Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kyrönkankaantie ja Sikalan veljekset, Kankaanpää
Luodetlahti
10.04.18, 09:22
Kyrönkankaanntien sivustoon on lisätty Antero Perttulan käännöksiä:
http://www.kankaanpaa.fi/kyronkankaantie/timi3.htm
http://www.kankaanpaa.fi/kyronkankaantie/timi4.htm
Linkki näihin alalaidassa sivulla
http://www.kankaanpaa.fi/kyronkankaantie/linnake.htm
Onko tietoa veljesten lähtäökohdasta Mouhijärvellä eli mistä tulivat Kankaanpäähän?
Benedictus
11.04.18, 21:21
Sikalassa siis Olof Stephansson ja Per Stafansson, veljekset.
Mistä tulee tieto, että ovat Mouhijärveltä?
Alla oleva Magdalena Staffansdotter sopisi ajallisesti veljesten sisareksi?
Josef Josefinpoika Niinisalosta vaati lokakuussa 1692 käräjillä isänsä velipuolen lapsilta Erik ja Bengt Jakobinpojilta perintöosaansa heidän edellisenä talvena kuolleen isänäitinsä Magdalena Staffanintyttären jälkeen. Bengt vastasi omasta ja veljensä puolesta, että heidän isänäitinsä oli tehnyt testamentin jo 12.8.1688. Hän testamenttasi kaiken omaisuutensa pojanpojilleen Bengt ja Erik Jakobinpojille. Testamentin oli todistanut Ilmajoen kappalainen Jakob Haustramnius. Josef halusi kumota asian seuraavilla kohdilla: 1) Vastaajat eivät olleet koskaan puhuneet testamentista eivätkä näyttäneet sitä. 2) Testamentin tulisi olla oman pitäjän papiston todistama eikä sellaisen, joka asuu toisessa kihlakunnassa. 3) Testamentin antajan viimeisestä tahdosta ei ole varmuutta, sillä se oli laadittu kolme vuotta ennen hänen kuolemaansa. 4) Hänellä ei ollut oikeutta testamentata pois muiden lastenlastensa isänperintöä, jota ei ollut vielä erotettu. Oikeus päätti kumota Magdalena Staffanintyttären testamentin, koska sitä ei ollut laadittu lain edellyttämällä tavalla, ja määräsi pidettäväksi perinnönjaon Josefin sekä Honkajoen Bengt ja Erik Jakobinpoikien välillä. Sen toimittajiksi määrättiin lautamiehet Johan Jöraninpoika Jämijärveltä ja Henrik Jöraninpoika Vattulasta lainlukija Henrik Jusleniuksen ja kruununvouti Johan Haakzin läsnä ollessa.22
Luodetlahti
12.04.18, 09:06
Olen nerkinnyt "Mouhijärveltä Sikalaan noin 1660." En tiedon lähdettä erikseen. Mouhijärven ei tarvinne tarkoittaa syntymistä siellä.
Antero Perttula: Tilan hallinnassa on ollut vähän epäselvyyksiä, kun isä Olavi Tapaninpoika oli talopaperit saadessaan jo kovin vanha, esim. vuoden 1669 henkikirjoissa mainitaan: ”aivan liian vanha” (”aldeles Vtgal”).
Anteron tiedosta ajattelen, että perhe saattaa olla mahdollista tunnistaa jo mualta, nopealla selaamisella en ole esim. SAY:ssa osunut.
Benedictus
12.04.18, 21:37
Kurönkankaantie tiedoissa mainitaan Niiinisaln kestikievarin Josef Josefssonin äidin nimeksi Elin.
Isänsä Josefin äiti oli Magdalena Staffansdotter, joka ilmeisesti 1630-luvulla on ollut aviossa tuntemattoman Josefin kanssa.
Onko Magdalena ollut ennen Josefia aviossa Jacobin kanssa vai vasta Josefin kuoltua ei oikein selviä.
Jacobin pojat ovat kuitenkin senverran iällä, että voisi arvella Jacobin olleen 1. avion poika.
Alla yksi ehdotus Magdalena pojaksi. Nimi Josef sopii ja vaimo on Elin.
Ei tunneta poikaa Josef Josefssonia, mutta kuten Henrik Impola kertoi henkikirjat alkavat 1657 ja vanhemmat lapset eivät näy kirjoissa.
Lainaus Impola:
V. 1647 Tyrvään kappalainen Josephus Henrici (Sagittarius) sai Hätilän suuremman, Clas Simonssonille läänitetyn 5 äyrin talon haltuunsa vaimonsa Elin Clasdotterin perintöoikeuden nojalla ja alkoi suorittaa siitä ratsupalvelusta. Pienempi 2½ äyrin talo säilyi kameraalisena maakirjoissa ja yhdistettiin toiseen taloon vasta 1691. SAY:sta tiedot kuitenkin puuttuvat vuoteen 1656. Josephus Henricillä oli poika Johan Sagittarius, apulaispappi Karkussa, ja ainakin neljä tytärtä, joista nähtävästi vanhin, joko nimeltään Margareta tai nimeltä tuntematon, oli Hätilän emäntä seuraavan omistajan Josef Thomassonin vaimona (Karkun ja Mouhijärven käräjät 21-23.6.1665). Äidinäitinsä kaima Sara oli naimisissa Huittisten Rieskalan Kukolan isännän Simon Simonssonin kanssa; heidän poikansa pistooliseppä Matts Simonsson oli nimismies Sigfrid Sigfridsson Jaamalan vävy ja myöhemmin rusthollari Loimaan Vilvaisten Heikkilässä ja lyhyaikaisen Haarman-suvun kantaisä (ks. Genos 4975, jossa hänen sukuperäänsä ei tunneta). Tyttärien Beatan (main. 1657) ja Sofian (main. 1660-1661) vaiheita ei tunneta.
Jos ajatus olisi oikea, niin kuka oli Josef Henrici Sagittariuksen isä, jos äiti oli Magdalena Staffansdotter?
Ko. kappalainen Josef kotoisin Kokemäen Kyttälästä?
http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.fi/2008/07/kappalainen-kyttlst.html
Benedictus
16.04.18, 07:08
Vaikuttaisi, että Kokemäen Skyttälän Jacob Henriksson on ollut Josef Sagittariuksen veli eikä veljenpoika.
SAY:ssä näkyy veli Josef, joka voisi olla mahdollisesti Sagittarius, jos tämä ei ole ollut muualla pappina kuin Tyrväällä.
Onkohan tuota käräjäjuttua löydettävissä?
HEI Tässä tuo tuomiokirja:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3865118
Josefin iästä päätellen hän on minustakin SAY:ssa Jacobin veljeksi mainittu Josef. Tuomiokirjoissa on paljon mm sukulaivirheitä.
Muuten Kyttälän talojen Mäkelän ja Rantalan isännistä käytettiin tuolloin usein nimeä Skytt/Skytte/Skyttä. tulisiko nimitys 'skyttaresta'? Ja olisiko talot olleet joskus muinoin samaa taloa?
HEI Tässä tuo tuomiokirja:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3865118
Josefin iästä päätellen hän on minustakin SAY:ssa Jacobin veljeksi mainittu Josef. Tuomiokirjoissa on paljon mm sukulaivirheitä.
Muuten Kyttälän talojen Mäkelän ja Rantalan isännistä käytettiin tuolloin usein nimeä Skytt/Skytte/Skyttä. tulisiko nimitys 'skyttaresta'? Ja olisiko talot olleet joskus muinoin samaa taloa?
Todellakin, hyvä huomio, tähdistön nimi Sagittarius on suomeksi Jousimies.
Benedictus
16.04.18, 22:43
Kaisa Kyläkoski blokissaan huomio jo tuon seikan, että Skyttälä ja Jopusimies ovat samaseikka Sagittariuksen kanssa.
Kiinnostavaa, että Skyttälästä lähti poika papinoppiin. Myöhemmin sinne avionkauta tuli emäntä Kiukaisten Jaakolasta, joka oli suuri ratsutila ja suku alueen mahtavimpia, myös osin säätyläispohjaista.
Ketä olivat aiemmat isännät tai vaimonsa suvultaan?
Josephus Sagittariuksen pojasta Johanista on mainittu ylioppilasmatrikkelissa seuraava:
Viittauksia: HYK ms., Index s. 167a; HYK ms., Satak. osak. matr. I #128; KA mf. ES 1963 (nn 4) Tyrvään käräjät 22.–23.7.1646 f. 277 (Cappellanen H:r Joseph Henrici), Tyrvään käräjät 8.–9.11.1647 f. 399v (Cappellanen her Joseph Henrici, begärade Uptaga et Ödes hemman i Hätilä om 5 öres Skat, der en be:d Lars Bertillsson tillförende åbodt hafwer); KA mf. ES 2000 (nn 62) Tyrvään käräjät 17.–19.6.1665 f. 835 (Framsteg för retta Mattz Jörensson ifron Hapaniemiby och Karku Sochn, och ladhe i retten Regementskrifuarens Jona Anbergz inrymmellsse skrifft af Dato d: 28 Feb: 1665 på eet Regementz hemman i Kallialaby om Skatt 3 ö: Man:l ½ dher Simon Jörensson tillförenne åbodt haf:r och Såssom bem:te Mattz ähr sinnadt samma hemman på Frijheet uptaga, och till fulkombligh bruck bringa, Begeradhe han fördenskuldh at om bem:te hemmanetz beskaffenheet Ranssakas och ährfaras skulle, Altså Intygades, aff Nämbden at en Prest H:r Joseph be:dh hade uthi 5 åhrs tijdh boott på hemmanet och derföre Ödes rentta Uthgiordt), Karkun ja Mouhijärven käräjät 21.–23.6.1665 f. 841v (Förekom D:nus Johannes Josephi, och kärde till Kyrckioheerden i Karcku, H:r Johan Matthiæ (katso 923) om sin Sal: Faders fordhom Capelans i Tyruis Sochn 1660 och 1661 åhrs åtherståendhe Cappelans rentta, af Rautajoki gårdh, emedan han Kyrckioheerden dhen tijdhen hade Inspection öf:r gården ... at 1658 och 1659 skall wara Sal: Cappelan, af sin Mågh Josseph Thomasson i Hätilä ...); KA mf. ES 1963 (nn 5) Tyrvään käräjät 4.–5.7.1678 f. 338 (Henrich Henrichsson i Nändölä uthaf Kähranden 627 producerat til witne, bekände förre Åboen på Hätilä, Cappellanen Sahl: H:r Joseph Sagittarium begärt wed pass för 20 åhr sedan sin Eng igen uthaff Fru Beata Sigfredzdotter på Rautjåki). — I. R. Wallenius, En gammal urkund om slägten Wallenius i Finland (1862) s. 13 (1660. D:n Josephus H. Ecclesiastes in Tyrvis, mortem peregit);
Tässä on mainittu Josefin vävyn nimi. Tyttärensä/vävyn pson nimi on SAY:ssa Margareta/Märta.
Kun em tyttären tytär Lisa mainitaan SAY:ssa 1666, eli on syntynyt noin 1650 ja kun mainittu poika Johankin näyttää sen verran iäkkäältä että alkaa vaikuttaa siltä että Josephus ei olekaan SAY:ssa Kyttälään merkitty Josef.
Eli on kai peruutettava ja uskottava sittenkin tuomiokirjan mainintaan Josephuksen ja Jacobin sukulaisuussuhteesta.
Benedictus
18.04.18, 08:29
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=587456
Yllä Josef Thomasson ja vaimo Märtta.
Tytär Lisa 1666.
Lisa henkikirjaiän mukaan jos 12 vuotta, niin syntynyt 1654.
Äiti Märtta syntynyt n. 1634, jos avioikä 20v.
Huomaa! 1661 näkyy Josef rytt. eli periaatteessa voisi olla lanko Josef Josefsson Sagitarius.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=221433
Skyttälässä 1634 näkyvä Josef br. sopisi ajallisesti, jos ajatellaan, että olisi avioitunut 1636 ja Märtta olisi vanhin lapsi.
Tuohon Niinisalo ongelmaan ei asia oikein passaa, koska Josef Sagittalriuksen äidin olisi pitänyt syntyä aikaisin 1500-luvulla, jotta poika Jacob Henriksson voisi olla Isäntänä jo 1626.
Vaikka Skyttälässä näkyy äitinä sokea Malin enka ei silti sovi ajallisesti, jos Magdalena Staffansdotter vaikutti vielä 1688 aikaan.
Tuo Hätilässä näkyvä Josef rytt. voisi tosin olla Josef Thomassonin ja Märttan vanhin poika jos ajatellaan, että Josef Sagittarius olikin kuten Haapio arveli Jacob Henrikssonin setä.
Tällöin ajallisesti homma toimisi.
Josef Thomasson olisi siinä tapauksessa Magdalena Staffansdotterin poika.
Miisamaija
18.04.18, 09:49
En ehdi tarkemmin katsoa, mutta sopisiko Suodenniemen Luukin 1637-50 Josef Sigfridsson ja 1651 Margareta Stefansdotter tähän yhteyteen?
En ehdi tarkemmin katsoa, mutta sopisiko Suodenniemen Luukin 1637-50 Josef Sigfridsson ja 1651 Margareta Stefansdotter tähän yhteyteen?
