Ilmajoen Paavo Peltoniemellä 2 vaimoa?

[Benedictus]

Tutkimme Kankaanpään Niinisalon kestikievarin perustajan Josef Josefssonin isän Josef Påhlssonin sukua Satakunta osiossa.
Löytyisikö täältä tietämystä Peltoniemen perheestä?
Lainaus KariKK:
Jatketaan nyt spekulointia.
Itse asiassa voi olla, että paremmin sopisikin se, että Magdaleena olisi ollut
Paavo Matinpoika Peltoniemen toinen vaimo kuin se, että pitäisi olettaa
kokonaan uusi poika Peltoniemeen, kun tällaisesta pojasta ei mitään muuten tiedetä.

Jaakko Sarvela ei mainitse mitään Paavo Matinpojan puolisosta tai puolisoista.
Mutta ajoituksista tiedetään ainakin seuraavaa.
Jaakko Sarvelan mukaan Paavo Matinpoika oli Peltonimen isäntänä
vuosina 1584-1624. Paavo oli myös nimismies.
Paavo Matinpoikaa ei mainita v. 1627 ruodutusluettelossa, joten lienee kuollut ennen sitä.

Vuoden 1627 ruodutusluettelosta saa Paavon kolmen pojan ikätiedot ja neljännen eli Jaakko Peldanin syntymävuosi on Kauhajoen historiasta (Liisa Ruismäki).
Hannu, Peltoniemen seuraava isäntä, s. 1587,
Sakari Talvitien isäntä, s. 1589
Yrjö, Rinta-Nikkolan isäntä, s. 1595
Jaakko Peldan, s. 1597. Ilmajoella kappalaisena 1622-1632 ja kirkkoherrana sen jälkeen vuoteen 1652.

Sitten Elisabeth Påhlsdotter.
Hänen miehensä Sigfrid Albilacovius syntyi n. 1594. Sigfrid oli Kauhajoella saarnaajana noin vuodesta 1627.
Jaakko Haustramnius syntyi n. 1642 ja hänen sisarensa Elisabeth Sigfridsdotter hautausmerkinnän mukaan n. tammikuussa 1646.
Tämä Elisabeth on kuollut Kurikassa 19.12.1733 ja ikänä on 87 vuotta 11 kk.
Hautausmerkinnässä on Ingeborg Haustramnias (moder, ilmeisesti).
Elisabeth oli Kurikassa, koska hänen tyttärensä Ingeborg Henrikintytär o.s. Backman oli Matti Jaakonpoika Iso-Kurikan (myöhemmin Kylmäjyrä) puoliso.
Ingeborg Henrikintytär o.s. Backman oli syntynyt Kristiinankaupungissa maaliskuussa 1679, kuoli Kurikassa 16.9.1761.
Salomon Hanneliuksen pitämä muistopuhe Ingeborgin hautajaisissa on säilynyt ja sisältyy Tapio Piirron toimittamaan kokoelmaan, muistopuhe n:o 38.
Muistopuheesta lyhyt lainaus: "…, Hänen Muorins Cunniasukuinen Elisabeth Sifferin Tytär Haustramnia Papillisesta sugusta ja juuresta."
Sana kunniasukuinen viitannee Sigfrid Albiacoviuksen sukutaustaan.

Tämä Elisabeth Påhlsdotterin tyttären tyttären emännyys Kurikan Iso-Kurikassa on mielenkiintoinen juttu ja on ihmetyttänyt, miten tämä Ingeborg nyt joutui Iso-Kurikkaan.
Mielenkiintoiseksi sen tekee se, että Matti Jaakonpoika Iso-Kurikan isän (Jaakko Tanelinpoika) isän (Taneli Tuomaanpoika) äiti oli Dordi Paavontytär, jonka sukutaustaa myöskään kukaan ei tietääkseni ole esittänyt julkisuudessa.
Taas Paavontytär paikkakunnan yhdessä mahtitalossa.
Dordin mies Tuomas Juhonpoika Iso-Kurikka oli syntynyt 1587 (40 v. 1627).
Dordi ehkä n. 1590.

Elisabeth Pålsdotter on lastensa syntymävuosista päätellen voinut syntyä jo siinä 1605-1610, mutta silti voisi olla saman äidin lapsia kuin edellä mainitut tunnetut pojat.
Elisabeth oli selvästi nuorempi kuin miehensä Sigfrid Albilacovius.
Sigfridillä on voinut olla vaimo jo ennen Elisabethia, joka selittäisi, että lapsia
tunnetaan vasta 1640-luvulta. Ehkä ensimmäinen avioliitto oli lapseton, tai lapset eivät eläneet aikuisiksi.
Mikäs sen normaalimpaa kuin, että Sigfrid Albilacovius olisi avioitunut Ilmajoen kappalaisen/kirkkoherran sisaren/sisarpuolen kanssa. Kaiken lisäksi Sigfrid Albilacovius ja Jaakko Peldan olivat melko samanikäisiä.

Olen jo ennen tätä epäilyä Elisabethin peltoniemeläisyydestä arvellut, että Iso-Kurikan emäntä Dordi Paavontytär oli Peltoniemestä, mutta suoria todisteita ei vain ole ilmennyt.
Tästä syystä aloitteestani saatiin kuitenkin Dordiin johtavan äitilinjan mtDNA-testitulos viime kesänä.
Ilmeni tuloksen tultua, että k.o. äitilinjasta oli jo testitulos, mutta siinä toisessa
äitilinjaa ei oltu rippikirjojen virheiden takia saatu selvitetyksi riittävän pitkälle.
Olen myös yrittänyt selvittää löytyisikö Elisabeth Påhlsdotteriin johtavaa äitilinjaa, mutta saattaa olla, että sellaista ei löydy.
Ja jos Benedictus olisi oikeassa, että Elisabeth olisi Magdalenan tytär, ei
k.o. testi edes kertoisi suhteesta Dordi Paavontyttäreen mitään.

Todennäköisempänä pitäisin kuitenkin, että vain Josef Påhlsson sopisi hyvin
Paavo Matinpojan ja Magdalenan lapseksi.
Josef nimensäkin puolesta, raamatun mallin mukaan, vanhan miehen mahdollisesti viimeiseksi jääväksi lapseksi. Ehkä Benjaminia ei syntynyt.
Jos Magdalena oli syntynyt ihan vuosisadan vaihteessa(1600), olisi Benedictuksen hypoteesikin mahdollinen ja myös Elisabeth Påhlsdotter olisi voinut olla Magdaleenan lapsi.

Peltoniemen miehiin nykypolvista johtavaa isälinjaa ei tiettävästi tunneta.
Mutta löytyisiköhän Niinisalon Josefeihin isälinja, että olisi mahdollista testata Y-DNA.
Yhtä lailla mielenkiintoinen olisi Elisabeth Påhlsdotteriin johtava äitilinjan
testitulos, vaikka alustavasti näyttää aika epätodennäköiseltä, että sellaista äitilinjaa löytyisi.

Aika paljon on palapeliin sopivia paloja, mutta ei riittävästi varmojen johtopäätösten tekoon. Ilmeisesti mitään tähän liittyvää ei käräjäpöytäkirjoista ole löydetty. Perintöasia olisi voinut olla käsittelyssä joskus jo 1620-luvun puolenvälin jälkeen. Kihlakunnanoikeuksien pöytäkirjoja näyttää olevan Digiarkistossa Ilmajoelta vuodesta 1627 lähtien, mutta jos on ollut käsittelyssä aiemmin, niin ehkä ei ainakaan netistä löydy.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=298545#post298545

[Benedictus]

Niinisalon kestikievarin Josef Josefssonin isä oli Josef Påhlsson ja äitinsä Elin Larsdotter, olemme yrittäneet löytää tätä pariskuntaa Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan alueelta.
Josef Påhlssonin on täytynyt kuolla melko aikaisin, mutta äiti Elin Larsdotter mainitaan Niinisalossa äitinä.

Kyseessä on oltava varakas suku, niin isoäidin Magdalena Staffansdotterin tekemän testamentin kuin kestikievarin perustamisenkin takia.

Pohjanmaan tutkijat ovat tunnetusti tarkkasilmäisiä eli oliisko kellään mitään vinkkiä tai idaa kyseisiin henkilöihin.

Magdalena Staffansdotterin 2. puolison pojan Jacobin poika Erik Jacobsson oli Honkajoen uudisasukas ja perusti Hongon talon. Erikin vaimo oli Kauhajoen Frantilta.

Mistä löytyisi tietoa tuosta Frantin suvusta?

[AnttiYR]

Olen nähnyt, että Pentti Laurinpoika Peltoniemestä (isäntä 1544-45) on ydna testi, KIT 449369. En tiedä antajaa, enkä sukujuontoa.

[KariKK]

Hämmennän tätä epäselvää asiaa muutamalla kommentilla.

Frantista tiedän, että sen perustajista ei tiedetä juuri mitään ajalta ennen vuotta 1672, jolloin Nummijärven Majaniemeen, siis järven länsipuolelle, on perustettu uudisraivio.

Sitä en tiedä, mihin perustuu se, että Erkki Jaakonpoika Hongon vaimo olisi olut
Frantista. Tavanomaisissa lähteissä eli SAY:ssa ja HisKi:ssa ei ole patronyymiä mainittu ja vaimon etunimessäkin on ristiriitaisuuksia.
Erkki Jaakonpojan lapsista löytyy viidelle kastemerkintä Kauhajoen kastetuista vuosilta 1695-1704. Jos äidin nimi on mainittu, se on Margareta, myös vuonna 1704. Mutta SAY:ssa vaimon nimi on vuodesta 1704 alkaen Maria. Voi tietysti olla SAY:n virhe. Ainakaan Maria ei voinut olla Frantista ja Fransintytär, Margareta Fransintytärtä ei nähdäkseni Frantissa mainita, mutta onhan se mahdollisuus, että oli jossakin muualla.

Frantista on kyllä tullut Honkajoelle vaimoja. Matti Sipinpoika Saloinen on merkitty Frantissa 1691 Petronella (Nilla) Fransintyttären mieheksi ja langoksi, koska isäntänä oli Niilo Klemetinpoika, jonka vaimo oli Maria Fransintytär.
Matti Sipinpoika ja Petronella näkyvät SAY:ssa Honkajoen Saloisissa vuodesta 1694 lähtien, vaikka heidät löytää SAY:sta Kauhajoella vielä vuonna 1697.
Toinenkin vaimo Honkajoelle on Frantista 1700-luvun alkupuolella käsittääkseni mennyt, mutta en käsittele sitä tässä.

DNA-tiedoilla olisi arvoa, niillä voisi ainakin vääriä oletuksia karsia pois, jos järjestyisi Niinisalon Josef Josefinpojan isälinja, kun kerran AnttiYR tiesi, että Peltoniemen isälinja on löytynyt ja testattu.
Myös Elisabeth Påhlsdotterin äitilinja voisi karsia oletuksia tai liittää joitakuita yhteen sukulaisiksi. Se hieman ihmetyttää, että FTDNA:n julkisilla sivuilla ei nyt näy Dordi Paavontyttäreen johtavien äitilinjojen testituloksia. Sieltä on jostakin syystä poistettu se, mikä siellä jo oli eikä viime vuonna tullutta tulosta ole sinne ilmestynyt ollenkaan. Mutta tiedän kyllä, mikä se tulos oli.

Mutta vaikka osa oletuksista olisi oikeita, esimerkiksi se, että nämä spekuloidut Paavonlapset olisivatkin kaikki Paavo Matinpoika Peltoniemen lapsia, niin äitilinjan tulokset eivät välttämättä kerro mitään.
Nimittäin sellainenkin mahdollisuus on, että Paavo Peltoniemi oli kolmesti naimisissa. Ja lapset esimerkiksi niin, että Josef Påhlsson oli kolmannen vaimon Magdalena Staffansdotterin poika, Elisabeth toisen vaimon tytär ja muut tunnetut Paavo Peltoniemen lapset olivat ensimmäisen vaimon kanssa saatuja.
Silloin ei mtDNA-testi osoittaisi yhteyksiä, vaikka niitä isän kautta olisikin.
Silti Elisabethinkin jälkeläisen testi olisi toivottava.
Vain sama mtDNA-tulos kahdesta linjasta todistaisi jotakin.

On vähän vaikea uskoa, että Elisabeth Påhlsdotter ja Josef Påhlsson olivat
saman äidin lapsia. Silloin Magdalena olisi ollut myös Jaakko Haustramniuksen isoäiti.
Jos tässä olisi kolmen äidin lapsia, niin vaikka lapsilla olisi ollust sama isä, eivät Magdalena ja Jaakko Haustramnius olisi olleet mitään sukua keskenään. Silti he olisivat kuuluneet samaan sukuverkostoon, koska Jaakko Haustramniuksen äiti ja Magdalenan poika olisivat ollet keskenään sisar- ja velipuoli.

[Benedictus]

Jacobus Sigfridi Haustramnius (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/913) 1675–1698
P1 Katarina Mårtensdotter Alstadia, mainitaan vainajana 1675, P1 V Vähänkyrön kirkkoherra Martinus Caspari Alstadius (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/86) ja Agneta Jakobsdotter Tavastia; P2 noin 1676 Kristina Johansdotter Frisia, eli leskenä miehensä jälkeen vielä 1716.
Henricus Gabrielis Peldanus (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1940) 1698–1701
P 1689 Helena Israelsdotter Alftan, S 24.1.1669, miehensä kuoltua isännöi Peuralan (n:o 1) tilaa 1707–1710, K Ilmajoki 28.11.1748, PV Isonkyrön kirkkoherra Israel Erici Alftanus (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/75) ja hänen 1. puolisonsa Sofia Johansdotter Frisia.
Matthias Michaelis Nervander (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1791) 1701 † 1709
P (jo 1698) Katarina Telin (Thelin) hänen 1. avioliitossaan, K ennen 1718.
Katarina Telinin P2 Kauhajoki 11.3.1710 Nervanderin seuraaja Ilmajoen Kauhajoen kappalaisena Henricus Jacobi Hideen (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1010) hänen 1. avioliitossaan, S Turku 1680, K Kauhajoki 28.8.1766.

Henricus Jacobi Hideen (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1010) 1709/10 † 1766
P1 Kauhajoki 23.1.1710 Katarina Telin (Thelin) hänen 2. avioliitossaan, K ennen 1718, P1 V Kristiinankaupungin porvari, kauppias Anders Larsson Thelijn (Telin); P2 Hämeenkyrö 29.9.1719 Elisabet Arvidsdotter Rothovia, K 14.6.1720, P2 V Hämeenkyrön kirkkoherra, lääninrovasti, filosofian maisteri Arvidus Arvidi Rothovius (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2130) ja Elisabet Johansdotter Frisia; P3

Olikohan Frisuksen suvulla jokin vakanssi Kauhajoen papinvirkaan?
-aika outo naimapiiri.

Erik Jacobsson Hongon lapset kastoi Kauhajoella Haustramnius ja Peldanus, miksi eivät menneet Ikaalisiin minkä pappilalle tila aiemmin kuulunut?

Oliko perheellä sukusuhde Kauhajoen pappeihin?

Kysymys 2.onkin : kuka oli Erik ja Bengt Jacobssonien isän Isä, Magdalena Staffansdotterin 2. puoliso?

Vaikka Magdalena Staffansdotterin 1. puoliso olisi ollut Påhl Peltoniemi, ei hänen 2. puolisonsa pojat olisi olleet mitään sukua papeille.

[Jari Latva-Rasku]

Olen nähnyt, että Pentti Laurinpoika Peltoniemestä (isäntä 1544-45) on ydna testi, KIT 449369. En tiedä antajaa, enkä sukujuontoa.

Hyvä, että tämä tuli esille. En tähän hätään löytänyt tiedostoa, mutta asiaa on muistaakseni aikaisemmin käsitelty. Veikkaisin, ettei vain tämän isälinjan linkki Peltoniemeen voisi olla Sihtolan ja Peltoniemen renki Gabriel Valentinsson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=66068

Vain yksi Valentininlapsi oli Peltoniemessä merkitty muuksi kuin pojaksi tai tyttäreksi, eli Gabriel. Syy tähän voisi olla, että myös naapuritalossa oli isäntä Valentiin, sukunimeltään Korhonen. Syy, miksi Gabrielia kutsuttiin rengiksi, ei välttämättä ollut, että hän oli ainoa Valentin Peltoniemen lapsista, joka teki töitä välillä naapuritalossakin vaan, että hän ei ollut Valentin Peltoniemen poika. Siksi olisi mahdollista, että olisi Peltoniemen suvun isälinjaisia jälkeläisiä, joilla on eri haplotyyppi kuin Peltoniemen suvun isälinjaiseksi jälkeläiseksi oletetulla. Sellaisia ei tietääkseni varmuudella tunneta yhtäkään, ellei nyt sitten löydetä Kankaanpäästä.

