Sangen
14.07.18, 13:50
Adolf Carlsson ilmestyy Lindström-sukunimisenä ensimmäisen kerran Tuusulan kirkonkylässä kirkonkirjoissa vuonna 1840 alkavalla jaksolla. Tätä aikaisemmin on hän lastenkirjoissa pelkkä Adolf ja myöhemmin Helsingin pitäjässä syntyneenä ja kodistaan lähteneenä 13-vuotiaana renkinä Hausjärvellä, Adolf Carlsson.
Hausjärvellä 22.4.1832 nuori renki Adolf Carlsson menee vihille kolmisen vuotta itseään vanhemman Maria Jacobintyttären kanssa. Marian sukutaustaa pääsee etenemään paikoitellen ihan kauaksikin asti Hausjärven taloissa.
Ensimmäinen lapsi uudelle pariskunnalle, tytär Maria Carola, syntyykin seuraavan vuoden helmikuussa. Lapsia he saavat yhteensä kuusi, joista Adolf Wilhelm Adolfinpoika tosin kuoli jo syntymävuonnaan 1847. Muut lapsista avioituvat ja hankkivat perhettä. Adolfin ja Marian viimeinen lapsi, tytär Augustina Wilhelmina syntyy 1848 ja aikanaan avioituu Jokelan ratavahdin Nils Ferdinand Stenmanin kanssa. Heidän yhteisistä kymmenestä lapsestaan yhdestä tuli isomummoni. Kotikieli heillä oli ruotsi.
Mutta mikä oli Adolf Carlsson Lindströmin tausta? Helsingin pitäjän syntyneiden luetteloita ei ennen vuotta 1851 ole enää saatavilla. Lastenkirjoista löytyy lopulta yksi sopiva 1811 syntynyt Adolf. Ensimmäisen kerran kun kävin lastenkirjat lävitse etsin ainoastaan Lindström-nimisiä, mutta sopivaa Adolfia en löytänyt. Carl Qvickillä sen sijaan on vuonna 1811 syntynyt poika. Muonatorppari asuu Meilahdessa ja Adolfin lisäksi on merkitty perheeseen Johan Qvick-niminen, vuonna 1800 syntynyt poika. (Hän on tosin saattanut syntyä jo edellisen vuoden puolella). Kolmantena poikana on 1801 syntynyt Johan Ljungberg, jonka sukulaissuhdetta en ole onnistunut ratkaisemaan. Olen näkevinäni lyhenteen st.s, mikä voisi tarkoittaa poikapuolta, mutta asia on jäänyt toistaiseksi arvoitukseksi.
Vuonna 1814 heidän osoitteekseen tulee Hgin. Vanhakaupunki. Poika Johan Qvickin kerrotaan olevan sairas. Saanut myös varoituksen vuonna 1814.
Pari vuotta myöhemmin on vuorossa Viikin Latokartano. Täällä on lastenkirjoihin merkitty myös tytär Maria, syntyneeksi 17.2.1815. Poika Johan Qvickin mainitaan kärsivän riisitaudista. Sairaus on ilmeisesti pahentunut aikaisemmasta kirjauksesta sillä nyt hänen sanotaan olevan rampa. Johan Ljungberg matkustaa 1815 Pietariin. Häntä ei enää nähdä kirjoissa kun perhe 1821 on takaisin Vanhassakaupungissa.
