Kulttuuriympäristöjen Häme

[Seppo Niinioja]

Löysin tällaisen 61-sivuisen dokumentin:

Kulttuuriympäristöjen Häme
Hämeen alueellinen kulttuuriympäristöohjelma
Täydentyvä luonnos 31.10.2006

Tarkastelu lähtee jo jääkauden lopusta 9000 e.Kr., mutta sukututkijallekin hyödyllistä tietoa on runsaasti.

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=58617&lan=fi (http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=58617&lan=fi)

Enjoy, sanoi amerikkalainen.

Hyvää pyhää
Seppo Niinioja

[Sami Lehtonen]

Löysin tällaisen 61-sivuisen dokumentin:

Kulttuuriympäristöjen Häme
Hämeen alueellinen kulttuuriympäristöohjelma
Täydentyvä luonnos 31.10.2006

Tarkastelu lähtee jo jääkauden lopusta 9000 e.Kr., mutta sukututkijallekin hyödyllistä tietoa on runsaasti.

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=58617&lan=fi (http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=58617&lan=fi)

Enjoy, sanoi amerikkalainen.

Hyvää pyhää
Seppo Niinioja

Kiitokset tästä! Tuohan on varsin mainio dokumentti, vaikka keskeneräinen onkin. Vähän odotin, että Norrköpingin ehdoilla Göran Brynielssonille (Brunow) läänitetty Sauvalan kartano olisi siinä mainittu. Riitelihän Sauvalan kartano aikanaan 1600-luvun lopulla Haapaniemen järven Isosaaresta (tuolloin Pirttisaari) Hakoisten kartanon kanssa. Kyseiseen saareen on linnuntietä noin 10km ja 5km matkaa näistä kartanoista, joka ehkä kertoo jotakin näiden kahden kartanon valtapiireistä tuona aikana.

[Seppo Niinioja]

Kiitokset tästä! Tuohan on varsin mainio dokumentti, vaikka keskeneräinen onkin. Vähän odotin, että Norrköpingin ehdoilla Göran Brynielssonille (Brunow) läänitetty Sauvalan kartano olisi siinä mainittu. Riitelihän Sauvalan kartano aikanaan 1600-luvun lopulla Haapaniemen järven Isosaaresta (tuolloin Pirttisaari) Hakoisten kartanon kanssa. Kyseiseen saareen on linnuntietä noin 10km ja 5km matkaa näistä kartanoista, joka ehkä kertoo jotakin näiden kahden kartanon valtapiireistä tuona aikana.

Eiköhän se siitä vielä kehitys kehity. Törmäsin siihen Hämeenlinnan ja erityisesti entisen maaseurakunnan ihmisiä penkoessani. Olen luullut että kuninkaankartano (kungsgård) ja latokartano (ladugård) olisivat sama asia, mutta nyt tiedän paremmin.

Erityisesti minua kiinnostaa tietää, olivatko esim. Hätilän latokartanon, nykyisin kaupunginosa rautatieaseman itäpuolella (ainakin Mattila- ja Rekola-nimiset talot kuuluivat siihen) talojen haltijat lampuoteja, niin kuin luonnollista olisi. Linnahan nuo tilat kaiketi omisti.(Hämeenlinnan RK 1725-1751, mm. jakso 1732-1738 kuvat 76-77, jakso 1739-1744, kuvat 120-123). SAY:n mukaan näin näyttäisikin olevan (Hämeenlinnan pitäjä , Hättilä Ladugård 1708, 1711, Jöran landb.)

Seppo N.

[Alpo Rantala]

Hei Seppo. Olen tutkinut isäni äidin sukua, joka oli (on) Rengossa sijainneilla Saaristen latokartanon ja Ojoisten latokartanon perämetsille raivatuilla torpilla. Kyseisten kartanoiden menneisyydestä on hämeenlinnalainen Einar Palmunen tehnyt, jokaisesta erikseen, ohuehkon selvityksen 50- ja 60-luvuilla. Olen hankkinut em. latokartanoiden selvitykset ja niistä selviää tarkasti kunkin lampuodin nimet ja muut tiedot. Palmunen on käyttänyt lähteinään mm. Ruotsista tilaamiaan kartanoiden tarkastuspöytäkirjoja. Hän on julkaissut myös teoksen nimeltään 'Hätilän kylän ja Kartanon vaiheita'. Hämeenlinna-seura 1957. Olettaisin sen olevan laadittu samalla tavalla. Nuo kaksi hallussani olevaa opusta löysin netin kautta antikvariaatista. Hyvää illan jatkoa Hämeen tutkimiselle.

Alpo Rantala

[Sami Lehtonen]

Eiköhän se siitä vielä kehitys kehity. Törmäsin siihen Hämeenlinnan ja erityisesti entisen maaseurakunnan ihmisiä penkoessani. Olen luullut että kuninkaankartano (kungsgård) ja latokartano (ladugård) olisivat sama asia, mutta nyt tiedän paremmin.

Erityisesti minua kiinnostaa tietää, olivatko esim. Hätilän latokartanon, nykyisin kaupunginosa rautatieaseman itäpuolella (ainakin Mattila- ja Rekola-nimiset talot kuuluivat siihen) talojen haltijat lampuoteja, niin kuin luonnollista olisi. Linnahan nuo tilat kaiketi omisti.(Hämeenlinnan RK 1725-1751, mm. jakso 1732-1738 kuvat 76-77, jakso 1739-1744, kuvat 120-123). SAY:n mukaan näin näyttäisikin olevan (Hämeenlinnan pitäjä , Hättilä Ladugård 1708, 1711, Jöran landb.)