Jonkinlaista ajoitusta voi käsittääkseni tehdä Pentti Jaakonpoika Jokihongon tietojen perusteella. Hän on kuollut Honkajoella 7.3.1742 ja iän perusteella olisi syntynyt n. 1660. Margareta Stefansdotter oli Pentti Jaakonpojan isän äiti.
Kun Pentin isän on täytynyt syntyä ennen vuotta 1640, mahdollisesti aikavälillä 1635-1640, niin Margareta Stefansdotter on hyvin todennäköisesti syntynyt ennen vuotta 1620, mahdollisesti välillä 1610-1620. Jos on tiedossa Margaretan
nuorimman lapsen syntymäaika, niin ajoitusta voi tarkentaa.
Benedictus
18.04.18, 14:17
Käräjätiedossa 1692 isoäidin nimi on suomennettu Magdalena Staffansdotteriksi.
Eli Margareta Stephansdotter on aivan eri nimi.
Kysymys onkin, mitä lukee alkuperäisessä käräjäkirjassa.
Löytäisikö joku taitavampi kyseisen pöytäkirjan ja saisi sen tänne nähtäväksi?
Niinisalon Josef Josefsson on kestikievari 1673. eli olisi varmaankin yli 30, koska tuollainen toiminta vaati ikää eli luotettavuutta.
Olisi siinä tapauksessa syntynyt n. 1640 paikkeilla.tai aiemmin.
Isänsä Josef, Magdalenan poika,olisi silloin syntynyt noin 1620 tai aiemmin.
Magdalena Staffansdotter silloin noin 1600 vaihteessa tai aiemmin.
Tuosta yllä voisi päätellä, että Magdalenan poika Jacob olisi äidin 2. aviosta.
Periaatteessa Hätilän Josef Thomasson voisi olla Magdalenan poika.
Niinisalossa näkyvä mor Elin voisi olla äidin Märttan äiti Elin Clasdotter.
Ketähän sopivia Staffaneita olisi vaikuttanut 1600-luvun vaihteessa alueella.
Sikalan Staffaninpojat sopivat liiankin hyvin Magdalenen veljiksi.
PekkaLehtonen
19.04.18, 13:00
Käräjätiedossa 1692 isoäidin nimi on suomennettu Magdalena Staffansdotteriksi.
Eli Margareta Stephansdotter on aivan eri nimi.
Kysymys onkin, mitä lukee alkuperäisessä käräjäkirjassa.
Löytäisikö joku taitavampi kyseisen pöytäkirjan ja saisi sen tänne nähtäväksi?
Niinisalon Josef Josefsson on kestikievari 1673. eli olisi varmaankin yli 30, koska tuollainen toiminta vaati ikää eli luotettavuutta.
Olisi siinä tapauksessa syntynyt n. 1640 paikkeilla.tai aiemmin.
Isänsä Josef, Magdalenan poika,olisi silloin syntynyt noin 1620 tai aiemmin.
Magdalena Staffansdotter silloin noin 1600 vaihteessa tai aiemmin.
Tuosta yllä voisi päätellä, että Magdalenan poika Jacob olisi äidin 2. aviosta.
Periaatteessa Hätilän Josef Thomasson voisi olla Magdalenan poika.
Niinisalossa näkyvä mor Elin voisi olla äidin Märttan äiti Elin Clasdotter.
Ketähän sopivia Staffaneita olisi vaikuttanut 1600-luvun vaihteessa alueella.
Sikalan Staffaninpojat sopivat liiankin hyvin Magdalenen veljiksi.
Ohessa käräjäpöytäkirja. Ja tässä Magdalena.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3668952
Tarkennan hieman vastaustani ikäarvioinnista.
Samasta Magadalenasta oli kyse, vaikka huolimattomuuttani kirjoitin Margareta, mutta nimi ei siihen arviointiin mitään vaikuta.
Ja Stefan tai Staffan tai Staphan, niitä kaikkia on samasta miehstä voitu käyttää eri yhteyksissä.
Mutta pelkästään Pentti Jaakonpojan iän perusteella voi arvioida lähinä vain Magdalenan viimeistä mahdollista syntymäaikaa.
Lisäksi Pentti Jaakonpojan ja Erkki Jaakonpojan ja Josef Josefinpojan isien syntymäaikojen väli ei välttämättä ole paria vuotta pitempi.
Siten, jos ja kun ei ole mitään tietoa Magdalenan poikien Josefin ja Jaakon
sen enempää kuin heidän isiensäkään syntymä- ja kuolinajoista, niin yhtä tarkan arvion hänen syntymäajastaan saa kuolinvuoden 1691 perusteella.
Hyvin todennäköisesti Magdalena on syntynyt aikaisintaan nuijasodan jälkeen
1597 ja viimeistään ennen 1610-luvun puoltaväliä. Satavuotiaat olivat kyllä hyvin harvinaisia tapauksia.
Toisekseen en usko, että Josef Josefsson Niinisalon syntymäaikaa voi päätellä siitä, että hänestä tuli 1673 kestikievarin pitäjä.
Aivan hyvin Josef on voinut olla n. 25-vuotias vuonna 1673, sillä ilmeisesti takana täytyi olla riittävän varakas suku, vaikka sitä nyt ei oikein ole tunnistettu kuin Magdaleenaan asti.
Siten, kun ei tiedetä, minkä ikäisinä Magdalenan pojat ovat saaneet poikansa, ei pojanpoikien ikäarvioista voi saada selville avioliittojen järjestystä.
Jotakin muuta tietoa tarvitaan.
Sitä tuskin on myöskään tuossa Pekan esiin etsimästä alkuperäisessä
testamenttiasian käräjäkäsittelyn pöytäkirjassa, ainakin se jää itseltäni siitä
lukematta.
Miisamaija
19.04.18, 19:55
Magdalena Staffansdotteria ym. on käsitelty aikaisemmin viestistä 30 alkaen http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=16235&page=3
Benedictus
20.04.18, 12:40
Tuo Sikalan veljesten ikä ja isännimi viittaa mahdollisuuteen, että olisivat Magdalena Staffansdotterin veljiä.
Sikala oli Timin aputila ja siksi saattaisi olla, että Staffanin pojat olivat jotain kautta sukua Timiin, semmitenkin, koska Timi pojat olivat myös Sikalassa isäntinä.
Timin luutnatti Michel Mattssonin alkuperähän ei ole selvillä, vaikka Matti Lund Timi ketjussa kertoi juuret ilmeisesti löytäneensä.
Harmikyllä Lund ei näytä löytäneen sopivaa julkaisu forumia tiedolleen ja siksi joudumme pähkäilemään millaisia aatelis tai herra juuria siellä piileksisi.
Luodetlahti
21.04.18, 17:46
Kyrönkankaantien sivustoon on lisätty Antero Perttulan käännöksinä jatkoa Niinisalon perintöasioihin, löytyvät Magdalena Staffanintytärtä käsittelevän tektin jäljestä sivun alaosasta.
http://www.kankaanpaa.fi/kyronkankaantie/suvut.htm
Vuoden 1698 käräjäjutussa veljesten vanhemmiksi kerrotaan Joseph Påhlsson ja Elin Larsdotter.
Benedictus
24.04.18, 08:03
Vuoden 1698 käräjäjutussa veljesten vanhemmiksi kerrotaan Joseph Påhlsson ja Elin Larsdotter.
Yllä selviää siis Josef Josefsson Niinisalon isän ja äidin nimi.
Koska Kestikievarin pitäjän piti olla varakas ja luotettava ja hänellä piti olla takaajat toimen varmistamiseksi, on seuraava kysymys: ketä olivat Josef Påhlsson ja Elin Larsdotter?
Pikaisesti Ikaalisten SAY:n läpikäynnillä ei tuollaista pariskuntaa löydy 1634-54 sivustoilta, jossa heidän luulisi olevan jos karkeasti määritellään Josef Josefssonin ikää.
Ilmeisesti Josef Påhlsson on Magdalena Staffansdotterin vanhempi poika ja Jacob N. nuorempi päätellen Honkajoen Erik Jacobssonin iästä.
Koska Magdalena teettää testamenttinsa Pohjanmaalla ja poikien pojatkin asettuvat alueelle, joka osin on Pohjanmaan rajaaluetta, voisiko Josef Påhlsson vaimonsa Elin Larsdotterin kanssa löytyä Pohjanmaan puolelta, jostain Kauhajoen suunnalta?
Olihan Erik Jacobsson Hongon vaimokin Kauhajoen Frantista.
Ainakin tuli todistettua, ettei Josef Josefssonin isä voi olla kappalainen Josef Sagittarius.
Benedictus
24.04.18, 11:42
Jotta tulisi hieman tietoa noista Honkajoen suvuista, jos olemme onnekkaita, sovein, että teetämme DNA tutkimuksen Jacob Ivarsson Pihlajaniemen mieslinjaiselta jälkeläiseltä.
Se ei avaa varmaankaan tätä Niinisalo ongelmaa, koska Jacobin vaimo oli Erik Jacobsson Hongon tytär, eikä geenilinjaa varmaankaan selviä tuota kautta, mutta hyvässä lykyssä selvittäisi noita alkusukuja.
Sikalan Staffanssonien kysymys on vielä auki.
Jos ei löydy Ikaalisten suunnalta Josef Påhlssonin isää,
ei kyllä Kauhajoeltakaan eikä mielestäni koko silloisen Ilmajoen pitäjän alueeltakaan löydy sopivaa Paulia tai Paavoa.
Oli melko harvinainen nimi alueella.
Pentti Jaakonpojan mieslinjaisia jälkeläisiä näyttäisi olevan Kauhajoella tai sieltä lähteneissä sukuhaaroissa moniakin. Tosin en tunne ketään heistä henkilökohtaisesti, vaikka jonkin kaukaisemman asteen serkkuja ovatkin.
Joten ei tietoa, löytyisikö kiinnostusta DNA-testeihin.
Benedictus
25.04.18, 06:54
Kiinnostavaa, ettei tuota Påhlia tai Josef Påhlssonia löydy tuollain SAY:tä selaamalla lähialueelta.
Kyseessä täytyy olla varakas perhe, koska pojan Josef Josefssonin päätyminen kestikievarin pitäjäksi vaatii sitä.
Myös takaajien saanti edellytti luotettavaa asemaa.
Sekä Påhl, että Josef olivat tuolloin melko harvinaisia nimiä. joten luulisi niiden havaitsemisen olevan helppoa.
Pitänee laajentaa halukenttää.
Eikös Niinisalo perustettu 1677 Ikaalisten pappilan torpaksi pitäjän talollisten suosiollisella myötävaikutuksella?
Josef Påhlsson oli siis pappilan torppari vaimonaan Elin Larsdotter
Tämä on ristiriidassa sitä vastaan, että kumpikaan olisi erityisen varakkaasta suvusta.
Miksi juuri Josef Påhlsson (tai Elin Larsdotter) valikoitui pappilan torppariksi? Mikä on kytkentä Abrahamus Jacobiin. Voisiko Josef Påhlssonin tausta löytyä paremminkin pappis- ja/tai sotilassuvuista, jos nimikin harvinaisempaa laatua?
Kyröskankaantien kestikievarijärjestelmä oli valmis vuonna 1685, jolloin Niinisalo oli saanut oman kestikievarin, isäntänään Joosef Joosefinpoika Niinisalo. Onko tilan omistaja edelleen Ikaalisten pappila/kirkkoherra vai siirtyikö tila jo tässä kohtaa kruunulle kun siitä tuli kestikievari?
Ensimmäisiä kestikievareita ylläpitivät pappilat, myöhemmin niistä vastasivat vauraat talonpojat. Pappilan torppa sopii hyvin tähän kuvioon.
Onko Niinisalo ollut siis Ikaalisten pappilan omistama 1673- isoviha?
Vai ainoastaan 1673-85?
Viimestään isovihan jälkeen siirtynyt kruunun omistukseen.
Asukas Matts Jöransson on ottanut tämän talon autiosta vuonna 1722 viljelyyn, kun venäläiset olivat sen hävittäneet.
Benedictus
27.04.18, 09:05
Mahtaako tilat olal menneen sekaisin.
Honkajoen Honko oli pappilan torppa.
Niinisalosta en vastaavaa ole huomannut.
Pappilat eivät liene paljoakaan olleet kievareina, vaikka siellä paljon yövyttiinkin.
Ainakin Satakunna vanhat kievarit olivat paljolti nnimismiestalojen yhteydessä.
Niinisalon kahtapuolta Laitila Hämeenkyrössä ja Peltoniemi Ilmajoella.
Kievarin pitäjältä vaadittiin iso tila, koska piti olla niittyä hevosten laitumeksi, ja heinämaaksi. Rakennuksia piti olla paljon, asuinpirttejä, talleja, aittoja ja kellareita. Siis todella suuri rakennuskanta. Tämä taas edellytti suurta varallisuutta.
No niinhän siinä kävi, että meni ulkomuistista tilat väärin kun Niinisalon ja Hongon välillä on seuraava yhteys;
Josef Josefsson Niinisalo (n 1660-1717) pyöräytti aviottoman lapsen Hietamaan, myöh. Jokihonko, myöh. Honko torpan ensimmäisen (pappilan)torpparin Jacob Thomassonin tyttären Johanna Jacobsdotterin kanssa.