Miksi sitten ajattelen, että tämä Adolf on ”se oikea”? Siihen on useita syitä. Yksi, että tuo Adolf Carlsson joka ilmestyy ensimmäisen kerran rippikirjoihin 13-vuotiaana renkinä Hausjärvellä, sanotaan saapuneen Hausjärvelle Mäntsälästä 1824 (ja syntyneen Hgin. pitäjässä). Vanhankaupungin lastenkirja kertoo samalta ajalta ”toisen” Adolfin oleskelevan Sälinkään kylässä Mäntsälässä ja äitinsä Marian kuolema toinen päivä tammikuuta myös vuonna 1824, jolloin siis tuo nuori renki Adolf Carlsson ensimmäisen kerran rippikirjassa esiintyy. Adolfin isä Carl kuolee Hgin. Vanhassakaupungissa 10.10.1829. Samana vuonna tuo ”toinen” Adolf vaihtaa osoitettaan ja muuttaa Ridasjärveltä Hikiän kartanolle, josta tosin jo seuraavana vuonna 1830 Selänojan Sauvalaan. Kun Adolf Carlsson seuraavan kerran on rippikirjassa merkitty, nyt jälleen Ridasjärvellä 1833, on mukana vaimo Maria Jacobintytär ja samana vuonna syntynyt Maria Carola niminen tytär. Ehkä varhainen irtautuminen kodin helmoista ja isän sotilas-sukunimeltä kuulostava Qvick, johon Adolf ei ehkä samaistunut, sai hänet sitten myöhemmin valitsemaan itselleen ja peheelleen Lindström-sukunimen. Onko nimi ollut suvussa aikaisemmin käytössä, siihen täytyy vielä etsiä vastausta.
Takaisin Adolf Carlssonin isän, Carl Qvickin elämään ennen Adolfin syntymää. Carl oli syntynyt Sipoossa 1769. Todennäköisesti hän on Andersin poika vaikka näkyy myös käytettävän Anders-nimeä toisena nimenään, myös kerran Gustafia. Tästä voisi saada nimeksi Carl Gustaf Andersson Qvick, mutta onko se noin? Uskon silti, että patronyymi on Andersin, isän jota en ole vielä onnistunut löytämään. 1794 noin 25-vuotias Carl muttaa Tuusulan Marieforssin ruukkiin perheineen. Mukana vaimo Margareta (Greta) Mickelintytär Gumberg s. 1759 ja Sipoon kirkonkylässä vuosina 1792 ja 94 syntyneet lapset: Margareta (Greta) Sophia ja Carl Fredrik. Tytär Greta näyttäisi syntyneen kappalaisen virkatalon alaisuudessa. Äiti Greta Mickelintytär on merkitty yksin samaiseen virkataloon vuonna 1790. (Ehkä tutkimisen arvoinen tieto kun hänen taustojaan yrittää selvittää.) Poika Johanin syntymäpaikkaa en ole löytänyt. Hänen sanotaan syntyneen 1800, mutta myös toukokuu 1799 näkyy kerran. Vuonna 1804 perhe jatkaa Tuusulan Forsbackaan missä vaimo Greta seuraavan vuoden helmikuun neljäs päivä kuolee. Samana vuonna 1805 erotetaan 25 torpan paikkaa Vanhassakylässä, mutta Carl ei vaimon kuoltua jää tai pysty jäämään, uutta torppaa asuttamaan vaan viimeinen päivä syyskuuta siirtyy Helsingin pitäjään Vanhankaupungin sahalle. Rippikirjassa leski-sana on yliviivattu ja uusi puolisio, vuonna 1775 Helsingin pitäjässä syntynyt Maria Henrikintytär lukee nyt hänen nimensä alla. Vuonna 1811 uusioperhe muuttaa Vihtiin Ericsbergin sahalle. Muutto tapahtuu 2. syyskuuta mikä tarkoittaa, että Adolf olisi syntynyt samana vuonna ennen muuttoa, koska hänet on merkitty syntyneeksi Helsingin pitäjässä. Vihdistä matka jatkuu seuraavana vuonna Meilahteen ja parin vuoden kuluttua vuorossa on Vanhakaupunki. Kaksi vuotta kuluu ja uusi asuinpaikka on Viikin Latokartanossa. Vuonna 1821 Carl muuttaa perheineen viimeisen kerran, tälläkertaa takaisin Vanhaankaupunkiin. Vaimo Maria kuolee 49-vuotiaana. Kuudenkymmen ikäinen leski Carl Qvick kuolee viitisen vuotta myöhemmin. Viimeiset vuotensa hän on elänyt riisitaudin runteleman poikansa Johanin kanssa. Johanin kohtalo isänsä kuoltua jää tuntemattomaksi.
Carlin ensimmäisen vaimon sukunimi tuntuu myös sopivan kuvioon sillä Gumberg on myös Adolf Carlsson Lindströmin tyttären (iso-iso mummoni) aviomiehen, alussa mainitun ratavahdin Nils Ferdinand Stenmanin äidin sukunimi.
