-Eurooppaan (erittäin harvassa asuen) ja siellä pitkän pysynyt ennen keskiaikaa ja säilynyt selvästi keskiajan jälkeen ainakin nykysaamelaisissa.
Näyttää nyt siltä, että Suomen osaltakin saamelaiset olisivat varhain levittäytyneet kaikkialle tälle alueelle, yhtenä esimerkiinä leväluhtalaisissa oleva enemmistö muinaiselle Etelä-Pohjanmaalle ja asustivat siellä vielä ns. viikinkiaikakauden loppupuolella.
Täten genetiikka näyttää kääntävän vanhan kansallisromanttisen asuttamishistorian tältä osin aivan päälaelleen.
Varhaisin tämän genomin tulosuunta näyttäisi olevan kaukaa koillisesta, jopa Taimyrin niemimaalta saakka eli juurikin aivan päinvastoin kuin kansallisromanttisessa asutushistoriassa, jossa saamelaiset väistyvät vähitellen kohti pohjoista muun asutuksen tieltä.
Saamelaisten ja lappalaisten väistymisteoria kohti pohjoista sellaisessa muodossa kuin kansallisromanttinen asutushistoria pyrkii sen selittämään nimistön perusteella näyttää kokevan aina vakavan kolauksen (ainakin minun silmissäni), aina kun saadaan näitä uusia tuloksia.
Onko Sinulla Jaska tiedossa merkkejä esimerkiksi sellaisista muinaisista katastrofeista, joilla voisi perustella sitä, että saamelaiset olisivat hylänneet kokonaan moniksi miespolviksi pohjoisemmat asuinsijansa, pakkautuneet "etelään" ja palanneet sinne uudestaan vasta lähempänä historiallisen ajan saapumista?
Itse en kykene sellaista "asutusbumerangia" tänne hahmottamaan. Teoriassa jokin luonnonkatastrofi voisi sellaisen mahdollistaa, mutta geologisesta tai muusta vastaavasta kirjallisuudesta en löydä tietoa sellaisesta mahdollisuudesta.
Yksi arvoitushan tässä on myös muinaisen saamen kielen esiintyminen, missä ja milloin, kun yhden ja saman genomin omaavat eivät ole välttämättä puhuneet aina ja vaan yhtä ja samaa kieltä. Tosin jos sama väki harjoittaa samaa elinkeinoa samoilla paikoilla, suurta painetta kielen vaihtamiseen ei siltä osin ole nähtävissä.
Tämä on kyllä kiehtova ongelma, ja yhteys geenien ja kielen välillä alkaa väkisin pirstaloitua entisestään.
Kielitieteen perusteella saamen esimuoto olisi tällä tietoa levinnyt Suomeen jostain Aunuksen suunnalta, siis Äänisenkannaksen kautta. Lounais-Suomessa myöhäiskantasaame oli kontaktissa varhaisten skandinaavien kanssa, koska myöhemmin suomeen lainautuneet paikannimet edellyttävät saamelaista äännekehitystä, vaikka nimielementit perustuvat skandinaavisiin sanoihin. Saamelaisperäistä paikannimistöä on lisäksi käytännössä koko Suomen alueella.
http://www.elisanet.fi/alkupera/Jatkuvuus2.pdf
Sitten nämä uudet genetiikan tulokset osoittavat, että siperialaista perimää on pelmahtanut Fennoskandiaan pronssikaudella reippaanlaisesti. Sikäli kuin se voidaan yhdistää Ymyyakhtakhin kulttuuriin ja vohvelikeramiikkaan, se olisi levinnyt Jäämeren kautta eikä mantereitse. Vielä ei tiedetä, kuinka etelään ja kuinka paljon tuota perimää on Lapista sitten levinnyt.
Kuitenkin löytyy ilmiöitä kuten esim. Kjelmöyn keramiikka (pronssi- ja rautakaudella), jotka ovat levinneet pohjoisesta etelään:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kjelm%C3%B8yn_keramiikka#Levi%C3%A4minen_ja_ajoitu kset
"Niinpä Kjelmøyn keramiikan leviämisalue jatkuu Skandinaviassa Ruotsin Jämtlannin ja Norlannin alueet Norjan Trøndelagiin asti. Suomessa Kjelmøyn keramiikkaa löytyy kaikkialta muualta paitsi aivan lounaisimmasta Suomesta. Venäjällä leviämisalueen eteläinen raja ulottuu Pohjois-Karjalan pohjoisosista Vienanmeren eteläpäähän seuraten Vienanmeren rantoja pohjoiseen ja Kuolaan."
