Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Puolisoiden yhteiset esivanhemmat
Vanhempieni sukupuun latvat yhtyvät toisiinsa eräässä sukuhaarassa yli 300 vuotta sitten syntyneeseen naishenkilöön. Siitä tuli mieleeni yhtäkkiä, että miten yleinen tällainen ilmiö on ollut erityisesti maaseutuyhteiskunnissa vai muodostavatko sukupuunne jossain jo varsinaisen "pensasaidan" ristiinmenevine oksineen ja latvoineen? Minulla on ollut tapana sanoa, että kaikki syntymäkotikuntani ihmiset ovat minulle sukua - leikisti olen siis myös oman itseni sukulainen jossain 10. polvessa. :D:
Onko kukaan tehnyt tilastollisia havaintoja asiasta? Onko Suomessa ollut paljonkin esim. (pikku)serkusten avioliittoja? Törmäävätkö tutkijat usein tällaiseen seikkaan?
Onko tällä ilmiöllä omaa nimitystä? Lenkki, silmukka tms. -tyyppistä sanontaa?
Minun isälläni ja äidillä on erittäin paljon yhteisiä esivanhempia. He ovat viidensiä serkkuja ja sitä kaukaisempaa suka keskenään.
Esipolvieni jälkeläisistä yksi tapaus on, että tytär on mennyt äitinsä serkun kanssa naimisiin. Tämä haara sammui kuitenkin heihin.
Veikko K
Hei,
sanoisin, että kaksi henkilöä maaseutupaikkakunnalta, jotka tietävät muutaman isovanhempansakin asuneen samalla paikkakunnalla löytävät varsin todennäköisesti sukuyhteyden. Aina vaan todennäköisempää mitä lähempänä isovanhemmat ovat asuneet toisiaan.
Ja vastavasti maakunnassa. Eli kahdelle samassa maakunnassa asuneelle isovanhemmalleni löysin muistaakseni kolme juurien risteymää - eri paikkakunnilta. Sen sijaan kahdesta eri maakunnasta kotoisin olevien isovanhempien juuret pysyvät satojen kilometrien etäisyydellä toisistaan enkä myöskään ole löytänyt yhtään yhteistä esivanhempaa vanhemmilleni.
Tällaista asiaa olisi mielenkiintoista tutkia, jos käytettävissä olisi sopiva (verkostoanalyysi)ohjelmisto ja sopivasti rajattu ja hyvin tutkittu henkilökaarti.
Isäni suku oli Jääskestä ja samalla eri kihlakunnasta kuin äitini suku. Jääsken länsilaita suuntautui itään päin ja Lappeen itälaita enimmäkseen länteen, joskus etelään ja pohjoiseen toisiin pitäjiin. Tiet ja yhteydet yli kihlakunnan rajan olivat vähän heikot. Vasta 1800-luvun loppupuolella liittoja tämän "rautaesiripun" poikki alkoi syntyä, vaikka alle 10 km etäisyyden ei olisi uskonut niin tehokkaasti eristävän. Isäni ja äitini suvuista ei löydy yhtään yhteistä esivanhempaa.
Olen tutkinut 5 lähekkäin olevaa kylää Lappeen itälaidalta ja vähän sen ulkopuoleltakin aikajaksolla 1745-1905. Kannassa on yli 6000 nimeä. Yksi syy lähteä tämmöisen ryppään tutkimiseen oli toistuva läheltä puolison hakeminen. Näissä kylissä väestö katosi 1700-luvun alussa, ja uudet asukkaat olivat ikään kuin uudisasukkaita, ja siksi liittoja lähikyliin oli lähes pakko solmia. Aluksi asutus oli harvaa ja lähiliitot siksi yleisiä.
Kotikyläni ja lähikylien sukulinjoissa on näistä syistä aivan yleistä, että sukupolvissa 7 - 9 löytyy esivanhempain katoa. Siis sama henkilö tulee vastaan eri haarojen kautta, joillain henkilöillä on 6 tai 7 tällaista "silmukkaa". Koska sukuaineistoa ei ole vuotta 1750 edeltävältä ajalta kuin osittain, 10. sukupolvi ei yleensä ole sillä seudulla enää tunnettu eikä sitä vanhemmista silmukoista ole tietoa.