Qvick on luultavasti sotilasnimi, mutta mikään ei viittaa että Carl olisi ollut itse sotilas. Sipoossa asuessaan hän oli torppari ja myöhemmin mm. sahatyöläinen. Hän näyttää kiertäneen työn perässä ja muuttaneen usein. Olisi hienoa löytää hänenkin taustaansa, mutta helppoa se ei ole, eikä tarvitsekkaan olla. Qvick-nimisä oli muitakin samoilla kulmilla kuin Carlikin elämäänsä eli. Osa ehkä sukulaisiakin. Yksi mahdollinen sukulainen saattaisi olla Christina Qvick, joka mainitaan ensimmäisen lapsen Margareta Sophian yhtenä kummina Sipoon kirkonkylässä 1792. Ja eräs Stina Qvick kuolee Sipoon Paippisilla 1836, 64 vuoden ikäisenä. Hän on eläkelöityneen vapaaehtoisen rouva ja ikänsä puolesta sopisi hyvin Carlin siskoksi.
Eräs mahdollisuus voisi olla, että Qvick nimi tuli käyttöön Carlin isän aikana ja ennen tätä se oli Lindström, mikä antaisi selityksen sille, miksi Adolf Carlsson valitsi Lindström-nimen käyttöönsä kolmikymppisenä. Tässä pelkkänä ehdotuksena eräs: Sotilas Bertil Lindström sai vuonna 1743 pojan Askolan Korttian kylässä runsaan 20 kilometrin päässä Sipoon kirkonkylästä. Lapsen nimeksi tuli Andreas. Ehkä Andreas seurasi isänsä jälkiä sotilaana ja otti myöhemmin Qvick-nimen. Hänen poikansa olisi siis vuonna 1769 syntynyt Carl Andersson Qvick.
Tämä tietysti vain spekulaatiota jolle pitäisi löytää vahvistusta. Mutta noin muuten uskon että Adolfin Isä oli tuo Carl Qvick edellä esitettyjen yhteyksien johdosta. Mielelläni kuulisin lisätiedoista jos jollakulla on tai jos on muuten kommentoitavaa tähän liittyen. Tutkimus jatkuu.
Yt. Sangen
Hausjärvellä 22.4.1832 nuori renki Adolf Carlsson menee vihille kolmisen vuotta itseään vanhemman Maria Jacobintyttären kanssa. Marian sukutaustaa pääsee etenemään paikoitellen ihan kauaksikin asti Hausjärven taloissa.
Ensimmäinen lapsi uudelle pariskunnalle, tytär Maria Carola, syntyykin seuraavan vuoden helmikuussa. Lapsia he saavat yhteensä kuusi, joista Adolf Wilhelm Adolfinpoika tosin kuoli jo syntymävuonnaan 1847. Muut lapsista avioituvat ja hankkivat perhettä. Adolfin ja Marian viimeinen lapsi, tytär Augustina Wilhelmina syntyy 1848 ja aikanaan avioituu Jokelan ratavahdin Nils Ferdinand Stenmanin kanssa. Heidän yhteisistä kymmenestä lapsestaan yhdestä tuli isomummoni. Kotikieli heillä oli ruotsi.
Mutta mikä oli Adolf Carlsson Lindströmin tausta? Helsingin pitäjän syntyneiden luetteloita ei ennen vuotta 1851 ole enää saatavilla. Lastenkirjoista löytyy lopulta yksi sopiva 1811 syntynyt Adolf. Ensimmäisen kerran kun kävin lastenkirjat lävitse etsin ainoastaan Lindström-nimisiä, mutta sopivaa Adolfia en löytänyt. Carl Qvickillä sen sijaan on vuonna 1811 syntynyt poika. Muonatorppari asuu Meilahdessa ja Adolfin lisäksi on merkitty perheeseen Johan Qvick-niminen, vuonna 1800 syntynyt poika. (Hän on tosin saattanut syntyä jo edellisen vuoden puolella). Kolmantena poikana on 1801 syntynyt Johan Ljungberg, jonka sukulaissuhdetta en ole onnistunut ratkaisemaan. Olen näkevinäni lyhenteen st.s, mikä voisi tarkoittaa poikapuolta, mutta asia on jäänyt toistaiseksi arvoitukseksi.
