Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Liperin Korhosten paikannus?
Etsin muutamia vuosia stten vanhoista historiankirjoista Korhosia mm. Liperistä. http://www.123kotisivu.fi/Korhoant/76104596
Rupesin uudelleen niitä tutkimaan, tarkoituksella mahdollisten sukuketjujen löytäminen.
Heräsi kysymys mahdollisen saman paikan kutsuminen eri nimillä?
Varhaisimpia asuinpaikkoja Korhosilla löytyy: Paavo Mikonsaaressa 1637-, Esko Siikajärvellä 1641-, Matti Mikonsaaressa ja Papellonsaaressa 1681-, Juho Liperinkylässä 1681-, Pekka Liperinsalossa 1688-, Lauri Konnusniemessä ja Komberossa 1688- ja Jooseppi myöhemmin Taipale Sysmä ja Outokumpu 1722-.
Liperin tuntijat, onko Mikonsaari ja Papellonsaari sama paikka?
Onko Liperikylä ja Liperinsalo lähellä toisiaan?
Onko Konnusniemi ja Kombero sama paikka?
Esko löytyy Siikajärven lisäksi Pisankoskelta uudistilalta 1646 ja myäs Virtaanniemestä ja myöhemmin 1681 Vuorislahdesta. Onko nämä paikat lähellä toisiaan?
Tapani Kovalaine
29.04.18, 18:09
Mikonsaari = Papelonsaari sivut 43, 233
- ks. Pohjois-Karjalan historia, osa 2, hakemistosivu 465, kirj. Veijo Saloheimo 1976
Liperin kylä on voinut tarkoittaa kirkon ympärillä olevaa asuinkylää ja Liperinsalo eli Niinikkosalo sijaitsee kirkolta etelään noin 7 kilometrin verran ja päättyy lopulta Salonnenään. Kansalaisen Karttapaikasta saa hyvän kuvan sijainnista. Liperinsalon kinkereiltä palatessaan kirkkoherra huomasi, että tienpenkalla oli iso kuollut emakkosika. Meni poliisilaitokselle asiasta ilmoittamaan. Kaikki polliisit olivat kenttätöissä. Vain nimismies oli paikalla vaan kun kirkkoherra oli riidoissa kiinteistöasioista nimismiehen kanssa, niin vasta epäröinnin jälkeen kirkkoherra kävi nimismiehelle kertomassa sian sijainnin. Nimismies sanoi töykeästi: Eikö nämä kuolleita koskevat asiat kuulu paremminkin seurakunnalle? - Kirkkoherra vastasi: Kuuluu kyllä, mutta meillä on tapana aina ilmoittaa asiasta ensin lähimmälle omaiselle!
Konnusniemi on Suur-Liperin historialle tuntematon. Konnusniemi eli sittemmin Tuupovaara on saanut hakemistoon paljon viittauksia. Voisiko Komperossa sijaita sellainen Konnusniemi, jonka nimi ei jäänyt käyttöön? Tuupovaara ja Komperon välinen etäisyys on 70 kilometrin luokkaa. Tuupovaara oli Ilomantsia satojen vuosien ajan.
Siikajärven vedet laskevat Säyneisissä Vuotjärveen Pisankosken vieressä olevan Virranniemen kohdalta. Vuorislahti ei näy jääneen Suur-Liperin historiaan. Voisi sekin olla Säyneisissä? Ylä-Siikajärven eteläosa on Pisan vuoren ja Mustikkamäen puristuksissa ja kartan mukaan kelpaisi hyvin vuorislahdeksi.
Mikonsaari = Papelonsaari sivut 43, 233
- ks. Pohjois-Karjalan historia, osa 2, hakemistosivu 465, kirj. Veijo Saloheimo 1976
Liperin kylä on voinut tarkoittaa kirkon ympärillä olevaa asuinkylää ja Liperinsalo eli Niinikkosalo sijaitsee kirkolta etelään noin 7 kilometrin verran ja päättyy lopulta Salonnenään. Kansalaisen Karttapaikasta saa hyvän kuvan sijainnista. Liperinsalon kinkereiltä palatessaan kirkkoherra huomasi, että tienpenkalla oli iso kuollut emakkosika. Meni poliisilaitokselle asiasta ilmoittamaan. Kaikki polliisit olivat kenttätöissä. Vain nimismies oli paikalla vaan kun kirkkoherra oli riidoissa kiinteistöasioista nimismiehen kanssa, niin vasta epäröinnin jälkeen kirkkoherra kävi nimismiehelle kertomassa sian sijainnin. Nimismies sanoi töykeästi: Eikö nämä kuolleita koskevat asiat kuulu paremminkin seurakunnalle? - Kirkkoherra vastasi: Kuuluu kyllä, mutta meillä on tapana aina ilmoittaa asiasta ensin lähimmälle omaiselle!