Vain harvoin puolisoiden yhteinen esivanhempi löytyy jo 5. sukupolvesta tai aiemmin. Poikkeuksena on yksi kaksoisserkkujen liitto 1900-luvun alusta, jossa puolisoilla oli yhteiset isovanhemmat (vain 2 neljän sijasta).
Jos kellään on tiedossa tutkimusohjelmaa, johon voisi syöttää GEDCOM tai muun soveltuvan lähtötiedoston, mielelläni ajaisin aineistostani analyysin!
Antti Järvenpää
21.08.08, 07:59
Jokaisen ihmisen esivanhempien määrä on 2^n = 2, 4, 8, 16, 32 ......... jossa n käy 1,2,3...., n ja edustaa sukupolvea. Vanhemmat ovat ensimmäinen sukupolvi, isovanhemmat 2 jne.
Kun tuota esi-vanhempien lukumäärää katsoo, on se 10 sukupolvessa 1024, 11:sta 2048, 12:sta 4096 ja 13:sta 8192 jne.
13:sta sukupolvella päädytään kaiketi tuonne 1700-luvun alkuun, jolloin harvan seurakunnan koko taisi olla 10.000 ihmisen suuruinen. Jos siis kaikki esi-vanhemmat ovat pysyneet samalla paikkakunnalla alkaa tuota esivanhempien yhteenkasvamista (esipolvi katoa) tapahtumaan hyvin voimakkaasti, ihan vain sen takia, että ei ole väestöpohjaa. Asiaa helpottaa jokainen seudun ulkopuolelta tullut muuttaja uusinen geeneineen.
Muualta tulleita on aina pidettu muukalaisina, ja vaikka muuttaja ei olisi tullut kuin naapuriseurakunnasta, se ei oikein kuulunut tänne meidän piiriin. Onneksi kuitenkin muutama sitkeä tuli, ja näitä sekä muualta tulleita sotilaita tai rahvaaseen sortuneita säätyläisiä on onneksi lähes jokaisen esivanhemmissa tuomassa uusia geenejä.
Jos kellään on tiedossa tutkimusohjelmaa, johon voisi syöttää GEDCOM tai muun soveltuvan lähtötiedoston, mielelläni ajaisin aineistostani analyysin!
Tervehdys,
Genealogica Grafica on ainakin yksi ohjelma jolla voi katsoa näitä sukulaiskaavioita "Genemix" ohjelma on päätoiminnoltaan ilmainen, mutta tietyt toiminnot vaatii pienen lahjoituksen kehittäjälle.
Ohjelma löytyy osoitteesta http://home.versatel.nl/genealogicagrafica/
Lasse Holm
Vanhempieni sukupuun latvat yhtyvät toisiinsa eräässä sukuhaarassa yli 300 vuotta sitten syntyneeseen naishenkilöön. Siitä tuli mieleeni yhtäkkiä, että miten yleinen tällainen ilmiö on ollut erityisesti maaseutuyhteiskunnissa vai muodostavatko sukupuunne jossain jo varsinaisen "pensasaidan" ristiinmenevine oksineen ja latvoineen? Minulla on ollut tapana sanoa, että kaikki syntymäkotikuntani ihmiset ovat minulle sukua - leikisti olen siis myös oman itseni sukulainen jossain 10. polvessa. :D:
Onko kukaan tehnyt tilastollisia havaintoja asiasta? Onko Suomessa ollut paljonkin esim. (pikku)serkusten avioliittoja? Törmäävätkö tutkijat usein tällaiseen seikkaan?
Onko tällä ilmiöllä omaa nimitystä? Lenkki, silmukka tms. -tyyppistä sanontaa?
En voinut olla vastaamatta tähän viestiisi. Huomasin sen näemmä hieman myöhässä. Vanhempien sukulaisuus toisiinsa on pienillä paikkakunnilla mahdollista. Siitä voi kuitenkin seurata niin hyviä kuin huonojakin asioita. Esim. oma periytyvä sairauteni on juuri sellaisen tulos. Omat vanhempani ovat 8.sukupolvessa sukua toisilleen. Että sellaista.:cool:
Hmmm... jaa mitkäs ne olivatkaan ne hyvät puolet.... hmmm... en nyt keksi... jaa no se ettei tarvitse tutkia niin paljon. :D:
Terv. SARIAINEN :rolleyes:
Jokaisen ihmisen esivanhempien määrä on 2^n = 2, 4, 8, 16, 32 ......... jossa n käy 1,2,3...., n ja edustaa sukupolvea. Vanhemmat ovat ensimmäinen sukupolvi, isovanhemmat 2 jne.