[KariKK]

Hyvä, että tämä tuli esille. En tähän hätään löytänyt tiedostoa, mutta asiaa on muistaakseni aikaisemmin käsitelty. Veikkaisin, ettei vain tämän isälinjan linkki Peltoniemeen voisi olla Sihtolan ja Peltoniemen renki Gabriel Valentinsson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=66068

Vain yksi Valentininlapsi oli Peltoniemessä merkitty muuksi kuin pojaksi tai tyttäreksi, eli Gabriel. Syy tähän voisi olla, että myös naapuritalossa oli isäntä Valentiin, sukunimeltään Korhonen. Syy, miksi Gabrielia kutsuttiin rengiksi, ei välttämättä ollut, että hän oli ainoa Valentin Peltoniemen lapsista, joka teki töitä välillä naapuritalossakin vaan, että hän ei ollut Valentin Peltoniemen poika. Siksi olisi mahdollista, että olisi Peltoniemen suvun isälinjaisia jälkeläisiä, joilla on eri haplotyyppi kuin Peltoniemen suvun isälinjaiseksi jälkeläiseksi oletetulla. Sellaisia ei tietääkseni varmuudella tunneta yhtäkään, ellei nyt sitten löydetä Kankaanpäästä.

Kun on käyty Korhosista keskustelua, on tämä Gabriel Valentininpoika ollut esillä.
Gabrielin jälkeläisen testikitin numero on 317357, joten kyseessä on jonkun muun teettämä testi.
Epäilen, että Antilla on ollut "sisäpiirin" tietoa eikä tätä Peltoniemen jälkeläisen tulosta ole vielä ilmestynyt julkisille sivuille.

[PekkaLehtonen]

Kun on käyty Korhosista keskustelua, on tämä Gabriel Valentininpoika ollut esillä.
Gabrielin jälkeläisen testikitin numero on 317357, joten kyseessä on jonkun muun teettämä testi.
Epäilen, että Antilla on ollut "sisäpiirin" tietoa eikä tätä Peltoniemen jälkeläisen tulosta ole vielä ilmestynyt julkisille sivuille.

Kyllä tämä kit 449369 näkyy sekä Finland DNA projektissa että I1 Suomi Finland projektissa. Se on I-M253 ja tarkemmin ennustettuna I-Z133 ja kenties vielä I-BY511.

[Jari Latva-Rasku]

Kun on käyty Korhosista keskustelua, on tämä Gabriel Valentininpoika ollut esillä.
Gabrielin jälkeläisen testikitin numero on 317357, joten kyseessä on jonkun muun teettämä testi.
Epäilen, että Antilla on ollut "sisäpiirin" tietoa eikä tätä Peltoniemen jälkeläisen tulosta ole vielä ilmestynyt julkisille sivuille.

Olipa kiinnostava kuulla, että tällainen isälinjainen Peltoniemi olisi löytynyt. Haplotyyppikin näkyy Pekka Lehtosen viestissä.

Yritin joskus onnistumatta selvittää, löytyisikö isälinjainen Peltoniemi. Haplotyypistä kuitenkin tulee mieleeni, ettei vain kuvitella, että Pirilän suvun isälinja olisi Peltoniemestä? Sitä ei käsittääkseni ole pystytty todentamaan ja isälinjainen vävy nimineen olisi voinut tulla jostain muualta, kuten Lapuan suunnalta.

[AnttiYR]

Peltoniemen isälinjaisen dna tuloksen sain henkilöltä, joka lähetti eteläpohjalaisia testituloksia. En tiedä tietääkö hän kaikista niistä testin antajan ja onko hän tutkinut näitä kaikkia isälinjoja.
Sukujuonnoissa saattaa olla vieheitä, kuten esi-isieni esimerkki näyttää.
Siinä poika on saanut N- ja isä I-haplon. Ilmeisesti I-haplo on oikein, koska tästä Liuhtarista (myhemmin Koivisto) menee isälinja Könniin. (Rannon kautta)
Isä ja poika ovat asuneet samassa talossa, testien antajat ovat vain antaneet paikan nykyisen ja vanhan seurakunnan paikkatietona. Myös ajanäääritykset poikkeavat, isällä oletettu kuolinaika ja pojalla oletettu syntymäaika ja kuolinaika.
Tässä a.o. haplot:
181229 Lauri Juhonp. Liuhtari,1493-1559,Kurikka,Finland N-M178
108267 Juho Liuhtari1546,Luhtasela,Koivisto,Ilmajoki, FIN I-M253
108262 Jacob Jacobinp.Königsbäck-Könni,1721,Ilmajoki,FIN I-M253
251241 Jacob Jacobsson Königsbäck-Könni,1721-1794,Ilmola, I-M253

[Jari Latva-Rasku]

Peltoniemen isälinjaisen dna tuloksen sain henkilöltä, joka lähetti eteläpohjalaisia testituloksia. En tiedä tietääkö hän kaikista niistä testin antajan ja onko hän tutkinut näitä kaikkia isälinjoja.
Sukujuonnoissa saattaa olla vieheitä, kuten esi-isieni esimerkki näyttää.
Siinä poika on saanut N- ja isä I-haplon. Ilmeisesti I-haplo on oikein, koska tästä Liuhtarista (myhemmin Koivisto) menee isälinja Könniin. (Rannon kautta)
Isä ja poika ovat asuneet samassa talossa, testien antajat ovat vain antaneet paikan nykyisen ja vanhan seurakunnan paikkatietona. Myös ajanäääritykset poikkeavat, isällä oletettu kuolinaika ja pojalla oletettu syntymäaika ja kuolinaika.
Tässä a.o. haplot:
181229 Lauri Juhonp. Liuhtari,1493-1559,Kurikka,Finland N-M178
108267 Juho Liuhtari1546,Luhtasela,Koivisto,Ilmajoki, FIN I-M253
108262 Jacob Jacobinp.Königsbäck-Könni,1721,Ilmajoki,FIN I-M253
251241 Jacob Jacobsson Königsbäck-Könni,1721-1794,Ilmola, I-M253

Lisäksemme yhä ilmajokelaisella Piirron Tapiolla on Ilmajoen historiantutkijoiden kotisivullaan selvitys Könnin, eli Rannon talosta tulleen, alkusuvuista.
http://www.netikka.net/tapio.piirto/origo/Konni.pdf
Serkkuni Rannon talossa ovat keskittyneet sikojen sukutauluihin. Ihmisiä tutkitaan jälkikäteen ja sikoja etukäteen.

[AnttiYR]

Iapio Piirto tosiaan oikoi väärää tietoa. Hän jättää kuitenkin mainitsematta että Ranto sai isännän Niilo Klemetinpojan Iso-Liuhtarista. Rannon isäntä 1686-1690 (Sarvelan mukaan, johon tutkimukseen Piirto viittaa) ja tätä kautta Könnit ovat isälinjaisesti Liuhtarin sukua. (Tietenkin ovat voineet olla sukua vaimojen kautta tai ennen vuotta 1546 olevien henkilöiden kautta.)

[Benedictus]

Vaikka ajatus Paavo Peltoniemen 2. vaimosta on teoreettinen, on otoa, ettei Etelä-Pohjanmaalta tai Satakunnapuolelta löydy ajalta noin 1640-60 Josef Påhlssonia ja vaimoaan Elin Larsdotteria, jotka olivat Niinisalon kestikievarin perustajan Josef Josefssonin vanhemmat.
Josef Påhlssonin äiti Magdalena Staffansdotter teetti Kauhajoen kappalaisella Jacobus Hustramniuksella testamenttin.
Keskustelussa onkin pohdittu olisiko Jacobus Haustramniuksen äiti Elisabeth Påhlsdotter ollut Josef Påhlssonin sisar tai sisarpuoli.

Magdalena Staffansdotterin toisen avion poika on ilmeisesti Honkajoen ensimmäisen talon Hongon perustanut Jacob Thomasson, joka ei ole Kankaanpään Hongon Tomaksen poika vaikka niin monissa jutuissa väitetään.

Koska Hongon pojat näyttävät suuntautuvan vahvasti Kauhajoen suuntaan avio ja lasten kasteiden suhteen ja jopa hautauksissa, vaikka virallisesti kuuluivat Ikaalisiin, voisi epäillä, että myös tuo Thomas olisi Kauhajoki Ilmajoki suunnalta.

[Jari Latva-Rasku]

Vaikka ajatus Paavo Peltoniemen 2. vaimosta on teoreettinen, on otoa, ettei Etelä-Pohjanmaalta tai Satakunnapuolelta löydy ajalta noin 1640-60 Josef Påhlssonia ja vaimoaan Elin Larsdotteria, jotka olivat Niinisalon kestikievarin perustajan Josef Josefssonin vanhemmat.
Josef Påhlssonin äiti Magdalena Staffansdotter teetti Kauhajoen kappalaisella Jacobus Hustramniuksella testamenttin.
Keskustelussa onkin pohdittu olisiko Jacobus Haustramniuksen äiti Elisabeth Påhlsdotter ollut Josef Påhlssonin sisar tai sisarpuoli.

Magdalena Staffansdotterin toisen avion poika on ilmeisesti Honkajoen ensimmäisen talon Hongon perustanut Jacob Thomasson, joka ei ole Kankaanpään Hongon Tomaksen poika vaikka niin monissa jutuissa väitetään.

Koska Hongon pojat näyttävät suuntautuvan vahvasti Kauhajoen suuntaan avio ja lasten kasteiden suhteen ja jopa hautauksissa, vaikka virallisesti kuuluivat Ikaalisiin, voisi epäillä, että myös tuo Thomas olisi Kauhajoki Ilmajoki suunnalta.

Ilmajoella kastetaan 5.10.1712 päivää ennen syntynyt Matts Thomasson Skantzens ja Walborgin poika Simon. Kummit olivat Ilmajoen Kokkolan kylästä.

Edellistä kastetapahtumaa ennen kastetaan Kauhajoella 10.4.1710 Kampikoskella 6.4.1710 syntynyt Matts Skantzen ja Walborg Jöransdotterin poika Jakob. Kummeina ovat esimerkiksi Kantin Sipin puoliso ja Matti (Antinpoika) Panula Kauhajoen kirkonkylästä.

Matti Panulan täti Johanna Antintytär Panula oli näihin aikoihin vielä elossa Ilmajoen Kokkolan Pietilässä. Sitä ennen hän oli Jaakko Eskelinpoika Lahden puoliso naapuritalossa ja -kylässä. Jaakon isähän oli aikoinaan Kauhajoen kappalainen, jossa on väitetty olleen tuntemattomaksi jääneitä sukulaisia Kauhajoella. En muista, missä SukuForumin keskustelussa tästä mainittiin.

[KariKK]

Vaikka ajatus Paavo Peltoniemen 2. vaimosta on teoreettinen, on otoa, ettei Etelä-Pohjanmaalta tai Satakunnapuolelta löydy ajalta noin 1640-60 Josef Påhlssonia ja vaimoaan Elin Larsdotteria, jotka olivat Niinisalon kestikievarin perustajan Josef Josefssonin vanhemmat.
Josef Påhlssonin äiti Magdalena Staffansdotter teetti Kauhajoen kappalaisella Jacobus Hustramniuksella testamenttin.
Keskustelussa onkin pohdittu olisiko Jacobus Haustramniuksen äiti Elisabeth Påhlsdotter ollut Josef Påhlssonin sisar tai sisarpuoli.

Magdalena Staffansdotterin toisen avion poika on ilmeisesti Honkajoen ensimmäisen talon Hongon perustanut Jacob Thomasson, joka ei ole Kankaanpään Hongon Tomaksen poika vaikka niin monissa jutuissa väitetään.

Koska Hongon pojat näyttävät suuntautuvan vahvasti Kauhajoen suuntaan avio ja lasten kasteiden suhteen ja jopa hautauksissa, vaikka virallisesti kuuluivat Ikaalisiin, voisi epäillä, että myös tuo Thomas olisi Kauhajoki Ilmajoki suunnalta.

Seuraava on täysin spekulaatiota sen suhteen, olisiko seuraavassa esittämälläni Tuomaalla mitään tekemistä Jaakko Tuomaanpoika Hongon kanssa.
Mutta kun Kauhajoki on ehdolla Jaakon isän kotipaikaksi, niin sieltä en tiedä muuta kuin yhden Tuomaan, joka ajallisesti voisi olla Jaakko Tuomaanpojan isä.

Tästä Tuomaasta ei minulla ole paljon tietoa, ei tietoa kuolinajasta eikä tietoa vaimon nimestä tai oliko useamman kerran naimisissa.
Mutta hänelle on kyllä tiedossa ainakin kaksi poikaa ja mahdollisesti oli useampiakin. Ja hänet mainitaan vuoden 1627 ruodutusluettelossa Kauhajoen Pukkilassa poikapuolena. Hän oli siis Tuomas Mikonpoika Pukkila, s. n. 1587.
Kauhajoen historian s. 89 on tietoja Kauhajoen talojen varallisuudesta vuonna 1626. Pukkila näyttäisi olevan samalla tasolla kuin Knuuttila ja Aro.
Pukkilan omistaja oli Tuomas Martinpoika Pukkila, josta on kirjoitettu näilläkin palstoilla Stuut-keskustelussa ainakin.
Tuomas Martinpoika syntyi n. 1562 ja kuollut 1640-luvun lopulla. Tuomas Martinpoika oli lapseton.
Tässä en nyt mene tähän Tuomas Martinpoikaan enempää, mahdollisesti jatkossa hänestä tulee lisää. Ja se liittynee äsken tulleessa Jari Latva-Raskun kommentissa mainittuihin Eskel Matinpojan sukulaisiin Kauhajoella.
Tästä aiheesta olemme viestitelleet yksityisesti Pekka Lehtosen kanssa ihan viime päivinä.

Mutta Tuomas Martinpojan poikapuolesta Tuomas Mikonpojasta ei ole juurikaan tietoja.
Tuomas Mikonpojan poika Carl kuitenkin oli Pukkilan isäntä noin 1642-1676.
Carlin pojan Matin (s. n. 1641, k. 17.11.1715) poika Esaias oli naimisissa
Brita Niilontytär Frantin kanssa. Heidän poikansa Matti oli jonkin aikaa Frantin isäntänäkin.
Lisäksi Kauhajoen historia mainitsee Lauri Tuomaanpoika Pukkilan niiden joukossa, jotka tuomittiin kuolemaan Nummijärven mellakasta 1658 Arvid Timiä vastaan.
Näyttäisi siltä, että muitakin poikia Tuomas Mikonpojalla oli, mutta tarvittaneen DNA-testejä, että ne mahdolliset muut voitaisiin osoittaa hänen pojikseen.

Lopuksi vielä, että toistaiseksi ei ole mitään tietoa, että Tuomas Mikonpojalla oli jokin yhteys Magdaleena Staffansdotteriin.
Vaikka tässä tuleekin esiin yhteyksiä papistoon ja myös Franttiin.

[Benedictus]

Tuo Tuomas Michelsson Pukkila vaikuttaa aika sopivalta Magdalena Staffansdotterin 2. puolisoksi. Tosin hänen 1. vaimonsa kuolemasta ei ole tietoa.
Tuolla Stuut/Stutaeus-ketjussa Pukkilan periytymistä käsiteltiin aikoinaan aika laajasti.
Koska Pukkila siirtyi testamentilla Carl Thomassonin ja vaimonsa haltuun, ovat testamentin tiedot pohdituttaneet pitkään.

Kuka oli Thomas Michelsson, joka olisi syntynyt noin 1587?
Testamentti kuviossa tulee esille, että sukulaisia on Kauhajoen kappalainen Eskil Matsson Stutaeus ja samoin Pukkilan perineen Carl Thomassonin vaimo.

Heitän tähän spekulatiivisen ajatuksen Thomas Michelssonin alkuperästä.

Ilmajoen khr Mathias Laurentiin vaimo oli Sofia Grelsdotter Stuut. ilmeisimmin Hämeenkyrön khr Gregorius Michaelis Stutin tytär.