"Kjelmøyn keraaminen traditio alkoi Suomen pohjoispuolella Jäämeren rannikolla alueella, jota kutsutaan Finnmarkiksi. Norjalaisten ajoitukset ensimmäisillä Kjelmøyn keramiikkaa käyttävillä asuinpaikoilla on noin 1000–900 eaa. - - Suomeen ja Kuolan niemimaahan leviämisestä ei ole olemassa yksityiskohtaisia tietoja. Kjelmøyn keramiikan valtakausi oli Carpelan mukaan 700 eaa.–300 jaa."
Koska myöhäiskantasaame on alkanut levitä Lounais-Suomesta pohjoiseen vasta ajanlaskun alun jälkeen, olisi Kjelmöyn kulttuuri ehtinyt levittää siperialaisperimää pohjoisesta koko Suomen alueelle. Syynä voisi olla "luonnollinen" etelöityminen, jos esim. ilmasto olisi kylmennyt... Tai "luonnoton" eli ihmisten järjestäytymiseen, kaupankäyntiin, sotimiseen, tekniseen innovaatioon tai johonkin muuhun syyhyn liittyvä levittäytyminen etelään.
Toki tällainen selitys nostattaa uusia kysymyksiä: millaista perimää saamelaisen kielen Suomen alueelle tuoneet sitten edustivat? Miten he ovat onnistuneet levittämään kielensä laajalle alueelle, jos kielentuojien geeneistä ei säilynyt paljon mitään vaan nykysaamelaiset ovat lähellä rautakautisia levänluhtalaisia?
Toivottavasti tulevat geenitutkimukset tarkentavat kuvaa tuon "lapinsiperialaisen" perimän eteläisestä ulottuvuudesta. Suomen rautakautisesta DNA:sta on onneksi tulossa tuloksia useammaltakin alueelta, ehkä ne auttavat selvittämään, miten "geneettinen suomalaisuus" on levinnyt maassamme.
Mainittakoon vielä, että tuoreessa Sigtuna-tutkimuksessa näyttäisi käyneen ilmi, että rautakauden lopun ruotsalaisilta puuttui se itäinen perimäosuus, joka kaikilla nykyruotsalaisilla on. Se kertonee suomalaisten vanhasta, jatkuvasta ja melko mittavasta muutosta Ruotsiin. (Toki itäisyyksiäkin on erilaisia, ja kuva tulee varmasti tarkentumaan jatkossa.)
Matti Lund
31.08.18, 15:07
Noista muiden ja itseni esiintuomistani 1500 -luvun lapinverotuksista en kykene erottamaan varsinaisesti karjanverotusta, vaan riistan tuoton verotusta lähinnä satunnaisen riistaonnen mukaisesti.
Tai olenko niin naiivi, etten hoksaa sitä?
Tarvitsen asiantuntevampien apua ymmärtääkseni sen, että missä, miten ja missä määrin poroja on kesytetty ja laidunnettu 1500 -luvulla tai edes 1600 -luvun alussa?
En kykene sitä näkemään, vaan vain sen, että peuraeläinten taljat ovat muiden riistaeläinten taljojen seassa ilman mitään erityistä asemaa.
Eikö näin olisi oletettava, että ne ovat yhtä villien peurojen taljoja kuin ovat niin villien kettujen, majavien ja saukkojenkin nahat???
Kun sitten etsin netistä tietoa siitä, löytyy paljon poronhoidon raportteja, joissa on jotakin historiallista katsausta poronhoitoon. Mitä uudempi tutkimus, sitä myöhemmäs on niissä ajoitettu vähän laajamittaisempi tunturiporojen laidunnus.
Luultavasti olen antanut höynäyttää itseäni tai onko nyt jota kuta, joka on paremmin perehtynyt tähän aiheeseen, eli siihen mihin ajanjaksoihin porojen laajamittainen laidunnus on ajoitettava ja ennen muuta millä perusteilla?
Talonpoikaisjärjellä, jonka spekulatiivisuutta nyt en kiistä, mutta yritän pitää sen niin maan pinnalla kuin pystyn, jos olisi vakiintunutta porojen laidunnusta, kruunu rinnastaisi sen lähemmäs karjanhoitoa ja verottaisi sitä joillakin vastaavilla vakioisilla veroparselleilla kuin esimerkiksi lypsykarjaa tai lihakarjaa???
Luullakseni jos niin olisi, se verottaisi poronhoitotalouksia melko tasaisesti karjan määrän huomioiden.
Nyt en näe sellaisia merkkejä, joten kuvastaako 1500 -luvun ja 1600 -luvun lapinverotuksen parsellit sellaista tilannetta, ettei vakituisella laidunnuksella ole ollut niin suurta merkitystä kuin metsästysonneen perustuvalla villiriistan metsästyksellä lähinnä turkisten hyödyntämistä varten.