Kun tuota esi-vanhempien lukumäärää katsoo, on se 10 sukupolvessa 1024, 11:sta 2048, 12:sta 4096 ja 13:sta 8192 jne.
13:sta sukupolvella päädytään kaiketi tuonne 1700-luvun alkuun, jolloin harvan seurakunnan koko taisi olla 10.000 ihmisen suuruinen. Jos siis kaikki esi-vanhemmat ovat pysyneet samalla paikkakunnalla alkaa tuota esivanhempien yhteenkasvamista (esipolvi katoa) tapahtumaan hyvin voimakkaasti, ihan vain sen takia, että ei ole väestöpohjaa. Asiaa helpottaa jokainen seudun ulkopuolelta tullut muuttaja uusinen geeneineen.
Muualta tulleita on aina pidettu muukalaisina, ja vaikka muuttaja ei olisi tullut kuin naapuriseurakunnasta, se ei oikein kuulunut tänne meidän piiriin. Onneksi kuitenkin muutama sitkeä tuli, ja näitä sekä muualta tulleita sotilaita tai rahvaaseen sortuneita säätyläisiä on onneksi lähes jokaisen esivanhemmissa tuomassa uusia geenejä.
Ihan vain tiedoksi, että tutkimuksen mukaan tuosta 7-8. sukupolven paikkeilta löytyy eniten sukulaisuuksia suomalaisissa. Sen jälkeen on vähemmän samoin sitä ennen. Varmin paikka siis on 7-8. Omakin sukujuuristoni vahvistaa asiaa. Eikä auttaneet edes ne "rahvaaseen vajonneetkaan".
Terv. SARIAINEN :rolleyes:
Genealogica Grafica on ainakin yksi ohjelma jolla voi katsoa näitä sukulaiskaavioita "Genemix" ohjelma on päätoiminnoltaan ilmainen, mutta tietyt toiminnot vaatii pienen lahjoituksen kehittäjälle.
Ohjelma löytyy osoitteesta http://home.versatel.nl/genealogicagrafica/
Lasse Holm
Kiitos vinkistä. Käsityönähän voin tehdä kaiken sen mitä Genemix tekee, joten se vain piirtää kaaviot ja jouduttaa sen kautta. Nopeasti katsottuna Genemix toimii keskushenkilöstä aiempiin sukupolviin päin, toivoisin kuitenkin muuta. Jos voisin lähteä analysoimaan suvun kantaisästä tai -äidistä jälkipolviin päin, niin olisihan tuloksena pienempi työ. Sellaista työvälinettä ei ehkä löydykään?
Minun tapauksessani tulisi ehkä 10 - 15 kantaisää jälkipolvineen tutkittavaksi. Se on vielä kohtuumäärä.
eeva häkkinen
21.08.08, 10:30
Aika vähäiseltä tuntuu viesteissä esiintullut ristisukulaisuus. Täällä Järvi-Suomessa se oon ollut pikemminkin maan tapa. Olen mm. itse appiukkoni kuudes serkku, mutta useita läheisempiäkin yhteisiä esivanhempia meillä on mieheni kanssa. Eikä hän ole edes naapurin poika, vaan eri pitäjästä ja tapasimme ensi kertaa vasta "riijuuiässä". Mieheni esivanhemmista eräs 1700-luvulla vaikuttanut esiintyy kuusi kertaa hänen esivanhemmissan, 2-4 -kertaisia esivanhempia on useita. Isänisäni äiti ja äidinäitini äiti ovat sisaruksia ja eräs isoäitini sisarista nai tuplaserkkunsa (isät ja äidit sisaruksia). Tätä voisi vieläkin jatkaa, mutta eiköhän tää paikallinen sisäsiittoisuus käy jo näistä poiminnoista ilmi.
