Tapio Onnela
11.07.18, 08:44
Agricola-Suomen humanistiverkko -portaalin otsikot 1.6.–10.7.2018
Agricolan tietosanomien otsikot 1.6.–10.7.
* Digitoitujen kirjekokoelmien amerikkalainen klassikko
* Kokemuksia totuuskomissioista -seminaarin raportti ja videotallenteet julkaistu verkossa
* Kuinka selvittää Neuvostoliiton suomalaisten kohtaloita?
* Odottamaton syy Gettysburgin taistelulle
* Euroopan merkittävin kulttuuriperintöpalkinto suomalaisille kulttuurikasvatussuunnitelmille ja Kulttuurivoltille
* Historiallinen Aikakauskirja 2-2018 on ilmestynyt
* Erään nuoren brittiupseerin sota ja kuolema
* Pedaali ry:n ”Vuoden jarrupala” -huomionosoitus Arkkitehtuurimuseolle
* Väärä historiantulkinta voi johtaa vaikeuksiin Venäjällä
* Turun Katedralskolanin arkeologisten kaivausten Pop up –museo avautuu 12.6.
* Aikalaisromaani ensimmäisen maailmansodan jälkitraumoista
* Lapin Kansan verkkogalleriassa valokuvia Lapista yli 100 vuoden takaa
* Uppsalan Kuningaskummuille virtuaaliteknologian avulla
https://agricolaverkko.fi/tietosanomat/
Agricolan keskustelufoorumien otsikot 1.6.–10.7.
* Sisällissota historian oppikirjoissa
* Suomalaisten SS-miesten fasistisuutta on tahallaan vähätelty
* digi.kansalliskirjasto.fi:n käyttäjäkysely auki
* Jos punaiset olivat voittaneet olisiko Suomi tullut osaksi Neuvostoliittoa?
https://agricolaverkko.fi/keskustelu/
Agricolan arvostelut 1.6.–10.7.
https://agricolaverkko.fi/arvostelut/
--------------------------------------------
1.6.2018 | Petri Paju
Kuinka tekoälyllä voi parantaa maailmaa
Honkela, Timo: Rauhankone. Tekoälytutkijan testamentti. Gaudeamus, 2017. 285 sivua. ISBN 978-952-495-438-9.
Tekoälytutkija Timo Honkela on kirjoittanut laaja-alaisen ja ajatuksia herättävän kirjan rauhankoneesta ja tulevaisuudesta. Sitä lukiessa historiantutkija saattaa esimerkiksi pohtia, että Suomessa olisi reilut sata vuotta sitten melkoisella varmuudella vältytty sisällissodalta, jos kaikilla olisi ollut matkapuhelin ja siinä Honkelan ideoima tekoälysovellus.
--------------------------------------------
5.6.2018 | Leena Rossi
Tuhansien pakinoiden mies – Aapeli
Parkkinen, Jukka: Aapeli – aika hyvä kirjailijaksi. Docendo, 2018. 447 sivua. ISBN 978-952-291-468-2.
Simo Puupponen (1915–1967), alias Aapeli, tunnetaan ennen kaikkea teoksestaan Pikku Pietarin piha (1958) sekä kirjan pohjalta tehdystä näytelmästä ja elokuvasta, vaikka hän kirjoitti muitakin kirjoja ja erityisesti sanomalehtipakinoita. Julkisen kirjoittajanuransa hän aloitti 1930-luvulla ja jatkoi sitä 1960-luvulle. Kantakirjasavolaiseksi itseään tituleerannut Aapeli oli aikansa merkittävimpiä ja omaperäisimpiä pakinoitsijoita, mutta vasta puoli vuosisataa kuolemansa jälkeen hän on saanut elämäkerran, Aapeli – aika hyvä kirjailijaksi. Paksun teoksen on kirjoittanut toinen savolainen, Jukka Parkkinen, joka käsittelee kohdettaan riemukkaan aapelimaiseen tyyliin.
--------------------------------------------
8.6.2018 | Helena Pilke
Suomalaiset sotavalokuvat taidehistorioitsijan tarkastelussa
Honkaniemi, Marika: Taistelusta taiteeksi. Tiedotuskomppanioiden valokuvat Ateneumin suomalais-saksalaisessa Taistelukuvaajain näyttelyssä 1942. Sigillum, 2017. 274 sivua. ISBN 978-952-7220-09-2.