Vuonna 1679 Ikaalisten käräjillä käsiteltiin kaksi kertaa Josef Josefinpoikaa kohtaan esitettyä salavuoteussyytettä. Sen mukaan hän olisi siittänyt aviottoman lapsen Johanna Jakobintyttärelle Honkolasta. Josef ja Johanna tunnustivat oikeuden edessä olleensa kaksi kertaa salavuoteudessa, jonka seurauksena Johanna oli synnyttänyt lapsen. Josef tuomittiin 20 hopeataalarin ja Johanna 10 hopeataalarin sakkoon sekä kirkkorangaistukseen ja pyytämään seurakunnalta anteeksiantoa. Molempien sakot takasi Skanssin kestikievari.
Tätähän on pohdittu jossain ketjussa, että miksi juuri Skanssi takasi sakot. Skanssin kestikievarin pitäjät ovat peräisin Jämijärven Kontilta ja Niinisalo ei ilmiesesti ollut 1679 vielä kestikievari. En muista löytyikö tälle takaukselle yhteyttä.
Pointti oli kuitenkin se, että mikä oli Niinisalon tilan maanluonto: perintötila (verotila), kruununtila vai joku muu seuraavina ajanjaksoina?
Jos se oli kruununtila, niin kuinka vauras piti kestikievarin pitäjän olla?
Pitikö mahdollisesti tarvittavan kestikievarin rahoituksen tulla välttämättä suvusta?
Kestikievarihan tiesi myös tuloja kyyditys ja muonitusmaksuina.
Miten Niininsalon valinta kestikievariksi käytännössä tapahtui? Pitäjänkokouksessa vai missä?
Riittikö valintaan kuitenkin tilan sijainti ja että oli hyvämainen mies?
Niinisalo
1673-1678 tilallinen Josef Påhlsson (k. n. 1678?) tai po Josef Josefsson?
1679-n 1704 tilallinen po Josef Josefsson (n 1660-1717?)
- Niinisalo kestikievariksi 1685
Isovihan aikana pahoin tuohoutunut ja autoitunut
1722 kruununtila. Matts Jöransson otti viljelyyn
Edellisten lisäksi on tiedossa, että Josef Påhlssonin
- isä oli siis Påhl, mikäli patronyymi on oikein
- äiti Margareta Staffansdotter, joka teki testamentin, joka sittemmin kumottiin. Kuinka vauras tämä Margareta oikein oli? Mikä oli kumotun testamentin sisältö?
Magdalenan testamentin sisältö löytyy tästä ketjusta Luodetlahden viestin 21.4. päivän linkistä.
Onhan se mahdollista, että Magdalenalla oli yhteyksiä pappis- tai sotilassukuihin tai sitten kievarisukuihin.
Raamatulliset nimetkin voivat olla heikko signaali.
Siitä tuli mieleen, että Magdalenan testamentin laatineen Jaakko Haustramniuksen äiti oli Elisabeth Påhlsdotter. Tämän toi esiin Markku Pihlajaniemi Eteläpohjalaisissa Juurissa 2/2003.
Tämä tieto on nyt myös Ylioppilasmatrikkelissa.
Tämänkään Paavalin alkuperä ei ole selvinnyt, vaikka nykytutkijoilla on ollut 15 vuotta aikaa löytää Paavalin sukujuuret.
Magdalena Staffansdotter ja Elisabeth Påhlsdotter lienevät olleet likimain samanikäisiä, joten Magdalena ei voinut olla Elisabethin äiti.
Nuori äitipuoli Magdalena olisi teoriassa voinut olla,mutta se ei oikein sovi tähän.
Niinpä ilmeisesti meillä on kahden eri Paavalin tausta kateissa.
"Magdalena testamenttasi kaiken omaisuutensa pojanpojilleen Bengt ja Erik Jakobinpojille."
Tästä ei suoraan käy ilmi kuinka suuri tuo "kaikki omaisuus" oli ja mikä oli sen sisältö; irtainta, kiinteistö(jä) jne.
Ilmeisesti kuitenkin jonkin suuruinen, kun kannatti nähdä vaivaa alkaa siitä käräjöimään.
Kiinnostavaa, ettei tuota Påhlia tai Josef Påhlssonia löydy tuollain SAY:tä selaamalla lähialueelta.
Kyseessä täytyy olla varakas perhe, koska pojan Josef Josefssonin päätyminen kestikievarin pitäjäksi vaatii sitä.
Myös takaajien saanti edellytti luotettavaa asemaa.
Sekä Påhl, että Josef olivat tuolloin melko harvinaisia nimiä. joten luulisi niiden havaitsemisen olevan helppoa.
Pitänee laajentaa halukenttää.
Täytyy hieman perua muutaman päivän takaista kannanottoani, ettei koko silloisen Ilmajoen alueelta löydy ketään sopivaa Paavoa Josefin isäksi.
Kantani perustui siihen, että ajattelin ainoan ajallisesti ja nimen suhteen sopivan suvun olevan niin tutkitun, ettei siellä voinut olla sopivaa Paavoa
Josef Påhlssonin isäksi, kun ei ole jo aiemmin ollu tunnettu.
Otan sen nyt kuitenkin esiin, vaikka ilmeisesti ei ole mitään tietoa, että Josefin tausta olisi Ilmajoen Peltoniemessä, jonka Benedictus jo mainitsi tässä keskustelussa aiemmin.
Peltoniemen suku oli pappis-, nimismies- ja kievarisuku ja oli alueen merkittävin suku.
Vuosina 1584-1624 Peltoniemen isäntä oli Jaakko Sarvelan kirjan, Jaakko Ilkan suku, mukaan Paavo Matinpoika Peltoniemi.
Paavo Matinpojalla mainitaan olleen neljä poikaa. Hannu oli Peltoniemen isäntä 1625-1649 ja hän oli myös nimismies, Jaakko Peldanus oli Ilmajoen kirkkoherra, Sakari Talvitien isäntä 1619-1652 ja Yrjänä Rinta-Nikkolan isäntä 1629-1654. Jaakko Peldanuksen syntymävuodeksi mainitaan 1597.
Että Josef Påhlsson voisi liittyä Peltoniemeen tarvittaisiin varmaankin joku nuoremman polven Paavo Peltoniemi, mutta mitään tietoa sellaisesta Paavosta ei varmaankaan ole, koska kysymys on auki.
Vaikka ei tämän keskustelun ytimeen kuulu, esitän vielä Jaakko Haustramniuksen äitiin Elisabeth Påhlsdotteriin liittyvän pohdinnan.
Kauhajoen historian mukaan Jaakko Haustramniuksen isä Sigfrid Henrici Albilacovius, Uskelensis oli ensimmäinen Kauhajoella toiminut saarnaaja vuodesta 1627. Sigfid Henrici oli syntynyt 1594, Jaakko Haustramnius n. 1642.
Kaikesta päätellen Elisabeth oli selvästi nuorempi kuin miehensä, koska Jaakko ei ollut lapsista nuorin. Voi siis hyvin olla, että Sigfrid Henrici on solminut avioliiton Elisabethin kanssa vasta Kauhajoelle muuttonsa jälkeen.
Välttämättä Sigfrid Henrici on ollut tekemisissä Peltoniemen ja Jaakko Peldanin kanssa.
Minulla ei ole vastauksia, vaan pari kysymystä.
Kysymys, jota kannattaa miettiä, on se, että oliko Elisabeth Påhlsdotter Peltoniemestä.
Jaakko Sarvela luettelee neljä Paavo Matinpoika Peltoniemen poikaa, mutta ei yhtäkään tytärtä. Kun monta poikaa on elänyt aikuiseksi, luulisi, että jokunen tytärkin on jatkanut sukua.
Jos Paavo Peltoniemen tyttäriä on jäänyt pimentoon, kannattanee pitää mieli valppaana, piileskeleekö jossakin joku peltoniemeläinen Paavo, joka voisi liittyä Magdaleenaan ja hänen poikaansa.
Minun Ilmajoki-tunetemus on heikkoa vaikka Ikaalisista olenkin syntyjään.
Täysin hakuammuntaa siis, mutta kukahan oli 18.6.1676 kuollut Påfwell Pijppainen?
Begraven vid Kuricka Cap
ja Peltoniemen kylän Sihtolla ollut Påhl Swarfare (sorvari) k 18.11.1708, s. noin 1641.
Kyrön käräjät 18.-20.2.1665 kuva 707 (SSHY) kohta 16.
Käräjillä astui esiin Simo Paavonpoika Ruokojärveltä ja tunnusti, että hän ja hänen sisarensa Gertrud ja Märta Paavontyttäret olivat saaneet perintöosansa
täysimääräisesti sekä isänsä että äitinsä puolelta sekä irtaimesta että kiinteästä omaisuudesta veljeltään Esko Paavonpoika Nokalta Tupurlan kylästä, Karkun pitäjästä.
Ja koska Simolla on pitkä matka tulla Karkun käräjille, kun
hän asuu Pohjanmaan rajalla, luvattiin hänelle, että hänen puheensa merkittäisiin muistiin ja annettaisiin hänen veljelleen Karkun käräjillä.
Mikä myös merkittiin käräjäpöytäkirjaan.
Liisa R.
Simon Paulsson Nekan on Iso-Iivari merkinnyt Kankaanpään Päivikkeelle.
http://users.utu.fi/isoi/talot/kankaanp.htm
Minun Ilmajoki-tunetemus on heikkoa vaikka Ikaalisista olenkin syntyjään.
Täysin hakuammuntaa siis, mutta kukahan oli 18.6.1676 kuollut Påfwell Pijppainen?
Begraven vid Kuricka Cap
Tämä Paavo ei ole tuttu ja tämä yksi ainoa merkintä ei anna mahdollisuutta
sijoittaa häntä mihinkään.
Mutta kun Magdaleena oli ainakin kahdesti naimisissa ja Paavo oli ilmeisesti aikaisempi puoliso, niin Josef Paavonpojan isä oli kuollut jo paljon ennen vuotta 1676.
Pitäisi löytää Paavo, joka on syntynyt todennäköisesti ennen vuotta 1610 ja kuollut viimeistään 1630-luvun alkupuolella.
Mouhijärven Tupurlan kylästäkään ei sopivaa Paavoa näyttäisi löytyvän eikä Magdaleenaa.
Magdalenan avioliitot ovat olleet niin varhain 1600-luvulla, että todennäköisesti
merkinnät hänestä puuttuvat veroluetteloista.
Voi olla, että ainoat johtolangat ovat saatavissa DNA-testeistä, joita voi periaatteessa tehdä hyvien hypoteesien perusteella, jos niihden testaaminen on mahdollista eli löytyy sopivat henkilöt.
Mutta jokin erityinen syy on ollut siihen, että Magdaleena kirjoitutti testamenttinsa Kauhajoella Jaakko Haustramniuksella.
Ei mahdollisen sukulaisuuden tarvinnut olla nimenomaan minkään Paavon välityksellä. Tässä tapauksessa itse asiassa todennäköisempää oli, että jos jokin sukukusuhde oli, se on voinut olla hänen oma sukulaisuutensa tai toisen pojan Jaakon isän kautta.
Benedictus
30.04.18, 11:43
Esitän tässä vain ajatelman, koska en tunne Peltoniemen sukua, joka jostain kumman syystä ei ole esi-sukujani.
Eli ei kannata hermostua vaikka ajatukseni olisikin väärä.
Magdalena Staffansdotter teetti testamenttinsa Jacob Haustramniuksella, jonka äiti oli Elisabeth Påhlsdotter, kuollut 1674 jälkeen.
Jacobus Sigfridi Haustramniuksen mainitaan syntyneen n. 1642.
Äitinsä olisi syntynyt noin 1620 paikkeilla tai aiemmin.
Josef Josefsson Niinisalo olisi voinut syntyä 1640-50 luvuilla.
Isä Josef Påhlsson ilmeisesti 1620-luvulla.
Onko mahdollsita, että Magdalena Staffansdotter olisi ollut aviossa 1. kerran Påhl Matsson Peltoniemen kanssa n. 1620 aikoihin.
Påhl Matsson Peltoniemen vaimo on saattanut kuolla aiemmin ja hän on nainut nuoren sängynlämmittäjän ja saanut tämän kanssa parikin lasta.
Tämä selittäisi sekä Albilacoviuksen vaimon Elisabeth Påhlsdotterin kuin Josef Påhlssonin syntyperän.
Olisivat Peltoniemen jälkeläisiä.
Kysymys onkin, milloin Påhl Peltoniemen vaimo on kuollut?
Ajalisesti ja sosiaalisesti sopisi aivan liiankin hyvin selittämään Josef Niinisalon kestikievarin perustamista.
Magdalena Staffansdotterin varallisuus olisi hyvinkin voinut tulla omasta ja 1. puolison perheen varoista, koska Josef Josefsson Niinisalon käräjävalitus hyväksyttiin eli juuri tuo isänperintö olisi ollut irtainta, joka oli isoäidin hallussa.
Esitän tässä vain ajatelman, koska en tunne Peltoniemen sukua, joka jostain kumman syystä ei ole esi-sukujani.
Eli ei kannata hermostua vaikka ajatukseni olisikin väärä.
Magdalena Staffansdotter teetti testamenttinsa Jacob Haustramniuksella, jonka äiti oli Elisabeth Påhlsdotter, kuollut 1674 jälkeen.