Ilmeisesti täällä vesistöjen, soitten ja mäkien pirstomassa Etelä-Savossa on liikkuminen ollut sen verran hankalaa, että jollei vaimoa löytynyt ihan naapurista, haettiin sellainen veneellä. Meidän (mieheni ja minun esivanhempamme ovat asuneet kolmen pitäjän alueelle ulottuvan järven rannalla. Setviessäni sukujuuriamme on käynyt ilmi, että järven ympärillä on "naimarinki", jonka kaikki asukkaat ovat moninkertaisesti sukua toisilleen.
Katsoin huvikseni, mistä mieheni kotikylän nuoret ovat löytäneet puolisonsa. Aineistona kylän (7-kantatilaa) vihityt HisKissä 1736-1850. Näistä 300 paria sellaista, joista jompikumpi asui eo. kylässä.
Tämmöistä jäi haaviin:
samasta kylästä 111
naapurikylästä 97
samasta pitäjästä, ei naapurikylästä 45
naapuripitäjästä, jonne hyvä ja lyhyt vesiyhteys 45
muusta pitäjästä 2
Aika selkeä tulos. Kuvitelkaa, mitä tapahtuu, kun tätä jatkuu sukupolvesta toiseen....
Katsoin huvikseni, mistä mieheni kotikylän nuoret ovat löytäneet puolisonsa. Aineistona kylän (7-kantatilaa) vihityt HisKissä 1736-1850. Näistä 300 paria sellaista, joista jompikumpi asui eo. kylässä.
Tämmöistä jäi haaviin:
samasta kylästä 111
naapurikylästä 97
samasta pitäjästä, ei naapurikylästä 45
naapuripitäjästä, jonne hyvä ja lyhyt vesiyhteys 45
muusta pitäjästä 2
Aika selkeä tulos. Kuvitelkaa, mitä tapahtuu, kun tätä jatkuu sukupolvesta toiseen....
No ainakin monelle listalle riittävä määrä tällaisia hurahtaneita sukututkijoita ? :D::D:
Terv. SARIAINEN :rolleyes:
A.Salminen
21.08.08, 18:38
Hei !
Edesmenneellä isälläni oli paljon sairauksia ja hän oli keskustellut alan asiantuntijoiden kanssa geenien vaikutuksesta sairauksien synnyssä.
Tällöin eräs henkilö oli epäillyt vahvasti,että isälläni täytyi olla suvussaan paljon "sukurutsaa".
Kunnes sitten aloin jollain tavalla tutkimaan ja hutkimaan isäni puoleista sukua,asia selvisi aika nopeasti.
On menty naimisiin saman sukunimen omaavan kanssa ja vaimolla on ollut sama tyttönimi kuin äidillä yms. Sekä mummoni että myös isoisäni omaavat saman sukunimen ja heidän sukunsa lähtee samasta kylästä.
Valitettavasti tämä ei ole ohimenevä ilmiö,vaan jatkuu edelleen ainakin näissä pohjoisen Savon pienissä kunnissa. Siellä serkut ja pikkuserkut ovat naimisissa keskenään luultavasti yleisemmin kuin kaupungeissa.
Aikoinaan jopa kaksi isotätiäni suositteli minulle naimisiin menoa isäni serkun kanssa ! Olisimme sitten saaneet jättiperinnön...
Toivoisin ihmisten ymmärtävän tämän vaikutukset ja hakevan kumppaninsa vähän kauempaa kuin naapuritalosta !
Tosin tälläkään oletuksella ei aina pysty väistämään sitä tosiasiaa ,että jollain ajanjaksolla mitattuna olemme jokatapauksessa sukua toisillemme. Löysin mieheni esivanhempia samasta kylästä omien esivanhempieni kera. Kumpikin tuli yllätyksenä meille.
Antti Järvenpää
21.08.08, 18:58
Ihan vain tiedoksi, että tutkimuksen mukaan tuosta 7-8. sukupolven paikkeilta löytyy eniten sukulaisuuksia suomalaisissa. Sen jälkeen on vähemmän samoin sitä ennen. Varmin paikka siis on 7-8. Omakin sukujuuristoni vahvistaa asiaa. Eikä auttaneet edes ne "rahvaaseen vajonneetkaan".