Konnusniemi on Suur-Liperin historialle tuntematon. Konnusniemi eli sittemmin Tuupovaara on saanut hakemistoon paljon viittauksia. Voisiko Komperossa sijaita sellainen Konnusniemi, jonka nimi ei jäänyt käyttöön? Tuupovaara ja Komperon välinen etäisyys on 70 kilometrin luokkaa. Tuupovaara oli Ilomantsia satojen vuosien ajan.
Siikajärven vedet laskevat Säyneisissä Vuotjärveen Pisankosken vieressä olevan Virranniemen kohdalta. Vuorislahti ei näy jääneen Suur-Liperin historiaan. Voisi sekin olla Säyneisissä? Ylä-Siikajärven eteläosa on Pisan vuoren ja Mustikkamäen puristuksissa ja kartan mukaan kelpaisi hyvin vuorislahdeksi.
Kiitos Tapani. Sinulta löytyy asia kuin asia, selkeä vastaus. Kiitos.
Tapani Kovalaine
29.04.18, 21:38
Mutta oikaista pitää: Tuupovaaran kirkonkylän seutu oli Konnunniemen kylää eikä suinkaan Konnusniemeä, kuten vanhuuttani kirjoitin!
HAKorhonen
03.05.18, 08:10
Hei !
Kaavin erämaista löytyy Vuorilahti-niminen lahti. Paikka Mäntyjärveltä itään kohti Juuan rajaa. Nykyään melko asumatonta korpea, olisiko 1600-luvulla voinut olla jollekin erakolle pakopaikka Pahkavuoren kätköissä ?? Sitten Lieksassa on kulttuurikylä Vuonislahti, mutta se on enemmänkin Pielisjärven kirkkoherran ja voudin silmällä pidon alla.
HannuK
Hei !
Kaavin erämaista löytyy Vuorilahti-niminen lahti. Paikka Mäntyjärveltä itään kohti Juuan rajaa. Nykyään melko asumatonta korpea, olisiko 1600-luvulla voinut olla jollekin erakolle pakopaikka Pahkavuoren kätköissä ?? Sitten Lieksassa on kulttuurikylä Vuonislahti, mutta se on enemmänkin Pielisjärven kirkkoherran ja voudin silmällä pidon alla.
HannuK
Kiitos tiedosta. Tuo paikka Kaavin erämaissa sopii hyvin Esko Korhosen muiden asuinpaikkojen yhteyteen. Sama Esko Korhonen lienee kyseessä?
Nuo Mikonsaari/Papellonsaari, Liperin kylä, Liperinsalo, Taipale ja Kompro on aika lähietäisyydellä toisiaan, joten siellä lienee asustellut toinen sukuhaara.
Konnusniemeä ja Sysmää ei taida pystyä paikantamaan nyky kartoista?
Tapani Kovalaine
03.05.18, 15:32
-.-.- Konnusniemeä ja Sysmää ei taida pystyä paikantamaan nyky kartoista?
Minä olen syntynyt Sysmän kylässä Outokummussa entisessä Kuusjärven pitäjässä. Sysmän kylän rajat olen joskus piirrellyt kartalle ja vieläkin muistan missä ne kulkee. Esimerkiksi Kansalaisen Karttapaikkaan voi kirjoittaa hakusanan Sysmäjärvi. Simmoisia on vain Outokummussa. Tuon järven koillispuolella lukee kartassa Vanha Sysmä eli Väärälampi.