Jacobus Sigfridi Haustramniuksen mainitaan syntyneen n. 1642.
Äitinsä olisi syntynyt noin 1620 paikkeilla tai aiemmin.
Josef Josefsson Niinisalo olisi voinut syntyä 1640-50 luvuilla.
Isä Josef Påhlsson ilmeisesti 1620-luvulla.
Onko mahdollsita, että Magdalena Staffansdotter olisi ollut aviossa 1. kerran Påhl Matsson Peltoniemen kanssa n. 1620 aikoihin.
Påhl Matsson Peltoniemen vaimo on saattanut kuolla aiemmin ja hän on nainut nuoren sängynlämmittäjän ja saanut tämän kanssa parikin lasta.
Tämä selittäisi sekä Albilacoviuksen vaimon Elisabeth Påhlsdotterin kuin Josef Påhlssonin syntyperän.
Olisivat Peltoniemen jälkeläisiä.
Kysymys onkin, milloin Påhl Peltoniemen vaimo on kuollut?
Ajalisesti ja sosiaalisesti sopisi aivan liiankin hyvin selittämään Josef Niinisalon kestikievarin perustamista.
Magdalena Staffansdotterin varallisuus olisi hyvinkin voinut tulla omasta ja 1. puolison perheen varoista, koska Josef Josefsson Niinisalon käräjävalitus hyväksyttiin eli juuri tuo isänperintö olisi ollut irtainta, joka oli isoäidin hallussa.
Jatketaan nyt spekulointia.
Itse asiassa voi olla, että paremmin sopisikin se, että Magdaleena olisi ollut
Paavo Matinpoika Peltoniemen toinen vaimo kuin se, että pitäisi olettaa
kokonaan uusi poika Peltoniemeen, kun tällaisesta pojasta ei mitään muuten tiedetä.
Jaakko Sarvela ei mainitse mitään Paavo Matinpojan puolisosta tai puolisoista.
Mutta ajoituksista tiedetään ainakin seuraavaa.
Jaakko Sarvelan mukaan Paavo Matinpoika oli Peltonimen isäntänä
vuosina 1584-1624. Paavo oli myös nimismies.
Paavo Matinpoikaa ei mainita v. 1627 ruodutusluettelossa, joten lienee kuollut ennen sitä.
Vuoden 1627 ruodutusluettelosta saa Paavon kolmen pojan ikätiedot ja neljännen eli Jaakko Peldanin syntymävuosi on Kauhajoen historiasta (Liisa Ruismäki).
Hannu, Peltoniemen seuraava isäntä, s. 1587,
Sakari Talvitien isäntä, s. 1589
Yrjö, Rinta-Nikkolan isäntä, s. 1595
Jaakko Peldan, s. 1597. Ilmajoella kappalaisena 1622-1632 ja kirkkoherrana sen jälkeen vuoteen 1652.
Sitten Elisabeth Påhlsdotter.
Hänen miehensä Sigfrid Albilacovius syntyi n. 1594. Sigfrid oli Kauhajoella saarnaajana noin vuodesta 1627.
Jaakko Haustramnius syntyi n. 1642 ja hänen sisarensa Elisabeth Sigfridsdotter hautausmerkinnän mukaan n. tammikuussa 1646.
Tämä Elisabeth on kuollut Kurikassa 19.12.1733 ja ikänä on 87 vuotta 11 kk.
Hautausmerkinnässä on Ingeborg Haustramnias (moder, ilmeisesti).
Elisabeth oli Kurikassa, koska hänen tyttärensä Ingeborg Henrikintytär o.s. Backman oli Matti Jaakonpoika Iso-Kurikan (myöhemmin Kylmäjyrä) puoliso.
Ingeborg Henrikintytär o.s. Backman oli syntynyt Kristiinankaupungissa maaliskuussa 1679, kuoli Kurikassa 16.9.1761.
Salomon Hanneliuksen pitämä muistopuhe Ingeborgin hautajaisissa on säilynyt ja sisältyy Tapio Piirron toimittamaan kokoelmaan, muistopuhe n:o 38.
Muistopuheesta lyhyt lainaus: "…, Hänen Muorins Cunniasukuinen Elisabeth Sifferin Tytär Haustramnia Papillisesta sugusta ja juuresta."
Sana kunniasukuinen viitannee Sigfrid Albiacoviuksen sukutaustaan.
Tämä Elisabeth Påhlsdotterin tyttären tyttären emännyys Kurikan Iso-Kurikassa on mielenkiintoinen juttu ja on ihmetyttänyt, miten tämä Ingeborg nyt joutui Iso-Kurikkaan.
Mielenkiintoiseksi sen tekee se, että Matti Jaakonpoika Iso-Kurikan isän (Jaakko Tanelinpoika) isän (Taneli Tuomaanpoika) äiti oli Dordi Paavontytär, jonka sukutaustaa myöskään kukaan ei tietääkseni ole esittänyt julkisuudessa.
Taas Paavontytär paikkakunnan yhdessä mahtitalossa.
Dordin mies Tuomas Juhonpoika Iso-Kurikka oli syntynyt 1587 (40 v. 1627).
Dordi ehkä n. 1590.
Elisabeth Pålsdotter on lastensa syntymävuosista päätellen voinut syntyä jo siinä 1605-1610, mutta silti voisi olla saman äidin lapsia kuin edellä mainitut tunnetut pojat.
Elisabeth oli selvästi nuorempi kuin miehensä Sigfrid Albilacovius.
Sigfridillä on voinut olla vaimo jo ennen Elisabethia, joka selittäisi, että lapsia
tunnetaan vasta 1640-luvulta. Ehkä ensimmäinen avioliitto oli lapseton, tai lapset eivät eläneet aikuisiksi.
Mikäs sen normaalimpaa kuin, että Sigfrid Albilacovius olisi avioitunut Ilmajoen kappalaisen/kirkkoherran sisaren/sisarpuolen kanssa. Kaiken lisäksi Sigfrid Albilacovius ja Jaakko Peldan olivat melko samanikäisiä.
Olen jo ennen tätä epäilyä Elisabethin peltoniemeläisyydestä arvellut, että Iso-Kurikan emäntä Dordi Paavontytär oli Peltoniemestä, mutta suoria todisteita ei vain ole ilmennyt.
Tästä syystä aloitteestani saatiin kuitenkin Dordiin johtavan äitilinjan mtDNA-testitulos viime kesänä.
Ilmeni tuloksen tultua, että k.o. äitilinjasta oli jo testitulos, mutta siinä toisessa
äitilinjaa ei oltu rippikirjojen virheiden takia saatu selvitetyksi riittävän pitkälle.
Olen myös yrittänyt selvittää löytyisikö Elisabeth Påhlsdotteriin johtavaa äitilinjaa, mutta saattaa olla, että sellaista ei löydy.
Ja jos Benedictus olisi oikeassa, että Elisabeth olisi Magdalenan tytär, ei
k.o. testi edes kertoisi suhteesta Dordi Paavontyttäreen mitään.
Todennäköisempänä pitäisin kuitenkin, että vain Josef Påhlsson sopisi hyvin
Paavo Matinpojan ja Magdalenan lapseksi.
Josef nimensäkin puolesta, raamatun mallin mukaan, vanhan miehen mahdollisesti viimeiseksi jääväksi lapseksi. Ehkä Benjaminia ei syntynyt.
Jos Magdalena oli syntynyt ihan vuosisadan vaihteessa(1600), olisi Benedictuksen hypoteesikin mahdollinen ja myös Elisabeth Påhlsdotter olisi voinut olla Magdaleenan lapsi.
Peltoniemen miehiin nykypolvista johtavaa isälinjaa ei tiettävästi tunneta.
Mutta löytyisiköhän Niinisalon Josefeihin isälinja, että olisi mahdollista testata Y-DNA.
Yhtä lailla mielenkiintoinen olisi Elisabeth Påhlsdotteriin johtava äitilinjan
testitulos, vaikka alustavasti näyttää aika epätodennäköiseltä, että sellaista äitilinjaa löytyisi.
Aika paljon on palapeliin sopivia paloja, mutta ei riittävästi varmojen johtopäätösten tekoon. Ilmeisesti mitään tähän liittyvää ei käräjäpöytäkirjoista ole löydetty. Perintöasia olisi voinut olla käsittelyssä joskus jo 1620-luvun puolenvälin jälkeen. Kihlakunnanoikeuksien pöytäkirjoja näyttää olevan Digiarkistossa Ilmajoelta vuodesta 1627 lähtien, mutta jos on ollut käsittelyssä aiemmin, niin ehkä ei ainakaan netistä löydy.
Benedictus
01.05.18, 10:41
Tämä Peltoniemi hypoteesi tarkoittaisi myös, että Magdalena Staffansdotter olisi jäänyt leskeksi 1624.
Leski sai tuolloin itselleen leskensängyn, omat myötäjäisensä ja huomenlahjansa, koska oli kyse mahtitalosta ilmeisesti myös muuta varallisuutta.
Tälläisellä leskellä oli suuri arvo aviomarkkinoilla, joten uudeksi puolisoksi oli pyrkijöitä joista valita.
Kuka ja mistä olisi sitten ollut tämä Jaakon isä?
Jaacon pojat alkoivat uudistilallisiksi Honkajoelle, joten heillä oli jotain suhteita Ikaalisen kirkkoherraan, joka tuon Hongon torpan antoi sinne perustaa.
Abraham Ikalensiksen isä oli Abraham Jacobsson.
Olisiko hänen isänsä Jacob jossain sukusuhteessa tuohon Magdalenan poika Jacobin?
Jatkan spekulointia Magdalenan isän tai oikeastaan sen suhteen, voisiko Ilmajoen alueelta löytyä sopivaa perhettä, johon hän olisi syntynyt.
Vuoden 1627 ruodutusluettelossa Ilmajoen alueelta, johon kuuluivat myös Alavus, Jalasjärvi, Kauhajoki, Kurikka ja Seinäjoki, on mainittu noin 300 miestä.
Staffan on kohtalaisen harvinainen nimi.
Etunimenä se ei ole yhdelläkään, mutta patronyyminä seuraavilla miehillä.
Talonnimet Tapio Piirron lisäyksinä (EP)Juuret 2/2002.
Simon Staffansson Nirva Kauhajoki, s. 1575
Jöns Staffansson Kanto Jalasjärvi, s. 1582
Henrich Staffansson Lohikoski Kurikka Mieto, s. 1587
Påll Staffansson Kohtala Kurikka, s. 1602
Brosius Staffansson, veli (Kohtala) Kurikka, s. 1605
Grels Staffansson Hirvelä Kurikka Nenättömä, s.1600
Brosius Staffansson Karjala Ilmajoki Jouppila, s. 1571
Bertill Staffansson Luhtasela Ilmajoki Röyskölä s. 1590
Tämä viimeksi mainittu
Bertill Staffansson oli Jaakko Sarvelan Ilmajoen talonhaltijaluettelon mukaan
Peltoniemenkylän Pirilän isäntänä 1624 ja 1629-1660.
Sarvela kertoo Pirilän isännistä myös tämän:
Maunu Matinpoika (otaksuttu olleen Peltoniemestä) "1598"
(oli isäntänä ilmeisesti 1596, jolloin hänet tapettiin, mutta merkittiin veroluetteloihin ainoan kerran vasta 1598).
Mitään tietoa ei minulla ole siitä, kuka Staffan ja mistä oli
Bertill Staffanssonin isä. Mutta ainakin Bertill on elänyt Peltoniemen
tuntumassa. Hänen vaimonsa nimestä ei ole tietoa.
Magdaleena sopisi Bertilin sisareksi, tosin myös muutaman muun edellämaintun Tapaninpojan sisareksi.
Jaakko Haustramniuksen tiedoissa Ylioppilasmatrikkelissa, myös Kauhajoen historiassa, on kerrottu katkerista riidoista Jaakko Haustramniuksen ja Kauhajoen Knuuttilan väen välillä.
Näyttää siltä, että Knuuttilan isäntä Matti Niilonpoika ja hänen lankonsa Pentti Tuomaanpoika ovat saaneet kuolemantuomiot vääristä syytöksistä Jaakkoa kohtaan. Niitä tuomioita ei kuitenkaan toteutettu.
Matti Niilonpoika Knuuttilan puoliso oli Malin Tuomaantytär Iso-Kurikasta ja Pentti Tuomaanpoika oli siis Malinin veli. Malinin ja Pentin äiti oli
Dordi Paavontytär.
Olisi mielenkiintoista tietää, mikä näitten riitojen perimmäinen syy oli.
Minulta se on jäänyt ymmärtämättä.
Jos Jaakko Haustramniuksen äiti oli Peltoniemestä ja jos myös Dordi oli sieltä, niin Malin ja Pentti olivat Jaakon serkkuja.
Tulkinnat riitojen mahdollisista syistä ovat niin moninaiset, että mitään varsinaista todistetta suuntaan tai toiseen ei näistä voine saada.
Sukulaisten välisissä riidoissa tunteet voivat kuumeta pahastikin, joten riidoista
ei ole todisteeksi siitäkään, että eivät olleet sukulaisia.
Tulkoon mainituksi, että Elisabeth Påhlsdotterin naislinjaisia jälkeläisiä on kyllä olemassa tänä päivänäkin.