Terv. SARIAINEN :rolleyes:
Mielenkiintoinen asia, mutta mistähän se johtuu? Sopii aika hyvin Suomen sotaan ajallisesti. Kun tiedän, että tietosi perustuu asian tutkimiseen, ja takana on melkoisesti aineistoa, niin jää pohtimaan syytä. Selityshän täytyy olla siinä, että liikkuvuus oli aiemmin suurempaa, sotaväen liikeet taisivat hiipua ja toisaalta nainti säätyrajojen yli tuli entistä harvinaisemmaksi.
Markku Ollila
21.08.08, 20:22
Asia alkoi minuakin kovasti kiinnostamaan ja katselinkin vähän tarkemmin yhtä sukua. Kantapari on elänyt 1500 luvun kupuolella. Tietokannassa on sukupolvia 16 ja jälkeläisiä reilut 2700.
Sukulaisavioliittoja löytyy noin 60, mikä mielestäni on melko huomattava määrä. Lisäksi tarkastelin henkilöiden välisiä sukulinjoja ja niitä löytyi kahden henkilön väliltä jopa kuusi kappaletta. Tuossa tapauksessa on tapahtunut monenkertaista 'sisäsiitosta'. Lisäksi noista liitoista oli noin kymmenesosa lapsettomia.
Sitten on toinen suku samalta alueelta, jossa jälkeläisiä on noin 50% enemmän, niin sukulaisavioliitoja on n. 85% vähemmän.
Jokaisen ihmisen esivanhempien määrä on 2^n = 2, 4, 8, 16, 32 ......... jossa n käy 1,2,3...., n ja edustaa sukupolvea. Vanhemmat ovat ensimmäinen sukupolvi, isovanhemmat 2 jne.
Kun tuota esi-vanhempien lukumäärää katsoo, on se 10 sukupolvessa 1024, 11:sta 2048, 12:sta 4096 ja 13:sta 8192 jne.
13:sta sukupolvella päädytään kaiketi tuonne 1700-luvun alkuun, jolloin harvan seurakunnan koko taisi olla 10.000 ihmisen suuruinen. ...
Enpä arvannut ketjua avatessani, miten monitahoisia vastauksia tulee! 13:lla sukupolvella meillä mentäsiin 100 vuotta pidemmälle - kyseinen esiäitini oli syntynyt v. 1658 ja olen "vasta" kymmenes polvi hänestä 350:ssä vuodessa äitini suvun kautta ja isän suvussa 9. polvi (korkein isän ja lapsen ikäero on 53 vuotta). Keskimäärin lasten ja vanhempien/isän ikäero on lähes poikkeuksetta ollut yli 30 vuotta.
Toinen mielenkiintoinen asia on viittaus väkilukuun. Sitähän voi tarkistella kahdelta kantilta: tiettynä ajankohtana tai kumulatiivisesti esim. sadassa vuodessa, jolloin kylässä eläneiden henkilöiden lukumäärä on jo ehkä moninkertainen. Eli on siinä papeilla ollut paperitöitä loppumattomiin, kun kirkollisten henkilötapahtumien lisäksi vielä muuttamiset on käsin kirjattu muistiin jälkipolville.
Mitä perinnöllisiin sairauksiin tulee, mikähän todennäköisyys on vielä 8. polven sukulaisten jälkeläisillä saada perinnöllinen sairaus olettaen, että sukuun polvissa 2-7 liittyneillä puolisoilla ei kyseistä perintötekijää ole? Tietyt perintötekijät säilynevät siis piilevinä vuosisadasta toiseen?
Kiitos vinkistä. Käsityönähän voin tehdä kaiken sen mitä Genemix tekee, joten se vain piirtää kaaviot ja jouduttaa sen kautta. Nopeasti katsottuna Genemix toimii keskushenkilöstä aiempiin sukupolviin päin, toivoisin kuitenkin muuta. Jos voisin lähteä analysoimaan suvun kantaisästä tai -äidistä jälkipolviin päin, niin olisihan tuloksena pienempi työ. Sellaista työvälinettä ei ehkä löydykään?
Minun tapauksessani tulisi ehkä 10 - 15 kantaisää jälkipolvineen tutkittavaksi. Se on vielä kohtuumäärä.