Marika Honkaniemen kirja Taistelusta taiteeksi paikkaa aukkoja sekä suomalaisen valokuvan historian että jatkosodan tiedotustoiminnan tutkimuksessa. Se kertoo toukokuussa 1942 Ateneumissa järjestetystä suomalaisten ja saksalaisten sotavalokuvaajien näyttelystä, analysoi siinä esillä olleita valokuvia ja pohtii näyttelyn asemaa suomalais-saksalaisten kulttuurisuhteiden kentässä.
--------------------------------------------
11.6.2018 | Iiris Sarmas
Kiinnostava kokoelmateos Kirpilän taidekodista
Ruohonen, Johanna (toim.): Taiteen koti. Juhani Kirpilän taidekokoelma. Käännös: Malkki, Eva. SKS, 2017. 240 sivua. ISBN 978-952-222-921-2.
Helsingissä sijaitseva taidekoti Kirpilä on 25-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi saanut nykyaikaisen, kokoelmaa esittelevän teoksen, jossa luodaan katsaus kokoelman syntyyn, sen luoneeseen Juhani Kirpilän persoonaan ja valotetaan valittuja teoksia syvempien artikkelikatsauksien avulla. Kirja ei korvaa vierailukokemusta, mutta täydentää sitä ja toimii johdatuksena faktoihin. Hyvälaatuinen painojälki on mukava käyntikortti kokoelmalle.
--------------------------------------------
12.6.2018 | Pekka Kaarninen
Tuntemattomat tuntemattomat
Jaatinen, Satu: Tuntemattomat. Suomen suosituimman tarinan monet maailmat. Docendo, 2018. 205 sivua. ISBN 978-952-291-457-6.
Docendon julkaiseman kirjan idea on hyvä: tarjota lisätietoa kaikkien suomalaisten hyvin tuntemasta Tuntematon sotilas -tarinasta, joka kirjana ja elokuvana on saavuttanut ennen näkemättömän suosion. Tarkoituksena on kartoittaa sota-ajan elämälle ja kirjan sisällölle taustaa. Tehtävä on kuitenkin hyvin vaativa. Niin vaativa, että Satu Jaatinen ei ole onnistunut siinä ollenkaan.
--------------------------------------------
14.6.2018 | Juuso Koponen
Uusliberalistinen manifesti
Lepomäki, Elina: Vapauden voitto. Otava, 2018. 714 sivua. ISBN 978-951-1-32644-1.
Elina Lepomäen teos Vapauden voitto käsittelee suomalaista yhteiskuntaa markkinaliberalismin näkökulmasta. Punaisena lankana on luottamus klassisen liberalismin korostamiin yksilönvapauksiin sekä markkinoiden kykyyn ratkaista yhteiskunnan ongelmia. Nykyisin markkinoiden sujuvan toiminnan tiellä on kuitenkin esteitä, ja juuri näitä esteitä Lepomäki yrittää teoksessaan kartoittaa. Kirja edustaa viime vuosikymmeninä vahvistunutta yksilönvapauksien ja markkinatalouden merkitystä korostavaa uusliberalistista diskurssia. Akateemisesta näkökulmasta se on mielenkiintoinen aikalaisdokumentti eräästä nykyisin varsin vaikutusvaltaisesta poliittisesta ideologiasta.
--------------------------------------------
18.6.2018 | Päivi Kosonen
Hupia ja hyötyä väärennösten kulttuurihistoriasta
Nyqvist, Sanna, Oja, Outi: Kirjalliset väärennökset. Huijauksia, plagiaatteja ja luovia lainauksia. Gaudeamus, 2018. 381 sivua. ISBN 978-952-495-469-3.
Kirjallisuudentutkijat Sanna Nyqvist ja Outi Oja avaavat tuoreessa tietokirjassaan Kirjalliset väärennökset poikkeuksellisen jännittävän näkymän kirjallisuuteen. Väärennösten kulttuurihistoria osoittautuu kerta kaikkiaan herkulliseksi; sen kautta kirjoittajat onnistuvat kurkistamaan myös kirjallisuuden takahuoneisiin. Sieltä he tuovat koko joukon uusia eväitä aitoutta ja väärennöksiä, omaa ja toisen omaa, sekä ylipäätään kirjallisuuden merkityksiä koskevaan keskusteluun.