Gregorius Stutilla on ollut mitä ilmeisimmin myös poika Michael Grogori Stutaeus.
Stutaeus, Michael Gregorii (K 1606)

Stuth / Stwt / Stwthe, Michil Gregersson, Michel Grelsson

Föglön (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5006) kirkkoherra ainakin jo 1565, oli virassa oletettavasti 1581 asti; Saltvikin (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5094) kirkkoherra 1585.
Michael Gregorii ("Her Michil Grgss", "Michael Stwth") sinetöi Föglön seurakunnan hopeaveroluettelon 4.6.1572. Hänet ("Her Michill i Saltwick") määrättiin 9.12.1589 maksamaan 8 taalaria raha-apuna sotaväen palkkaukseen.
Allekirjoitti (”Michael Stuth Saltvik Alandiae”; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa ”Michael Gregorii Saltwijkisä”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
K 1606.


Mikään ei estäne, etteikö khr Michael Stutaeuksella olisi ollut noin 1587 syntynyttä poikaa, joka on siirtynyt Pohjanmaalle mahdollisesti ottaen siellä haltuunsa perheelleen kuuluneen Pukkilan tilan.


Tuolla Stutaeus-ketjussa tuli aikoinan esille, että Kauhajoen ja Nummijärven alueet olivat 1500-luvun puolella Ikaalisten ja Hämeenkyrön nautinta aluetta ja vasta Juhana Kuningas antoi alueet Pohjalaisten nautintaan Karvian järviä myöten.


Eli olisiko mahdollista, että Pukkilan alue on kuulunut Gregorius Stuutin omistuksiin mahdollisesti Hämeenkyröläisen vaimonsa peruja.


Tämä teoria tekisi Carl Thomasson Pukkilasta ja Eskil Matsson Stutaeuksesta pikkuserkut.


Eräs Carl herättää ajatusta, että voisiko olla Carl Thomassonin isoisä. Pohjanmaalla voutina ja sittemmin Hämeenkyrön nimismiehenä oli Carl Påhlsson, jonka 1.avion tytär sopisi ajallisesti hyvin Thomas Michelssonin vaimoksi.

Toivottavasti en nyt sotkenut henkilöitä, kun en tarkistanut kaikkea Stutaeus ketjun puolelta.

[KariKK]

Ensiksi totean Pukkilan sijainnista, että Pukkila on parin kilometrin päässä nykyisestä Kauhajoen keskustasta eikä se ole ollut ikaalislaisten eräaluetta, vaan on ollut Pohjanmaata eräkaudellakin. Matkaa Nummijärvelle Franttiin on
yli 20 km. Siksi olettaisin, että Kauhajoen ensimmäisten talojen perustajat tuolle alueelle, missä Pukkilakin on, ovat todennäköisemmin tulleet Ilmajoen ja ehkä Isonkyrön suunnalta.
Toiseksi ei kaiketi ole tarkkaa tietoa, miten Tuomas Martinpoika on Pukkilaan tullut, oliko kyseessä autio vai jokin kauppa.
Ei siis ole tietoa, että Pukkilan omistus liittyisi siihen, että Tuomas Martinpoika avioitui tuntemattoman Mikon lesken kanssa. Pukkilaan tulo ja avioliitto ovat voineet tapahtua samoihin aikoihin, mutta muusta ei ole tietoa. Ketään Mikkoa ei ole veroluetteloissa paikalla, jossa Pukkilan raivaajat olisivat.
Mutta Kauhajolta kyllä häviää yksi Mikko, jonka tila on mainittu 1599 autiona eikä häntä myöhemmin löydy veroluetteloista. Tämä Mikko Fransinpoika on tunnistettu Päntäneen Halkolan ensimmäiseksi isännäksi 1575-1595.
Mutta mitään yhteyttä näiden tapahtumien välillä ei ole kaiketi tiedossa.

Tästä Stuutin ja Tuomas Martinpojan sukulaisuudesta on Matti Lund kirjoittanut Eteläpohjalaisissa Juurissa 2/2003 todeten, että sukulaisuus on selvitettävissä. Selvitystä ei omiin silmiin ole osunut.
Mutta kuten edellisessä viestissäni viittasin aihe on ollut ihan viime aikoina käsittelyssä. Pekka Lehtonen on nyt lukenut testamenttia tarkkaan ja olen saanut tietoja niistä testamentin ehdoista, joiden perusteella sukulaisuus on pääteltävissä. Niistä seuraavassa lyhyesti ja sukulaisuuksien kuvaus, mitä pidän hyvin todennäköisenä, koska aikakehys on niin tiukka, että mahdollisuuksia eri vaihtoehdoille ei paljonkaan ole.

Testamentissa, joka on ollut esillä Ilmajoen käräjillä
7.9.1650:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707127 ,
todetaan m.m. seuraavaa.
Tuomas Martinpoika oli lapseton.
Autuaan sisarensa osan hän oli antanut jo tämän eläessä.
Sitten Pukkilan talon hän hän testamenttasi naispuoliselle sukulaiselleen, Kerttu Nisuntyttärelle, määrittelevä sana on fränka ja sukulaiselleen, ilmeisesti testamenttiasiaa hoitaneelle, Eskel Matinpojalle hän antoi rahapalkkion.

Kerttu Nisuntytär oli Tuomas Mikonpojan pojan Carlin vaimo ja Carl oli Pukkilan isäntänä 1642-1676.
Siten Carl oli todennäköisesti syntynyt vähän ennen vuotta 1620.

Miten siis Tuomas Martinpoika oli sukua Kerttu Nisuntyttärelle ja Eskel Matinpoika Stuutille?
Näyttää ilmeiseltä, että Tuomas testamenttasi omaisuutensa sukulaisille, jotka
olisivat olleet perimässä häntä ilman testamenttiakin.
Lapsettoman vanhan miehen perillisiä olisivat sisarukset ja, jos sisaruksia ei ollut elossa, heidän jälkeläisensä.
Siten on ilmeistä, että Kerttu ja Eskel olivat Tuomaan sisarusten jälkeläisiä. Mainitaan yksi sisar, joka oli kuollut ja saanut jo osansa. Siten Kerttu ja Eskel eivät ilmeisestikään olleet tämän sisaren jälkeläisiä. Muista sisarista ei ole mainintaa, joten ilmeisesti heitä ei ollut.
Päättelyni mukaan Tuomas oli lähtenyt uudisraivaajaksi Kauhajoelle, koska kotitalo todennäköisesti jäi vanhemmalle veljelle.
Siten hänellä olisi ollut ainakin yksi veli.
Todennäköisesti Kerttu ja Eskel olivat tämän veljen jälkeläisiä.
Sitä ei voidan sitovasti osoittaa, että veljiä oli vain yksi, mutta luultavasti
Kerttu ja Eskel olivat saman veljen jälkeläisiä, perustelu jäljempänä.

He eivät voineet olla Tuomaan veljen lapsia, koska ainakin Eskelin isälinja on tiedossa ja todennäköisesti niin myös Kertun, mutta heidän täytyi olla veljen lapsenlapsia tai kahden eri veljen lapsenlapsia. Ajoitus ei anna mahdollisuutta muuhun.
Eskel oli siis Tuomas Martinpojan veljen tyttären poika.
Eskelillä oli sisar Kerttu Matintytär, joka avioitui Lauri Yrjönpoika Luopajärven kanssa.
On aika todennäköistä, että Kerttu Nisuntytär oli kotoisin Ilmajoen Suomulasta, jonka isännän Nisu Martinpojan (s. n. 1571) tytär Kerttu siis oli. Kerttu Nisuntyttärenkin äiti oli Tuomas Martinpoika Pukkilan veljen tytär.
Luultavasti saman veljen kuin Eskelinkin äiti, koska kummankin Tuomaan veljentyttären tytär sai nimen Kerttu. Luultavasti siis Tuomaan veljen vaimo oli nimeltään Kerttu. Toisaalta tästä ei nyt varmuudella voida päätellä olivatko
Eskel ja Kerttu Nisuntytär saman veljen tyttären lapsia, siis serkkuja keskenään, vai kahden eri veljen tyttären lapsia eli pikkuserkkuja, mutta samalla tavalla sukua Tuomas Martinpojalle joka tapauksessa.

Kuka Tuomas Martinpojan veli sitten oli?
Pelkästään sillä perusteella, että tämän veljen tytär oli sopiva Ilmajoen kirkkoherran pojan Matti Matinpojan vaimoksi, arvelen hänen olleen jonkin vakiintuneen talon isäntänä ja vähän vanhempi kuin Tuomas Martinpoika.
Suomun Nisu Martinpoika oli selvästi Tuomasta nuorempi, joten hän ei ollut veli. Mahdollisia on aika vähän, mutta en nyt mene siihen.

Sitä oliko Carl Tuomaanpoika jotenkin sukua Stuuteille en pysty arvioimaan,
koska Tuomas Mikonpojasta en tiedä muuta kuin syntymäajan ja että oli Tuomas Martinpojan poikapuoli. Ei myöskään ole tiedossa, oliko Tuomas Mikonpojalla jokin sukuside äitinsä puolelta heihin, jotka mahdollisesti olivat Pukkilan aluetta raivanneet ennen Tuomas Martinpojan tuloa Pukkilaan, mikä tapahtui kymmenysluetteloiden mukaan n. 1601.
Pukkilan isäntänä Tuomas Mikonpoikaa ei mainita ja Pukkila tuli Tuomas Mikonpojan pojan vaimolle.
Tällä selityksellä Kerttu Nisuntytär ei kuulunut Stuut-sukuun, vaikka heille sukua olikin.

[Benedictus]

Hieno selvitys KariKK :lta.

Itse sähläsin tuon oman esitykseni, kun jotenkin sotkin, että Thomas Michelsson olisi ollut tuo Thåmas Mårtenssonin vaimon 1. mies.
Se oli siis isänsä Michel.

Tuo khr Michael Stutaeus kuoli 1606. Leskensä mainitaan asuneen Turussa 1607? Dirikkalan talossa.
-saimitaan, että Dirikkalan talossa asuu Her Michaelin leski. Tuolloin ainoa sopiva her Michael oli Stutaeus.

Samassa talossa myöhemmin mainitaan asuvan myös entisen Kyrön khr:n lesken , ilman nimeä.

Kyseessä on, joko Hämeenkyrön khr Henricus Olain leski tai Isonkyrön khr leski, asia ei ole aivan selvä.

Kummallisin asia on, että Hämeenkyrön khr Henrik Finno vaatii samaisesta Dirikkalan talosta Vaimonsa Valborg Henriksdotterin perintöosuutta.

Tuota yllä on aika paljon pohdittu.

Eli periaatteessa Thomas Mårtenssonin vaimo voisi kyllä olla tuo Her Michaelin leski, koska yhteyksiä on jo Hämeenkyröön saakka, eikä ole mahdotonta, etteikö tuo leski olisi ollut kotoisin pohjanmaalta.

[Jari Latva-Rasku]

Kuka Tuomas Martinpojan veli sitten oli?
Pelkästään sillä perusteella, että tämän veljen tytär oli sopiva Ilmajoen kirkkoherran pojan Matti Matinpojan vaimoksi, arvelen hänen olleen jonkin vakiintuneen talon isäntänä ja vähän vanhempi kuin Tuomas Martinpoika.
Suomun Nisu Martinpoika oli selvästi Tuomasta nuorempi, joten hän ei ollut veli. Mahdollisia on aika vähän, mutta en nyt mene siihen.


Olitte hienosti johdatelleet Eskeli Stutaeuksen sukulaissuhdetta Pukkilan sukuun. Olisikohan Tuomas Martinpojan yhteys Eskelin äidin isään löydettävissä seuraavasta Ilmajoen talonhaltijaluettelon pätkästä? Muitakin vaihtoehtoja toki on.

PEURALAN KYLÄ
PEURALA N:o l
Peurala
Yrjö Juhonpoika Peura eli Röyskö 1546-1583
Sipi Yrjönpoika 1584-1595
Antti Martinpoika Rahikka 1598
Tuomas Matinpoika 1599-1608
Kirkkoherra Henrik Strigelius 1609-1634
Seuraavat kaksi lienevät oikeastaan olleet vain vuokraajia
Filppu Knuutinpoika 1635-1636
Kornetti Niilo Filpunpoika 1641-1642
Om. Henrik Strigeliuksen vävy, kirkkoherra Jaakko Peldanus 1644-1654 (asui Ojanperässä)

Henrik Strigeliusta on väitetty Matti Laurinpojan vävyksi, eli Jaakko Peldanuksen puoliso olisi ollut Eskeli Stutaeuksen serkku.

Edelliseen voisi liittyä:
Hoppala II, er. Hoppalasta 1549 luultavasti pojalle tai vävylle
Martti Laurinpoika 1549-1584
Nisu Martinpoika 1585-1608 Suomu?
Yhdistettiin Peuralaan

Kiinnostava on myös Ilmajoen Kokkolan Koskenkorva.
KOSKENKORVA N:o 3
Koskenkorva, sitten Rinta-Koskenkorva (puheessa Isoo-Koskenkorva)
Pentti Laurinpoika Kokko 1546-1553
Leski Marketta isännöi 1556-1558
Nisu Simonpoika 1560-1579
Jaakko Nisunpoika 1580-1594
Leski Marketta isännöi 1595
Matti Martinpoika (ehkä vävy) 1598-1601
Leski Marketta uudelleen 1603-1605
Heikki Jaakonpoika 1606-1608
Matti Martinpoika uudelleen 1609-1616
Heikki Jaakonpoika uudelleen 1619-1650
Pso II Marketta Erkintytär
P. Perttu Heikinpoika 1651-1675
Pso Aune

Vuodelta 1653 on käräjäjuttu, jossa Marketta Erkintytär (olisiko Toralasta?) Lahden kylästä esittää kanteen poikapuolelleen Bertil Henrikssonille. Marketta Erkintyttären puoliso oli Heikki Jaakonpoika Koskenkorva.

Kun katsotaan Toralan isäntäväkeä, tulee mieleen, voisiko Toralan ja Peuralan Antti Martinpoika olla sama henkilö ja "vieras" Eskeli Stutaeus olisi vaikkapa serkku Toralan isäntäväelle. Eskeli yritti tunnetusti ottaa Lahtea suurempaa Toralaa haltuunsa, mutta isännän Antti Matinpojan sisko lunasti sen lähemmille sukulaisille.

Ilmajoen käräjät 12.9.1643 f. 252 (Margeta Enckia i Lachtis käradhe till her Eskill åm sitt arffhemman åm 1 Mantall i Lachtis, Huilket hans brodher Matz Andersson åt her Eskill sållt haffuer, det hon igenbörda wille. Så emedhan detta köp befans olageligen wara skeet Uthan Laga Uplyssningh emoot Lagh 2 och 10 Cap: Jorda Balken och arfuingåm ohembudhitt dy efter det 2 och 12 Cap: i samma B: afsadhes at be:te Margetha sit arfhemman inlösa mhå innom den tijdh ssåm Lagh tillåter)

Torala II, sitten Yli-Torala, viimeksi Rinta-Torala, er. Toralasta 1578
Antti Martinpoika 1578-1598
Matti Antinpoika 1599
Erkki Pietarinpoika 1600-1608
Matti Antinpoika uudelleen 1609-1643
Myi talon vieraalle, pappi Eskeli Stutaeukselle, mutta Matin sisar lunasti sen heti suvulle takaisin
Leski Marketta Antintytär isännöi 1644-1652
Emännän p. Antti Erkinpoika 1653-1665 (olisiko Marketta Erkintyttären veli?)
Pso Priita Tuomaantytär isännöi 1666

[Benedictus]

Kadehdittavaa, kuinka tarkkoja tietoja Pohjalaistutkijoilla on alueensa ihmisistä muinaisuuteen saakka.


Vaikka ajatus Paavo Peltoniemen 2. vaimosta on teoreettinen, on otoa, ettei Etelä-Pohjanmaalta tai Satakunnapuolelta löydy ajalta noin 1640-60 Josef Påhlssonia ja vaimoaan Elin Larsdotteria, jotka olivat Niinisalon kestikievarin perustajan Josef Josefssonin vanhemmat.
Josef Påhlssonin äiti Magdalena Staffansdotter teetti Kauhajoen kappalaisella Jacobus Hustramniuksella testamenttin.
Keskustelussa onkin pohdittu olisiko Jacobus Haustramniuksen äiti Elisabeth Påhlsdotter ollut Josef Påhlssonin sisar tai sisarpuoli.