Moi,
Kuvittelin tietäväni mitä haluat, mutta ei se niin yksinkertaista ollutkaan. Luulen että useimmat alan ohjelmat lähtevät liikkeelle nimenomaan yhdestä tai useammasta ihmisestä taaksepäin ajassa kuten Genealogica Grafica ja sen edeltäjä KSTableau. Samaiset ohjelmat näyttävät kyllä toisinpäin jos joku haara jäleläisissä toistuu, mutta eivät osaa ottaa monta lähtöhenkilöitä lähtökohdaksi.
Yksi ohjelma joka selkeästi kanssa näyttää esivanhempia joka toistuu on Family Historian, englantilainen ohjelma, yksi nistä jotka käytän päivittäiseen sukutietojen tallenukseen, ohjelma työskentelee suoraan vasten gedcom tiedostoa, joten on helppo siirtää tiedot toiseen ohjelmaan jos tarve vaatii. (Mulla tarve vaatii, koska käytän useitä ohjelmia, kun mikään ohjelma ei osaa kaikkea, eikä aina juuri niin kun minä haluan;-} )
Jos joku haluaa tutkia graafista tulostetta joka ohjelma pystyy tekemään, missä näkyy toistuvat esivanhemmat, niin ilmoittakaa minulle osoitteeseen lasse * the-holms.org , niin kerron osoitteen mistä voi ladata 1.2 Gt graafisen tiedoston joka näyttää poikani esivanhemmat FH muodossa. Kuva on emf muodossa ja saattaa vaatia irfanview ohjelman asennus, tosin ohjelma on ilmainen, annan paremmat ohjeet tarvittaessa.
Toinen ohjelma joka pyrkii auttamaan näissä koukeroisissa suku ja lähipiiriasiaoissa on Ancestral Author, ohjelma osaa tehdä ns.sukukirja pdf muodossa annetusta gedcom ym. tiedostoista, Ok! tämä ei vielä ole mitään ihmeellistä, mutta ohjelmassa on ominaisuus missä voi valita nk. "Mixed Family" mikä tarkoittaa että jommankumman puolisin toisten avioitten jälkeläiset tulevat myöskin mukaan sukutaulukkoihiin (puolisisarhaarat jne.). Minulla on suomennetu kielitiedosto jos joku tarvitsee.
Pidän mielessä tämä tkukkosen tarve, ja palaan asiaan jos törmään johonkin ohjelmistoon joka toteutta tarpeen, testailen aina kaikki alaan liittyvä uudet ohjelmat aina kun törmään niihin. Olen harrastanut sukututkimusta jo pitempään kun mitä PC:t ovat olleet olemassa, ja PC:tten parissa olen työskentelyt yhtä kauan kun ne ovat olleet olemassa, olen edelleen utelias:-)
Lasse
Hei,
laitoin blogiini tänään tähän keskusteluun liittyvän pätkän. Lainaan sen suoraan tähän ettei tule turhaa trafiikkia :rolleyes:
Mistä naitiin? (http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2008/08/mist-naitiin.html)
Avioliitot ovat keskeisiä sukututkijalle, ja usein tie aikaisempiin sukupolviin tyrehtyy kun toisen aviopuolison alkuperää ei vaan löydy. Toisaalta taas voi osua ”suoneen”, eli tutkia talollisia, jotka ovat sukupolvesta toiseen löytäneet elinkumppaninsa samasta pitäjästä. Tutkijan ei tarvi vaihtaa mikrofilmikansioita, kylien järjestys pitäjässä käy tutuksi ja työ käy kuin tanssi. Tulee yllätyksenä, jos joku morsian tai sulhanen onkin kotoa muualta.
Pentti Mäkelän kirjallisuustutkimuksen perusteella vallitseva käsitys on, että puolison hankinta on 1700- ja 1800-luvuilla rajoittunut omaan pitäjään. Mäkelä itse otti tarkempaan tarkasteluun Köyliön ja Punkalaitumen vihittyjen ja muuttaneiden luettelot ajanjaksoilta 1765-1779 ja 1815-1829 ja tuli siihen tulokseen, että avioliitot ulkopaikkakuntalaisten kanssa olivat yllättävän yleisiä. (Artikkeli Vieraspaikkakuntalaiset rahvaan naimakaupoissa esiteollisen ajan Satakunnassa on julkaistu kirjassa Työ tekijäänsä kiittää. Pentti Virrankoski 60 vuotta 2.6.1989. Turun Historiallinen Arkisto 44. 1989)
Mäkelä huomioi kyllä tulostensa analyysissä sen, että molemmat tutkimuksen pitäjät olivat pieniä ja niiden väkiluvun kasvaessa ulko-avioliittojen osuus pienenee. En tiedä paljonko vastaavia tutkimuksia on tehty, mutta luulisin, että otanta olisi hedelmällisintä tehdä pitäjien yli ja analysoida pitäjärajojen ylityksen lisäksi myös maantieteellisiä etäisyyksiä. Näiden voisi olettaa (mutta tutkimatta ei tiedä!) pitenevän ajan myötä.