Vastapäivään rajan käynnissä on Vanhasta Sysmästä lähdettävä pohjoiseen sanaan Törisevä, jolloin oikealle puolelle jää Taipaleen kylä ja vasemmalle Sysmän kylä. Törisevästä voi vielä nousta ylös Raiskioon ja sieltä Louhivaaran kautta kartan sanaan Lähtevä. Siitä sitten kohti Sysmäjärven eteläpuolta kunnanrajalle asti. Siinä se Sysmän kylä jo olikin. Lännessä se rajoittuu Maljasalmen ja Viuruniemen kyliin.
Korhosen suvun taannoisen asumisen kannalta olennaisia paikkoja ovat Sysmäjärven pohjoisrannan talot ja Outokummun taajaman talot Hovila ja Likokorpi. Likokorven Jussiksi kutsuttu mies oli Juho Korhonen!
Konnusniemi ei paikannimenä osu tietämykseni piiriin. Joku muu kyllä tietää vaan ei ole vielä osunut tämän viestiketjun lukijaksi. Mutta annas olla kun katselen vanhoista kylvöluetteloista keitä muita Korhosten lisäksi Konnusniemessä asui satoja vuosia sitten niin saatan vielä keksiä ropleemiin ratkaisun!
Tapani Kovalaine
03.05.18, 16:01
Jos jollakin tulkintakonstilla saataisiin Konnusniemi muuttumaan sanaksi Kunnasniemi, niin tehtävä olisi helppo! Suur-Liperiin kuului aikoinaan myös Kontiolahti ja kaikki sen kylät. Kunnasniemi on ollut asutettuna kautta aikain ja erityisesti Kettusen suvun jäsenillä.
Leinosten suvun sukulehden asioista vuonna 2008 on päässyt nettiin mm. seuraavaa:
Sukuseura järjestää yhteisiä sukupäiviä, retkeilyjä, kerää ja arkistoi sukua koskevaa tietoutta, selvittää ja auttaa suvun jäseniä selvittämään suvun ..... Sotkuma), Kinnulanniemi (Kompero, Sotkuma), Kompero, Kontiolahti, Konttilansalmi (Liperi, Risti), Korpivaara (Korpivaara, Risti), Kunnasniemi (Kunnasniemi, ...
Jos jollakin tulkintakonstilla saataisiin Konnusniemi muuttumaan sanaksi Kunnasniemi, niin tehtävä olisi helppo! Suur-Liperiin kuului aikoinaan myös Kontiolahti ja kaikki sen kylät. Kunnasniemi on ollut asutettuna kautta aikain ja erityisesti Kettusen suvun jäsenillä.
Leinosten suvun sukulehden asioista vuonna 2008 on päässyt nettiin mm. seuraavaa:
Sukuseura järjestää yhteisiä sukupäiviä, retkeilyjä, kerää ja arkistoi sukua koskevaa tietoutta, selvittää ja auttaa suvun jäseniä selvittämään suvun ..... Sotkuma), Kinnulanniemi (Kompero, Sotkuma), Kompero, Kontiolahti, Konttilansalmi (Liperi, Risti), Korpivaara (Korpivaara, Risti), Kunnasniemi (Kunnasniemi, ...
Nuo vanhat historian kirjat on kirjoitettu sen verran vaikeasti tulkittavasti, että Konnusniemi voi olla joku muukin nimi?
Nuo muut paikat tuli nyt hyvin selville, Sysmä ja Taipale sekä Outokumpukin. Samoilla seuduilla edelleen asuinpaikat on, joten samoista Korhosista lienee kyse? Taipale näkyy olevan myäs Viinijärven taajamassa, liekkö miten vanha paikannimenä?
Kiitos Tapani.
Tapani Kovalaine
03.05.18, 17:08
Nuo vanhat historian kirjat on kirjoitettu sen verran vaikeasti tulkittavasti, että Konnusniemi voi olla joku muukin nimi?
Nuo muut paikat tuli nyt hyvin selville, Sysmä ja Taipale sekä Outokumpukin. Samoilla seuduilla edelleen asuinpaikat on, joten samoista Korhosista lienee kyse? Taipale näkyy olevan myäs Viinijärven taajamassa, liekkö miten vanha paikannimenä?
Kiitos Tapani.