Tämä tiedoksi siksi, että ei kenenkään tarvitse heitä erityisesti etsiä.
Että sikäli vaikka mtDNA-testi olisi mahdollinen.
Toinen juttu on sitten, onko sukututkimusta harrastamattomilla mitään haluja
tehdä niitä testejä, kun kaikenlaisia uhkakuvia päivittäin esitellään.
Benedictus
01.05.18, 21:02
Tien varren kievareita
1500 - 1700 Vaasa
Ojaniemi 1500-l. Vähäkyrö
Ikola 1650 Isokyrö
Holkkola 1640 Ylistaro
Peltoniemi 1500-l. Ilmajoki
Kylmäjyrä 1650 Kurikka
Knuuttila 1644 Kauhajoki
Nummijärvi 1680 Kauhajoki
Skanssi 1640 Karvia
Niinisalo 1670-l. K:pää
Soini 1656 Jämijärvi
Vehuvarpe 1700-l. alku Ika.
Luukas n. 1635 IkaalinenHollo Hämeenkyrö
Laitila 1500-l. Hämeenkyrö
Talvitien varressa:
Jokipii 1612 Jalasjärvi
Kuivasjärvi 1690-l. Parkano
Laatu n. 1623 Parkano
Kiiala Ikaalinen
Yllä oleva lainaus kertoo tuon aikaiset kievarit.
Kiinnostavaa, että myös tuo Kauhajoen Knuutila on siellä.
Honkajoen veljekset olivat Erik ja Bengt Jacobssonit.
Erik oli aika yleinen nimi, mutta Bengtit harvinaisempia. Olisiko Magdalena Staffansdotterin 2. puoliso Erik tai Bengt nimeltään eli Jacob olisi Jacob Eriksson tai Jacob Bengtsson.
Eräs seikka on huomattava, Ikaalisten khr Abraham Jacobin vaimo oli Anna Henriksdotter.
Onko Anna Henriksdotter Hämeenkyrön khr Abrahamus Henricin 2. vaimon Brita Eriksdotterin 1. avion tytär tuntemattoman Henrikin kanssa.Ajallisesti toimisi hyvinkin.
Eräs mahdollinen puliso voisi olla alla.
Peldonius, Jacobus Pauli (K 1628 jälkeen)
Jakob Påhlsson
Isonkyrön (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5018) kappalainen 1620-luvulla vuoteen 1628 asti (Strandberg).
Tiedetäänkö hänestä mitään muuta?
Tien varren kievareita
1500 - 1700 Vaasa
Ojaniemi 1500-l. Vähäkyrö
Ikola 1650 Isokyrö
Holkkola 1640 Ylistaro
Peltoniemi 1500-l. Ilmajoki
Kylmäjyrä 1650 Kurikka
Knuuttila 1644 Kauhajoki
Nummijärvi 1680 Kauhajoki
Skanssi 1640 Karvia
Niinisalo 1670-l. K:pää
Soini 1656 Jämijärvi
Vehuvarpe 1700-l. alku Ika.
Luukas n. 1635 IkaalinenHollo Hämeenkyrö
Laitila 1500-l. Hämeenkyrö
Talvitien varressa:
Jokipii 1612 Jalasjärvi
Kuivasjärvi 1690-l. Parkano
Laatu n. 1623 Parkano
Kiiala Ikaalinen
Yllä oleva lainaus kertoo tuon aikaiset kievarit.
Kiinnostavaa, että myös tuo Kauhajoen Knuutila on siellä.
Honkajoen veljekset olivat Erik ja Bengt Jacobssonit.
Erik oli aika yleinen nimi, mutta Bengtit harvinaisempia. Olisiko Magdalena Staffansdotterin 2. puoliso Erik tai Bengt nimeltään eli Jacob olisi Jacob Eriksson tai Jacob Bengtsson.
Eräs seikka on huomattava, Ikaalisten khr Abraham Jacobin vaimo oli Anna Henriksdotter.
Onko Anna Henriksdotter Hämeenkyrön khr Abrahamus Henricin 2. vaimon Brita Eriksdotterin 1. avion tytär tuntemattoman Henrikin kanssa.Ajallisesti toimisi hyvinkin.
Eräs mahdollinen puliso voisi olla alla.
Peldonius, Jacobus Pauli (K 1628 jälkeen)
Jakob Påhlsson
Isonkyrön (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5018) kappalainen 1620-luvulla vuoteen 1628 asti (Strandberg).
Tiedetäänkö hänestä mitään muuta?
EIköhän tuo Isonkyrön kappalaiseksi mainittu ole sama mies kuin Ilmajoen kappalaisena 1622-1632 ja kirkkoherrana 1632-1652 mainittu
Jacob Peldan eli Jacobus Pauli Peldanus.
Jos nimen kirjoitustavassa on yhden kirjaimen ero, niin tuskin oli eri mies.
Sitäpaitsi eivät nämä paimenmuistiotkaan taida täysin virheettömiä olla.
Tai sitten Ilmajoen kappalainen on ollut sijaisena tai väliaikaisena Isosakyrössä.
Näillä tiedoilla en usko, että oli kaksi näin samannimistä eri miestä.
Benedictus
02.05.18, 08:21
KariKK lienee oikeassa Peldanuksesta.
Hän on aiemmin toisessa ketjussa kommentoinut toista Peldanus-pappia, joka liittynee Kauhajoen Knuutilaan.
Johannes Canuti Peldanista on Liisa Ruismäen Kauhajoen historiassa seuraavanlaisia tietoja:
Sivulla 106: "Gabriel Peldan kertoo, että Jacobus Pauli Peldanuksen jälkeen Ilmajoen kappalaisena oli Johannes Canuti, jonka sanotaan olleen Kauhajoen Knuuttilasta ja asuneen Orhaiselan taloa Kurikassa."
En nyt kopioi tähän kaikkea sitä, mitä Kauhajoen historiassa on sanottu, mutta
perimätieto arvioidaan luotettavaksi. On esitetty myös arvelu, että hänen äitinsä olisi ollut Ilmajoen Peltoniemestä, mutta siitäkään ei ilmeisesti sitovaa tietoa ole, koska Matti Lehtiö on esittänyt Eteläpohjalaisissa Juurissa 3/2010 s. 50 tiedon, jonka mukaan Knuutti Knuuttilan pojan Nikun äiti oli Isonkyrön Mottisen sukua.
Jos Johannes Canuti oli Knuutti Knuutinpoika Knuuttilan poika ja äiti Peltoniemestä, täytyi Niku Knuutinpoika Knuuttilan olla Johannes Canutin velipuoli ja heidän isänsä täytyi olla ollut kahdessa aviossa. Voihan se olla mahdollista, mutta toistaiseksi ei kai sellaista tietoa ole.
Siten yhteys Peltoniemeen perustuu nimeen Peldan, mutta varmaa selitystä sukuyhteyden laadusta ei ole esitetty.
...........
Jaakko Haustramniuksen tiedoissa Ylioppilasmatrikkelissa, myös Kauhajoen historiassa, on kerrottu katkerista riidoista Jaakko Haustramniuksen ja Kauhajoen Knuuttilan väen välillä.
Näyttää siltä, että Knuuttilan isäntä Matti Niilonpoika ja hänen lankonsa Pentti Tuomaanpoika ovat saaneet kuolemantuomiot vääristä syytöksistä Jaakkoa kohtaan. Niitä tuomioita ei kuitenkaan toteutettu.
Matti Niilonpoika Knuuttilan puoliso oli Malin Tuomaantytär Iso-Kurikasta ja Pentti Tuomaanpoika oli siis Malinin veli. Malinin ja Pentin äiti oli
Dordi Paavontytär.
Olisi mielenkiintoista tietää, mikä näitten riitojen perimmäinen syy oli.
Minulta se on jäänyt ymmärtämättä.
Jos Jaakko Haustramniuksen äiti oli Peltoniemestä ja jos myös Dordi oli sieltä, niin Malin ja Pentti olivat Jaakon serkkuja.
Johannes Canuti (mainitaan 1632–1645)
Johan Knutsson
Ilmajoen (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5016) kappalainen, mainitaan 1632 ja 1633; Saarijärven kirkkoherra Viipurin hiippakunnassa, sai virkaanvahvistuskirjeen 22.4.1639, oli virassa vielä 1645.
Benedictus
03.05.18, 07:44
Sikalassa mainitaan Erik Olofsson ja sitten tila annetaan Olof Staffanssonille, jolla poika Erik Olofsson.
Voiko kyseessä olla sama Erik Olofsson, koska isä Olof olisi silloin melkolailla vanha.
Benedictus
04.05.18, 21:54
Kuka sopisi Magdalena Staffansdotterin 2. puolisoksi ja poikien Erik ja Bengt Jacobssonien isoisäksi?
Lainaus sukujutut:
Vappulakirjoittaa: "Vuonna 1671 kirkkoherra antoi torpan veroa vastaan Jaakko Tuomaanpoika Hongolle
Takausmiehet:
Tuure Juhonpoika Kurkelasta
Yrjö Tuomaanpoika Vatulasta
Sipi Hintu Jämijärveltä
Vappulan mukaan täälle ei kuitenkaan löydy lähteistä vahvistusta."
Jokihongossa näkyvä Johan on luultavasti kirjoitusvirhe, pitää lukea Jöran, joka on Jaakon vanhin poika. Jaakko taas oli ehkä sairaalloinen, eikä maksanut henkiveroa (paitsi v. 1677, mutta 1678 oli Jaakko-poika.)
Lapsia
# Yrjö Jaakonpoika, s. n. 1650, Jöran-renki pappilassa 1668 torppari 1673-1683, pso 1672 Petronella
[Jaakko, mainitaan 1676, poika 1677 Brita Jaakon vaimo mainitaan 1686, 1687 , Tämä tarkoittaa varmaan itse Jaakko Tuomaanpoikaa vaikka sanotaankin kerran pojaksi]
# Erkki Jaakonpoika (1654-1746)Isäntä 1684-1721, s. n. 1655, k. 22.3.1746 92 v.Pso (maintaan 1687) Kreetta Franssint (Frantti?), joka k. 28.10.1736 74v.Ilmajoen haudattujen mukaan.
# Pentti Jaakonpoika (1660-1742) pso Malin Yrjöntytär (Kamppikoski?) >> Kamppikoskeen (vävyksi? ja isännäksi) Malin s. 1665, k. 4.4.1735) HUOM: Kauhajoen kastetuissa 1695 Bengt Jacobson Honko.
# Anna Jaakontytär, s. rk:1686, k. 4.11.1753 Pihlavaniemssä) 1. pso 12.12.1706 sot Mikko Heikinpoika Jokipaastosta, 2. pso 23.7.1731 Yrjö Mikonpoika Pihlavaniemi
# Lilla (petronella?) Jaakontytär, s. n. 1668 , mainitaan 1684, sisarena 1687
# Johanna Jaakontytär, s. n. 1672, mainitaan 1688-1694-? vielä mainitaan 1710.
-------------------------
Aiemmin on pidetty selviönä, että Honkajoen Hongon-suvun 1. isä Jacob Thomasson olisi ollut Kankaanpään Hongolta.
Tämä ei sovi, koska Hongon isäntä Thomaksella on vaimo Sofia.
Tietojen mukaan torppa annettiin Jacob Thomassonille, joka sopii nimeä myöten Erik ja Bengt Jacobsson Hongon isäksi.
Jacobin isä ja siis Malin Staffansdotterin 2. puoliso olisi siis ollut joku Thomas.
Kuka olisi ollut tuohon aikaan 1671 sopiva ja lähellä kirkkoherraa oleva henkilö?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21879
Olisiko tässä parempi vaihtoehto Jacob Thomassonin isäksi?
Kolkon talosta lähti useampiakin pappismiehiä.
Kolkon isäntä Thomas mainitaan isäntänä vuoteen 1634, vaimoaan ei mainita.
Ajalliseti olisi siis mahdollista, että Magdalena Staffansdotter nai 2. aviossa myös leski Thomas Kolkon, josta aviosta syntyi poika Jacob Thomasson.
Ikaalisten khr Abraham Jacobin sukua ei tunneta, tulee vain mieleen, voisiko olla tuntemattoman Jacob Kolkon poika?
Kuka sopisi Magdalena Staffansdotterin 2. puolisoksi ja poikien Erik ja Bengt Jacobssonien isoisäksi?
# Erkki Jaakonpoika (1654-1746)Isäntä 1684-1721, s. n. 1655, k. 22.3.1746 92 v.Pso (maintaan 1687) Kreetta Franssint (Frantti?), joka k. 28.10.1736 74v.Ilmajoen haudattujen mukaan.
# Pentti Jaakonpoika (1660-1742) pso Malin Yrjöntytär (Kamppikoski?) >> Kamppikoskeen (vävyksi? ja isännäksi) Malin s. 1665, k. 4.4.1735) HUOM: Kauhajoen kastetuissa 1695 Bengt Jacobson Honko.
Tietojen mukaan torppa annettiin Jacob Thomassonille, joka sopii nimeä myöten Erik ja Bengt Jacobsson Hongon isäksi.
Jacobin isä ja siis Malin Staffansdotterin 2. puoliso olisi siis ollut joku Thomas.
Kuka olisi ollut tuohon aikaan 1671 sopiva ja lähellä kirkkoherraa oleva henkilö?