SukuForumilla on parhaillaan käynnissä keskustelu (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=3866), jossa on esitetty erilaisia näkemyksiä ja tutkimus-tuloksia "nainti-etäisyyksistä".
Näitähän on helppo tutkia HisKin kanssa. Aineiston voi siirtää vaikka omaan taulukkolaskentaohjelmaan ja järjestää siellä sopivaan muotoon.
Itse tein tätä hommaa omien isovanhempieni kotiseuduilta ja siellä muistaakseni vajaa viidennes (n. 17%) naimakaupoista tapahtui "yli rajojen" katsomallani ajanjaksolla 1830-1840.
Juha
Näitähän on helppo tutkia HisKin kanssa.
Tietyllä tarkkuudella, joo. Mutta ei saa kiinni enemmän tai vähemmän aikaa aikaisemmin muualta muuttaneita.
Br,
Kaisa
Sami Lehtonen
22.08.08, 16:49
Vanhempani ovat kotoisin samasta pitäjästä ja nähtävästi myös 7-8 sukupolven paikkeilla sukua keskenään (yhteensä 7 sukulaisuuskytkentää).
Vaimoni kanssa olen myöskin sukua (vaikka eri pitäjistä ollaan) 8 sukupolven takaa (Orenius), pariinkin otteeseen 14. sukupolvessa (Pietari Juusten), ja ehkä vielä 18. sukupolven takaa (Tavast). Yhteensä 7 sukulaisuuskytkentää.
Luulisin, että kaikki suomalaiset ovat vääjäämättä keskenään sukua ehkä noin 20 sukupolven sisällä. Suurimmasta osasta näistä sukulinkeistä ei luonnollisestikaan löydy kirjallista aineistoa.
Mielenkiintoinen asia, mutta mistähän se johtuu? Sopii aika hyvin Suomen sotaan ajallisesti. Kun tiedän, että tietosi perustuu asian tutkimiseen, ja takana on melkoisesti aineistoa, niin jää pohtimaan syytä. Selityshän täytyy olla siinä, että liikkuvuus oli aiemmin suurempaa, sotaväen liikeet taisivat hiipua ja toisaalta nainti säätyrajojen yli tuli entistä harvinaisemmaksi.
Osuit aika hyvin kohdalleen, mutta hieman aikaisempaan aikaan eli 1700-luvulle. Tietysti asiaan vaikutti moni seikka. Huono tuuri on yksi niistä. Tai sattuma voi joku sanoa.
Mutta jos lasketaan, niin tuo ajankohta osuu aika hyvin isovihaan ja sen jälkeiseen aikaan. Väestössä oli käynyt sitä ennen suurta karsintaa vuosikymmenien ajan ensin 1690-luvun lopulla ja sen jälkeen 1700-luvun alun sodissa. Karsinta oli ollut ankaraa niinkuin tiedätte. Jäljelle jääneiden oli otettava se puoliso, joka oli tarjolla vaikka se olisi ollut serkku tai pikkuserkku tai itseään paljon vanhempi tai nuorempi. Minulle on ainakin tutkiessa osunut tuohon ajankohtaan paljonkin puolisoita, joilla oli huomattavakin ikäero suuntaan tai toiseen.