Taipale on paikannimenä siellä missä veneen kuljettaminen ylävirtaan on vaatinut soutajilta taivaltamista. Viinijärven sivuitse kulkee Taipaleenjoki eli Viinijoki. Taipaleen kylä oli laaja ja sen läntiset osat siirrettiin Liperistä Kuusjärven kuntaan 1930-luvulla. Sama kylä se oli vaan kunnaraja tuli väliin.
Taipale on paikannimenä siellä missä veneen kuljettaminen ylävirtaan on vaatinut soutajilta taivaltamista. Viinijärven sivuitse kulkee Taipaleenjoki eli Viinijoki. Taipaleen kylä oli laaja ja sen läntiset osat siirrettiin Liperistä Kuusjärven kuntaan 1930-luvulla. Sama kylä se oli vaan kunnaraja tuli väliin.
Kiitos.
Samasta kylästä on siis kyse.
" Korholan paikan ", Liperin kylän talon N:o 52, Salon kinkeri, talollinen Korhonen Kalle Vilho Juhonpoika, synt.1/3 1878, osoittautuu syntyneeksi Taipaleen kylässä talolla N:o 29. Vanhemmat Johan Korhonen ja Tatjana Hovatoff. Oikeasti Hovatoff on kuitenkin hyvällä syyllä Riikonen. Taipaleen kylän talo N:o 29 on Sulkama nimeltään ja entiseltä numeroltaan Taipale N:o 14 ja jne. Kansalaisen karttapaikalta löytää kiinteistötunnukset esim. Kaatamon kylänumeroltaan 401, Komperon 402, Korpivaaran 403, Liperin 405 Taipaleen 410 ja Liperin kuntanumero on 426. Esim 426-410-29-13 löytyy tien 15663 varrelta hakusanalla Sulkama. Näin voisi paikallistaa ainakin joitakin talosta jaettuja kiinteistöjä ja palstoja. Kiinteistöjen yhdistämiset ja muut maanmittaustoimitukset löytyvät kiinteistörekisteristä.
Lars saattaa löytyä täältä.
" Korholan paikan ", Liperin kylän talon N:o 52, Salon kinkeri, talollinen Korhonen Kalle Vilho Juhonpoika, synt.1/3 1878, osoittautuu syntyneeksi Taipaleen kylässä talolla N:o 29. Vanhemmat Johan Korhonen ja Tatjana Hovatoff. Oikeasti Hovatoff on kuitenkin hyvällä syyllä Riikonen. Taipaleen kylän talo N:o 29 on Sulkama nimeltään ja entiseltä numeroltaan Taipale N:o 14 ja jne. Kansalaisen karttapaikalta löytää kiinteistötunnukset esim. Kaatamon kylänumeroltaan 401, Komperon 402, Korpivaaran 403, Liperin 405 Taipaleen 410 ja Liperin kuntanumero on 426. Esim 426-410-29-13 löytyy tien 15663 varrelta hakusanalla Sulkama. Näin voisi paikallistaa ainakin joitakin talosta jaettuja kiinteistöjä ja palstoja. Kiinteistöjen yhdistämiset ja muut maanmittaustoimitukset löytyvät kiinteistörekisteristä.
Lars saattaa löytyä täältä.
Kalle Vilho Korhonen on minunkin tiedoissa ja esi-isät näyttää eläneen Taipaleen kylässä ainakin 1700-luvun alusta, jolloin Lauri Kustinpoika Korhonen löytyy Taipaleen kylästä. Laurin veljet Heikki, Mikko, Juho, Kusti ja Matti sensijaan asustelevat Komberon kylässä. Veljesten isä Kusti lienee syntynyt noin 1687 Liperissä. Kustin isää ei varmuudella pysty sanomaan, mutta epäilen Matti Korhosta isäksi.
Veijo Saloheimon Itäsuomalaista liikkuvuutta 1600 -luvulla mainitsee yhden
Korhosen Liperiin: Korhonen Lauri Kuopio 1636, Liperi Karpansalmi 1651/6895:355, 968 1:
Entä sitten Karpansalmi? Liperinsalon kylän omat sivut kertovat: Liperinsalon kylän vanhempi osa muodostui Karpansalmen kylästä, joka sijaitsi Lehmonniemestä luoteeseen. Siellä oli vuonna 1631 seitsemän taloa. Kylää alettiin kutsua luterilaisen asukkaansa Staffan Kurjen mukaan Kurkelansalmeksi. Nuorempi Liperinsalon kylän osa oli nimeltään Niiniaho. 1700 -luvulla sitä kutsuttiin Niinikkosaloksi.