Koska vaikuttaisi, että Magdalena Staffansdotterin jälkeläiset ovat pääsääntöisesti avioituneet Kauhajoen-Ilmajoen suunnalta, kysyisin olisiko kellään ajatusta, mistä tuo Niinisaln Josef Josefssonin äiti eli Josef Påhlssonin vaimo Elin Larsdotter voisi olla.

Ketä Larsseja olisi Pohjanmaan puolella, jolla olisi ollut Elin niminen tytär?

[Jari Latva-Rasku]

Kadehdittavaa, kuinka tarkkoja tietoja Pohjalaistutkijoilla on alueensa ihmisistä muinaisuuteen saakka.

Vaikka ajatus Paavo Peltoniemen 2. vaimosta on teoreettinen, on outoa, ettei Etelä-Pohjanmaalta tai Satakunnapuolelta löydy ajalta noin 1640-60 Josef Påhlssonia ja vaimoaan Elin Larsdotteria, jotka olivat Niinisalon kestikievarin perustajan Josef Josefssonin vanhemmat.
Josef Påhlssonin äiti Magdalena Staffansdotter teetti Kauhajoen kappalaisella Jacobus Hustramniuksella testamenttin.
Keskustelussa onkin pohdittu olisiko Jacobus Haustramniuksen äiti Elisabeth Påhlsdotter ollut Josef Påhlssonin sisar tai sisarpuoli.

Koska vaikuttaisi, että Magdalena Staffansdotterin jälkeläiset ovat pääsääntöisesti avioituneet Kauhajoen-Ilmajoen suunnalta, kysyisin olisiko kellään ajatusta, mistä tuo Niinisaln Josef Josefssonin äiti eli Josef Påhlssonin vaimo Elin Larsdotter voisi olla.

Ketä Larsseja olisi Pohjanmaan puolella, jolla olisi ollut Elin niminen tytär?

Lahden talon naapurin Toralan Martinpoika oli vain nimileikkiä. Yhteyksiä olisi kyllä tuomiokirjoista löydetty, jos olisi löytääkseen. Niitä on luettu tarkkaan minua osaavampien toimesta Lahden suvun vaiheita selvitettäessä. Ilman todistettavia geeni- tai kirjurinyhteyksiä nimet ovat merkityksettömiä.

Oli Martinpoikia muitakin. Ilmajoen kirkonkylän Hannukselassa asui 1600-luvun alkuvuosikymmenet peräti ratsumestari Hannu Martinpoika. Kyllä ratsukon pidosta kustannuksia oli, mutta ratsumestarin vuosipalkka lienee ollut maatilan hinnan verran. Sata vuotta myöhemmin vuonna 1696 ratsumestarin palkka oli 240 taaleria (Matti Walta, https://sites.google.com/site/mattiwalta/home).

Varhaisia ratsutiloja oli Ilmajoella ja lähialueilla muitakin kuin Peltoniemen tilat, Ilkkala, Hannuksela tai vaikkapa Uppala. Pohjanmaan ratsuväkikomppania hajotettiin Sotakollegion määräyksellä vuonna 1641, minkä jälkeen Pohjanmaalta (= Etelä-Pohjanmaalta) ratsastalot hävisivät Westfalenin rauhaan vuonna 1648 mennessä. Sen jälkeen sinne ei enää muodostettu ratsastaloja. https://www.genealogia.fi/genos-old/62/62_123.htm

Ainakin emäpitäjässä Ilmajoella oli melko paljon Lauri-nimisiä isäntiä ja saman verran Paavoja ja Paavonpoikia muuallakin kuin Peltoniemes(t)ä, eli niistä on runsaudenpula. Laihialla oli Påhl Andersson Sköring, jolla oli 1650-luvulta lähtien lapsia. Kurikassa on Paavola-niminen talo ja esimerkiksi Teuvalla, jossa oli suuria tiloja ja yhteyksiä Ilmajoelle, esiintyi Paavo-nimi. Josef Påhlsonia, jolla olisi puoliso Elin Larsdotter ei ole tullut vastaan.

[Benedictus]

Paavoja ja Laureja todella riittää.


Magdalena Staffansdotter oli syntynyt varmaankin 1500 ja 1600 lukujen taitteen aikoihin, eli pitkään ja oli ilmeisesti varakas vielä kuollessaan 1691, koska teki testamentin 1688 Kauhajoen kappalaisen Haustramniuksen avustamana.


Josef Josefinpoika Niinisalosta vaati lokakuussa 1692 käräjillä isänsä velipuolen lapsilta Erik ja Bengt Jakobinpojilta perintöosaansa heidän edellisenä talvena kuolleen isänäitinsä Magdalena Staffanintyttären jälkeen. Bengt vastasi omasta ja veljensä puolesta, että heidän isänäitinsä oli tehnyt testamentin jo 12.8.1688. Hän testamenttasi kaiken omaisuutensa pojanpojilleen Bengt ja Erik Jakobinpojille. Testamentin oli todistanut Ilmajoen kappalainen Jakob Haustramnius. Josef halusi kumota asian seuraavilla kohdilla: 1) Vastaajat eivät olleet koskaan puhuneet testamentista eivätkä näyttäneet sitä. 2) Testamentin tulisi olla oman pitäjän papiston todistama eikä sellaisen, joka asuu toisessa kihlakunnassa. 3) Testamentin antajan viimeisestä tahdosta ei ole varmuutta, sillä se oli laadittu kolme vuotta ennen hänen kuolemaansa. 4) Hänellä ei ollut oikeutta testamentata pois muiden lastenlastensa isänperintöä, jota ei ollut vielä erotettu. Oikeus päätti kumota Magdalena Staffanintyttären testamentin, koska sitä ei ollut laadittu lain edellyttämällä tavalla, ja määräsi pidettäväksi perinnönjaon Josefin sekä Honkajoen Bengt ja Erik Jakobinpoikien välillä. Sen toimittajiksi määrättiin lautamiehet Johan Jöraninpoika Jämijärveltä ja Henrik Jöraninpoika Vattulasta lainlukija Henrik Jusleniuksen ja kruununvouti Johan Haakzin läsnä ollessa.


Magdalena olisi siis ollut noin 90-vuotias kuollessaan ja tehnyt testamentin 3 vuotta aiemmin.

KariKK tulkinta johtaa ajatukset Peltoniemeen vaimojen isännimien perusteella, mikä myös sopisi Magdalenan lastenlasten kestikievari toimintaan.


Alla KariKK listausta Magdalenan pojanpoikien lasten kummeista:


Pentti Jaakonpojan lapsia ja heidän kummejaan:

Margetha, kastettu 6.1.1687 Ikaalinen. (Tarkistamatta onko kummeja mainittu)

Brita, kaste 1693 D.6.p.Trin., SSHY, kuva 175.
Kummit: Eric Jacobsson ja vaimo, ilmeisetikin veli vaimonsa kanssa.
Sipi Matinpoika ja vaimo. En ole varma tunnistuksesta, mutta voisi ehkä olla
Kauhajoen Hyypän Teevahaisesta. Tosin SAY:ssa mainittu siellä viimeksi 1691.

Elisabet, kaste 1695 D12.p.Trin., kuva 179.
Kummit: Tuomas Tuomaanpoika, ehkä Karvian Kantista?
Erkki jaakonpoika ja vaimo, ilmeisesti veli taas.

Erich, s. 9.4.1705, kuva 198.(numero epävarma, tarkistan myöhemmin)
Kummit: Yrjö Matinpoika ja vaimo. Epävarmaa, kun ei vaimon nimeä.
On ollut käsitys, että Pentin edeltäjä Kampikoskessa olisi kuollut jo n. 1702, koska merkintöjä hänestä ei ole osunut silmiin.
Tuomas Niilonpoika (?), patronyymi heikosti luettavissa, voisi olla Nummijärven Frantista. Antti Sipinpoika, mahdollisesti sama, joka myöhemmin oli Kauhajärven isäntänä 1720-luvulla.

Lijsa, kastettu 22.9.1707, kuva 202.
Erich Grelsson ja vaimo, ehkä Karviasta?
Jören Nilsson ja vaimo, luultavasti sama, joka oli Nummikoskella uudisraivaajana 1689-1698, sitten Karvian Hormaluomalla.


Jatkoa Jaakonpoikien lasten kummeihin ja
lisäksi vielä yksi lisäys Honkajoelle tulleisiin franttilaisiin vaimoihin.

Pentti Jaakonpojan lapsen Erkin kummeista unohtuivat Antti Sipinpojan vaimo ja piika Brita Johansdotter. Tämän Britan sukua en tiedä.
Kuvanumero oli siis 198 SSHY:n arkistossa Kauhajoen kastetuissa 1691-1736.

Erkki Jaakonpojan lasten kummeista: (SSHY: Kauhajoen kastetut 1691-1736.

Erick, kaste 1695 Fer. 1:a Pent., kuva 178.
Kummit: Matts Grelsson ja vaimo, todennäköisesti Hyypän Rauskasta.
Henric Davidsson ja vaimo, jotka olivat Yrjänäisestä.

Maria, kaste 1698, D.Miseric, kuva 184.
Thomas Larsson ja vaimo. Hyypän Korhosesta.

Margetha, s. 10.4.1700, kuva 188.
Matti Heikinpoika, tunnistamatta
lukkari Johan Peersson (sitten mustaa, ei saa selvää)
Thomas Johanssonin vaimo. On kaiketi Kauhajärveltä Susanna Pentintytär o.s. Könnö.
Jöran Matzonin vaimo. Ei tunnistusta.

Lijsa, s. 28.10.1701, kuva 191.
Kummit: Lukkari Johan Peersson.
Jöran Mattsson, tunnistamatta, mutta voi olla Kampikosken isäntä.
Voi olla myös joku muu.
Vaimo Maria Sigfridsdotter, tunnistamatta.

Anna, s. 4.6.1704, kuva 197.
Kummit: Antti Erkinpoika Kokko ja vaimo.
Matti Antinpoika (Panula) ja vaimo.
Piika Walborg Mattsdr, tunnistamatta.


Alkuperäinen lähettäjä Benedictus http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=298669#post298669)
Kukahan oli tuo lukkari Johan Persson?

Tunnettiin myös nimellä Langius.
Hän oli muistaakeni kotoisin Turun seudulta.
Mahdollisesti EP-Juurissa on ollut juttua hänestä.
Sitten pari korjausta Jaakonpoikien lasten kummeihin:

Erkki Jaakonpojan tyttären Liisan s.28.10.1701 kummit, kuva 188.
Vaimo Maria Sipintytär oli Rauskan Erkki Rekonpojan (Erich Grelsson) vaimo.

Pentti Jaakonpojan tyttären Liisan s.22.9.1707 kummit, kuva 202.
Kaikki kummit olivat ilmeisesti Kauhajoen Hyypän Rauskan asukkaita, eivät
Karviasta, kuten arvelin.
Erkki Rekonpoika isäntä Rauskassa ja vaimo oli Maria Sipintytär, joka oli myös
Erkki Jaakonpojan Liisa-tyttären kummina.
Jöran Nilsson oli ilmeisesti Rauskaan kirjattu Jöran Nilsson Mulli, vaimo Anna.
Jöran Mullin taustaa en tunne.

Johan Langius muutti kai isonvihan aikoihin Kauhajoelta Vähäänkyröön
nimismieheksi.
Hänet on vihitty Lappväärttin Tiukasta kotoisin olleen Margareta Mattsdotterin kanssa 12.5.1701.
Toinen puoliso oli Knuuttilasta Karin Heikintytär Rein, jonka kanssa yhteinen lapsi Kauhajoella 1716..
Johan Langius kuoli Vähässäkyrössä 2.3.1735.


Yllä on laaja kirjaus kummeja, osa naapureita ja lähisukua, osa varmaankin vaimojen sukuja, mutta onko tuossa mitään sellaista porukkaa, jotka jotenkin liittyisivät yhteen sukuun, joka voisi olla Magdalenan pojan Jacob Thomassonin isän sukua?


Ilmeisesti Magdalenan poikien Jacobin ja Josef Påhlssonin välit olivat huonot, koska Niinisalon sukua ei näy Honkajoen veljesten lasten kummeina, eikä välimatka olisi ollut esteenä.

[KariKK]

Erkki ja Pentti Jaakonpoikien lasten kummeina mainitusta Antti Sipinpojasta tulin antaneeksi heti vääräksi osoittautunutta tietoa.
Joten korjataanpa sitä.

Uutta tietoa tuli esiin nyt toukokuussa ilmestyneessa Suupohjan Sukututkijat ry:n jäsenjulkaisussa nro 49 Pekka Lehtosen jutussa " Kauhajärven talon alkuajoista ja Antti Sipinpoika Kauhajärven alkuperästä".
Antti Sipinpoika asui kyllä Kauhajärvellä 1730-luvun alkupuolelta lähtien, mutta hän ei ollut 1720-luvulla isäntänä mainittu Antti.
Antti Sipinpoika ei siten ollut koskaan Kauhajärven isäntänä, vaan hänen poikansa Matti oli 1731 ja 1733-1759 ja 1732 isäntänä mainitaan Antin poika Jaakko.

Mitään erityisesti yhteistä sukutaustaa en kyllä tunnista näistä kummeista.
Kummina näkyvä Yrjö Matinpoika voi olla Havusen sukua.
Yksi monia yhdistävä tekijä on se, että kummien asuinpaikat olivat väliltä Honkajoki - Kauhajoen kirkonkylä.

[Jari Latva-Rasku]

Erich, s. 9.4.1705, kuva 198.(numero epävarma, tarkistan myöhemmin)
Kummit: Yrjö Matinpoika ja vaimo. Epävarmaa, kun ei vaimon nimeä.
On ollut käsitys, että Pentin edeltäjä Kampikoskessa olisi kuollut jo n. 1702, koska merkintöjä hänestä ei ole osunut silmiin.
Tuomas Niilonpoika (?), patronyymi heikosti luettavissa, voisi olla Nummijärven Frantista. Antti Sipinpoika, mahdollisesti sama, joka myöhemmin oli Kauhajärven isäntänä 1720-luvulla.


Muitakin voisi kommentoida, mutta erityisesti yllä oleva sattui silmään. Tuomas Niilonpoika? taitaa olla Thomas Grelsson eli Tuomas Rekonpoika Kiviluoma->Pantti Kauhajoen Hyypästä. Antti Sipinpoika voisi siksi olla Tuomaksen puolison veli Antti Sipinpoika Pantti, joka kuoli Ahlaisissa. Tuomas Rekonpojan äiti oli käsittääkseni Johanna Yrjänäntytär Krekola Kurikan Miedosta.

Honkajoen Kamppikosken talonhaltijaluettelossa mainitaan, että Bengt Jakobsson (s.n. 1660) olisi vihitty Magdalena Jöransdotterin (s.n. 1665) kanssa Ilmajoella? 21.9.1688. Silloin ei Ilmajoella eli Kurikassa Pentti Jaakonpojan puolison nimeä mainittu. Vihkiminen viittaa Pentti Jaakonpoika Hakuniin Kurikan Miedosta. Pentti Jaakonpoika Hakunilla oli puoliso Aune Heikintytär jo vuonna 1675 eli ainakaan tämä Pentti Jaakonpoika ei voi olla syntynyt noin vuonna 1660. Aune kuolee 21.9.1687 ja uuden puolison nimeä ei mainita. Oli miten oli Pentti Jaakonpoika Hakunin vanhemmat olivat Jaakko Mikinpoika (+19.8.1677) ja Valpuri Eskelintytär. Ilmajoen Kokkolan Ilkkalassa kuolee 12.2.1682 Valpuri Eskelintytär, mutta hän voi tietenkin olla eri henkilö.

Asennoitumisesta ammatinharjoittamiseen kertovat lukkari Johan Peersson Langiuksen lapsen kummit 21.1.1703 eli Heikki Heikinpoika Reini puolisoinsa Valpuri Matintytär Knuuttilan kanssa, Matti Antinpoika Panula puolisonsa Valpuri Parkin eli Mikkilän kanssa, Jaakko Simunanpoika Aro ja mahdollisesti Johan Reinin puolison Elisabeth Stenian sisko Maria Jeremiaantytär. Nimi Langius voisi olla peräisin mistä vain. Johan Peersson vihittiin Kauhajoella Lapväärtin Tiukasta peräisin ja raskaana olleen Margetha Mattsdotterin kanssa 12.5.1701. Tästä tulee mieleen Merikarvian Lankoski, joska oli yhteyksiä esimerkiksi Karijoen Hannulaan ja Siikaisten Otamoon.