Seppo N.

Juuri näinhän se on, kartanot ylläpitivät linnaa. Tuon vain tiettäväksi, että em. kartanoiden kohdalla ei myöskään seurakunta jäänyt aivan osattomaksi. Eli Hämeenlinnan seurakunta katsotaan perustetuksi yhdessä kaupungin kanssa eli 1639. Tätäkin ennen Hämeen linnassa oli 1500-luvun puolivälistä perustamiseen asti ollut ainakin yhdeksän kappalaista. Alkuun ei seurakunnalla ollut omaa kirkkoakaan (väkeä oli vähän), joten linnankirkko palveli pitkään tätä tarkoitusta. Ja nyt se kaipaamasi lisätieto. Suora lainaus "Kauppiaiden ja käsityöläisten määrä oli sen sijaan alkuvaiheessa niin vähäinen, ettei se riittänyt oman papin ylläpitoon. Tämän vuoksi seurakunnan alueeseen oli liitettävä Ojoisten, Saaristen ja Hätilän karjakartanot torppineen. Näiden tilojen alue, jota 1700-luvun lopulla laajennettiin, oli pohjana Hämeenlinnan maaseurakunnalle, joka oli toiminnassaan suoraan yhteydessä kaupunkiseurakuntaan."

Nykyinen Hämeenlinnan keskusta sijaitsee Saaristen mailla - selviää kartasta vuodelta 1747. Tuossa kartassa koko kaupunki sijaitsee linnan pohjoispuolella (nykyisin siellä on linnankasarmit) ja eteläpuolella on vain tyhjää lääniä, jossa lukee "Saris ladugård Åker".

Sivumennen voin vielä todeta, että Hätilän maat ovat varmasti perin tutut kaikille Parolannummella hämäläisen metsän aluskasvillisuuteen (vaikka botaniikka ei pääaineeni olekaan) tutustuneille.

Täydennys: lähteenä oli "Markku Heikkilä: Linnan pastoraatista kaupunkiseurakunnaksi"

[Seppo Niinioja]

Hei Seppo. Olen tutkinut isäni äidin sukua, joka oli (on) Rengossa sijainneilla Saaristen latokartanon ja Ojoisten latokartanon perämetsille raivatuilla torpilla. Kyseisten kartanoiden menneisyydestä on hämeenlinnalainen Einar Palmunen tehnyt, jokaisesta erikseen, ohuehkon selvityksen 50- ja 60-luvuilla. Olen hankkinut em. latokartanoiden selvitykset ja niistä selviää tarkasti kunkin lampuodin nimet ja muut tiedot. Palmunen on käyttänyt lähteinään mm. Ruotsista tilaamiaan kartanoiden tarkastuspöytäkirjoja. Hän on julkaissut myös teoksen nimeltään 'Hätilän kylän ja Kartanon vaiheita'. Hämeenlinna-seura 1957. Olettaisin sen olevan laadittu samalla tavalla. Nuo kaksi hallussani olevaa opusta löysin netin kautta antikvariaatista. Hyvää illan jatkoa Hämeen tutkimiselle.

Alpo Rantala

Hei Alpo,

Kiitos tiedoista! Hätilä-kirja näkyy oleva Seuran kirjastossa. Täytyy käydä lainaamassa. Hyvää jatkoa sinullekin tutkimuksiin. Rengosta minullakin on joukko esivanhempia, muun muassa Oinaalan Markkulan kautta.

Seppo Niinioja

[Sami Lehtonen]

Tuota Einar Palmusen selvitystä Saaristen kartanosta löytyy sattumalta mm. C Hagelstamilta 18 euron hintaan:
http://hagelstam.pp.fi/hg/2244.jpg

Tämä ei ole tarkoitettu mainokseksi - en ole sidoksissa (vaikka kaukaista sukua taidan ollakin) Hagelstamin antikvaariseen kirjakauppaan.

[Seppo Niinioja]

Tuota Einar Palmusen selvitystä Saaristen kartanosta löytyy sattumalta mm. C Hagelstamilta 18 euron hintaan:
http://hagelstam.pp.fi/hg/2244.jpg

Tämä ei ole tarkoitettu mainokseksi - en ole sidoksissa (vaikka kaukaista sukua taidan ollakin) Hagelstamin antikvaariseen kirjakauppaan.

Kaupalla on yllättävän räväkkä, mutta mainio tunnuslause netissä Cecil Hagelstamin aika pidättyväiseen olemukseen nähden: Todellinen bibliofiilin tai koukkuun jääneen bilbioholistin kantapaikka, jossa on pakko ottaa kerta kiellonkin päälle.

Seppo

[Sami Lehtonen]

Kaupalla on yllättävän räväkkä, mutta mainio tunnuslause netissä Cecil Hagelstamin aika pidättyväiseen olemukseen nähden: Todellinen bibliofiilin tai koukkuun jääneen bilbioholistin kantapaikka, jossa on pakko ottaa kerta kiellonkin päälle.

Seppo

Oman mielenterveyteni takia taidan ohittaa kyseisen liikkeen jos kadulla kuljen. Jo SSS:n kirjasto vaatii ponnisteluja.

Minulla ei ole varaa ostaa kaikkia kiinnostavia kirjoja, eikä taitaisi olla aikaakaan lukea niitä kaikkia.