--------------------------------------------
20.6.2018 | Pekka Kaarninen
Baddingin kaita polku
Rajala, Jukka: Kaita polku. Rauli Badding Somerjoen tarina. Siltala, 2018. 240 sivua. ISBN 978-952-234-345-1.
Rauli Badding Somerjoen (1947–1987) elämään kuului paljon sellaista, joka on tyypillistä suomalaiselle ammattimuusikolle ja viihdetaiteilijalle. Kuitenkin Baddingin elämässä oli myös paljon ainutkertaista, minkä vuoksi hänestä on muodostunut yksi suomalaisen musiikkihistorian ikonisista hahmoista.
--------------------------------------------
25.6.2018 | Leena Rossi
Egoismi vai altruismi
Koskelainen, Jukka: Mahtava minä: Itsekkyyden voima ja vastavoimat. Atena Kustannus Oy, 2017. 366 sivua. ISBN 978-952-300-341-5.
Uudessa kirjassaan Mahtava minä: Itsekkyyden voima ja vastavoimat runoilija, kääntäjä ja esseisti Jukka Koskelainen pohtii perusteellisesti aikaamme riivaavaa itsekkyyttä parissa kymmenessä esseessä. Hän esittelee railakkaasti monien eri alojen ajattelijoiden käsityksiä egoismista ja altruismista sekä näihin liittyvistä ihmismielen ilmiöistä. Ja mikä tärkeintä: kun hän esittää toisten ajattelun innoittamia pohdiskelujaan, hän panee myös lukijan miettimään omaa suhdettaan itsekkyyteen.
--------------------------------------------
27.6.2018 | Pentti Stranius
Suomalaisten punaupseerien karmea kohtalo Neuvosto-Venäjällä
Salomaa, Markku: Punaupseerien nousu ja tuho. Otava, 2018. 559 sivua. ISBN 978-951-1-32381-5.
Markku Salomaan tutkimus Punaupseerien nousu ja tuho kertoo vuoden 1918 jälkimainingeissa Neuvosto-Venäjälle paenneista punaisista suomalaisista. Noin 1500 heistä sai varsinaisen sotilaskoulutuksensa Pietarissa ja valtaosa vangittiin ja teloitettiin Stalinin vainoissa 1930-luvun jälkipuoliskolla.
--------------------------------------------
2.7.2018 | Mari Tarkkonen
Oppimatkalle Siperiaan
Lundberg, Ulla-Lena: Linnunsiivin Siperiaan. Gummerus, 2018. 234 sivua. ISBN 9789512409631.
Finlandia-voittaja Ulla-Lena Lundbergilla on selkeä, rauhallisen pohdiskeleva, hiljaisen humoristinen, ymmärtävä ja ennen kaikkea hyvin runollinen tapa kirjoittaa. Alkuperäiskielisen teoksen nimessä (Sibirien: ett självporträtt med vingar) vilahtaa sana omakuva, joka antaa viitteitä sisällöstä suomennettua nimeä paremmin. Kirjassaan Linnunsiivin Siperiaan Lundberg kertaa kauniisti vuosien takaista rakastumistaan Siperiassa ja Siperiaan.
--------------------------------------------
3.7.2018 | Satu Sorvali
Keitä me luulemme olevamme? Suomalaisuuden kertomukset tarkastelussa
Ahonen, Sirkka: Suomalaisuuden monet myytit. Gaudeamus, 2017. 247 sivua. ISBN 978-952-495-430-3.
Suomen itsenäisyyden juhlavuoden ja sisällissodan muistovuoden aikana on usein kysytty, mitä suomalaisten identiteetti on ollut eri aikoina. Yksi vastaus löytyy kansallisista myyteistä, joita Suomessa on vuoroin vahvistettu ja vuoroin vaimennettu – miten kulloiseenkin historiapolitiikkaan on sopinut.
--------------------------------------------
4.7.2018 | Leena Rossi
Orléansin neitsyen kuolemantuomio eli oikeusmurha kontekstissaan
Norri, Matti, Kekkonen, Jukka, Knuutila, Jyrki: Polttoroviolta pyhimykseksi: Jeanne d’Arcin oikeusmurha. Art House, 2017. 309 sivua. ISBN 978-951-884-638-6.