Kurikan lukkarina oli samoihin aikoihin Kauhajoen lukkarin Johan Perssonin kanssa Heikki Heikinpoika Plosila (1666-1747), jonka puoliso oli Maria Paavontytär Iso-Tuisku, joka syntyi 1.3.1664 ja kuoli 20.4.1744 Kurikan lukkarin Heikki Heikinpojan puolisona Kohtalan pappilassa. Marian aikaisempi puoliso oli Iisakki Tuomaanpoika Krekola (1663-1704) eli yllä mainitun Johanna Krekolan veljenpoika. Heikki Plosilan 1. puoliso oli Juho Sakarinpoika Talvitien ja Saara Mikintytär Ilkan jo vuonna 1697 kuollut tytär Susanna.

[KariKK]

Muitakin voisi kommentoida, mutta erityisesti yllä oleva sattui silmään. Tuomas Niilonpoika? taitaa olla Thomas Grelsson eli Tuomas Rekonpoika Kiviluoma->Pantti Kauhajoen Hyypästä. Antti Sipinpoika voisi siksi olla Tuomaksen puolison veli Antti Sipinpoika Pantti, joka kuoli Ahlaisissa. Tuomas Rekonpojan äiti oli käsittääkseni Johanna Yrjänäntytär Krekola Kurikan Miedosta.

Honkajoen Kamppikosken talonhaltijaluettelossa mainitaan, että Bengt Jakobsson (s.n. 1660) olisi vihitty Magdalena Jöransdotterin (s.n. 1665) kanssa Ilmajoella? 21.9.1688. Silloin ei Ilmajoella eli Kurikassa Pentti Jaakonpojan puolison nimeä mainittu. Vihkiminen viittaa Pentti Jaakonpoika Hakuniin Kurikan Miedosta. Pentti Jaakonpoika Hakunilla oli puoliso Aune Heikintytär jo vuonna 1675 eli ainakaan tämä Pentti Jaakonpoika ei voi olla syntynyt noin vuonna 1660. Aune kuolee 21.9.1687 ja uuden puolison nimeä ei mainita. Oli miten oli Pentti Jaakonpoika Hakunin vanhemmat olivat Jaakko Mikinpoika (+19.8.1677) ja Valpuri Eskelintytär. Ilmajoen Kokkolan Ilkkalassa kuolee 12.2.1682 Valpuri Eskelintytär, mutta hän voi tietenkin olla eri henkilö.

Asennoitumisesta ammatinharjoittamiseen kertovat lukkari Johan Peersson Langiuksen lapsen kummit 21.1.1703 eli Heikki Heikinpoika Reini puolisoinsa Valpuri Matintytär Knuuttilan kanssa, Matti Antinpoika Panula puolisonsa Valpuri Parkin eli Mikkilän kanssa, Jaakko Simunanpoika Aro ja mahdollisesti Johan Reinin puolison Elisabeth Stenian sisko Maria Jeremiaantytär. Nimi Langius voisi olla peräisin mistä vain. Johan Peersson vihittiin Kauhajoella Lapväärtin Tiukasta peräisin ja raskaana olleen Margetha Mattsdotterin kanssa 12.5.1701. Tästä tulee mieleen Merikarvian Lankoski, joska oli yhteyksiä esimerkiksi Karijoen Hannulaan ja Siikaisten Otamoon.

Kurikan lukkarina oli samoihin aikoihin Kauhajoen lukkarin Johan Perssonin kanssa Heikki Heikinpoika Plosila (1666-1747), jonka puoliso oli Maria Paavontytär Iso-Tuisku, joka syntyi 1.3.1664 ja kuoli 20.4.1744 Kurikan lukkarin Heikki Heikinpojan puolisona Kohtalan pappilassa. Marian aikaisempi puoliso oli Iisakki Tuomaanpoika Krekola (1663-1704) eli yllä mainitun Johanna Krekolan veljenpoika. Heikki Plosilan 1. puoliso oli Juho Sakarinpoika Talvitien ja Saara Mikintytär Ilkan jo vuonna 1697 kuollut tytär Susanna.

Antti Sipinpojan henkilöllisyydestä olen nyt samaa mieltä. Tulin vasta nyt katsoneeksi SSHY:n jäsensivujen puolelta näitä kummeja ja kuvat siellä ovat hyvinkin selviä toisin kuin yleisen puolen kuvat.
Myös Tuomas Rekonpojan nimi on selvä jäsensivuilla.
Sitä en nyt tiedä, mistä sain sen käsityksen, että Erkki Pentinpojan kummeissa olisi mainittu myös Antti Sipinpojan vaimo, mutta ei ole.
Erkki Pentinpoika kastettiin 9.4.1705, jolloin Antti Sipinpoika Pantilla ei ollut vielä vaimoa.
Antti Sipinpoika Pantti ja Kaarina Tuomaantytär Koski vihittiin kyllä parin kuukauden päästä eli 11.6.1705.
Kummit Pantista sopivat hyvin kuvaan siinä, että Jaakko Tuomaanpojan pojilla oli läheiset suhteet Franttiin, sillä
Antti Sipinpojan ja Tuomas Rekonpojan vaimon Maria Sipintyttären äiti oli Liisa Fransintytär, jonka on oletettu olleen kotoisin Frantista.

Pentti Jaakonpojan ensimmäinen tunnettu lapsi Margareta on kastettu Ikaalisissa 6.1.1687. Kummeja ei ole mainittu.
Seuraava tieto Pentin lapsen kasteesta on vuodelta 1693.
Pitkä väli kastetapahtumien välillä mahdollistaisi sen, että v. 1735 kuollut Malin Yrjöntytär ei ollut Margaretan äiti. Mutta ainakaan hän ei voinut olla silloin, jos oli Kurikassa 1688 vihitty Magdalena Yrjöntytär.

[KariKK]

Kommentti vielä Pentti Jaakonpojan vaimosta Malin Yrjöntyttärestä.

SAY:ssa Ikaalinen Jokihonko 1675-1694:
http://digi.narc.ffi/digi/view.ka?kuid=28961.

SAY:n kuvassa näkyy Pentti Jaakonpojalla vaimo Malin jo 1687 ja jatkuvasti koko jakson loppuun.
Siis ei ole oikein syytä epäillä, etteikö Pentin vaimo olisi ollut koko ajan sama Malin. Siis tämä Pentti Jaakonpoika ei ole ollut vihillä 1688 Ilmajoella, vaan hänet on tyttären kasteesta 6.1.1687 päätellen vihitty jo viimeistään 1686, jossakin.

Jos ajatellaan niitä yhteyksiä, mitä on tullut esiin Kauhajoen suuntaan, niin kovin monta sopivaa Yrjöä Malinin isäksi ei sieltä ole tiedossa.
Mutta esitän nyt yhden, joka ajoituksen ja sukuverkoston puolesta olisi voinut olla Malinin isä.
Kauhajoen historia: "Samana vuonna 1672 veljekset Frans ja Yrjö Erkinpojat saivat vahvistuksen Nummijärven uudistilan raivaukseen Majaniemeen, Vähän myöhemmin talo jäi Frans Erkinpojalle ja sitten hänen vävylleen Niilo Klemetinpojalle."

Se ei ole selvinnyt, mistä Frans ja Yrjö Erkinpojat olivat peräisin.
Kun (jos?) Erkki Jaakonpojan puoliso Margareta Fansintytär oli Frantista, niin sopisi hyvin, että veli Pentin puoliso oli Erkin vaimon serkku eli Yrjö Erkinpojan tytär.
Ei ole myöskään tiedossa, minne Yrjö Erkinpoika ja hänen perheensä on siirtynyt Nummijärveltä.
Jari Latva-Rasku mainitsi tänään viestissään klo 10.49, että Antti Sipinpoika
Pantti kuoli Merikarviassa. Sitä ennen Antin perhe oli asunut Ahlaisissa mahdollisesti jo isonvihan aikana.
Vastaamatta on, oliko Antilla esimerkiksi äitinsä kautta sukusuhteita niille seuduille?

[KariKK]

Tarkennus Antti Sipinpoika Pantin kuolinaikaan.
Merikarvian haudatuissa hautauksesta on merkintä:
Anders Panti, 23.3.1729.

[KariKK]

Jatkan hieman Erkki ja Pentti Jaakonpoikien lasten kummien tietojen tarkentamista.

Erkin lapsien kummeista:

Marketta Erkintytär s. 10.4.1700 Kauhajoki.
On mainittu Yrjö Matinpojan vaimo.
Hyvin todennäköisesti ei ole muuta vaihtoehtoa kuin Kampikosken isäntänä
olleen Yrjö Matinpojan vaimo Kerttu Niilontytär, joka oli kotoisin Nummijärven Frantista. Kastettu 17.2.1678 Kauhajoki, Ilmajoen kastetuissa, k. 23.12.1740 Kauhajoki Juoni.
Kertun äiti oli Maria Fransintytär Frantti ja isä Frantin vävy Niilo Klemetinpoika.

Liisa Erkintytär s. 28.10.1701 Kauhajoki.
Kummina Yrjö Matinpoika. Hän voi olla tuo edellä mainittu Kampikosken isäntä.
Alunperin kotoisin Kauhajoen Koskesta, Kerttu oli toinen puoliso.
Syntynyt arviolta 1650-luvun alkupuolella, kuollut mahdollisesti 1702 tai 1703,
katoaa joka tapauksessa veroluetteloista.
Toinen mahdollisuus on, että oli sama Yrjö Matinpoika, josta alempana.

Kummina myös vaimo Maria Sipintytär. Todennäköisesti Rauskasta.

Pentti Jaakonpojan poika:

Erkki s. 9.4.1705 Kauhajoki.
Kummit Yrjö Matinpoika ja vaimo.
Tämän Yrjö Matinpojan täytynee olla sama, joka oli Kotoisin Kauhajoen Havusesta. Muita sopivia ei oikein ole.
Oli SAY:n mukaan Havusessa 1696-1700, Nummikosken isäntänä 1701-1710 ja
Rauskan isäntänä 1711-1734.
Hänen vaimonsa oli Liisa Niilontytär, joka Nummikosken merkintöjen perusteella selviää Johanna Niilontyttären sisareksi. Sitä kautta selviää, että Liisa oli Hormaluoman perustajan Niilo Yrjönpojan ja vaimonsa Valpuri Matintyttären tytär. Valpuri Matintytär on voitu päätellä Karvian Mattilan Matti Niilonpojan (eli Mikonpojan) tyttäreksi.

Liisa s. 22.9.1707 Kauhajoki.
Erkki Rekonpoika varmaankin Rauskasta, puoliso oli Maria Sipintytär, joka myös mainittu näiden lasten kummeissa. Marian alkuperä selvittämättä.

[Jari Latva-Rasku]

Kommentti vielä Pentti Jaakonpojan vaimosta Malin Yrjöntyttärestä.

SAY:ssa Ikaalinen Jokihonko 1675-1694:
http://digi.narc.ffi/digi/view.ka?kuid=28961.

SAY:n kuvassa näkyy Pentti Jaakonpojalla vaimo Malin jo 1687 ja jatkuvasti koko jakson loppuun.
Siis ei ole oikein syytä epäillä, etteikö Pentin vaimo olisi ollut koko ajan sama Malin. Siis tämä Pentti Jaakonpoika ei ole ollut vihillä 1688 Ilmajoella, vaan hänet on tyttären kasteesta 6.1.1687 päätellen vihitty jo viimeistään 1686, jossakin.


Kuten pystyi varmistamaan, ei Pentti Jaakonpoika mistään Kurikan Hakunista kotoisin ollut. Pentti Jaakonpojan vihkimerkintä oli poimittu talonhaltijaluetteloon nimen perusteella.

NiinisalonJooseppi Joosepinpojalla oli vuonna 1692 perintösaatavia isänsä velipuolen poikien Erkki ja Pentti Jaakonpoikien isän Jaakon äidin Maliina (Magdalena) Tapanintyttären jälkeen, erityisesti koska isän Joosepin? perintöä ei oltu jaettu. Meillä siis olisi Jooseppi Joosepinpojan velipuoli Jaakko Joosepinpoika, jolla oli eri äiti, Maliina Tapanintytär, kuin Jooseppi Joosepinpojalla. Näin ollen Joseph Påhlssonilla ja Elin Larsdotterilla on täytynyt olla poika Jooseppi, jonka jälkimmäisen puolison Maliina Tapanintyttären pojan Jaakon lapsia Erkki ja Pentti olivat.

Niinisaloon on merkitty vuonna 1673 "Josef en torpare" ja hänelle seuraavana vuonna äiti Elin. Asia on minulle tuntematon. mutta mikäli Erkki ja Pentti Jaakonpojat olivat syntyneet 1600-luvun puolivälin jälkeen, miten heidän isänsä Jaakon äiti Maliina Tapanintytär olisi voinut olla elossa vielä vuosikymmeniä myöhemmin samaan aikaan Elin Larsdotterin? kanssa. Tässä pitäisi ehkä olla pari sukupolvea lisää tuntemattomassa paikassa? Tähän täytyy olla jo tiedossa oleva selitys.

[KariKK]

Kuten pystyi varmistamaan, ei Pentti Jaakonpoika mistään Kurikan Hakunista kotoisin ollut. Pentti Jaakonpojan vihkimerkintä oli poimittu talonhaltijaluetteloon nimen perusteella.

NiinisalonJooseppi Joosepinpojalla oli vuonna 1692 perintösaatavia isänsä velipuolen poikien Erkki ja Pentti Jaakonpoikien isän Jaakon äidin Maliina (Magdalena) Tapanintyttären jälkeen, erityisesti koska isän Joosepin? perintöä ei oltu jaettu. Meillä siis olisi Jooseppi Joosepinpojan velipuoli Jaakko Joosepinpoika, jolla oli eri äiti, Maliina Tapanintytär, kuin Jooseppi Joosepinpojalla. Näin ollen Joseph Påhlssonilla ja Elin Larsdotterilla on täytynyt olla poika Jooseppi, jonka jälkimmäisen puolison Maliina Tapanintyttären pojan Jaakon lapsia Erkki ja Pentti olivat.

Niinisaloon on merkitty vuonna 1673 "Josef en torpare" ja hänelle seuraavana vuonna äiti Elin. Asia on minulle tuntematon. mutta mikäli Erkki ja Pentti Jaakonpojat olivat syntyneet 1600-luvun puolivälin jälkeen, miten heidän isänsä Jaakon äiti Maliina Tapanintytär olisi voinut olla elossa vielä vuosikymmeniä myöhemmin samaan aikaan Elin Larsdotterin? kanssa. Tässä pitäisi ehkä olla pari sukupolvea lisää tuntemattomassa paikassa? Tähän täytyy olla jo tiedossa oleva selitys.

En nyt ihan pysynyt kärryillä edellä olevassa päättelyssä tai en ole aiemmin esitetyistä tiedoista muodostanut oikeaa kuvaa.
Onko tämä Jaakko Joosepinpoika lipsahdus vai uutta tietoa?
Benedictus esitti, että Pentti ja Erkki Jaakonpoikien isä olisi ollut Jaakko Tuomaanpoika, mikä tuntuu sopivan SAY:n tietoihin. Ja velipuolilla Josef Påhlssonilla ja Jaakko Tuomaanpojilla oli eri isät, mutta sama äiti, tämä Maliina Tapanintytär.

Olisiko Maliina Tapanintytär hallinnut poikansa Josef Påhlssonin perintöä, vaikka oli myös leski Elin Larsdotter?
Ajoitus esimerkiksi tähän tapaan:
Maliina olisi syntynyt välillä1600-1605.
Josef Påhlsson syntynyt 1620-luvun alkupuolella.
Jaakko Tuomaanpoika n. vuoden 1630 tienoilla.
Josef Josefsson n. 1645.
Erkki Jaakonpojan syntymäaikaa en tiedä,
mutta Pentti Jaakonpoika syntyi n. 1660.
Maliina Tapnintytär kuoli noin 90-vuotiaana 1691, joten ajoitus olisi näin ihan mahdollinen.

