Johan Tammelander-Tamlander s. 1754

[Seija Randell]

En löydä tästä miehestä mitään tietoa ennen vuotta 1782, jolloin hänelle syntyi tytär Mietoisten Saaren kartanossa. Sen jälkeen hän on kenraali Armfeltin palvelija Turun linnassa, mistä hän tuli Turusta Saloon 1792 ja oli siltavuotina vuoteen 1812. (Salon historia 1940) Mietoisten rippikirjassa hänestä ja vaimosta on vain nimet ja "utan betyg"-maininta. Hänen vaimonsa Anna Frögdmanin (s. 1.5.1757) olen jäljittänyt Paimioon Tuuvalaan, missä jää orvoksi, mutta tietoa siitä, missä hänet vihittiin, en löydä. Annan veljeksi olen tulkinnut Karl Frögdmanin, joka valmistui papiksi ja vuodesta 1779 sanotaan käyttävän sukunimeä Friman. (yo-matrikkeli). Tämän kotipaikaksi ilmoitetaan silloin Sauvo, jossa Annakin saattaisi olla. - Löysin hakusanoilla luettelon Paimion puumerkeistä, missä sukunimi Frögdman oli Tuuvalan yhteydessä ja sitä kautta nuo tiedot. Nimi vaikuttaisin tulleen naapurista Frögdbölestä. Tammelander- tai Tamlander- nimisiä löytyy useita esim. yo-matrikkelista, mutta en niistä löydä apua. Voi myös olla niinkin, että tämä Johan on ihan vaan ottanut nimen. Osaisiko joku auttaa ?

[Hannu Virttaalainen]

Tämä viestiketju http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=29969 liittyy Tuuvalan Frögdmaneihin.
Löysin Hiskillä Tamlander-Frögdman parin silloin ja suunnilleen luettelemasi tiedot heistä, mutta kun ei suoria esipolviani kuten vääpeli Brandtin vaimo niin en kaivellut silloin enempää

[Hannu Virttaalainen]

Johan Tammelander tuli siis ilmeisesti Saaren kartanoon maaherra/kenraali Magnus Armfeltin palvelijaksi koska rippikirjan http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=21102&pnum=212 mukaan Armfelt asui Saaressa 1779 - 1782


Jos oli Armfeltin palveluksessa jo 1779 niin mistähän Armfelt tuli Saareen?

[Hannu Virttaalainen]

1794 Armfelt tuli palvelijansa perässä Halikon Joensuuhun ;)

[Hannu Virttaalainen]

Ihan vaan mielenkiintoisena ehdokkana Uskelan Anjalan Tammessa http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=21038&pnum=113 on 1754 syntynyt Johan Christoffersson scholaris. Ketähän Johan Tammelanderin lasten kummeina Salossa?

[Juha]

Saaren kartanoa ennen Magnus Wilhelm Armfelt asui tuossa sohvastani noin kilometrin verran jalkojeni suuntaan eli Tarvasjoen Juvan kartanolla...

Vuoteen 1774 saakka Tarvasjoen kirjat löytyvät tosin Marttilan alta

Juha

[Juha]

Tämän mukaan ao. Armfelt ei varsinaisesti koskaan asunut Saaren kartanollaan;
https://fi.wikipedia.org/wiki/Magnus_Wilhelm_Armfelt



Juha

[Hannu Virttaalainen]

Tämän mukaan ao. Armfelt ei varsinaisesti koskaan asunut Saaren kartanollaan;
https://fi.wikipedia.org/wiki/Magnus_Wilhelm_Armfelt



Juha
Wikipedia ei alkuperäislähde, mutta rippikirja on :D: ks. viestini linkki :p:

[Juha]

En lähtenyt sen tarkemmin katselemaan, kun tarvasjokelaisena olen kurkkuani täynnä tätä Armfelttiä :D:



Juha

[Hannu Virttaalainen]

Ihan vaan mielenkiintoisena ehdokkana Uskelan Anjalan Tammessa http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=21038&pnum=113 on 1754 syntynyt Johan Christoffersson scholaris. Ketähän Johan Tammelanderin lasten kummeina Salossa?