Polttoroviolta pyhimykseksi: Jeanne d’Arcin oikeusmurha käsittelee yhtä länsimaisen historian tunnetuimmista oikeusmurhista kolmen miehen, juristi-kääntäjä Matti Norrin, oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkosen ja käytännöllisen teologian professori Jyrki Knuutilan voimin. Norrin taitavasti suomentamat ja kommentein varustamat oikeudenkäynnin pöytäkirjat tarjoavat pohjan Knuutilan ja Kekkosen artikkeleille. Knuutila syventyy yksityiskohtaisesti oikeudenkäynnin vaiheisiin, tapahtumiin ja taustoihin. Kekkonen taas pohtii poliittisen oikeudenkäynnin käsitettä ja analysoi Jeanne d’Arcin oikeudenkäynnin poliittisuutta kontekstissaan.
--------------------------------------------
6.7.2018 | Pentti Stranius
Arkinen ja verinen Helsinki 1918
Näre, Sari: Helsinki veressä. Naiset, lapset ja nuoret vuoden 1918 sodassa. Tammi, 2018. 391 sivua. ISBN 978-951-31-9509-0.
Sari Näreen uusi tutkimus Helsinki veressä valottaa uudella tavalla naisten ja nuorten kohtaloita Suomen kansalaissodassa 1918, siihen johtaneissa tapahtumissa ja myös jälkiselvittelyissä suomalaisine keskitysleireineen. Tutkija onnistuu pyrkimyksessään kuvata sekä siviiliväestöä että aktiivisia naisosallistujia niin punaisten kuin valkoistenkin taustajoukoissa, myös punakaartissa. Helsinki on harvemmin ollut näin laajasti ja monipuolisesti esillä vuoden 1918 tapahtumien keskuspaikkana.
--------------------------------------------
9.7.2018 | Helena Pilke
Alkoholia ja perheväkivaltaa, elämää äidin varjossa
Asikainen, Merja : Milana. Elämäni Laila Kinnusen tyttärenä. Like, 2018. 223 sivua. ISBN 978-952-01-1715-3.
Laulaja Milana Misic kasvoi alkoholinhuuruisessa, perheväkivallan varjostamassa ympäristössä. Uran alkuaikoina häntä vertailtiin jatkuvasti kuuluisaan äitiinsä. Nyt, miltei viisikymppisenä, hän uskaltaa vihdoin sanoa itseään selviytyjäksi – ja kertoa traagisen tarinansa. Ehkä se rohkaisee muita samaa kokeneita?
--------------------------------------------
10.7.2018 | Helena Pilke
Myötäsukaisesti mediaruhtinaasta
Karén, Lauri : Aatos Erkko. Yksityinen valtiomies. Otava , 2018. 249 sivua. ISBN 978-951-1-32599-4.
Lauri Karénin Yksityinen valtiomies on ainoa Aatos Erkon hyväksymä elämäkerta itsestään. Se julkaistiin vasta kun Erkko ja hänen vaimonsa Jane olivat kuolleet. Vaikka kirja on hetkittäin liian myötäsukainen, se ainakin paljastaa, mitä Sanomien suurmies itse ajatteli kotitaustastaan, jättiperinnöstään ja sen vaalimisesta, maailmanmenosta ja siihen vaikuttamisesta yleisemminkin.
Agricola-Suomen humanistiverkko -portaalin uudistetut palvelut
Ajankohtaista
Tapahtumakalenteri
Julkaisuseuranta: tieteelliset julkaisut, blogit
https://agricolaverkko.fi/
Ilmoitukset
Apurahat
Artikkelipyynnöt
Tutkimuspyynnöt
Työpaikkailmoitukset
https://agricolaverkko.fi/ilmoitukset/
Opetus
Valtakunnallinen humanistinen verkko-opetus
https://verkko-opetus.utu.fi/
Julkaisut
Agricolan tietosanomat
https://agricolaverkko.fi/tietosanomat/
Arvostelut
https://agricolaverkko.fi/arvostelut/
Julkaisusarja
https://agricolaverkko.fi/julkaisusarja/
Ennen ja nyt
http://www.ennenjanyt.net
Keskustelut
Agricolan keskustelufoorumit
https://agricolaverkko.fi/keskustelu/
Agricolan tietosanomien otsikot 1.6.–10.7.
