Ylipaakkolan taloja

[Outika]

Liitteessä on sukunimi, joka mainitaan Kemijokivarren Ylipaakkolan Pelto-nimisen tilan käsittelyssä. Mikä nimi lie kyseessä? Etunimet ovat Mikel Mikelsson eli lienee ollut Mikko Mikonpoika.

Linkki asiakirjaan: TK 1645 – 1649 jakso 21 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705676 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705676)

[TapsaR]

Hei!
Veikkaisin Pyttystä. Siinä voisi lukea Pytyinen?


Tapio R.

[tellervoranta]

Vuoden 1641 henkikirjassa ja karjaluettelossa Michel Michelson on Pyttynen-talon No11 isäntä. (Tosin Pelto-talossa on samaan aikaan Påål Michelsson)

Tervolassa on edelleen Pyttysen talo. Sukunimi on vaihdellut ainakin Pyttinen/ Pyttyinen/Pyttynen.
Nimi juontuu mahdollisesti sanan pytty ruotsinkielisestä vastikkeesta.

Lähteet:Tervolan kunnan historia, Ylipaakkola (kyläkirja)

Tapio luki jo tuon merkityn kohdan.

[Outika]

Hei, kiitokset molemmille. Pyttysiä jokivarresta kyllä löytyykin. Nyt täytyy tutkailla tuotakin taloa. Ensialkuun uskottelin, että siinä lukisi ehkä Pijkijänen. Ylipaakkolaan ilmaantui hiukan myöhemmin, vuoden 1653 kirjoissa Mikko Mikonpoika Pijaköi ja tämä talo sai ilmeisesti nimen Piekkola.

Pelto-nimistä taloa olen selvitellyt kun äitilinjassa pääsen Anna Paavontyttäreen (s.n. 1630-luvulla), joka vihittiin Antti Ollinpoika Kaasin kanssa. Varmuudella ei voi sanoa, että olisi juuri Pelto-nimisestä talosta, ainoastaan patronyymi ja syntymäaika sopisivat. Toki oli muitakin Paavoja seudulla mm Prakkula, jonka talossa mainitaan poika ja tytär vuonna 1641 (jotta tuli kirjatuksia asiakirjoihin, täytyikö olla jo rippikoulun käynyt, ja sopisiko ikä koska Anna Paavontytär oli kuollessaan v 1709 77-vuotias, ja syntyi tämän tiedon valossa noin 1632?) ja taisi löytyä Muurolasta Hämäläinenkin, mutta katosi hyvin pian. Hurun Paavon talossa tyttäriä ei mainita, toki ei poissulje etteikö tyttäriä talosta löytynyt.

Jos Anna oli Pelto-nimisestä talosta, tuolla paikalla asui Ylipaakkolassa hiukan ennen Annan syntymää Mikko Niilonpoika vv 1605 – 1624 ja häntä seurasi talossa Mikko Mikonpoika 1627 – 1643. Seuraava isäntä oli Paavo Mikonpoika Tarfwåj 1643 – 1675 (käytti Tervon nimeä) ja mainitaan puolen mantaalin tilalla vuoden 1653 ruotuluettelossa[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Paavon työn jatkaja oli Jönssi Paavonpoika Peldo vuosina 1676 – 1695. Vasta Jönssi Paavonpoika käytti Pelto-nimeä/kirjattiin Pelto-nimellä, ja talossa eleli vaimo Priitta Ollintyttären lisäksi sisarensa Aili Paavontytär. Oliko Paavon vaimo Brita Ollintytär ehkä Pelto-nimisiä, vai miksi nimi vaihtui.

__________

[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Roterings- och utskrivningslängder, Arkiv med löpande volymnumrering, SE/KrA/0025/0/212 (1653-1684) kuva 14

[Juhani Mäkitalo]

Vahtola selittää selittää nimistöväitöksessään PYTTYSTÄ Pyhtisen kohdalla: Mahdollinen lähtöpaikka Liminga PYHTINEN.
Helteen aiheuttama (?) muistelma 1950-luvulta Tornionjokisuun uitosta: siellä oli töissä Pyttynen-
niminen mies, jonka nimeä, jotkut irvailivat ja sanoivat: yksi pyttynen, mutta kaksitahtinen. (asiaa ja viihdettä)

[Juhani Mäkitalo]

Outo huomautus Paavo Mikonpoika Tervon kohdalla, että käytti TERVO-nimeä, vaikka oli TARFVOJ ??? Oli siis Tervo, jonka kirjuri kirjoitti väärin ! Kirjoitustaidottomat ei mitään nimiä kirjoitelleet.

[tellervoranta]

Asutuksen yleisluettelo Tervolan Pyttysen kohdalta tuossa vuoden 1641 molemmin puolin. Usealla tavalla on nimi kirjoitettu.

https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=1319256&aytun=hak-625.KA&j=94

En muuten päässyt Outika:n 1. linkistä mihinkään.