Näyttäisi siltä, että porojen ja villiriistan liha (muun kuin kalojen) ei ole kiinnostanut 1500- ja 1600 -luvuilla niin kovin kruunua, vaan lihantuotto on ehkä mennyt lähinnä kotitarpeiksi?
Turkikset ovat olleet pääasiallinen kauppatavara ja verotuksen kohde, eikö niin?
Selittäkää tämä te viisaammat lappilaiset minulle "etelänmiehelle", jos en ymmärrä tätä oikein.
Jos porojen laidunnus on niin nuorta (mikä on maallikolle hyvin uskottavaa sen perusteella, kun vanhoissa kameraalisissa kirjoissa siitä ei ole selviä tunnusmerkkejä), voitaisiin myös olettaa, että saamelaisten ja muitten lappilaisten laidunnuksen maailmasta ammentava kieli-ilmaisu on sikäläisten kielten ja murteitten nuorempaa kerrostumaa.
Terv M Lu
Noista muiden ja itseni esiintuomistani 1500 -luvun lapinverotuksista en kykene erottamaan varsinaisesti karjanverotusta, vaan riistan tuoton verotusta lähinnä satunnaisen riistaonnen mukaisesti.
Tai olenko niin naiivi, etten hoksaa sitä?
Tarvitsen asiantuntevampien apua ymmärtääkseni sen, että missä, miten ja missä määrin poroja on kesytetty ja laidunnettu 1500 -luvulla tai edes 1600 -luvun alussa?
En kykene sitä näkemään, vaan vain sen, että peuraeläinten taljat ovat muiden riistaeläinten taljojen seassa ilman mitään erityistä asemaa.
Eikö näin olisi oletettava, että ne ovat yhtä villien peurojen taljoja kuin ovat niin villien kettujen, majavien ja saukkojenkin nahat???
Kun sitten etsin netistä tietoa siitä, löytyy paljon poronhoidon raportteja, joissa on jotakin historiallista katsausta poronhoitoon. Mitä uudempi tutkimus, sitä myöhemmäs on niissä ajoitettu vähän laajamittaisempi tunturiporojen laidunnus.
Luultavasti olen antanut höynäyttää itseäni tai onko nyt jota kuta, joka on paremmin perehtynyt tähän aiheeseen, eli siihen mihin ajanjaksoihin porojen laajamittainen laidunnus on ajoitettava ja ennen muuta millä perusteilla?
Talonpoikaisjärjellä, jonka spekulatiivisuutta nyt en kiistä, mutta yritän pitää sen niin maan pinnalla kuin pystyn, jos olisi vakiintunutta porojen laidunnusta, kruunu rinnastaisi sen lähemmäs karjanhoitoa ja verottaisi sitä joillakin vastaavilla vakioisilla veroparselleilla kuin esimerkiksi lypsykarjaa tai lihakarjaa???
Luullakseni jos niin olisi, se verottaisi poronhoitotalouksia melko tasaisesti karjan määrän huomioiden.
Nyt en näe sellaisia merkkejä, joten kuvastaako 1500 -luvun ja 1600 -luvun lapinverotuksen parsellit sellaista tilannetta, ettei vakituisella laidunnuksella ole ollut niin suurta merkitystä kuin metsästysonneen perustuvalla villiriistan metsästyksellä lähinnä turkisten hyödyntämistä varten.
Näyttäisi siltä, että porojen ja villiriistan liha (muun kuin kalojen) ei ole kiinnostanut 1500- ja 1600 -luvuilla niin kovin kruunua, vaan lihantuotto on ehkä mennyt lähinnä kotitarpeiksi?
Turkikset ovat olleet pääasiallinen kauppatavara ja verotuksen kohde, eikö niin?
Selittäkää tämä te viisaammat lappilaiset minulle "etelänmiehelle", jos en ymmärrä tätä oikein.
Jos porojen laidunnus on niin nuorta (mikä on maallikolle hyvin uskottavaa sen perusteella, kun vanhoissa kameraalisissa kirjoissa siitä ei ole selviä tunnusmerkkejä), voitaisiin myös olettaa, että saamelaisten ja muitten lappilaisten laidunnuksen maailmasta ammentava kieli-ilmaisu on sikäläisten kielten ja murteitten nuorempaa kerrostumaa.
Terv M Lu
Minunkin käsittääkseni suurporonhoito syntyi Skandinaviassa vasta keskiajalla, ja Suomeen se levisi vasta pohjoissaamelaisten mukana. Toisin sanoen vain Tornion Lapissa sitä on voinut olla varhain, jos missään. Kemin Lapin alueelle sen toivat pohjoissaamelaiset 1800-luvun lopulla asettuessaan Inariin ja Sodankylän Vuotsoon.