* Digitoitujen kirjekokoelmien amerikkalainen klassikko
* Kokemuksia totuuskomissioista -seminaarin raportti ja videotallenteet julkaistu verkossa
* Kuinka selvittää Neuvostoliiton suomalaisten kohtaloita?
* Odottamaton syy Gettysburgin taistelulle
* Euroopan merkittävin kulttuuriperintöpalkinto suomalaisille kulttuurikasvatussuunnitelmille ja Kulttuurivoltille
* Historiallinen Aikakauskirja 2-2018 on ilmestynyt
* Erään nuoren brittiupseerin sota ja kuolema
* Pedaali ry:n ”Vuoden jarrupala” -huomionosoitus Arkkitehtuurimuseolle
* Väärä historiantulkinta voi johtaa vaikeuksiin Venäjällä
* Turun Katedralskolanin arkeologisten kaivausten Pop up –museo avautuu 12.6.
* Aikalaisromaani ensimmäisen maailmansodan jälkitraumoista
* Lapin Kansan verkkogalleriassa valokuvia Lapista yli 100 vuoden takaa
* Uppsalan Kuningaskummuille virtuaaliteknologian avulla
https://agricolaverkko.fi/tietosanomat/
Agricolan keskustelufoorumien otsikot 1.6.–10.7.
* Sisällissota historian oppikirjoissa
* Suomalaisten SS-miesten fasistisuutta on tahallaan vähätelty
* digi.kansalliskirjasto.fi:n käyttäjäkysely auki
* Jos punaiset olivat voittaneet olisiko Suomi tullut osaksi Neuvostoliittoa?
https://agricolaverkko.fi/keskustelu/
Agricolan arvostelut 1.6.–10.7.
https://agricolaverkko.fi/arvostelut/
--------------------------------------------
1.6.2018 | Petri Paju
Kuinka tekoälyllä voi parantaa maailmaa
Honkela, Timo: Rauhankone. Tekoälytutkijan testamentti. Gaudeamus, 2017. 285 sivua. ISBN 978-952-495-438-9.
Tekoälytutkija Timo Honkela on kirjoittanut laaja-alaisen ja ajatuksia herättävän kirjan rauhankoneesta ja tulevaisuudesta. Sitä lukiessa historiantutkija saattaa esimerkiksi pohtia, että Suomessa olisi reilut sata vuotta sitten melkoisella varmuudella vältytty sisällissodalta, jos kaikilla olisi ollut matkapuhelin ja siinä Honkelan ideoima tekoälysovellus.
--------------------------------------------
5.6.2018 | Leena Rossi
Tuhansien pakinoiden mies – Aapeli
Parkkinen, Jukka: Aapeli – aika hyvä kirjailijaksi. Docendo, 2018. 447 sivua. ISBN 978-952-291-468-2.
Simo Puupponen (1915–1967), alias Aapeli, tunnetaan ennen kaikkea teoksestaan Pikku Pietarin piha (1958) sekä kirjan pohjalta tehdystä näytelmästä ja elokuvasta, vaikka hän kirjoitti muitakin kirjoja ja erityisesti sanomalehtipakinoita. Julkisen kirjoittajanuransa hän aloitti 1930-luvulla ja jatkoi sitä 1960-luvulle. Kantakirjasavolaiseksi itseään tituleerannut Aapeli oli aikansa merkittävimpiä ja omaperäisimpiä pakinoitsijoita, mutta vasta puoli vuosisataa kuolemansa jälkeen hän on saanut elämäkerran, Aapeli – aika hyvä kirjailijaksi. Paksun teoksen on kirjoittanut toinen savolainen, Jukka Parkkinen, joka käsittelee kohdettaan riemukkaan aapelimaiseen tyyliin.
--------------------------------------------
8.6.2018 | Helena Pilke
Suomalaiset sotavalokuvat taidehistorioitsijan tarkastelussa
Honkaniemi, Marika: Taistelusta taiteeksi. Tiedotuskomppanioiden valokuvat Ateneumin suomalais-saksalaisessa Taistelukuvaajain näyttelyssä 1942. Sigillum, 2017. 274 sivua. ISBN 978-952-7220-09-2.