Kommentoin tässä lähinnä vain Erkki Jaakonpojan vaimon tietoja ja
samaten Pentti Jaakonpojan vaimon tietoja.
Frantista en löydä mainintaa Margareta Fransintyttärestä. En myöskään Ilmajoen haudatuista vuodelta 1736 enkä muiltakaan vuosilta.
Tosin katsoin vain HisKi:sta. En myöskään muista seurakunnista hänen hautaustaan.
Ainoat merkinnät Margareta Fransintyttärestä löytyvät Kurikan Tassin sivulta SAY:ssa vuosilta 1675-1676 täältä:
http://digi.narc.fi/digi.view.ka?kuid=65921 .
Voisi kai juuri ja juuri olla syntynyt 1662.
Jos Erkki Jaakonpojan puoliso oli Margareta Fransintytär, niin ehkä hän on tässä.
Mutta mitenkähän tämä yhdistyy Franttiin?
Voi olla, mutta ei vielä ole auennut.
Sitten Pentti Jaakonpojan puoliso Malin Yrjöntytär, jolle tulee hautausmerkinnän iästä syntymävuodeksi 1665.
Sopii huonosti Pentti Jaakonpoikaa Kamppikoskessa edeltävän isännän Yrjö Matinpojan tyttäreksi. Ja varmasti ei ole Yrjö Matinpojan Honkajoella olleen vaimon tytär.
Yrjö Matinpoika on nimittäin kotoisin Kauhajoelta Kosken talosta, entinen Yrjänäisen vävy vuosilta n. 1680-1697.
Honkajoella näkyvä vaimo oli Kerttu Niilontytär omaa sukua Frantti, syntynyt
tai kastettu 17.2.1678 Kauhajoella Ilmajoen kastettujen luettelon mukaan.
Kertun vanhemmat olivat Niilo Klemetipoika ja äiti Maria Fransintytär
Nummijärjeltä Frantista.
Yrjö Matinpojan tarkkaa ikää en tiedä, mutta hänen ilmeisesti vanhin veljensä oli Tuomas Matinpoika, syntynyt n. 1641, k. 1717 Kauhajoella, ikä 76 vuotta.
Lisäksi Tuomaan ja Yrjön välissä olivat ainakin veljet Mikko, Arvi ja Kreko.
Siten Yrjö Matinpoika Koskella ei oikein millään ehdi olla v. 1665 syntynyttä tytärtä.
Yrjö Matinpoika näkyy Koskessa täällä:
http://digi.narc.fi/digi.view.ka?kuid=65869 .
Yrjänäisessä sitten vävynä 1680 täällä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=65872 .
Vaimo Susanna Davidintytär on kuollut 1697.
Sitten Yrjö Matinpoika näkyy Nummijärven Frantissa lankona ainakin
kerran 1702, lisähuomautuksella: i Tavastland.
Oli siis Hämeessä Honkajoella eli Ikaalisissa
ainakin viranomaisten mielestä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=70599.
Mistä sitten tiedetään, että tämä Kamppikosken Yrjö Matinpoika oli esittämäni henkilö. Tulos on, myönnän sen, päättelytulos, koska suoraa mainintaa
siirtymiseen Yrjänäisestä Nummijärvelle en muista nähneeni. Se puuttuu, siksi, että Yrjön ja Kertun vihkiminen on ilmeisesti tapahtunut Kauhajoella ennen vuoden 1700 alkua, joten vihkimerkintää ei ole säilynyt.
Kauhajoen kastetuissa on 9.5.1701 tytär Liisan kastemerkintä ja vanhemmat: Campikåski: Jöran Mattsson ja Gertro.
Myöhemmin 1732/1736-1740 Kerttu Niilontytär ja tytär Liisa Yrjöntytär löytyvät Kauhajoen rippikirjoista Juonen asukkaina.
Liisa Yrjöntyttärellä ei ole syntymäaikaa, mutta hautausmerkinnästä löytyy summittainen ikä. Liisa kuoli n. 40-vuotiaana 12.2.1740.
Kerttu Niilontyttärellä rippikirjoissa on syntymäaikana 2.1677.
Juonen omistajana on ollut ennen rippikirjojen alkua Valpuri Yrjöntytär, joka kuoli hautausmerkinnän mukaan 48-vuotiaana 28.8.1726.
Olen arvellut, että syy siihen, että Kerttu Niilontytär oli leskenä Juonessa,
oli se, että Valpuri Yrjöntytär oli syntynyt Yrjänäisessä Yrjö Matinpojan ja Susanna Davidintyttären tyttärenä ja Kerttu Niilontytär oli siis Valpuri Yrjöntyttären äitipuoli ja Liisa Yrjöntytär ja Valpuri Yrjöntytär olivat sisarpuolia.
Ilmajoen kastetuissa on kauhajokelaisen Yrjö Matinpojan tyttären Valpurin kastemerkintä vuonna 1682, joten Valpuri Yrjöntyttären kuolinikä on hieman pielessä, mutta se ei muuta kokonaisuutta, iät ovat melko systemaattisesti vähän väärin.
Tarkemmin olen Valpuri Yrjöntyttären (, joka ei siis rippikirjoissa näy) perheestä kirjoittanut
Suupohjan sukututkijoitten Jäsenlehdessä n:o 48 kesäkuu 2017.
Siis en pidä mahdollisena, että Pentti Jaakonpoika oli Yrjö Matinpojan vävy.
Kai Pentti on tullut taloon jonkinlaisela kaupalla, mutta epäilemättä Pentti ja Yrjö Matinpoika ovat tunteneet toisensa hyvinkin jo tätä ennen.
Pentin ilmeisesti vanhin lapsi on kastettu Ikaalisissa 6.1.1687 ja mahdollisesti nuorin eli Liisa Kauhajoella 22.9.1707. Siten Malinin syntymävuosi 1665 voi olla melko oikea
Pentinkin lapsista viisi on kastettu Kauhajoella. Kummeistakaan ei oikein voi keksiä erityisiä sukuyhteyksiä. Kummeja on Kauhajoelta taloista matkan varrelta Honkajoelta Kauhajoen kirkolle.
Ja ainakin kaksi kummiparia Karviasta.
Ehkä syy kasteisiin Kauhajoella voisi olla vaikka se, jospa sielä sattui olemaan hyvä ja luotettu lapsenpäästäjä ja äiti meni siksi synnyttämään Kauhajoelle?
Benedictus
05.05.18, 06:39
Kuinka varma tieto tuo on, että khr Abraham Ikalensis antoi torpan oikeudet Honkajoen Hongoon, Jacob Thomassonille?
Onko Ikaalisiten khr Abraham Jacobin sukuperästä pientäkään viitettä?
Lainaus Luodetlahti:
http://www.messon.fi/pappeja.htm
Oliisko mahdollista saada noita Erik ja Bengt Jacobssonin lasten kummien nimiä ja taloja esille?
Yleensä kummit olivat lähipiiriä, joten jotkut ovat sukua, osa verkostoa.
Miisamaija
05.05.18, 07:45
Tämä tieto löytyi.
"Kaukaisin pappilan vanhoista omistuksista, jotka olivat kuuluneet aikoinaan Taron talolle, oli osuus Hienmaan laajasta erämaasta Honkajoella. Kirkkoherra Abraham Jaakonpoika asetti tänne muiden osakkaiden kanssa sovittuaan vuonna 1652 torpparin, joka pystytti torppansa Kodesjoensuun tienoille. Torppa kuitenkin autioitui, mutta kirkkoherra Abraham Ikalensis perusti torpan uudelleen vuonna 1671 nykyisen Honkajoen keskustan tienoille. Tästä pappilan omistamasta torpasta alkoi Honkajoen kiinteä asutus. 30 s.179.
10. Ikaalisten entisen emäpitäjän historia II 1641-1721 Jorma Vappula 2. osa (2)
Ikaalisten seurakunta s. 173 >
http://digi.kirjastot.fi/files/original/9dee7446426fc63bc7f81ddb59aa6d43.pdf
1. Ikaalisten kirkkopitäjän alkuvaiheet 2. osa (1) s.9 >
http://digi.kirjastot.fi/files/original/211bd0d508c229cef0c841d04a66e526.pdf
Hei
Onko Ikaalisiten khr Abraham Jacobin sukuperästä pientäkään viitettä?Abraham Jacobi oli Vesilahden kirkkoherra Jacobus Matthian poika jonka veljiä olivat Vesilahden Kostialan Kipparin isäntä Jöran Jacobsson, Viialan alilaamanni Henric Jacobsson, Vesilahden kappalainen Christiernus Jacobi ja sisaria Dorde Jacobsdotter sekä Lilius suvun kantaäiti Sophia Jacobsdotter. Viitteitä löytyy ylioppilasmatrikkelistä mm pojan Abrahamin kohdalta.
Kirkkoherra Abraham Jacobin äiti lienee Jacobus Matthian 1. nimeltä tuntematon puoliso 2. oli nimeltään Maisa.
Kirkkoherran sukua on aiemmin käsitelty tällä Forumilla eri ketjuissa.
Kuinka varma tieto tuo on, että khr Abraham Ikalensis antoi torpan oikeudet Honkajoen Hongoon, Jacob Thomassonille?
Onko Ikaalisiten khr Abraham Jacobin sukuperästä pientäkään viitettä?
Lainaus Luodetlahti:
http://www.messon.fi/pappeja.htm
Oliisko mahdollista saada noita Erik ja Bengt Jacobssonin lasten kummien nimiä ja taloja esille?
Yleensä kummit olivat lähipiiriä, joten jotkut ovat sukua, osa verkostoa.
Tässä tietoa Kauhajoen kastettujen luettelosta 1691-1736, SSHY:n sivuilta.
Seuraavassa on annettu e.m. luettelon kuvan numero.
Olen katsellut eilen vain SSHY:n sivuilta, joissa osa nimistä näkyy epäselvästi.
En myöskään ole perusteellisesti yrittänyt tehdä tunnistuksia.
Pentti Jaakonpojan lapsia ja heidän kummejaan:
Margetha, kastettu 6.1.1687 Ikaalinen. (Tarkistamatta onko kummeja mainittu)
Brita, kaste 1693 D.6.p.Trin., SSHY, kuva 175.
Kummit: Eric Jacobsson ja vaimo, ilmeisetikin veli vaimonsa kanssa.
Sipi Matinpoika ja vaimo. En ole varma tunnistuksesta, mutta voisi ehkä olla
Kauhajoen Hyypän Teevahaisesta. Tosin SAY:ssa mainittu siellä viimeksi 1691.
Elisabet, kaste 1695 D12.p.Trin., kuva 179.
Kummit: Tuomas Tuomaanpoika, ehkä Karvian Kantista?
Erkki jaakonpoika ja vaimo, ilmeisesti veli taas.
Erich, s. 9.4.1705, kuva 198.(numero epävarma, tarkistan myöhemmin)
Kummit: Yrjö Matinpoika ja vaimo. Epävarmaa, kun ei vaimon nimeä.
On ollut käsitys, että Pentin edeltäjä Kampikoskessa olisi kuollut jo n. 1702, koska merkintöjä hänestä ei ole osunut silmiin.
Tuomas Niilonpoika (?), patronyymi heikosti luettavissa, voisi olla Nummijärven Frantista. Antti Sipinpoika, mahdollisesti sama, joka myöhemmin oli Kauhajärven isäntänä 1720-luvulla.
Lijsa, kastettu 22.9.1707, kuva 202.
Erich Grelsson ja vaimo, ehkä Karviasta?
Jören Nilsson ja vaimo, luultavasti sama, joka oli Nummikoskella uudisraivaajana 1689-1698, sitten Karvian Hormaluomalla.
Lähetän Erkki Jaakonpojan lasten kummeista vastaavan listan vähän myöhemmin muutaman tarkistuksen jälkeen.
Jatkoa Jaakonpoikien lasten kummeihin ja
lisäksi vielä yksi lisäys Honkajoelle tulleisiin franttilaisiin vaimoihin.
Pentti Jaakonpojan lapsen Erkin kummeista unohtuivat Antti Sipinpojan vaimo ja piika Brita Johansdotter. Tämän Britan sukua en tiedä.
Kuvanumero oli siis 198 SSHY:n arkistossa Kauhajoen kastetuissa 1691-1736.
Erkki Jaakonpojan lasten kummeista: (SSHY: Kauhajoen kastetut 1691-1736.
Erick, kaste 1695 Fer. 1:a Pent., kuva 178.
Kummit: Matts Grelsson ja vaimo, todennäköisesti Hyypän Rauskasta.
Henric Davidsson ja vaimo, jotka olivat Yrjänäisestä.
Maria, kaste 1698, D.Miseric, kuva 184.
Thomas Larsson ja vaimo. Hyypän Korhosesta.
Margetha, s. 10.4.1700, kuva 188.
Matti Heikinpoika, tunnistamatta
lukkari Johan Peersson (sitten mustaa, ei saa selvää)
Thomas Johanssonin vaimo. On kaiketi Kauhajärveltä Susanna Pentintytär o.s. Könnö.
Jöran Matzonin vaimo. Ei tunnistusta.
Lijsa, s. 28.10.1701, kuva 191.
Kummit: Lukkari Johan Peersson.