[Benedictus]

Vuonna 1679 Ikaalisten käräjillä käsiteltiin kaksi kertaa Josef Josefinpoikaa kohtaan esitettyä salavuoteussyytettä. Sen mukaan hän olisi siittänyt aviottoman lapsen Johanna Jakobintyttärelle Honkolasta. Josef ja Johanna tunnustivat oikeuden edessä olleensa kaksi kertaa salavuoteudessa, jonka seurauksena Johanna oli synnyttänyt lapsen. Josef tuomittiin 20 hopeataalarin ja Johanna 10 hopeataalarin sakkoon sekä kirkkorangaistukseen ja pyytämään seurakunnalta anteeksiantoa. Molempien sakot takasi Skanssin kestikievari.13
Josef Josefinpoika Niinisalosta tuomittiin syyskäräjillä 1687 maksamaan Matts Thomaksenpojalle Kyrönskanssilta 4 heinäkuorman arvo 6 kuparitaalaria, joita Matts häneltä vaati. Tämän jälkeen heidät tuomitaan erotetuksi toisistaan tässä jutussa.21
Josef Josefinpoika Niinisalosta vaati lokakuussa 1692 käräjillä isänsä velipuolen lapsilta Erik ja Bengt Jakobinpojilta perintöosaansa heidän edellisenä talvena kuolleen isänäitinsä Magdalena Staffanintyttären jälkeen. Bengt vastasi omasta ja veljensä puolesta, että heidän isänäitinsä oli tehnyt testamentin jo 12.8.1688. Hän testamenttasi kaiken omaisuutensa pojanpojilleen Bengt ja Erik Jakobinpojille. Testamentin oli todistanut Ilmajoen kappalainen Jakob Haustramnius. Josef halusi kumota asian seuraavilla kohdilla: 1) Vastaajat eivät olleet koskaan puhuneet testamentista eivätkä näyttäneet sitä. 2) Testamentin tulisi olla oman pitäjän papiston todistama eikä sellaisen, joka asuu toisessa kihlakunnassa. 3) Testamentin antajan viimeisestä tahdosta ei ole varmuutta, sillä se oli laadittu kolme vuotta ennen hänen kuolemaansa. 4) Hänellä ei ollut oikeutta testamentata pois muiden lastenlastensa isänperintöä, jota ei ollut vielä erotettu. Oikeus päätti kumota Magdalena Staffanintyttären testamentin, koska sitä ei ollut laadittu lain edellyttämällä tavalla, ja määräsi pidettäväksi perinnönjaon Josefin sekä Honkajoen Bengt ja Erik Jakobinpoikien välillä. Sen toimittajiksi määrättiin lautamiehet Johan Jöraninpoika Jämijärveltä ja Henrik Jöraninpoika Vattulasta lainlukija Henrik Jusleniuksen ja kruununvouti Johan Haakzin läsnä ollessa.22


Josef Josefsson Niiinisalo oli selvästi suhteissa Kyrönskanssin isäntään.
Miksi tämä takasi salavuoteussakot?


Oliko tuo Josefin naimakumppani Johanna Jacobsdotter siis serkkunsa Honkajoen Hongon Jacob Thomassonin tytär eli Erkin ja Pentin sisko?


Miksi Skanssin isäntä takasi molemmat?


http://www.kankaanpaa.fi/kyronkankaantie/suvut.htm

[Jari Latva-Rasku]

En nyt ihan pysynyt kärryillä edellä olevassa päättelyssä tai en ole aiemmin esitetyistä tiedoista muodostanut oikeaa kuvaa.
Onko tämä Jaakko Joosepinpoika lipsahdus vai uutta tietoa?
Benedictus esitti, että Pentti ja Erkki Jaakonpoikien isä olisi ollut Jaakko Tuomaanpoika, mikä tuntuu sopivan SAY:n tietoihin. Ja velipuolilla Josef Påhlssonilla ja Jaakko Tuomaanpojilla oli eri isät, mutta sama äiti, tämä Maliina Tapanintytär.

Ihmettelyssäni ei ollut mitään uutta tietoa vaan tietämättömän ihmettelyä samasta vuoden 1692 käräjäjutusta, johon on viitattu. Oli siis kyse sukupolvea aikaisemmista tapahtumista. Siitä seurasi sekaannus nimissä.

Yhteys Kanttiin on mielenkiintoinen, sillä äitini esivanhempia ovat Kauhajoen Toivakan ja Laihian Benssonin kautta Tuomas Tuomaanpoika Kantti ja puolisonsa Aune Simunantytär Aro, sekä mahdollisesti myös velipoika Matti Tuomaanpoika. Olen arvellut, mutta en ole pystynyt varmistamaan, voisiko Laihian Jakkulan Varon Ilmajoelta tullut vävyisäntä Jaakko Matinpoika s.1710 olla Matti Tuomaanpoika Kantin poika. Tämä viimeistään vielä joskus selviää, kun Varon isälinjainen jälkeläinen tekee YDNA-testin. Samalla selviää, onko Alexander Stubb Kantin Kontin sukua.

[Benedictus]

Minulla tulee Kantti vastaan Isojoen Koiviston tai Svartin kautta Lukas Thomassonin jälkeläisenä.
Koska sekä Josef Josefsson Niinisalo ja serkkunsa Erik ja Bengt Jacobssonit ovat esi-isiä on innostavaa, että heidän juurensa nyt yritetään kaivaa kunnolla esille.


Eräs sivujuonne on vaivannut pitkään: minkä yhteyden kautta Kauhajoen Aron poika valittiin Karkun Järventaan isännäksi vaimonsa isän Isak Erikssonin jälkeen.

[Benedictus]

Tiedetäänkö kuka oli Thomas Jöransson Skanssin vaimo Brita Matsdotter suvultaan?
Onko Ivar Matsson Kienokosken ja Skanssin lasten välillä avioliittoja tiedossa?

[Jari Latva-Rasku]

Eräs sivujuonne on vaivannut pitkään: minkä yhteyden kautta Kauhajoen Aron poika valittiin Karkun Järventaan isännäksi vaimonsa isän Isak Erikssonin jälkeen.

Elias Simunanpoika Aro oli vauraan Aron talon poika, jonka isä Simuna oli kirkkioväärti, kirkonrakentaja ja hoiti myös tieasioita. Elias oli esimerkiksi lukkari Johan Peerssonin lapsen kummina eli oli osa Kauhajoen kirkollista sosieteettia. Yhteys Elias Simonssonin, tai hänen isänsä, ja Karkun Järventaan välille olisi pitänyt syntyä viimeistään 1700-luvun alussa, kun Juliana Månsdotterin tytär Juliana muutti Alftan-sukulaisten luo Ilmajoelle pappismiehensä kanssa. Lisäksi Julianan sisko Maria oli Ilmajoen ja Lapuan siltavoudin Heikki Matinpojan puoliso, joiden tytär Susanna avioitui toiseen avioliittoonsa Reinin sukuun. Yrityksistä huolimatta ei ole pystytty selvittämään kuka oli vuoden 1711 paikkeilla furiiriksi nimitetty siltavouti Heikki Matinpoika. Maria Månsdotter oli kuuro ainakin vuodesta 1696 lähtien eli hän on voinut ymmärtää väärin, kuka voisi tunnistusrivissä olla paras sulhanen hänen siskonsa Julianan tyttärelle.

[Benedictus]

Tuo Johan Persson Langius on kiinnostava tapaus, sillä ensin pitää pohtia onko hänen isänsä Turkulainen pistooliseppä Peder Andersson Lang, jos on, niin olisi ilmeisesti isänsä myöhäisiän avioliitosta.


Tässä tapauksessa hänen veljensä khr Mathias Petri Langiuksen vaimo oli Sofia Eriksdotter Stodius, professori Mårten Henriksson Stodiuksen veljentytär, siis linnankirjuri Henrik Hanssonin Alftanus-suvusta, pojantytär.


Sofia oli siis Anna Eriksdotter Alftanuksen pikkuserkku. Anna Alftanus oli Karkun Järveentaan Isak Erikssonin emännän Juliana Månsdotter Alftanus-Palmin äiti.


Tiedetäänkö Simon Sigfidsson? Aron vaimon ja äidin alkuperät?


Pohdin, voisiko jokin avio yhdistää ja Albilacovius-Haustramnius perheen Elias Aroon.
Huomioiden, että Sigfrid Henriksson Albilacovius oli Muurlan aatelissukua Uskelan suunnalta.

[Benedictus]

Tässä ketjussa on pohdittu, kuka voisi olla Magdalena Staffansdotter, joka vaikuttaa olleen varakas ja omia asioitaan itsenäisesti hoitanut nainen vielä vanhoilla päivillään.


Astrenius-ketjun puolella aikoinaan käsiteltiin monia sukujen sivujuonia, eräs sellainen oli Marttilan pitäjän Krouvin ratsutilan omistajiin liittyvät tutkimukset.
En tiedä löytyvätkö tiedot vielä, saattoivat kadota kun sivustot tuhoutuivat.


Se mikä on hyvin kiinnostavaa, ja on eräs hyvin vahva mahdollisuus Magdalena Staffansdotterin alkuperäksi, on Marttilan Krouvin omistaja Staffan Grelsson 1600-luvun vaihteen kahtapuolen. Tämä sopii erinomaisesti Magdalenan isäksi.
Asiaa vahvistaa seikka, että Staffan Grelssonin leski Karin Mårtensdotter nai Kapteeni Simon Henrikssonin, joka isännöi Krouvin kuolemaansa saakka.
Kapteeni Simon Henriksson oli taasen Kauhajoen kappalaisen Sigfrid Henriksson Albilacoviuksen veli Uskelan Perttelin Valkjärveltä.


Jacob Haustramnius olisi ollut Magdalena Staffansdotterin isäpuolen veljenpoika.


Krouvin omistuksiin liittyi aika isoja käräjäjuttuja, koska Staffans Grelssonin poika taisi tappaa veljensä ja tila joutui tyttärelle Sara Staffansdotterille.


Jotta asia on vielä kimurantimpi, oli Sara Staffansdotterin puoliso lainlukija Johan Simonsson Judius Kokemäen Villiön omistaja.
Johan Judiuksen toinen vaimo oli Margareta Sigfridsdotter, jonka 2. puoliso oli luutnantti Håkan Månsson Karkun Hiedan isäntä, Järventaan Isak Erikssonin naapuri.


Toisaalta Pohjanmaa tulee kuvaan, koska Johen Simonsson Judiuksen sisar oli Lohtajan kappalaisen Johan Carlanderin äiti Brita Simonsdotter Judius Iin khr Henricus Simoniksen puoliso.


Yo Uppsalassa 8.7.1635 Johan Judius Johannes Simonis, Finno U52 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U52). Vht: Marttilan kappalainen Simon Judius (Simon Sigfridi, † 1625) ja Margareta Mattsdotter tämän 1. avioliitossa. Ylioppilas Uppsalassa 8.7.1635 Johannes Simonis Judi. Finno. Turun hovioikeuden auskultantti. — Piikkiön tuomiokunnan lainlukija 1641–45, Ala-Satakunnan 1646–68, Ylä-Satakunnan 1658, Vehmaan 1663, 1665, Porin kreivikunnan 1651–68, Loimaan vapaaherrakunnan (1660), Närpiön vapaaherrakunnan 1664–68. Omisti Kokemäen Villiön Simulan. † 1668. Pso: 1:o Marttilan Krouvin omistaja Sara Staffansdotter († ~1659); 2:o (jo 1661) Margareta Sigfridsdotter tämän 1. avioliitossa (‡ 1684).
Veli: ylioppilas Bertil Judius 356 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=356) (yo (1643), † ~1672).
Veli: Marttilan kirkkoherra Zachris Judius 484 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=484) (yo (1645), † 1678).
Sisarenpoika: Lohtajan kappalainen Johan Carlander 1252 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1252) (yo 1658, † 1686).
Sisarenpoika: korpraali Samuel Olenius, myöh. Ohlström 1686 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1686) (yo 1664).
Vävy: vouti Gabriel Båge 2964 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=2964) (yo 1681/82, † 1728).


sl. 1658 Johan Carlander Johannes Henrici, Kemijokius 1252 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1252). Vht: Kalajoen kappalainen, vuodesta 1648 Iin kirkkoherra Henrik (Henricus Simonis, † 1650) ja Brita Simonsdotter Judius. Ylioppilas Turussa sl. 1658 Kemijokius Joh. Henrici _ 59. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1658] Johannes Henrici Kemijokius. — Lohtajan pitäjänapulainen noin 1665, kappalainen 1668, varrontavaltakirja seuraavaksi kirkkoherraksi 1674 (kuoli ennen virkaan astumista). † 1686.

[Benedictus]

kl. 1658 Matias Langius Matthias Petri, Aboensis 1213 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1213). Vht: turkulainen pistooliseppä Petter Andersson Lang († 1682) ja N.N. Ylioppilas Turussa kl. 1658 [Langius] Matth. Petri Ab _ 58. — Turun katedraalikoulun apologista 1669. Jokioisten kappalainen 1675 (ei astunut virkaan). Euran kirkkoherra 1684. Saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1694. † Eurassa 1697. Pso: 1664 Sofia Eriksdotter Stodius († 1707).
Poika: Snappertunan ent. pitäjänapulainen Johan Langius 3749 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3749) (yo 1691).
Poika: apulaispappi Gabriel Langius 4853 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=4853) (yo 1705, † 1709).
Lanko: Seilin hospitaalinsaarnaaja Erik Stodius 1215 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1215) (yo 1658, † 1702).
Vävy: Euran kappalainen Johan Laihiander 1868 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1868) (yo 1666/67, † 1703).
Vävy: Perniön kappalainen Anders Ambergius, myöh. Amberg 2458 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=2458) (yo 1676, † 1736).
Vävy: Loimaan kappalainen Jakob Levonius 2613 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=2613) (yo 1677/78, † 1729).
Vävy: Vesilahden pitäjänapulainen Johan Aurelius 3068 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3068) (yo 1683, † 1729).
Vävy: Perniön kappalainen Johan Saxenius 4025 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=4025) (yo 1694, † 1713).
Vävy: vänrikki, vapaaherra Ernst Johan Mellin U1136 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U1136) († 1710).


) Kokemäen käräjät 8.–9.9.1679 s. 112 (Mester Petter Pistohlmakare i Åbo läth nu igenom Coadjutoren Wällärde H:r Johan Salandrum anhålla om Confirmation uppå Hytis hemman uti Kackulais, som Sigfredh Matzsson åbor och för rest tridie gången den 7 och 8 Septembris A:o 1677 ähr upbudit och alt sedhan Laghståndhet ... Pistohlmakaren och hans medh arfwingar. Vertaa 2789 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=2789));


Edellisessä viestissä tuli esille, että Johan Judius oli Kokemäellä, naapurissa Kukkalaisen Hyytissä oli tuo Petter Langilla jotain juttua, mitä en oikein tajunnut.
Eli Kauhajoen lukkarin Johan Langiuksen perheellä oli yhteys Kokemäelle.

[Jari Latva-Rasku]

Tiedetäänkö Simon Sigfidsson? Aron vaimon ja äidin alkuperät?

Pohdin, voisiko jokin avio yhdistää ja Albilacovius-Haustramnius perheen Elias Aroon.
Huomioiden, että Sigfrid Henriksson Albilacovius oli Muurlan aatelissukua Uskelan suunnalta.

Simuna Sipinpoika Aron puoliso oli Maria Niileksentytär Knuuttila naapurustosta. Simunan äidistä tiedetään, että hän olisi ollut Johanna Simunantytär.

Elias Simunanpoika Aron yhteyksistä jäi pois isoeno, isän eno, noin vuonna 1626 syntynyt Kauhajoen Knuuttilan poika pappi Sigfridus Nicolai, joka opiskeli samaan aikaan Abraham Alftanuksen kanssa.

Eliaksen isoisän setä oli todennäköisesti Maalahden Sulvan kappalainen Matias (Matthias Enevaldi, † 1659), jonka poika Grels, Gregorius Mathiæ Malaxensis, oli myös Sulvan kappalainen 1659. † noin 1679.

Sitten jo muisti pettää, mutta Kauhajoen Arosta tai Knuuttilasta meni poika vävyksi Isoonkyröön joko nimismies- tai kestikievarisukuun...