Marika Honkaniemen kirja Taistelusta taiteeksi paikkaa aukkoja sekä suomalaisen valokuvan historian että jatkosodan tiedotustoiminnan tutkimuksessa. Se kertoo toukokuussa 1942 Ateneumissa järjestetystä suomalaisten ja saksalaisten sotavalokuvaajien näyttelystä, analysoi siinä esillä olleita valokuvia ja pohtii näyttelyn asemaa suomalais-saksalaisten kulttuurisuhteiden kentässä.
--------------------------------------------
11.6.2018 | Iiris Sarmas
Kiinnostava kokoelmateos Kirpilän taidekodista
Ruohonen, Johanna (toim.): Taiteen koti. Juhani Kirpilän taidekokoelma. Käännös: Malkki, Eva. SKS, 2017. 240 sivua. ISBN 978-952-222-921-2.
Helsingissä sijaitseva taidekoti Kirpilä on 25-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi saanut nykyaikaisen, kokoelmaa esittelevän teoksen, jossa luodaan katsaus kokoelman syntyyn, sen luoneeseen Juhani Kirpilän persoonaan ja valotetaan valittuja teoksia syvempien artikkelikatsauksien avulla. Kirja ei korvaa vierailukokemusta, mutta täydentää sitä ja toimii johdatuksena faktoihin. Hyvälaatuinen painojälki on mukava käyntikortti kokoelmalle.
--------------------------------------------
12.6.2018 | Pekka Kaarninen
Tuntemattomat tuntemattomat
Jaatinen, Satu: Tuntemattomat. Suomen suosituimman tarinan monet maailmat. Docendo, 2018. 205 sivua. ISBN 978-952-291-457-6.
Docendon julkaiseman kirjan idea on hyvä: tarjota lisätietoa kaikkien suomalaisten hyvin tuntemasta Tuntematon sotilas -tarinasta, joka kirjana ja elokuvana on saavuttanut ennen näkemättömän suosion. Tarkoituksena on kartoittaa sota-ajan elämälle ja kirjan sisällölle taustaa. Tehtävä on kuitenkin hyvin vaativa. Niin vaativa, että Satu Jaatinen ei ole onnistunut siinä ollenkaan.
--------------------------------------------
14.6.2018 | Juuso Koponen
Uusliberalistinen manifesti
Lepomäki, Elina: Vapauden voitto. Otava, 2018. 714 sivua. ISBN 978-951-1-32644-1.
Elina Lepomäen teos Vapauden voitto käsittelee suomalaista yhteiskuntaa markkinaliberalismin näkökulmasta. Punaisena lankana on luottamus klassisen liberalismin korostamiin yksilönvapauksiin sekä markkinoiden kykyyn ratkaista yhteiskunnan ongelmia. Nykyisin markkinoiden sujuvan toiminnan tiellä on kuitenkin esteitä, ja juuri näitä esteitä Lepomäki yrittää teoksessaan kartoittaa. Kirja edustaa viime vuosikymmeninä vahvistunutta yksilönvapauksien ja markkinatalouden merkitystä korostavaa uusliberalistista diskurssia. Akateemisesta näkökulmasta se on mielenkiintoinen aikalaisdokumentti eräästä nykyisin varsin vaikutusvaltaisesta poliittisesta ideologiasta.
--------------------------------------------
18.6.2018 | Päivi Kosonen
Hupia ja hyötyä väärennösten kulttuurihistoriasta
Nyqvist, Sanna, Oja, Outi: Kirjalliset väärennökset. Huijauksia, plagiaatteja ja luovia lainauksia. Gaudeamus, 2018. 381 sivua. ISBN 978-952-495-469-3.
Kirjallisuudentutkijat Sanna Nyqvist ja Outi Oja avaavat tuoreessa tietokirjassaan Kirjalliset väärennökset poikkeuksellisen jännittävän näkymän kirjallisuuteen. Väärennösten kulttuurihistoria osoittautuu kerta kaikkiaan herkulliseksi; sen kautta kirjoittajat onnistuvat kurkistamaan myös kirjallisuuden takahuoneisiin. Sieltä he tuovat koko joukon uusia eväitä aitoutta ja väärennöksiä, omaa ja toisen omaa, sekä ylipäätään kirjallisuuden merkityksiä koskevaan keskusteluun.