Jöran Mattsson, tunnistamatta, mutta voi olla Kampikosken isäntä.
Voi olla myös joku muu.
Vaimo Maria Sigfridsdotter, tunnistamatta.
Anna, s. 4.6.1704, kuva 197.
Kummit: Antti Erkinpoika Kokko ja vaimo.
Matti Antinpoika (Panula) ja vaimo.
Piika Walborg Mattsdr, tunnistamatta.
Sitten vielä kolmas (tai neljäs) Frantista Honkajoelle tullut vaimo:
Pentti Jaakonpojan pojan Yrjön poika Erkki Yrjönpoika (s. 24.4.1741) oli naimisissa Kristiina Martintytär o.s. Katkon (s. 8.4.1745 Honkajoki) kanssa.
Vihkimerkintää en tunne.
Mutta Kristiina Martintyttären kastemerkintä löytyy ja hänen vanhempansa
olivat Martti Yrjönpoika Katko e Zederman ja Maria Niilontytär, jotka kummatkin olivat luultavasti toisessa avioliitossaan, ainakin Martti varmastikin.
Maria Niilotyttären alkuperää ei kukaan ole ilmeisesti uskaltanut julkistaa, mutta esitän tässä hänen todennäköisen alkuperänsä.
Maria Niilontytär oli Kristiinan syntyessä jo yli viisikymmenvuotias.
Rippikirjan mukaan hän oli syntynyt 1692. Maria on kuollut 31.3.1775 Honkajoella ja iäksi on merkitty 82 vuotta 3 kk 4 pv. Sen mukaan hänen ikänsä olisi ollut Kristiinan syntyessä jo yli 52 vuotta 3 kuukautta.
On aika vaikea löytää ketään sopivaa Maria Niilontytärtä.
Kauhajoella on Niilo Klemetinpoika ja Maria Fransintytär Frantille syntynyt 2.2.1695 tytär Maria.
Kauhajoella on Tarkkalan piika Maria Niilontytär vihitty lappväärttiläisen
Michel Larssonin kanssa 1713 D:ca 21 Trin. Voisi hyvin olla tämä Frantissa syntynyt, joka oli tuolloin yli 18-vuotias.
Isonvihan jälkeen en tätä paria ole löytänyt.
Myöskään Martin ja Maria Niilontyttären vihkiaikaa ei löydy.
Marian alkuperästä ei nyt vahvoja todisteita löydy, mutta Kerttu Niilontytär
Kampikoskessa ihan 1700-luvun alussa oli siis joka tapauksessa 1695 syntyneen Maria Niilontytär Frantin sisar. Eli perusteluna on sopiva ikä ja Frantin naisten suosio Honkajoella.
PekkaLehtonen
05.05.18, 10:59
Kommentoin tässä lähinnä vain Erkki Jaakonpojan vaimon tietoja ja
samaten Pentti Jaakonpojan vaimon tietoja.
Frantista en löydä mainintaa Margareta Fransintyttärestä. En myöskään Ilmajoen haudatuista vuodelta 1736 enkä muiltakaan vuosilta.
Tosin katsoin vain HisKi:sta. En myöskään muista seurakunnista hänen hautaustaan.
Ainoat merkinnät Margareta Fransintyttärestä löytyvät Kurikan Tassin sivulta SAY:ssa vuosilta 1675-1676 täältä:
http://digi.narc.fi/digi.view.ka?kuid=65921 .
Voisi kai juuri ja juuri olla syntynyt 1662.
Jos Erkki Jaakonpojan puoliso oli Margareta Fransintytär, niin ehkä hän on tässä.
Mutta mitenkähän tämä yhdistyy Franttiin?
Voi olla, mutta ei vielä ole auennut.
Frantistä ei löydy Margaretaa, mutta Malin löytyy 1683 ja sitten Jokihongossa Erkki Jaakonpojan vaimona Margareta vuodesta 1687. Useasti olen nähnyt samaa henkilöä kirjattuna sekä Maliniksi että Margaretaksi. Jotain lisätodistetta kyllä kaipaisi, että Frantin Malin olisi Erkki Jaakonpojan vaimo.
Frantistä ei löydy Margaretaa, mutta Malin löytyy 1683 ja sitten Jokihongossa Erkki Jaakonpojan vaimona Margareta vuodesta 1687. Useasti olen nähnyt samaa henkilöä kirjattuna sekä Maliniksi että Margaretaksi. Jotain lisätodistetta kyllä kaipaisi, että Frantin Malin olisi Erkki Jaakonpojan vaimo.
Niin, kaipaisin myös Jokihingon yhteydessä nimeä Frans. Mistä se on keksitty?
Voi olla, että sama Malin on Jokihongossa 1687 lähtien Margaretana. Mutta ilman patronyymiä tai muuta tietoa muutosta Margareta voi olla kuka tahansa. Kun Kauhajoelta ei noilta vuosilta löydy haudattujen luetteloa, niin ihmisiä on kadonnut ilman, että meille on jäänyt tietoa heidän kohtalostaan.
Mutta kyllä on hiuksenhieno ero kirjoitettuna Marian ja Malinin välillä Frantissa, tarkkaan piti katsoa, että eron huomasi.
Muutamaa vuotta aiemmin Niilon vaimon nimi on muodossa Marja. Tosin tuskin sisaruksilla oli niminä Maria ja Marja.
Benedictus
05.05.18, 14:20
Kukahan oli tuo lukkari Johan Persson?
Heitän vielä ajatusta.
Jos Magdalena Staffansdotter olisi ollut Peltoniemen isännän vanhuuden sängyn lämmittäjä, oli hän melko nuori iältään.
Koska Peltoniemi oli suurtalo, voisi ajatella, että vanhaisäntä silti olisi ottanut varakkaan vaimon.
Onko tuolta ajalta noin 1600 paikkeilta tiedossa ketään sopivaa Staffania, jonka tytär kelpaisi peltoniemen isännän vaimoksi.
Krununvouti Staffan Eriksson olisi eräs sopivista, vaikutti 1582-1606 Ylä-Satakunnassa. Vaimo Ingeborg.
Kukahan oli tuo lukkari Johan Persson?
Tunnettiin myös nimellä Langius.
Hän oli muistaakeni kotoisin Turun seudulta.
Mahdollisesti EP-Juurissa on ollut juttua hänestä.
Johan Langius muutti kai isonvihan aikoihin Kauhajoelta Vähäänkyröön
nimismieheksi.
Hänet on vihitty Lappväärttin Tiukasta kotoisin olleen Margareta Mattsdotterin kanssa 12.5.1701.
Toinen puoliso oli Knuuttilasta Karin Heikintytär Rein, jonka kanssa yhteinen lapsi Kauhajoella 1716..
Johan Langius kuoli Vähässäkyrössä 2.3.1735.
Hieman tarkennuksia näihin Jokihongon ja Kampikosken tietoihin.
Mitään lopullista ratkaisua ei ole tarjota kuitenkaan.
No, löysinhän minäkin sen Erkki Jaakonpojan vaimon Marketan patronyymin eli Fansintyttären kahdestakin paikasta.
Honkajoen haudatuissa 28.10.1736.
Marketan sanotaan kuolleen Ilmajoella, mutta se on hyvin todennäköisesti tulkittava niin, että hän on kuollut Kauhajoella.
Myös Ikaalisten vanhimmasta rippikirjasta Jokihongon sivulta patronyymi löytyy
täältä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7040031 .
Todennäköisesti Erkki ja Pentti Jaakonpikien lapsia kastettiin Kauhajoella siksi, että heidän vaimonsa olivat kotoisin Kauhajoelta. Luultavasti siis näillä Jaakonpojilla itsellään ei ollut mitään erityisiä sukusuhteita Kauhajoelle.
Lisäksi voidan todeta, että Kurikassa Tassissa mainittu Marketta Fransintytär
avioitui Kurikan Miedon Piirtoon, joka on samalla SAY:n sivulla kuin Tassi.
Mutta sitten Kampikosken (rippikirjojen kirjoitustapa) aloittamisesta.
Honkajoella Kampikoski mainitaan SAY:ssa ensikerran v. 1694, jolloin asukkaina ovat Paavo ja Eufemia.
Heidät mainitaan Honkajoella vuosina 1694-1698, SAY:ssa
Ikaalinen-Kankaanpää 1675-1694 s.75 ja jaksolla 1695-1714 s. 78.
Paavo ja Eufemia tulivat Kauhajoelta.
Itse asiassa heidät mainitaan samanaikaisesti myös Kauhajoella eli
SAY Ilmajoki 1675-1694 vuonna 1692 s. 21 ja jaksolla 1695-1714 vuosina 1695-1697 s. 9.
Tätä ennen heidät löytää Kurikan Miedosta Lohikosken talosta s. 21.
Vuonna 1680 siellä on pari Paavo Heikinpoika ja Eufemia Erkintytär.
Mielenkiintoinen sattuma, että vuonna 1677 siellä oli myös Marketta Fransintytär, jonka äiti oli ilmeisesti Tassissa mainittu Lastika Eskelintytär.
Tämä Marketta Fransintytär oli siis Tassissa vuosina 1675-1676 ja sitten
samalla SAY:n sivulla Pirrossa isännän vaimona. Siten tämä Marketta ei voinut olla Honkajoella eikä ollut kotoisin Frantista.
Tassissa ja Lohikoskessa oli samalla ajanjaksolla lähivuosina myös pari Juho Heikinpoika ja Kerttu Erkintytär. Saattaa olla, että Paavo ja Juho olivat veljeksiä ja Kerttu ja Eufemia sisarukset.
Tämä on oletus, jota ei ole todennettu, mutta mahdollisesti näin oli.
Kerttu Erkintyttären alkuperää en ole tunnistanut, on montakin Erkkiä, jotka sopisivat isäksi.
Juho Heikinpoika oli Heikki Olavinpoika Härkösen poika ja voi olla, että niin oli Paavokin. Varmuutta ei tästäkään ole.
Ilmajoen kastettujen luettelossa on Paavolle ja Eufemialle merkitty Lohikoskessa syntynyt, Kauhajoella 13.6.1680 kastettu, poika Heikki. Tämän pojan myöhemmistä vaiheista ei ole tietoa.
Vähän on outoa, että Paavo ja Eufemia olivat samanaikaisesti sekä Ikaalisten että Ilmajoen veroluetteloissa.
Kampikosken toisetkin asukkaat tulivat Kauhajoelta, siis Yrjö Matinpoika ja Kerttu Niilontytär.
Kaikenkaikkiaan voi perustellusti ajatella, että ehkä myös
Pentti Jaakonpojan vaimo Malin Yrjöntytär oli kotoisin Kauhajoelta.
Malinin isäksi yksi mahdollinen olisi Yrjö Erkinpoika Frantti,
joka Kauhajoen historian mukaan sai Majaniemen talon perustamisluvan 1672 yhdessä veljensä Fransin kanssa.
Jos näin oli, niin Pentti Jaakonpojan edeltäjän Yrjö Matinpojan vaimo Kerttu Niilontytär olisi ollut Pentin vaimon Malinin serkun tytär. Serkku siis Frantin emäntä Maria Fransintytär.
Saattaa olla, että Malinin alkuperän todentamiseksi ei tietoja löydy.
Sitten pari korjausta Jaakonpoikien lasten kummeihin:
Erkki Jaakonpojan tyttären Liisan s.28.10.1701 kummit, kuva 188.
Vaimo Maria Sipintytär oli Rauskan Erkki Rekonpojan (Erich Grelsson) vaimo.
Pentti Jaakonpojan tyttären Liisan s.22.9.1707 kummit, kuva 202.
Kaikki kummit olivat ilmeisesti Kauhajoen Hyypän Rauskan asukkaita, eivät
Karviasta, kuten arvelin.
Erkki Rekonpoika isäntä Rauskassa ja vaimo oli Maria Sipintytär, joka oli myös
Erkki Jaakonpojan Liisa-tyttären kummina.
Jöran Nilsson oli ilmeisesti Rauskaan kirjattu Jöran Nilsson Mulli, vaimo Anna.
Jöran Mullin taustaa en tunne.
Benedictus
06.05.18, 21:15
Mahtaisiko Jöran Nilsson Mullin taustaa etsiä Hämeenkyrön Uskelan Käkelästä?
Kolkonius, Abrahamus Aeschilli (noin 1629–1706)
Colckonius / Colkonius, Abram / Abraham Eskilsson
S Ikaalinen, Hämeenkyrö noin 1629, V Ikaalisten Kolkon ratsutilallinen Esko Tuomaanpoika / Eskil Tomasson ja Elina Heikintytär / Elin Henriksdotter.
Ylioppilas (Satacundensis; Kyr. Tav. Ikalensis) Turku 1653/54, mainitaan konsistorin pöytäkirjassa 4.4.1655, 7.3. ja 7.4.1660. Kolkonius mainitaan Turun tuomiokapitulin pöytäkirjassa 25.6.1659 ylioppilaana, jota ratsumestari Nils Groot oli pyytänyt komennossaan olevien rakuunain papiksi.
Hämeenkyrön pitäjänapulainen ainakin jo alkuvuodesta 1661 ("medhhielpare i Tavastkyrö" mainitaan tuomiokapitulin pöytäkirjassa 1.3.); Hämeenkyrön kappalainen 1669.