Ilmajoen ja Lapuan siltavoutiin Heikki Matinpoikaan liittyvät seuraavat Isonkyrön pappilan maakirja- ja myllytullimerkinnät.
http://suku.genealogia.fi/sukuwiki/index.php/Luokka:Kvarntullslängd_Storkyro
Niistä löytyvät Måns Larssonin ja Anna Alftanan tyttäret Karin ja Maria Månsdotter ja "lanko" Heikki Matinpoika. Heikki Matinpojan syntyperää ei tunneta, mutta Isonkyrön pitäjänkirjuri Erik Mattsson, ennen laihialaista Samuel Schöringiä, oli peräisin Sulvan Riimalan kylästä Rimal/Remahl/Rimar-suvusta.
http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-10081.html

1683 Myllytulli
khrd Israel (Erici) Alftan, h Susanna, Anders Johansson, Josef Pålsson, Johan Mattsson, Mickel Andersson, Karin Månsdr, Anna Sigfridsdr, Susanna Mårtensdr, Margeta Simonsdr, Susanna Kaspersdr, Erik Mattsson, dr Lisa
1686 Myllytulli
khrd hr Israel (Erici) Alftan, h Susanna, dg Zakris Jakobsson, dg Matts Johansson, dg Johan Markusson, dg Anders Knutsson, p Malin Olofsdr, p Valborg Eriksdr?, p Lisa Brusiusdr, klock.hu Anna, Erik Mattsson Skrivare, dr Lisa
1688
hr Israel (Erici) Alftanus, h Susanna, dg Henrik Jöransson, p Maria Savolainen, uppå Presttorpet Mickel Henriksson, h Susanna, klock. Anders, dr Maria, skneskriv. Samuel Schöring (myöhemmin kruununvouti Laihialla)
1689 Myllytulli
past. hr Israel (Alftanus), h Susanna, dr Helena, nyckelpiga Maria, dg Mickel Henriksson, dg Henrik Jöransson, dg Henrik Knutsson, klock. Anders, skneskriv. Samuel Schöring
1690
past. hr Israel Alftanus, h Susanna, srdr Maria, dg Henrik, dg Eskil, p Margeta, p Anna, klock. Anders, skneskriv. Samuel Schöring
1691
past. hr Israel, h Susanna, sw Henrik, h Maria, dg Samuel, p Margeta Klemetsdr, p Gertrud hr Klaes Holstius, klock. Anders, Samuel Sköring
1692
skneskriv. Samuel Sköring
past. hr Israel Alftanus, h Susanna, sw Henrik, dg Jöran Mickelsson, p Gertrud, p Margeta Klemetsdr, hr Klaas Holstius, Anders Klockare

[Benedictus]

kl. 1662 Jakob Albilacuvius, myöhemmin Haustramnius Jacobus Sigfridi, Ostrobotniensis 1519 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1519). * noin 1642. Vht: Ilmajoen Kauhajoen kappalainen Sigfrid Albilacovius (Sigfridus Henrici) ja Elisabet Påhlsdotter. Ylioppilas Turussa kl. 1662 Albilacuvius Jac. Sigfr:i O.b _ 69. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1662] Jacobus Sigfridi Albilacuvius. | Pastor in Lappå 1698. Mutato nomine Haustramnium se appellavit. Obiit 1709. — Kauhajoen kappalainen 1665. Lapuan kirkkoherra 1698. Synodaaliväitöksen preeses pappeinkokouksessa Vaasassa 1702 (esimiehyyden hoiti poika Mårten isänsä edustajana). ‡ Lapualla 3.11.1709. Pso: 1:o Brita Mårtensdotter Alstadius tämän 2. avioliitossa († viimeistään 1675); 2:o ~1676 Kristina Johansdotter Frisius (elossa 1716).
Poika: Lapuan kirkkoherra Mårten Haustramnius 3675 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3675) (yo 1690, † 1714).
Poika: lääninviskaali Jakob Haustramnius 4307 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4307) (yo 1698, † 1726).
Lanko: Kuortaneen kappalainen Elias Hållfast 680 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=680) (yo 1648/49, † 1682).
Lanko: Vähänkyrön kappalainen Kasper Alexius, myöh. Alstadius 1949 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1949) (yo 1668, † 1692).


Yllä huomataan, että Jacob Haustramniuksen 2. vaimo on Kangasalan kirkkoherra Johannes Frisiuksen tytär, Israel Alftanuksen vaimon sisar, Karkun Järventaan ratsutilan omistajan Arvidus Frisiuksen Juliana Palm-Alftanuksen 1. puolison sisar.

Kiskon käräjät 17-18.10.1656
Kapteeni Simon Henricsson pyytää uskottuja miehiä jakamaan omaisuutensa ja Walkjärven tilan, joka on täysin rappiolla, sisarustensa välillä. Tehtävään määrätään lainlukija Arfwed Matsson OLSTRÖM, Henrdrich i Kiikala ja Jacob Hendersson i Kruusila.

Tässä vielä lisä kommentti, eli Albilacovius-Haustramnius perhettä yhdistää Karkun Isak Erikssoniin myös se, että Jacob Haustramniuksen 2. puoliso oli Isak Erikssonin vaimon 1. puolison Arvid Frisiuksen sisar.
-----------
Lainaus Latva-Rasku:

Simunan äidistä tiedetään, että hän olisi ollut Johanna Simunantytär.

En oikein ymmärrä tuota Simuna nimeä. onko se Simon tai Sigismund vai mikä?
Pohdin, olisiko mahdollisita, että tuo Johanna olisi Krouvin kapteeni Simon Henrikssonin tytär eli Jacob Haustramniuksen serkku.

Tämä on vai ajatus, koska en tiedä henkilöiden ikiä.
---------
Lainaus:

Esim. arvelu Marttilan Krouvin "nimisnaisen" Karin Mårthenintyttären sopimisesta kirkkoherra Platessan vaimoksi, ei mielestäni voi pitää paikkaansa vaikka Karinilla leskeksi jäädessään 1629 (Marttilan Krouvin nimismiehen Staffan Grelssonin kuollessa) neljä tytärtä olikin. Katsoin tuon kirkkoherran Platessan testamenttiin liittyvän tuomiokirjajutun, jossa hänen Gdanskissa asunut siskonsa hakee perintöosaansa, mutta siinä ei valitettavasti mainita Platessan vaimon nimeä eikä edes neljän tytärpuolen nimiä, todetaan vain heille testamentattu osuus. __________________
Jouni Keskinen
Pirkkala

Kapteeni Simon Henrikssonin vaimolla Karin Mårtensdotterilla joka toimi nimismiehenä oli siis 4 tytärtä, joista vanhin Sara. eli Magdalena Staffansdotter sopisi kuvaan hyvin.

[KariKK]

Hieman korjaisin näitä Aron sukutietoja.
Ulkomuistista, kun kirjoittaa, niin tulee lipsahduksia.

Ehkä Simon Sigfridsson Arosta kansankielellä on hänen aikanaan käytetty nimeä Simuna, mutta nyt kirjoitan nimen samaan asuun, mitä dokumenteissa on.

Simon Sigfridssonin vaimo oli Susanna Heikintytär Sihtola, kotoisin Ilmajoelta.
Susannan tarkkaa syntymäaikaa en tiedä. Syntynyt kaiketi 1650-luvun alussa Ilmajoella, kuollut 20.7.1730 Kauhajoella. Hautausmerkinnän iästä laskettu syntymäaika veisi vuoteen 1658, mikä lienee liian myöhäinen.
Itse Simon Sigfredssonin syntymäaikana mainitaan 1639, mikä taas lienee liian aikainen. Vuoden 1710 tienoilla hänen mainitaan olevan yli 60-vuotias, mikä viittaisi siihen, että ehkä oikea syntymävuosi on 1649.
Simon kuoli 26.8.1711 Kauhajoella.

Simon Sigfredssonin äiti oli Maria Niilontytär Knuuttila, syntynyt arviolta 1620-luvun lopulla, kuollut 9.5.1697 Kauhajoela. Haudattujen luettelossa teksti on: Aron leski, omainen Sigfrid Andersson pvm 1697 D. Rogate.
Sigfrid Andersson Aro on haudattu 20.1.1695 (Dom Sexag.) Kauhajoki.

Sigfred Andersson Aron äiti oli Johanna Simonsdotter, joka on käsittääkseni syntynyt jo n. 1590, kuollut 1644. Kuolinsyy oli se, että naapuri puukotti hänet kuoliaaksi kai vahingossa, kun Johanna meni sovittelemaan naapurin ja silloisen miehensä Hannu Yrjönpojan välille yllättäen syntynyttä riitaa.
Sigfredin isä oli Antti Enevaldinpoika Aro, s. 1585, k. 1630.
Arvelisin kuitenkin Johannan olleen kotoisin lähialueelta, vaikka mitään varmaa tietoa minulla ei hänen vanhemmistaan ole.

[Pekka Hiltunen]

Hieman korjaisin näitä Aron sukutietoja.
Ulkomuistista, kun kirjoittaa, niin tulee lipsahduksia.

Ehkä Simon Sigfridsson Arosta kansankielellä on hänen aikanaan käytetty nimeä Simuna, mutta nyt kirjoitan nimen samaan asuun, mitä dokumenteissa on.

Simon Sigfridssonin vaimo oli Susanna Heikintytär Sihtola, kotoisin Ilmajoelta.
Susannan tarkkaa syntymäaikaa en tiedä. Syntynyt kaiketi 1650-luvun alussa Ilmajoella, kuollut 20.7.1730 Kauhajoella. Hautausmerkinnän iästä laskettu syntymäaika veisi vuoteen 1658, mikä lienee liian myöhäinen.
Itse Simon Sigfredssonin syntymäaikana mainitaan 1639, mikä taas lienee liian aikainen. Vuoden 1710 tienoilla hänen mainitaan olevan yli 60-vuotias, mikä viittaisi siihen, että ehkä oikea syntymävuosi on 1649.
Simon kuoli 26.8.1711 Kauhajoella.

Simon Sigfredssonin äiti oli Maria Niilontytär Knuuttila, syntynyt arviolta 1620-luvun lopulla, kuollut 9.5.1697 Kauhajoela. Haudattujen luettelossa teksti on: Aron leski, omainen Sigfrid Andersson pvm 1697 D. Rogate.
Sigfrid Andersson Aro on haudattu 20.1.1695 (Dom Sexag.) Kauhajoki.

Sigfred Andersson Aron äiti oli Johanna Simonsdotter, joka on käsittääkseni syntynyt jo n. 1590, kuollut 1644. Kuolinsyy oli se, että naapuri puukotti hänet kuoliaaksi kai vahingossa, kun Johanna meni sovittelemaan naapurin ja silloisen miehensä Hannu Yrjönpojan välille yllättäen syntynyttä riitaa.
Sigfredin isä oli Antti Enevaldinpoika Aro, s. 1585, k. 1630.
Arvelisin kuitenkin Johannan olleen kotoisin lähialueelta, vaikka mitään varmaa tietoa minulla ei hänen vanhemmistaan ole.
Minulla on tiedostossani Vappu Sipintyttären (Aro/ Yrjänäinen) s.a. xx.04.1671 (Kauhajoki) - mistä sitten lienenkin poiminut tiedon. Sipi Aron vaimon, Maria Niilontytär Knuutilan (1620-2.5.1697 K-joki) esivanhemmat menevät nimeltä tuntemattoman(?) NN Matintytär Peltoniemen kautta Pentti Laurinpoika Peltoniemeen (~1490- ~1545 Ilmajoki). Joku Pentti Laurinpojan tyttäristä siis kaiketikin avioitui Pentti Jaakonpoika Ilkka-Rahnaston kanssa.
Sihtola taas on voinut saada nimensä Sikstus Pentinpojasta (1551-1632 Ilmajoki), jonka isä oli Pentti Pentinpoika Peltoniemi (~1509 - ~1570). Hänet tunnetaan Sihtolan isäntänä 1549-1570.
PH

[KariKK]

Minulla on tiedostossani Vappu Sipintyttären (Aro/ Yrjänäinen) s.a. xx.04.1671 (Kauhajoki) - mistä sitten lienenkin poiminut tiedon. Sipi Aron vaimon, Maria Niilontytär Knuutilan (1620-2.5.1697 K-joki) esivanhemmat menevät nimeltä tuntemattoman(?) NN Matintytär Peltoniemen kautta Pentti Laurinpoika Peltoniemeen (~1490- ~1545 Ilmajoki). Joku Pentti Laurinpojan tyttäristä siis kaiketikin avioitui Pentti Jaakonpoika Ilkka-Rahnaston kanssa.
Sihtola taas on voinut saada nimensä Sikstus Pentinpojasta (1551-1632 Ilmajoki), jonka isä oli Pentti Pentinpoika Peltoniemi (~1509 - ~1570). Hänet tunnetaan Sihtolan isäntänä 1549-1570.
PH

Täytyy ottaa kantaa tähänkin, vaikka besserwisserinä esiintyminen ei nyt mielipuuhiani ole.
Sihtolan suhteen minulla ei ole huomauttamista.

Mutta taitaa olla sukutarinaa tämä Maria Niilontyttären polveutuminen Peltoniemestä ainakaan sillä tavalla, että Marian isän äiti, siis Niilo Knuutinpoika Knuuttilan äiti olisi ollut kotoisin Peltoniemestä.

Nimittäin Eteläpohjalaisissa Juurissa 3/2010 oli Matti Lehtiön juttu "Maakauppias Mottinen ja hänen jälkeläisensä".
Siinä Matti Lehtiö toi esiin riita-asian Isonkyrön käräjiltä (4.,5. ja 6. maaliskuuta 1669), jossa e.m. Marian veljen Matti Niilonpojan puheista ilmenee, että hänen isänsä (siis Niilon) äidin veli Mikki Jussinpoika oli asunut taloa Isonkyrön Hevonkoskella.
En tässä nyt selosta sen kummemmin Matti Lehtiön kirjoitusta, josta kyllä ilmenee, että Niilo Knuutinpojan äiti ei voinut olla Ilmajoen Peltoniemestä.

Siitähän ei ole tietoa, oliko Niilon isä Knuutti Knuutinpoika naimisissa usaemmin kuin kerran. Jos oli, niin edelleen on se mahdollisuus, että edellinen vaimo oli Peltoniemestä. Tai sitten yhteys Peltoniemen sukuun oli vaikka Matti Niilonpojan äidin tai puolison kautta jotenkin.

[PekkaLehtonen]

Hieman korjaisin näitä Aron sukutietoja.
Ulkomuistista, kun kirjoittaa, niin tulee lipsahduksia.

Ehkä Simon Sigfridsson Arosta kansankielellä on hänen aikanaan käytetty nimeä Simuna, mutta nyt kirjoitan nimen samaan asuun, mitä dokumenteissa on.

Simon Sigfridssonin vaimo oli Susanna Heikintytär Sihtola, kotoisin Ilmajoelta.
Susannan tarkkaa syntymäaikaa en tiedä. Syntynyt kaiketi 1650-luvun alussa Ilmajoella, kuollut 20.7.1730 Kauhajoella. Hautausmerkinnän iästä laskettu syntymäaika veisi vuoteen 1658, mikä lienee liian myöhäinen.
Itse Simon Sigfredssonin syntymäaikana mainitaan 1639, mikä taas lienee liian aikainen. Vuoden 1710 tienoilla hänen mainitaan olevan yli 60-vuotias, mikä viittaisi siihen, että ehkä oikea syntymävuosi on 1649.
Simon kuoli 26.8.1711 Kauhajoella.

Simon Sigfredssonin äiti oli Maria Niilontytär Knuuttila, syntynyt arviolta 1620-luvun lopulla, kuollut 9.5.1697 Kauhajoela. Haudattujen luettelossa teksti on: Aron leski, omainen Sigfrid Andersson pvm 1697 D. Rogate.
Sigfrid Andersson Aro on haudattu 20.1.1695 (Dom Sexag.) Kauhajoki.

Sigfred Andersson Aron äiti oli Johanna Simonsdotter, joka on käsittääkseni syntynyt jo n. 1590, kuollut 1644. Kuolinsyy oli se, että naapuri puukotti hänet kuoliaaksi kai vahingossa, kun Johanna meni sovittelemaan naapurin ja silloisen miehensä Hannu Yrjönpojan välille yllättäen syntynyttä riitaa.
Sigfredin isä oli Antti Enevaldinpoika Aro, s. 1585, k. 1630.
Arvelisin kuitenkin Johannan olleen kotoisin lähialueelta, vaikka mitään varmaa tietoa minulla ei hänen vanhemmistaan ole.

Sigfrid Anderson Aron äiti Johanna Simontytär oli Kurikan Kakkurista. Tästä mm. Eteläpohjalaisissa Juurissa 4/2017 sivu 25.