--------------------------------------------
20.6.2018 | Pekka Kaarninen
Baddingin kaita polku
Rajala, Jukka: Kaita polku. Rauli Badding Somerjoen tarina. Siltala, 2018. 240 sivua. ISBN 978-952-234-345-1.
Rauli Badding Somerjoen (1947–1987) elämään kuului paljon sellaista, joka on tyypillistä suomalaiselle ammattimuusikolle ja viihdetaiteilijalle. Kuitenkin Baddingin elämässä oli myös paljon ainutkertaista, minkä vuoksi hänestä on muodostunut yksi suomalaisen musiikkihistorian ikonisista hahmoista.
--------------------------------------------
25.6.2018 | Leena Rossi
Egoismi vai altruismi
Koskelainen, Jukka: Mahtava minä: Itsekkyyden voima ja vastavoimat. Atena Kustannus Oy, 2017. 366 sivua. ISBN 978-952-300-341-5.
Uudessa kirjassaan Mahtava minä: Itsekkyyden voima ja vastavoimat runoilija, kääntäjä ja esseisti Jukka Koskelainen pohtii perusteellisesti aikaamme riivaavaa itsekkyyttä parissa kymmenessä esseessä. Hän esittelee railakkaasti monien eri alojen ajattelijoiden käsityksiä egoismista ja altruismista sekä näihin liittyvistä ihmismielen ilmiöistä. Ja mikä tärkeintä: kun hän esittää toisten ajattelun innoittamia pohdiskelujaan, hän panee myös lukijan miettimään omaa suhdettaan itsekkyyteen.
--------------------------------------------
27.6.2018 | Pentti Stranius
Suomalaisten punaupseerien karmea kohtalo Neuvosto-Venäjällä
Salomaa, Markku: Punaupseerien nousu ja tuho. Otava, 2018. 559 sivua. ISBN 978-951-1-32381-5.
Markku Salomaan tutkimus Punaupseerien nousu ja tuho kertoo vuoden 1918 jälkimainingeissa Neuvosto-Venäjälle paenneista punaisista suomalaisista. Noin 1500 heistä sai varsinaisen sotilaskoulutuksensa Pietarissa ja valtaosa vangittiin ja teloitettiin Stalinin vainoissa 1930-luvun jälkipuoliskolla.
--------------------------------------------
2.7.2018 | Mari Tarkkonen
Oppimatkalle Siperiaan
Lundberg, Ulla-Lena: Linnunsiivin Siperiaan. Gummerus, 2018. 234 sivua. ISBN 9789512409631.
Finlandia-voittaja Ulla-Lena Lundbergilla on selkeä, rauhallisen pohdiskeleva, hiljaisen humoristinen, ymmärtävä ja ennen kaikkea hyvin runollinen tapa kirjoittaa. Alkuperäiskielisen teoksen nimessä (Sibirien: ett självporträtt med vingar) vilahtaa sana omakuva, joka antaa viitteitä sisällöstä suomennettua nimeä paremmin. Kirjassaan Linnunsiivin Siperiaan Lundberg kertaa kauniisti vuosien takaista rakastumistaan Siperiassa ja Siperiaan.
--------------------------------------------
3.7.2018 | Satu Sorvali
Keitä me luulemme olevamme? Suomalaisuuden kertomukset tarkastelussa
Ahonen, Sirkka: Suomalaisuuden monet myytit. Gaudeamus, 2017. 247 sivua. ISBN 978-952-495-430-3.
Suomen itsenäisyyden juhlavuoden ja sisällissodan muistovuoden aikana on usein kysytty, mitä suomalaisten identiteetti on ollut eri aikoina. Yksi vastaus löytyy kansallisista myyteistä, joita Suomessa on vuoroin vahvistettu ja vuoroin vaimennettu – miten kulloiseenkin historiapolitiikkaan on sopinut.
--------------------------------------------
4.7.2018 | Leena Rossi
Orléansin neitsyen kuolemantuomio eli oikeusmurha kontekstissaan
Norri, Matti, Kekkonen, Jukka, Knuutila, Jyrki: Polttoroviolta pyhimykseksi: Jeanne d’Arcin oikeusmurha. Art House, 2017. 309 sivua. ISBN 978-951-884-638-6.