Suurporonhoitajat olivatkin sitten saamelaisten rikasta eliittiä, kun paikallisilla oli vain muutama ajoporo jne. Varhaisempina vuosisatoina niiden taljoja ei liene ole ollut syytä erottaa metsästettyjen peurojen taljoista, ne kun eivät silloin edustaneet varsinaisesti mitään erillistä elinkeinoa.
J. Juhani Kortesalmi on kirjoittanut kirjan Poronhoidon synty ja kehitys Suomessa.
https://www.adlibris.com/fi/kirja/poronhoidon-synty-ja-kehitys-suomessa-9789517469555
Juhani Mäkitalo
09.09.18, 21:59
Eipä nämä "tiedemiesten" laajat tiedot näytä juuri ketään kiinnostavan, jos ne eivät saa juuri kommentteja aikaaan, siitä sen huomaa !
Juhani Mäkitalo
09.09.18, 22:04
Jos menee esim. 400 v ajassa taaksepäin, eikä siellä ole lappalaisiin sekaannuttu, niin se ainakin minulle riittää näyttämään perimän puhtaudun tältä osin, sikäli kun kirkonkirjojen tietoihin esim lasten isistä voi luottaa.
Yritän ajatella myönteisesti, mutta kieltämättä teksti herättää ajatuksia, joita en välttämättä haluaisi mielessäni käsitellä. Kaikkihan me varmaankin olemme ylpeitä juuristamme ja esi-isistämme. Itsekin näin "puoliverisenä" arvostan kaikkia esivanhempiani ansioineen ja puutteineen. Ylpeä kuitenkin olen saamelaisista juuristani ja kiitollinen perimästä, joka on antanut minulle omanlaisen luontokäsityksen, loputtoman viehtymyksen metsästykseen, kalastukseen, poronhoitoon, käsitöihin (puu, sarvi, luu, tuohi, juuret, pyyntivälineet jne.) ja kaikenlaiseen luontaistalouteen. Kun mietin näitä "lantalaisia" sukujuuriani, niin minulle tulee mieleen lähinnä "kaurapuuro", eikä millään pahalla. Minähän sentään syön sitä joka aamu.
Yritän ajatella myönteisesti, mutta kieltämättä teksti herättää ajatuksia, joita en välttämättä haluaisi mielessäni käsitellä. Kaikkihan me varmaankin olemme ylpeitä juuristamme ja esi-isistämme. Itsekin näin "puoliverisenä" arvostan kaikkia esivanhempiani ansioineen ja puutteineen. Ylpeä kuitenkin olen saamelaisista juuristani ja kiitollinen perimästä, joka on antanut minulle omanlaisen luontokäsityksen, loputtoman viehtymyksen metsästykseen, kalastukseen, poronhoitoon, käsitöihin (puu, sarvi, luu, tuohi, juuret, pyyntivälineet jne.) ja kaikenlaiseen luontaistalouteen. Kun mietin näitä "lantalaisia" sukujuuriani, niin minulle tulee mieleen lähinnä "kaurapuuro", eikä millään pahalla. Minähän sentään syön sitä joka aamu.
Millaisia ovat ajatukset, joita et haluaisi käsitellä?
Hotti-suku on kiinnostava, sillä Enbusken mukaan Hotti on karjalainen sukunimi, ja esiintyy sukunimenä 1500 luvun puolivälissä Hiitolassa Käkisalmen lähellä ja Uudellakirkolla.
Lapissa Hotti löytyy tosiaan Koivukylästä jo samoihin aikoihin, vuonna 1564 Jöns Hotzar -nimellä. Hotti löytyy lisäksi Rovaniemeltä tällä nimellä vuonna 1606, ja nimeä kantoi Olli Hotti, neljännesmanttaalin tilalla. Voisi epäillä, että Olli olisi vuonna 1600 mainittu Olli Laurinpoika, tosin Olli Laurinpojalle oli 1/2 mtl tila vuonna 1595. Olisiko tullut jaetuksi?
Olli Laurinpoikaa voi seurata taaksepäin vuoteen 1590, ja edelsikö häntä Lauri Jönssinpoika vv 1546-1582, ja Laurin jälkeen vuonna 1586 mainitaan Rovaniemellä parikin leskeä, Kaarina ja Cecilia. Edelleen taaksepäin mentäessä, vuonna 1544 Rovaniemellä mainitaan Jöns Hannunpoika 1/2 mtl tilalla, ja saattoiko tämä olla Lasse Jönssinpojan isä. Eli saattaisiko Koivukylän Hotari olla ylempää jokivarresta tullut?
Maakirjat ja kymmennysluettelot tarkistin noin viiden vuoden jaksoilla, eli tämä pieni epävarmuus, muiden lisäksi.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.