[Benedictus]

Vaikuttaisi aika vahvasti, että Magdalena Staffansdotter voisi olal Marttilan Krouvin ratsutilan tytär.
Isänsä olisi ollut Staffan Grelsson Sass tai Sassen, mikä nimi mainitaan SAY:ssä.
Äitinsä Karin Mårtensdotter.
Staffan Grelsson mainitaan jo 1579 Krouvissa eli tyttären ajoitus 1600-luvun vaihteeseen onnistuu hyvin.
Leski Karin Mårtensdotter avioitui uudelleen Sigfrid Albilacoviuksen veljen kapteeni Simon Henrikssonin kanssa 1631 eli Staffan on kuollut 1620-luvun puolella, SAY:ssä hänen poikansa mainitaan isäntänä 1626.
Varmaa tietoa kuolinajasta ei ole?


Tästä syntyy kiinnostava yhtälö, sillä jos Magdalena Staffansdotter olisi ollut 1624 kuolleen Påhl Peltoniemen vaimo, olisi hänet naitettu Peltoniemeen jo melko aikaisin, sillä saattoi olla syntynyt jo 1500-luvun puolella eli olisi elänyt reilusti yli 90-vuotiaaksi.


Tämä mahdollistaisi myös että Sigfrid Albilacoviuksen vaimo olisi ollut tyttärensä.


Pohdittavaa on, kuinka Magdalena Staffansdotter olisi tullut Marttilasta Peltoniemeen vaimoksi.


Tällöin pitää muistaa, että Pohjanmaan Brennerus suvun juuret tulevat Marttilasta.
Brennerus, Martinus Matthaei (1516–1595)

Martinus Matthiae, Morthen / Morthin / Mårten / Mårthen / Mårtthen Mattsson

S Marttila 1516. Talollisenpoika Karinaisten Närpin (Närppi) kylästä.


Heittona voisi spekuloida, että Krouvin emäntä Karin Mårtensdotter olisi ollut Mårten Brenneruksen tytär toisesta aviosta.


Peltoniemi oli nimismiestalo, kuten Krouvikin eli isännät hyvinkin voivat tuntea toisensa.
Sigfridus Albilacovius tuli Kauhajoelle vasta 1627 eli vasta paljon Magdalena Staffansdotterin jälkeen.
Sigfridin veli taasen avoitui Staffanin lesken kanssa vasta 1631.

[Pekka Hiltunen]

Täytyy ottaa kantaa tähänkin, vaikka besserwisserinä esiintyminen ei nyt mielipuuhiani ole.
Sihtolan suhteen minulla ei ole huomauttamista.

Mutta taitaa olla sukutarinaa tämä Maria Niilontyttären polveutuminen Peltoniemestä ainakaan sillä tavalla, että Marian isän äiti, siis Niilo Knuutinpoika Knuuttilan äiti olisi ollut kotoisin Peltoniemestä.

Nimittäin Eteläpohjalaisissa Juurissa 3/2010 oli Matti Lehtiön juttu "Maakauppias Mottinen ja hänen jälkeläisensä".
Siinä Matti Lehtiö toi esiin riita-asian Isonkyrön käräjiltä (4.,5. ja 6. maaliskuuta 1669), jossa e.m. Marian veljen Matti Niilonpojan puheista ilmenee, että hänen isänsä (siis Niilon) äidin veli Mikki Jussinpoika oli asunut taloa Isonkyrön Hevonkoskella.
En tässä nyt selosta sen kummemmin Matti Lehtiön kirjoitusta, josta kyllä ilmenee, että Niilo Knuutinpojan äiti ei voinut olla Ilmajoen Peltoniemestä.

Siitähän ei ole tietoa, oliko Niilon isä Knuutti Knuutinpoika naimisissa usaemmin kuin kerran. Jos oli, niin edelleen on se mahdollisuus, että edellinen vaimo oli Peltoniemestä. Tai sitten yhteys Peltoniemen sukuun oli vaikka Matti Niilonpojan äidin tai puolison kautta jotenkin.
Kiitos, Kari!
Olen mahdollisesti ihan omin päin ynnännyt Niilo Knuutinpojan äidin Peltoniemien sukuun, kun eräässä selvittelemässäni kauhajokilaissuvussa on muitakin yhteyksiä Ilmajoen nimismieheen, Matti Peltoniemeen samoin kuin tämän isään.
PH

[Pekka Hiltunen]

Vaikuttaisi aika vahvasti, että Magdalena Staffansdotter voisi olal Marttilan Krouvin ratsutilan tytär.
Isänsä olisi ollut Staffan Grelsson Sass tai Sassen, mikä nimi mainitaan SAY:ssä.
Äitinsä Karin Mårtensdotter.
Staffan Grelsson mainitaan jo 1579 Krouvissa eli tyttären ajoitus 1600-luvun vaihteeseen onnistuu hyvin.
Leski Karin Mårtensdotter avioitui uudelleen Sigfrid Albilacoviuksen veljen kapteeni Simon Henrikssonin kanssa 1631 eli Staffan on kuollut 1620-luvun puolella, SAY:ssä hänen poikansa mainitaan isäntänä 1626.
Varmaa tietoa kuolinajasta ei ole?


Tästä syntyy kiinnostava yhtälö, sillä jos Magdalena Staffansdotter olisi ollut 1624 kuolleen Påhl Peltoniemen vaimo, olisi hänet naitettu Peltoniemeen jo melko aikaisin, sillä saattoi olla syntynyt jo 1500-luvun puolella eli olisi elänyt reilusti yli 90-vuotiaaksi.


Tämä mahdollistaisi myös että Sigfrid Albilacoviuksen vaimo olisi ollut tyttärensä.


Pohdittavaa on, kuinka Magdalena Staffansdotter olisi tullut Marttilasta Peltoniemeen vaimoksi.


Tällöin pitää muistaa, että Pohjanmaan Brennerus suvun juuret tulevat Marttilasta.
Brennerus, Martinus Matthaei (1516–1595)

Martinus Matthiae, Morthen / Morthin / Mårten / Mårthen / Mårtthen Mattsson

S Marttila 1516. Talollisenpoika Karinaisten Närpin (Närppi) kylästä.


Heittona voisi spekuloida, että Krouvin emäntä Karin Mårtensdotter olisi ollut Mårten Brenneruksen tytär toisesta aviosta.


Peltoniemi oli nimismiestalo, kuten Krouvikin eli isännät hyvinkin voivat tuntea toisensa.
Sigfridus Albilacovius tuli Kauhajoelle vasta 1627 eli vasta paljon Magdalena Staffansdotterin jälkeen.
Sigfridin veli taasen avoitui Staffanin lesken kanssa vasta 1631.
Eräs Staffan Sass viljeli kuuden tangon tilaa Lemun Veraisissa 1500-luvun puolella. Hänen vävynsä näyttäisi olleen ratsuväen profossi, nimismies Jöran Michelsson, joka oli isäntänä Veraisissa ja Vähä-Vallusessa Staffan Sassin Elsa-nimisen lesken jälkeen 1603. 1604 hänellä oli viljelyksessään 12 tankoa, mistä siis puolet näyttäisi tulleen Staffan Sassin maista. Jöran Michelsson mainitaan Veraisissa jo 1589. Piikkiössä nähdään saman niminen henkilö Mårten Hanssonin lesken (Karin på Bussila) lampuotina 1565. Sassin köyhtynyt rälssisuku taisi olla Halikosta. Jöran Michelssonin tytär oli ymmärtääkseni Brita Georgi, jonka p:son, Matts Olofssonin isä näyttäisi olleen nimismies ja khra Olaus Jacobi Spåra (Sifverspåra), joka oli syntynyt Marttilan Juvalla. Jacob "Jeppe" Spåra vaihtoi Marttilan ja Euran omistuksensa Kustaa I:n kanssa Liedon Moision tilaan.
---------------
Sigfrid Henrikinpoika Albilacovius oli Uskelan Perttelistä. Hänen isänsä oli Henrik Johansson (i Valkjärvi), jonka vanhemmiksi olen kirjannut Perniön Pohjankylän talollisen Jöns Larssonin ja Muurlan Anna Olofintyttären. Annan äiti on voinut olla Muurlan Olof Hanssonin 1. aviosta Kurjala-sukuisen Brita Jönsintyttären kanssa, kun nimismies Olof Hanssonin 2. p:so oli Brita Håkansdotter Slang. Olof Hanssonin ja Brita Håkanintyttären poika Erik Olofsson till Pojoby käytti Stiernkors-tunnusta.


Kauhajoen kpl Sigfrid Albilacoviuksen p:so oli siis Elisabet Påhlsdotter. Näitten tytär Elisabet avioitui Kristinankaupungin porvarin, Henrik Bertilsson Backmanin kanssa. Albilcovius käytti myöhemmin nimeä Haustramnius, joka on latinankielinen kuvaus Kauhajoen muodosta (esim. paksusuoli, lat. "haustrum" käsittää rengasmaisia kureutumia, jotka mahdollistavat suolen peristalttiset aallot, joten Kauhajoessa lienee siis ollut pitkähkö kapeikko, minkä jälkeen joki on laajennuttuaan soikioksi saanut kauhamaisen muodon).


Henrik Bertilinpoika Backmanin ja Elisabet Sigfridintyttären (Albilacovius-Haustramnius) tyttärestä Ingeborgista (Ingrid) olen jostain kopioinut seuraavaa:
"Ingrid Backman s. toukokuussa 1679, k. Kurikka 15.9.1761, 82 v. 4 kk. ikäisenä. Lapsuudessaan kihlakunnantuomari Jacob Rossin luona. Palveli Lapuan pappilassa 1702.
Puoliso Lapua 1.1.1703 Matti Iso-Kurikka sitten Kylmäjyrä s. Kurikka 5.9.1680, k. siellä 9.1.1735, vanh Jaakko Tanelinpoika Iso-Kurikka ja Brita Niilontytär Riippi. Isäntänä Kurikan Isokurikassa 1703-1732 ja Kylmäjyrässä 24.1.1733 alkaen. Lautamies ja majatalonpitäjä."


Jaakko Paavonpoika Peltoniemen ja Märta Strigeliuksen Peldan-nimisellä jälkeläistöllä oli tietenkin yhteyksiä Varsinais-Suomeen. Ilmajoen khra Henricus Jacobi Strigeliuksen p:so on voinut olla Jakkarilan Joen Olofssonin sukua. Johan Joeninpoika Boga (k. 1588 Laitila) oli aviossa Hebla Johansdotter Stålarmin kansa. Joen Olofssonin p:so oli Agneta Torstenintytär (Ram). Boga-nimestä on käytetty myös Boge-muotoa, joka tunnetusti on sotkettu Boijen kanssa...
("Boga" tarkoittaa majakkamaista, valotonta merimerkkiä kotikontujen niemellä tai saarella. "Båge" merkitsee jousta, mikä on saattanut johtaa sekaannuksiin)
PH

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13292127


Yllä Kaisa Kyläkosken sivulta lainattu kartta vuodelta 1747, josta saa esille Pohjanmaan ja Satakunnan aluetta.

Kiinnostavaa, että Pohjanmaan puolella on paljon asutusta, Pohjois-Satakunnasta puuttuu suurinosa.

[Benedictus]

Kävin tuossa eilen Isollajoella ostamassa paikallisen panimon ruis ja vehnäsahtia Isojoelta olevan tuttavan tyttären lakkiaisjuhliin.

Suosittelen, oli hyvän makuista ja koska tuote myydään hanapakkauksissa on sitä helppo kuljettaa, säilyttää ja annostella. Hieman on korkea alkoholiprosentti, mutta niinhän sahdissa pitää ollakin.
http://olubrykiraum.fi/



Isojoelle ajellessa Honkajoen kautta pohdein tuota Honkajokisten yhteyttä Kauhajoelle, mitä olemme pohtineet.


Tuntuu siltä, että se yksi selkeimmistä syistä on tuo liikkuminen. Honkajoen ja Kauhajoen väli on pääasiassa kuivaa tasaista mäntykangasta, mihin oli helppo tehdä tieura, jota kelirikotkaan eivät kiusanneet.
Toisaalta myös matka on selittäjä.
Etäisyys Honkajoelta Kauhajoelle on noin 45-46 km, kun se Ikaalisten emäpitäjään on noin karkeasti linnuntietä 54 km, ja jos kuljetaan Skanssin postitien kautta matkaa tulee lisää.
Vaikka tie Ikaalisiin oli varmaankin tuolloin samantasoinen, niin kyllä 8 km lisämatkaa suuntaa kulkua Kauhajoelle.


Heitin ajatuksen Magdalena Staffansdotterin alkuperäksi Marttilan pitäjän Krouvin ratsutilalta.

Krouvin omistajana oli Staffan Grelssonin jälkeen lesken Karin Mårtensdotterin 2. puoliso Kauhajoen kappalaisen Sigfridus Henrici Albilacoviuksen veli kapteeni Simon Henriksson.

Tältä tila meni suvussa kruununvouti Gabriel Josefsson Melartopaeukselle ja tältä vouti Johan Persson Stakelle.
Kiinnostavaa tämän tutkinnan kannalta on, että Johan Persson Stake hankki myös Uskelan Äijälän Kantorin tilan itselleen, jonka talon poika opiskelija Isak Eriksson Kentser joutui myymään veloista.


Tuota Isak Erikssonia on yhditetty samaksi kuin Karkun Järventaan Isak Erikssonia.
Gabriel Melartopaeuksen isä oli Kangasalan khr, jota seurasi Johannes Frisius, jonka tytär oli Jacob Haustramniuksen vaimo, poika Arvid taasen Isak Erikssonin vaimon 1. puoliso.
2. tytär Isonkyrön khr Israel Alftanuksen vaimo.


Josephus Matthiae Melartopaeus (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1710) 1634 † 1654
Johannes Arvidi Frisius (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/722) 1656 † 1672


Koska Isak Erikssonin jälkeläiset vahvasti suuntautuivat Pohjanmaalle, pohdin olisiko Isak Eriksson Kentserin äiti Elisabeth, joka mainitaan vaimona vielä 1652, vai seuraava vaimo Valborg tai Margareta, SAY:n perusteella vaikea arvioida nimeä.
Jos äiti olisi tuo 2. vaimo, olisi mahdollsita, että tämä voisi olla Sigfrid Albilacoviuksen ja Elisabeth Påhlsdotterin poika.
Kuten pohdeimme, jos Elisabeth Påhlsdotter oli Peltoniemestä, selittyisi Isakin yhteys Pohjanmaahan.

[Benedictus]

Erästä sukusuhdetta olen pohtinut, mahtaisiko täältä siihen löytyä vastauksia.


Tiedetään Ivar Matsson Kienokosken olleen Hämeenkyröstä.


Kyrönskanssin emäntä oli Brita Matsdotter.


Sekä Ivar, että Brita vaikuttivat melkolailla samaan aikaan, eli olisi mahdollsita, että olivat sisarukset.


Tiedetäänkö onko Skanssin lapsia nainut Ivari Kienokosken jälkeläisiä 1. tai toisen polven aikaan, jos ei, se aika hyvin jo viittaisi sukusuhteeseen, jos löytyy avio, niin se poistaa tuon mahdollisen sisaruuden.


Ivarin poika nai Jokihongon Erikin tyttären, eli heillä ei ole sukusuhdetta.

[Benedictus]

Laitan tähän hieman lisää tietoa Marttilan Krouvin suvusta, mikä näyttää liippaavan Pohjanmaata aika vahvastikin.
Tiedot saamastani yksityisvististä, Kiitokset siitä!


http://www.academia.edu/24834579/Christina_Staffanintytt%C3%A4ren_perhe_-_Marttilan_Krouvin_ja_Judiuksen_kolme_polvea_nuija sodasta_isoonvihaan


Artikkelissa on luettelo perillisistä, jotka riitelivät Krouvin perinnöstä.

Perillisiin voinee silti kuulua myös Magdalena Staffanintytär, jos oli saanut oman osansa jo avioituessaan aiemmin, eikä siksi ole mukana jaossa.


Kiinnostavaksi tekee asian Staffan Grelssonin sisaren tai 1. vaimon sisaren avio Pohjanmaalle.


Kuten artikkelista selviää oli tuo sisar Lapuan nimismiehen Martti Vilpunpoika Tuomaalan vaimo Gertrud.
Mårten Filpusson Tuomaala oli taasen Nuijasodan kuuluisimpia talonpoikaispäälliköitä.
Gertrudin veljentytär Peltoniemen Påhlin vaimona ei siis olisi mitenkään outoa ylläolevan valossa.