Polttoroviolta pyhimykseksi: Jeanne d’Arcin oikeusmurha käsittelee yhtä länsimaisen historian tunnetuimmista oikeusmurhista kolmen miehen, juristi-kääntäjä Matti Norrin, oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkosen ja käytännöllisen teologian professori Jyrki Knuutilan voimin. Norrin taitavasti suomentamat ja kommentein varustamat oikeudenkäynnin pöytäkirjat tarjoavat pohjan Knuutilan ja Kekkosen artikkeleille. Knuutila syventyy yksityiskohtaisesti oikeudenkäynnin vaiheisiin, tapahtumiin ja taustoihin. Kekkonen taas pohtii poliittisen oikeudenkäynnin käsitettä ja analysoi Jeanne d’Arcin oikeudenkäynnin poliittisuutta kontekstissaan.
--------------------------------------------
6.7.2018 | Pentti Stranius
Arkinen ja verinen Helsinki 1918
Näre, Sari: Helsinki veressä. Naiset, lapset ja nuoret vuoden 1918 sodassa. Tammi, 2018. 391 sivua. ISBN 978-951-31-9509-0.
Sari Näreen uusi tutkimus Helsinki veressä valottaa uudella tavalla naisten ja nuorten kohtaloita Suomen kansalaissodassa 1918, siihen johtaneissa tapahtumissa ja myös jälkiselvittelyissä suomalaisine keskitysleireineen. Tutkija onnistuu pyrkimyksessään kuvata sekä siviiliväestöä että aktiivisia naisosallistujia niin punaisten kuin valkoistenkin taustajoukoissa, myös punakaartissa. Helsinki on harvemmin ollut näin laajasti ja monipuolisesti esillä vuoden 1918 tapahtumien keskuspaikkana.
--------------------------------------------
9.7.2018 | Helena Pilke
Alkoholia ja perheväkivaltaa, elämää äidin varjossa
Asikainen, Merja : Milana. Elämäni Laila Kinnusen tyttärenä. Like, 2018. 223 sivua. ISBN 978-952-01-1715-3.
Laulaja Milana Misic kasvoi alkoholinhuuruisessa, perheväkivallan varjostamassa ympäristössä. Uran alkuaikoina häntä vertailtiin jatkuvasti kuuluisaan äitiinsä. Nyt, miltei viisikymppisenä, hän uskaltaa vihdoin sanoa itseään selviytyjäksi – ja kertoa traagisen tarinansa. Ehkä se rohkaisee muita samaa kokeneita?
--------------------------------------------
10.7.2018 | Helena Pilke
Myötäsukaisesti mediaruhtinaasta
Karén, Lauri : Aatos Erkko. Yksityinen valtiomies. Otava , 2018. 249 sivua. ISBN 978-951-1-32599-4.
Lauri Karénin Yksityinen valtiomies on ainoa Aatos Erkon hyväksymä elämäkerta itsestään. Se julkaistiin vasta kun Erkko ja hänen vaimonsa Jane olivat kuolleet. Vaikka kirja on hetkittäin liian myötäsukainen, se ainakin paljastaa, mitä Sanomien suurmies itse ajatteli kotitaustastaan, jättiperinnöstään ja sen vaalimisesta, maailmanmenosta ja siihen vaikuttamisesta yleisemminkin.
Agricola-Suomen humanistiverkko -portaalin uudistetut palvelut
Ajankohtaista
Tapahtumakalenteri
Julkaisuseuranta: tieteelliset julkaisut, blogit
https://agricolaverkko.fi/
Ilmoitukset
Apurahat
Artikkelipyynnöt
Tutkimuspyynnöt
Työpaikkailmoitukset
https://agricolaverkko.fi/ilmoitukset/
Opetus
Valtakunnallinen humanistinen verkko-opetus
https://verkko-opetus.utu.fi/
Julkaisut
Agricolan tietosanomat
https://agricolaverkko.fi/tietosanomat/
Arvostelut
https://agricolaverkko.fi/arvostelut/
Julkaisusarja
https://agricolaverkko.fi/julkaisusarja/
Ennen ja nyt
http://www.ennenjanyt.net
Keskustelut
Agricolan keskustelufoorumit
https://agricolaverkko.fi/keskustelu/