[Outika]

Tuomiokirjalinkki toimii ainakin itselläni, eikä tuohon toiseen ollut suoraa linkkiä, ainoastaan lähde. Tässä linkki (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055061_00017?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=16&z=658.7253%2C685.1652%2C4654.6547%2C2755.5556) Riksarkivetin tiedostoihin (Roterings- och utskrivningslängder), toivottavasti toimii.

[Juhani Mäkitalo]

Vanha kokenut tutkija ei kirjurin virheitä ihmettele ! Joku oli löytänyt jopa nimen PIJAKOI Ylipaakkolasta ? Lukuvirhe vai kirjoitusvirhe ?

JM

[Outika]

Niin kai siellä taisi lukea, jos tavasin oikein. Pieckola, Piekarj jne., tosin taitaa olla Alapaakkolassa. Onhan se totta, että nimivariaatioita löytyy. Ehkä kirjuri (olipa pappi tai vouti tai muu kynäniekka) kuitenkin kirjaili nimiä eri tyyleillä asiakirjoihin, lyhyempänä versiona ja pidempänä versiona -nen päätteen kera, tai jopa hauskuuttaen luultavasti itseään ja jälkipolvia, käyttämällä å ja o sekä c ja k -kirjaimia aivan mielihalujensa mukaan, pirskotellen vielä i ja j -kirjaimia sinne tänne:D: Papitkin taisivat "ristiä" kansaa, muuttamalla esim. etunimiä sukunimiksi, jotta pakanakansakin saatiin koottua kirjoihin, siihen aikaan sopivaksi katsotulla tavalla.

Helteen pehmentämin ajatuksin ihmettelen vain, voimmeko aidosti olla sitä mieltä, että noin 400 vuotta sitten kirjoitettu teksti kirjoitettiin väärin? Kynäniekkoja oli tuohon aikaan harvassa ja aikalaiset tuskin virheitä herjasivat, vaikkei nimimuoto ollutkaan sitä, mitä kirjurille kerrottiin. Kuka tietää voisiko ehken vuonna 2418 joku tuleva sukututkija ihmetellä tämän ajan kielenkäyttöä, kun se näyttää muutoinkin muuttuvan aika tavalla. Jopa toimittajilta (ja oikolukijoiltakin) saattaa livahtaa esim. uutisiin erikoisia sanankäänteitä, ja mainosten kieli on jo melkoista englannin ja suomen kielten sekamelskaa. Mitä lie 400 vuoden kuluttua:)

[Juhani Mäkitalo]

Kunkin alueen tutkiminen alkaa siitä, että opettelee kylien ja niiden talojen nimet niin, ettei niiden kanssa tarvitse tulla näille palstoille ihmettelemään, että mikä. Taitaa olla Keminmaan historiassakin kerrottuna mitä taloja kussakin kylässä on ja on ollut kuhunkin aikaan.
Vahtola kertoo väitöstutkimuksessaan s. 220, että PIEKKO on synnyltään PIETARI-nimen HYPOKORISMI, siis mitä ?? Uteliaat tutkivat mikä se semmoinen

[Outika]

Kunkin alueen tutkiminen alkaa siitä, että opettelee kylien ja niiden talojen nimet niin, ettei niiden kanssa tarvitse tulla näille palstoille ihmettelemään, että mikä. Taitaa olla Keminmaan historiassakin kerrottuna mitä taloja kussakin kylässä on ja on ollut kuhunkin aikaan.
Vahtola kertoo väitöstutkimuksessaan s. 220, että PIEKKO on synnyltään PIETARI-nimen HYPOKORISMI, siis mitä ?? Uteliaat tutkivat mikä se semmoinen

Useimmat sukunimet ovat juuri etunimestä johdettuja, jopa kylien nimet. Toivon, ettei alkuperäisessä asiakirjassa esiintyvän alkuperäisen nimen esittäminen mahdollisimman alkuperäisessä aloittelijan tulkitsemassa muodossaan, ole kiellettyä tällä palstalla.

Tämä keskustelu on varsin helppo saada päätökseen, kun ketjun ensimmäisessä viestissä lähetetty linkki tuomiokirjaan varmistetaan. Eli aukeaman oikealla sivulla, 11. rivi Mikko Mikonpoika, varmistuiko Pyttyseksi? Linkki.
(http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705676)


Kiitos asiantuntijoille jo etukäteen.

[PekkaJS]

Tämä keskustelu on varsin helppo saada päätökseen, kun ketjun ensimmäisessä viestissä lähetetty linkki tuomiokirjaan varmistetaan.
Minusta Tapsa ja Tellervo tämän alkupään viesteissä jo kertoivat ja olen samaa mieltä kuin nämä huomattavasti minua paremmat lukijat:)

Mitä kirjoitusasuihin tulee, niin mitä useammalla tavalla nimet tänne kirjoitetaan, sitä varmemmin Google nämä ketjut niitä tarvitseville löytää.