Vuonna 1814 heidän osoitteekseen tulee Hgin. Vanhakaupunki. Poika Johan Qvickin kerrotaan olevan sairas. Saanut myös varoituksen vuonna 1814.
Pari vuotta myöhemmin on vuorossa Viikin Latokartano. Täällä on lastenkirjoihin merkitty myös tytär Maria, syntyneeksi 17.2.1815. Poika Johan Qvickin mainitaan kärsivän riisitaudista. Sairaus on ilmeisesti pahentunut aikaisemmasta kirjauksesta sillä nyt hänen sanotaan olevan rampa. Johan Ljungberg matkustaa 1815 Pietariin. Häntä ei enää nähdä kirjoissa kun perhe 1821 on takaisin Vanhassakaupungissa.
Miksi sitten ajattelen, että tämä Adolf on ”se oikea”? Siihen on useita syitä. Yksi, että tuo Adolf Carlsson joka ilmestyy ensimmäisen kerran rippikirjoihin 13-vuotiaana renkinä Hausjärvellä, sanotaan saapuneen Hausjärvelle Mäntsälästä 1824 (ja syntyneen Hgin. pitäjässä). Vanhankaupungin lastenkirja kertoo samalta ajalta ”toisen” Adolfin oleskelevan Sälinkään kylässä Mäntsälässä ja äitinsä Marian kuolema toinen päivä tammikuuta myös vuonna 1824, jolloin siis tuo nuori renki Adolf Carlsson ensimmäisen kerran rippikirjassa esiintyy. Adolfin isä Carl kuolee Hgin. Vanhassakaupungissa 10.10.1829. Samana vuonna tuo ”toinen” Adolf vaihtaa osoitettaan ja muuttaa Ridasjärveltä Hikiän kartanolle, josta tosin jo seuraavana vuonna 1830 Selänojan Sauvalaan. Kun Adolf Carlsson seuraavan kerran on rippikirjassa merkitty, nyt jälleen Ridasjärvellä 1833, on mukana vaimo Maria Jacobintytär ja samana vuonna syntynyt Maria Carola niminen tytär. Ehkä varhainen irtautuminen kodin helmoista ja isän sotilas-sukunimeltä kuulostava Qvick, johon Adolf ei ehkä samaistunut, sai hänet sitten myöhemmin valitsemaan itselleen ja peheelleen Lindström-sukunimen. Onko nimi ollut suvussa aikaisemmin käytössä, siihen täytyy vielä etsiä vastausta.
Takaisin Adolf Carlssonin isän, Carl Qvickin elämään ennen Adolfin syntymää. Carl oli syntynyt Sipoossa 1769. Todennäköisesti hän on Andersin poika vaikka näkyy myös käytettävän Anders-nimeä toisena nimenään, myös kerran Gustafia. Tästä voisi saada nimeksi Carl Gustaf Andersson Qvick, mutta onko se noin? Uskon silti, että patronyymi on Andersin, isän jota en ole vielä onnistunut löytämään. 1794 noin 25-vuotias Carl muttaa Tuusulan Marieforssin ruukkiin perheineen. Mukana vaimo Margareta (Greta) Mickelintytär Gumberg s. 1759 ja Sipoon kirkonkylässä vuosina 1792 ja 94 syntyneet lapset: Margareta (Greta) Sophia ja Carl Fredrik. Tytär Greta näyttäisi syntyneen kappalaisen virkatalon alaisuudessa. Äiti Greta Mickelintytär on merkitty yksin samaiseen virkataloon vuonna 1790. (Ehkä tutkimisen arvoinen tieto kun hänen taustojaan yrittää selvittää.) Poika Johanin syntymäpaikkaa en ole löytänyt. Hänen sanotaan syntyneen 1800, mutta myös toukokuu 1799 näkyy kerran. Vuonna 1804 perhe jatkaa Tuusulan Forsbackaan missä vaimo Greta seuraavan vuoden helmikuun neljäs päivä kuolee. Samana