Tutkimusta vain pitäisi laajentaa kaikkien syiden selvittämiseksi.:confused:
Se kuitenkin on jo selvää, että 7-8 sukupolvi on noussut esiin vallitsevana ajankohtana sukulaisavioliitoille. Siis puhun nyt oman ikäisteni 1950-60-luvuilla syntyneistä ja heidän sukujuuristaan taaksepäin. En paljon nuoremmista. Heillehän tulisi jo useampi sukupolvi. Tai reilusti vanhemmista, joilta menisi yksi sukupolvi pois. Ajankohta tosin pysyy tuossa samassa eli 1700-luvulla. :(
Mielenkiintoisia nämä sukututkimuksellakin saatavat tiedot ja ne voidaan yhdistää vaikka mihin tieteenhaaraan. Ja joidenkin mielestä "tämähän on vin nimien ja numeroiden keruuta". Joopa joo. :mad:
Terv. SARIAINEN :rolleyes:
Puolisoni ja minä olemme pikkuserkkuja. Perinnöllisiä sairauksia ei ole ilmaantunut meidän perheeseen. Veljen perheessä kylläkin. Hänen puolisonsa esipolvet ovat kuitenkin aivan eri suunnalta Suomea kuin omani. Että mitä piti todistettaman:rolleyes: Sattumaa tämä elämä.
Puolisoni ja minä olemme pikkuserkkuja. Perinnöllisiä sairauksia ei ole ilmaantunut meidän perheeseen. Veljen perheessä kylläkin. Hänen puolisonsa esipolvet ovat kuitenkin aivan eri suunnalta Suomea kuin omani. Että mitä piti todistettaman:rolleyes: Sattumaa tämä elämä.
Ei niitä välttämättä tulekaan juuri teidän perheeseenne. Mutta myöhemmin saattaa alkaa ilmaantua. Olihan omatkin vanhempani suku toisilleen 8. sukupolvessa. Usein periytyvät sairaudet muhivat sukupolvien ajan kunnes taas ilmestyvät jälkeläistöön.
Aina kannattaakin olla iloinen jos hyvä tuuri kohtaa. Kaikilla ei käy niin. :(
Terv. SARIAINEN :cool:
Ihan vain tiedoksi, että tutkimuksen mukaan tuosta 7-8. sukupolven paikkeilta löytyy eniten sukulaisuuksia suomalaisissa. Sen jälkeen on vähemmän samoin sitä ennen. Varmin paikka siis on 7-8. Omakin sukujuuristoni vahvistaa asiaa. Eikä auttaneet edes ne "rahvaaseen vajonneetkaan".
Terv. SARIAINEN :rolleyes:
Osuukohan tämä nälkävuosiin, joista Wikipedia kirjoittaa:
- Suuret nälkävuodet vuosina 1866 (http://fi.wikipedia.org/wiki/1866)–1868 (http://fi.wikipedia.org/wiki/1868) oli Suomen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi) viimeisin laajamittainen nälänhätä (http://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4l%C3%A4nh%C3%A4t%C3%A4). Se oli tuhoisa väestökatastrofi, sillä se tappoi kahdeksan prosenttia Suomen väestöstä.[1] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_n%C3%A4lk%C3%A4vuodet#cite_note-0) Vain suuret kuolonvuodet (http://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet) 1695–1697 tiedetään vielä tuhoisammaksi. Myös Ruotsissa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsi) kärsittiin nälästä samaan aikaan.
- Syksyllä 1867 (http://fi.wikipedia.org/wiki/1867) ihmisiä alkoi kuolla tuhansittain. Satakunta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Satakunta), Häme (http://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4me), Pohjanmaa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjanmaa) ja Pohjois-Karjala (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjois-Karjala) kärsivät pahiten – jopa 20% väestöstä menehtyi.Mieheni sukupuussa on loimaalainen esi-isä, torppari Vähäperästä, jolta on kuollut v. 1866 yksi lapsi sekä todennäköisesti jo v. 1868 alkupuolella vaimo (s. 1836) ja viisi lasta, joista vanhin oli 9 vuotias. Lieneekö Loimaan seudulla sukupuissa yhteisiä esivanhempia tämän jälkeen enemmän?
Äärimmäisiä tapauksia ovat varmaan pienet saaristokunnat. Olen 2-5 reittiä aika monen 1600-luvulla eläneen kökarilaisen talollisen jälkeläinen ja mahdollisesti lähes kaikkien niiden tuona aikana eläneiden jälkeläinen, joiden jälkeläisiä tunnetaan. Noin 50:tä talosta ei ollut paljon mistä valita puoliso.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.