Helteistä kesää

Pekka

[Outika]

Suuret kiitokset vielä uskon vahvistuksesta. Nuo pisteet ja pilkut hämäsivät, ja lisäksi kun olin kirjoittanut tietoihin vain harmikseni tuon nykyaikaistetun muodon Pyttinen, en kaikkien lisämausteiden kera:) Eli tarkistuksen jälkeen uskon kyllä, että siinä lukee Pyttinen.

Pyttinen sen sopii ollakin, sillä maakirjojen tarkistuksessa selvisi ehkä osa noista tuomiokirjan selvityksistä (joista en saa tolkkua). Eli Jaakko Jönsanpoika Pÿttinen ilmaantui Ylipaakkolaan vuoden 1653 kirjoihin Mölön [Mölä, Möhlä] ja Oinaan talojen väliin. Vuoden 1645 kesäkäräjillä (linkki tuomiokirjaan on esitetty jo aiemmin) käsiteltiin Ylipaakkolan isäntien Mölön sekä Matti Eskonpoika Oinaan ja Pelto-nimisen maan omistussuhteita ja asiassa mainitaan lisäksi Jaakko Ollinpoika Ylipaakkolasta, ehken Pellon maalla?

Ensimmäisenä Pyttysen tilan isäntänä kuitenkin mainitaan vuonna 1653 Jaakko Jönssinpoika Pÿttinen. Vuoden 1653 maakirjassa Paavo Mikonpoika Tervon (Pelto?) talo oli puolen manttaalin tila. Mölö, Oinas ja Pyttinen verovapaana, eli nämä viimeksi mainitut olivat kaikki kolme tilaa neljännesmantaalin tiloja.

Mitä tapahtui 1645 - 1653 välisenä aikana noilla tiloilla? Jos nyt tilojen koosta ja muista oheiskirjauksista voisi jotakin päätellä, näyttäisi siltä, että Pyttyselle muodostettiin oma tila Mölön ja Oinaan väliin, ja lohkottiinko noista maista Pyttysen mökinpaikka? Tuota käsittelyä aiemmin Ylipaakkolassa asui Mikko Mikonpoika neljännesmantaalin taloa heti Mölön perään kirjattuna, ja olen arvellut, että hän olisi ollut Pelto-nimiseen taloon asettuneen Paavo Mikonpojan isä? En vain pääse käsitykseen siitä, syntyikö Pyttinen näistä tiloista, vai oliko vielä ns asumatonta maata, josta tila tehtiin.

Kaikissa taloissa kuitenkin asuttiin jatkossakin, sillä vuoden 1663 tositekirjan mukaan eli Mölössä oli isännän lisäksi vaimo ja yksi poika, ja tällä vaimo. Pyttysessä isäntä, emäntä, poika ja pojanvaimo sekä Oinaassa isäntä ja emäntä.

Tuomiokirjan tekstikin varmasti jotakin avaisi, jos vain siitä tolkkua saisin. Eli jos tuo Mikko Mikonpoika olikin Pyttynen, mutta miksi Paavo Mikonpoika olisi käyttänyt Tervon [mk 1653 Terwwoj, mk 1671 Tarfwåj] nimeä asuessaan Pelto nimisellä tilalla (Päldo nimi mainitaan esitetyssä tk :ssa vuodelta 1645), varsinkin kun vasta Jönssi Paavonpoika otti Pelto nimen käyttöön, siis tuli ainakin kirjatuksi tällä nimellä (kirjoittaahan tuskin osasi)? Mainitaako tuossa tekstissä sana Kittilä (Kittell) vai mitähän kirjaus mahtaa tarkoittaa, minne Mikko katosi paikalta, jo seuraavana vuonna kun Paavo Mikonpoika ilmaantui Peldo-nimiselle tilalle?

Kuinka tätä voisi tulkita?

[Juhani Mäkitalo]

Mikä lähde on SAY ?? Senhän on todennäköisesti laatineet paljon huonommat harrastelijat kuin useimmat tääällä kirjoittelevat. Koettakaa nyt hyvät ihmiset lopettaa tämmöisten vilkuileminen, vanhat sukututkimuksenharrastajat. Tällainen SAY on laadittu joskus "kivikaudella", kun ei ollutt esim. nettiä ja ainoat tutkimusmahdollisuudet olivat valtion- ja maakunta-arkistot. Jossakin näitä luetteloja laadittiin luult. SSS:n toimesta ja levitettiin mikrofilmeillä sitten maakunta-arkistoihin. Pitää vilkaista netistä mikä on SAY ja kuka laatinut.
JM

[Juhani Mäkitalo]

Netin SUKUNIMI-info kertoo PYTTYSESTÄ, että 2017 Suomesta löytyi
35kpl tämännimisiä henkilöitä. Ei ihme, kyllä niin pyttymäiseltä vaikuttaa tällainen nimi, että pitää ihmetellä miksi nämä 35 henkeä eivät ole nimeään vaihtaneet ??

[Juha]

SAY:n tekemisen hoiti vallan muu taho kuin SSS, nimittäin Jalmari Finnen säätiö




Juha