Veijo Saloheimon Itäsuomalaista liikkuvuutta 1600 -luvulla mainitsee yhden
Korhosen Liperiin: Korhonen Lauri Kuopio 1636, Liperi Karpansalmi 1651/6895:355, 968 1:
Entä sitten Karpansalmi? Liperinsalon kylän omat sivut kertovat: Liperinsalon kylän vanhempi osa muodostui Karpansalmen kylästä, joka sijaitsi Lehmonniemestä luoteeseen. Siellä oli vuonna 1631 seitsemän taloa. Kylää alettiin kutsua luterilaisen asukkaansa Staffan Kurjen mukaan Kurkelansalmeksi. Nuorempi Liperinsalon kylän osa oli nimeltään Niiniaho. 1700 -luvulla sitä kutsuttiin Niinikkosaloksi.
Tuo Lauri Korhosen tulo Kuopiosta on mielenkiintoinen tieto, vaikka Kuopiota kyllä vahvasti olen epäillyt tulosuunnaksi. Asiaan saisi varmennusta, kun löytyisi Liperistä joku Korhonen DNA-testiin. Minun arvioissa Laurin syntymävuosi on noin 1630 ja Laurinpojaksi tämän Korhosen olen arvioinut kysymysmerkillä. Tuo Kurkelansalmi minulla on Kurkelansaari?
Käkisalmen läänin tuomiokirja kortistosta näitä Korhosia löytyy myös: http://www.narc.fi/Arkistolaitos/tma/kaki/ttsl/ttsl66.htm
Samasta Veijo Saloheimon luettelosta löytyy Liperin naapurikunnasta Kontiolahdelta Korhonen Antti Kuopio 1628 Kontiolahti 1641/6113:107v, 9652:73,68v. Korhonen Heikki Sääminki Iitlahti 1635 Juuka Kajoo 1651 /6889:726j, 9681:
- Liperin kylät, Kylätoimikunnat ja yhdistykset: Komperon kyläyhdistys ry,
puheenjohtaja Erkki Korhonen. Yhteystiedot ovat netissä. Innostuisiko hän suvustaan tai kyselisi sukulais- Korhosta mukaan?
Samasta Veijo Saloheimon luettelosta löytyy Liperin naapurikunnasta Kontiolahdelta Korhonen Antti Kuopio 1628 Kontiolahti 1641/6113:107v, 9652:73,68v. Korhonen Heikki Sääminki Iitlahti 1635 Juuka Kajoo 1651 /6889:726j, 9681:
- Liperin kylät, Kylätoimikunnat ja yhdistykset: Komperon kyläyhdistys ry,
puheenjohtaja Erkki Korhonen. Yhteystiedot ovat netissä. Innostuisiko hän suvustaan tai kyselisi sukulais- Korhosta mukaan?
Erkiltä on kyselty, mutta ei onnistunut?
Tuon Antti Korhonkin onistuin tuolta historiankirjoista poimimaan, Käkisalmen läänin maakirja Kitee Halama? 1687. 1648 maakirjassa siellä on Matti Korhonen, olisikko Antin isä? Kiteen Heinoniemestä löytyy sitten 1700-luvulla Hannu Hannunpoika? Korhonen s. noin 1705. Hänellä on neljä vaimoa ja 13 lasta, muutama lapsi jokaiselle vaimolle. Kolme ensimmäistä lasta syntyy Heinoniemessä ja loput Pötsönlahdessa (myöhemmin Rääkkylää). Nuo paikat on lähekkäin, vain järvi eroittaa paikkoja.
Mutta vaikka 1700-luvulla korhosia on aikapaljon Kiteellä, näyttää Korhoset häviävän sieltä 1800-luvun lopulla?
Nyt kyllä luin huonosti Sotkin Kontiolahden ja Kiteen keskenään. Anteeksi
Kontiolahdesta en ole Anttia löytänyt, enkä Heikkiä Säämingistä, mutta pitää etsiä niitäkin.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.