4.2.1794 syntyneen Magnus Wilhelmin kummina on Anjalan Tammen emäntä Caisa Christersdotter, joka siis Tammen tytär ja ehkä myös Johan Tammelanderin sisko. Tammen vävy Matts, hänen puolisonsa, Tammen isäntä



Oisko arvaus talon nimen pohjalta osunut kohdalleen?

[Seija Randell]

No pikaisesti heit ilmoitan, että minulla on muistiinpanoissani tämä Tammen Johan ja että rippikirjassa 1772- on merkintä "scholaris". Että läheltä liippaa. Kiitos, nyt jatkan. Ei ole kylläkään minun omaa sukuani, mutta sukulaisia jälkeläisissä.

[Seija Randell]

Melkoisen varmalta näyttää. Ja Johanilla on sisar Kaisa, josta tuli talon seuraava emäntä eli hän sopisi hyvin äitinsä kanssa kummiksi. Muiden sisarten perheitä löytyy Halikon Toijalasta, Uskelan Isonkylän Nohterilta ja Hankalasta ja Jaanusta. Yhdestä sisaresta minulla on vain syntymätieto. Pitää katsoa noidenkin lasten kummeja. Eipä tämä ilman muiden vinkkejä olisi selvinnyt. Mielenkiintoinen myös tuo Tuuvalan Frögdman - eipä tuohon aikaan kovin yleistä ollut, että talollisella sukunimi oli. Yksi harvoja oli Sauvon Rajalahdessa Holmberg-suku.

[Seija Randell]

Yritin vielä katsoa kummeja. Johanin sisarten lapset olivat vanhempia, ja Uskelan kastettuja ei heidän lastenlastensa kasteita ole netissä, Ja seuraavan 1795 syntyneen lapsen kummeissa oli ilmeisesti Joensuun "parempaa" väkeä. Kyllähän sitä asian ihan kunnolla varmistaisi, vaikka aika vakuuttavaa tämä on. Joku sairaus tämäkin on kun tämmöisiin herää kiinnostus. Tosin jalkavaivaiselle hyvää ajankulua.

[Seija Randell]

Vielä jatkuu. Anjalan Tammella isännöi sama suku 1800-luvun loppuun ja sitten se siellä sammuu. Mutta suvun viimeinen jälkeläinen näyttää rippikirjassa 1888-1897 ottaneen käyttöön sukunimen Tamlander. Tuskin on sattumaa. Olen esim. Achren-Achrenius-suvussa todennut, että kun suvun papeille tulee sukunimi eikä talollisväestö sellaista tarvitse eikä yleensä käytä, mutta kun tarve tulee, niin se sukunimi otetaan sieltä vaikka parin sukupolven takaa ja tytärten kautta. Toisessa tapauksessa oli kyse siitä, että luotsi tarvitsi sukunimen ja toisessa aikakauden muodista, kun yksi rusthollari muuttui sukunimelliseksi. (Jälkimmäinen muuten näyttelijä Ritva Arvelon esi-isä, Achren>Arvelo) Jos nyt lopettaisin. Kiitos vinkeistä.

[Hannu Virttaalainen]

Kuten Anna Katarina Brandt 15.8.1756 Paimiossa esipolvet -ketjussa ilmeni minä törmäsin Frögdman-nimeen kun esi-isäni sittemmin Kosken kappalainen Jochim Johnsson kirjasi Liedon kuolleisiin anoppinsa Helena (Jaakontytär) Brandtin olleen syntyään Frögdman


Varhaisin löytämäni Frögdman nimen käyttäjä on Tuuvalan Jacob Henrikssonin sisko 6.3.1705 Sauvon/Karunan Frö(gd)bölessä syntynyt Hebla (Ebba) Frögdman, joka meni naimisiin 23.5.1738 korpraali Jonas Hoffmanin kanssa. Hiskissä Paimion Vistalla syntyi 14.12.1742 Hedwig, jonka äitinä Hebla Frögdman.
Hebla ja puolisonsa Vahdon Kierikkallassa rk 1755-1757. Hebla haudattiin Kierikkalassa 8.1.1758


Johnsson-suvun jälkeläinen meni naimisiin Kaarinan Nummen (Turun Nummenpakka) Tammen tyttären, joka käytti sukunimeä Tamlander, kanssa, mistä tämä Tammen jälkeläisestä tulee Tamlander tuli mieleen.