vuonna 1805 erotetaan 25 torpan paikkaa Vanhassakylässä, mutta Carl ei vaimon kuoltua jää tai pysty jäämään, uutta torppaa asuttamaan vaan viimeinen päivä syyskuuta siirtyy Helsingin pitäjään Vanhankaupungin sahalle. Rippikirjassa leski-sana on yliviivattu ja uusi puolisio, vuonna 1775 Helsingin pitäjässä syntynyt Maria Henrikintytär lukee nyt hänen nimensä alla. Vuonna 1811 uusioperhe muuttaa Vihtiin Ericsbergin sahalle. Muutto tapahtuu 2. syyskuuta mikä tarkoittaa, että Adolf olisi syntynyt samana vuonna ennen muuttoa, koska hänet on merkitty syntyneeksi Helsingin pitäjässä. Vihdistä matka jatkuu seuraavana vuonna Meilahteen ja parin vuoden kuluttua vuorossa on Vanhakaupunki. Kaksi vuotta kuluu ja uusi asuinpaikka on Viikin Latokartanossa. Vuonna 1821 Carl muuttaa perheineen viimeisen kerran, tälläkertaa takaisin Vanhaankaupunkiin. Vaimo Maria kuolee 49-vuotiaana. Kuudenkymmen ikäinen leski Carl Qvick kuolee viitisen vuotta myöhemmin. Viimeiset vuotensa hän on elänyt riisitaudin runteleman poikansa Johanin kanssa. Johanin kohtalo isänsä kuoltua jää tuntemattomaksi.
Carlin ensimmäisen vaimon sukunimi tuntuu myös sopivan kuvioon sillä Gumberg on myös Adolf Carlsson Lindströmin tyttären (iso-iso mummoni) aviomiehen, alussa mainitun ratavahdin Nils Ferdinand Stenmanin äidin sukunimi.
Qvick on luultavasti sotilasnimi, mutta mikään ei viittaa että Carl olisi ollut itse sotilas. Sipoossa asuessaan hän oli torppari ja myöhemmin mm. sahatyöläinen. Hän näyttää kiertäneen työn perässä ja muuttaneen usein. Olisi hienoa löytää hänenkin taustaansa, mutta helppoa se ei ole, eikä tarvitsekkaan olla. Qvick-nimisä oli muitakin samoilla kulmilla kuin Carlikin elämäänsä eli. Osa ehkä sukulaisiakin. Yksi mahdollinen sukulainen saattaisi olla Christina Qvick, joka mainitaan ensimmäisen lapsen Margareta Sophian yhtenä kummina Sipoon kirkonkylässä 1792. Ja eräs Stina Qvick kuolee Sipoon Paippisilla 1836, 64 vuoden ikäisenä. Hän on eläkelöityneen vapaaehtoisen rouva ja ikänsä puolesta sopisi hyvin Carlin siskoksi.
Eräs mahdollisuus voisi olla, että Qvick nimi tuli käyttöön Carlin isän aikana ja ennen tätä se oli Lindström, mikä antaisi selityksen sille, miksi Adolf Carlsson valitsi Lindström-nimen käyttöönsä kolmikymppisenä. Tässä pelkkänä ehdotuksena eräs: Sotilas Bertil Lindström sai vuonna 1743 pojan Askolan Korttian kylässä runsaan 20 kilometrin päässä Sipoon kirkonkylästä. Lapsen nimeksi tuli Andreas. Ehkä Andreas seurasi isänsä jälkiä sotilaana ja otti myöhemmin Qvick-nimen. Hänen poikansa olisi siis vuonna 1769 syntynyt Carl Andersson Qvick.
Tämä tietysti vain spekulaatiota jolle pitäisi löytää vahvistusta. Mutta noin muuten uskon että Adolfin Isä oli tuo Carl Qvick edellä esitettyjen yhteyksien johdosta. Mielelläni kuulisin lisätiedoista jos jollakulla on tai jos on muuten kommentoitavaa tähän liittyen. Tutkimus jatkuu.
Yt. Sangen