Kolkonius asui Uskelan kylässä Käkelän ratsutilalla, jonka hän omisti vuodesta 1672. Myöhemmin hän menetti osan omaisuudestaan joutuessaan yhtenä takaajista maksamaan osan vouti Juho Nuutinpojan kassavajauksesta ja siirsi Käkelän hallintaoikeuden vävylleen.
(Johan Knutsson oli Laitilan tyttärenpoika ja kihlakunnavouti sekä Hämeenkyrön nimismies)
K Hämeenkyrö (haudattiin 21.10.) 1706.
P noin 1660 Brita Andersdotter Mulli, K leskenä Hämeenkyrö 1717, PV Uskelan Käkelän ratsumies Antti Pärttylinpoika / Anders Bertilsson ja Marketta Paavalintytär / Margeta Påhlsdotter Callia.
---
Käkelän porukka käytti nimeä Mulli.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=49493
i669 näkyy Malin Inh. ,voisi hyvinkin olla Magdalena Staffansdotter.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=41155
Kiinnostavaa, että Käkelässä 1620-30 luvulla Jöran Nilsson Mulli, jota seuraa Anders Bertilsson.
Tuntuisi, että tässä olisi tuon Raukan Jöran Nilsson Mullin isoisä.
Huomattavaa, että tuossa mainitaan Mattila ja Käkelä olevan yhdessä?
Kummallista on, että Mattilassa on Henrik Philpusson, joka isännimi on erinomaisen harvinainen, onko siis kyse kappalainen Philpus Laurentiin pojasta?
Lisäksi on Nils Henriksson.
Benedictus
07.05.18, 08:25
Pohdein erästä vaihtoehtoa Margetta /Maria Fransdotterin isäksi.
Merikarvian Stupilan Frans Michelsson sopisi ajallisesti hyvinkin Erik Jacobsson Hongon vaimon isäksi.
Fransilla taisi olla aika lauma lapsia, joista yksi ehtisi kyllö Honkoonkin.
Katselin tekemääni esipolvi taulukkoa, jossa käy ilmi, että Bengt Jacobssonin tytär Agnes nai Sigfrid Eliasson Ytterkodesin, jonka äidin sanotaan olleen Kauhajoen Tarkan kasvattitytär. eli taas Kauhajoki tulee vastaan.
Pohdein erästä vaihtoehtoa Margetta /Maria Fransdotterin isäksi.
Merikarvian Stupilan Frans Michelsson sopisi ajallisesti hyvinkin Erik Jacobsson Hongon vaimon isäksi.
Fransilla taisi olla aika lauma lapsia, joista yksi ehtisi kyllö Honkoonkin.
Katselin tekemääni esipolvi taulukkoa, jossa käy ilmi, että Bengt Jacobssonin tytär Agnes nai Sigfrid Eliasson Ytterkodesin, jonka äidin sanotaan olleen Kauhajoen Tarkan kasvattitytär. eli taas Kauhajoki tulee vastaan.
Tämä Sigfrid Eliasson Ytterkodes on ilmeisesti sama, jonka kastemerkintä on Kauhajoella 30.1.1700. Isän nimeksi on kirjattu Elias Erkinpoika, mutta tällaista Eliasta ei Tarkassa liene ollut, vaan kyse oli vävystä Elias Heikinpojasta.
Sipi Eliaanpojan ikänä hautausmerkinnässä 1.9.1768 on 72 vuotta, joten siinä on ikää liikaa 4 vuotta.
Eliaan äiti oli Valpuri Sipintytär ja hän oli isännän tytärpuoli. Siten kasvattitytär on virheellinen ilmaus.
Mutta tämä toteamus, että Merikarvian Stupilassa oli aika lauma Fransin lapsia, antaa aihetta tarkastella muutaman muunkin Fransintyttären alkuperää kuin vain Erkki Jaakonpojan vaimon Margaretan.
Tämä toteamus liittyy Erkki Jaakonpojan lasten kummeihin.
Jos Margareta Fransintytär oli Frantista, niin Hyypässä matkan varrella Honkajoelta Kauhajoen kirkolle oli kaksi taloa, jossa oli emäntänä Fransintytär, mutta kummastakaan talosta ei ollut kukaan kummeina Erkin tai Pentin lapsille.
Pantissa oli Liisa Fransintytär ja Könnössä Anna Fransintytär. Heitä ei myöskään
ole mainittu Frantissa, mutta ovat ilmestyneet Hyyppään vasta 1680-luvulla.
Miksi Anna ja/tai Liisa eivät olleet kummeina Margareta Fransintyttären lapsille?
Tuntuisi, että kaikki eivät olleet sisaruksia.
Pekka Lehtonen tätä jokin aika sitten kysyikin, että mihin perustuu, että Liisa ja Anna olisivat Frantissa. Oli todettava, että ehkä vain siihen, että Frantti oli lähellä, alle 10 km:n päässä.
Siis kysymyksiä tuntuu syntyvän enemmän kuin varmoja vastauksia.
Ulvilan SAY:sta löytyi eräs Staffan Persson vuoden 1600 jälkeiseltä ajalta.
Alue on minulle niin tuntematonta, että en osaa sanoa yhtään, voiko tällä olla merkitystä käsiteltävän asian kannalta.
Laitan linkin kuitenkin tähän, kun näyttää aika harvassa näitä Staffaneita olevan.
http://digi.narc.fi/digi.view.ka?kuid=581564 .
Benedictus
09.05.18, 22:50
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=583309
Ytterbyn Staffan lienee liian vanha Magdalenan isäksi.
Jos Sikalan Staffanin pojat oliisvat hänen veljiään, pitäisi tuota Staffania hakea varmaankin tuolta alueelta.
Benedictus
25.05.18, 21:27
Lainaus sukujutut:
Vappulakirjoittaa: "Vuonna 1671 kirkkoherra antoi torpan veroa vastaan Jaakko Tuomaanpoika Hongolle
Takausmiehet:
Tuure Juhonpoika Kurkelasta
Yrjö Tuomaanpoika Vatulasta
Sipi Hintu Jämijärveltä
Tuossa yllä mainitaan takausmiehenä Jöran Thomasson Vatulasta 1671.
Kysyisin, onko kyseessä Vatulan Hopun isäntä Jöran Thomasson vai Vatulan Näkän isännän vävy Jöran Thomasson, jolla vaimo Margareta Thomasdotter.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22189
Pohdin voisiko tuo Näkän vävy Jöran Thomasson olla Magdalena Staffansdotterin 2. puolison poika isänsä 1. aviosta.
Pekka Hiltunen
31.05.18, 10:40
Mitään tietoa ei minulla ole siitä, kuka Staffan ja mistä oli
Bertill Staffanssonin isä. Mutta ainakin Bertill on elänyt Peltoniemen
tuntumassa. Hänen vaimonsa nimestä ei ole tietoa.
Minulla on jostain poimittuna Pirilän isännän, Bertil Staffanssonin vaimoksi nimeltä tuntematon Luhtaselan tytär. Bertil Staffanssonilla oli poika Johan (p:so Lisa Staffansdotter Hölsö, s. 1640 Ylistaro). Maria Juhontytär Pirilän p:so oli Ilmajoen lautamies Pietari Yrjänänpoika Seppälä, jonka isä Yrjänä Mikonpoika Kirkon-Kokkola, Seppälä avioitui leskeydyttyään Ikaalisten Skanssin Margareta Mikaelintyttären kanssa. Margaretalla oli sisar Anna (1699-23.12.1748), ja heidän isänsä oli Vaasan porvari Mikael Jaakonpoika. Annan p:so oli Antti Niilonpoika Riippi (1635 Teuva - 2.6.1731), joka oli leskeytynyt 1. p:sostaan Maria Sipintytär Tuokkolasta.
Pietari Seppälän poika Heikki (10.1.1707 Seppälä Ilmajoki - 21.5.1787) avioitui Teuvassa Elisabet Juhontytär Reinin kanssa. Elisabetin äiti oli Elisabet Jeremiaantytär Stenius Lempäälästä. Kruununvouti Jeremias Martini Stenius on voinut olla Turun Matts Tawastin Brita-tyttären pojanpoika. En yhtään ihmettelisi, jos Staffan Grelsson olisi Lemun Veraisten Staffan Sassin jälkeläinen.
PH
Benedictus
07.11.18, 21:55
Erik Jacobssonin vaimo oli Margareta Fransdotter. Margaretan alkuperää ei ole saatu selvittyä?
Lainaus:
Henkikirjojen ja ruodutusluetteloitten selaamisesta saatu sato kuitenkin viittaa siihen, että näitä Paavonpoika Korhonen veljeksiä olisi ollut vähintään kolme, todennäköisesti neljäkin.
Mielenkiintoisesti vuosien 1633 (36 v niteessä 760, 251) ja 1640 (42 v, niteessä 763) ruodutusluetteloitten mukaan Matti Paavonpoika Korholassa ja Hannu Paavonpoika Latva-Nikkolassa olisivat jopa samanikäisiä. Toisaalta muut ruodutukset puoltaisivat sitä, että Matti olisi vanhempi veli, 1-2 vuotta iäkkäämpi kuin Hannu. Matillehan mainitaan henkikirjoissa myöhemmin etunimeämätön veli samassa ruokakunnassa, joka ei ole välttämättä Franssi, vaan saattaa olla neljäs veli sikäli kuin Franssikin oli velimies.
Hannu "Korhonen" ilmaantuu 2/3 manttaalin Latva-Nikkolaan jo vuoden 1632 maakirjassa (nide 4967) astuen vielä 1631 kirjoilla (nide 4965) olleen appensa Päärni Knuutinpojan tilalle. Lisänimi "Korhonen" on ilmeisesti laitettu Hannulle sen takia, ettei häntä sekoitettaisi toiseen Peltoniemenkylän isäntään nimismies Hannu Paavonpoikaan Peltoniemen talosta. Näin heti "kättelyssä" hänen lisänimensä ilmenee.
terv Matti Lund __________________
Kauhajoen Korhosella on ollut Frans niminen poika, isännän veli, voisiko olla Margaretan isä?
Korhoselta taisi olla joku kummikin.
-------------------
Olisiko mahdollista, että Korhosella on ollut myös Jonkun Påhlin vaimona Magdalena Staffansdotter, jolla olisi ollut tuo Josef Påhlsson niminen poika, eli nuorempi velipuoli Korhosille.
Toisaalta heitän nyt erään ajatuksen Magdalena Staffansdotterin 1. puolisoksi.
Magdalenan pojan Jacobin poikia olivat Erik ja Bengt Jacobssonit. Heidän isänsä oli siis Jacob N.
Magdalena ei selvästi ollut aivan tavallinen talonpoikaisvaimo. Hänen prheellään oli suhteita papistoon ja Ikaalisiin ja Kauhajoelle.
Miten olisi jos Magdalena Staffansdotter oli tuo Vesilahden khr Jacobus Mathiaen 2. vaimo Malin. Tällöin hän olisi ollut Ikaalisten khr Abraham Jacobin äitipuoli.
Jacobin poikien isä olisi silloin ollut Jacob Jacobsson.
Khr Jacobus kuolee 1629 eli ajallisesti sopisi Magdalenan mieheksi.
Toisaalta khr Jacobus omisti Vesilahden kirkonkylässä Tapolan tilan, jonka naapurina oli lukkarin omistama talo, jossa asui lukkari Thomas ja myöhemmin talossa Staffan Thomasson, ja monta Staffanin poikaa.
Magdalena voisi hyvinkin olla Staffan Thomassonin tytär.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=561061
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=561059
Erik Jacobssonin vaimo oli Margareta Fransdotter. Margaretan alkuperää ei ole saatu selvittyä?
Lainaus:
Henkikirjojen ja ruodutusluetteloitten selaamisesta saatu sato kuitenkin viittaa siihen, että näitä Paavonpoika Korhonen veljeksiä olisi ollut vähintään kolme, todennäköisesti neljäkin.
Mielenkiintoisesti vuosien 1633 (36 v niteessä 760, 251) ja 1640 (42 v, niteessä 763) ruodutusluetteloitten mukaan Matti Paavonpoika Korholassa ja Hannu Paavonpoika Latva-Nikkolassa olisivat jopa samanikäisiä. Toisaalta muut ruodutukset puoltaisivat sitä, että Matti olisi vanhempi veli, 1-2 vuotta iäkkäämpi kuin Hannu. Matillehan mainitaan henkikirjoissa myöhemmin etunimeämätön veli samassa ruokakunnassa, joka ei ole välttämättä Franssi, vaan saattaa olla neljäs veli sikäli kuin Franssikin oli velimies.
Hannu "Korhonen" ilmaantuu 2/3 manttaalin Latva-Nikkolaan jo vuoden 1632 maakirjassa (nide 4967) astuen vielä 1631 kirjoilla (nide 4965) olleen appensa Päärni Knuutinpojan tilalle. Lisänimi "Korhonen" on ilmeisesti laitettu Hannulle sen takia, ettei häntä sekoitettaisi toiseen Peltoniemenkylän isäntään nimismies Hannu Paavonpoikaan Peltoniemen talosta. Näin heti "kättelyssä" hänen lisänimensä ilmenee.
terv Matti Lund __________________
Kauhajoen Korhosella on ollut Frans niminen poika, isännän veli, voisiko olla Margaretan isä?
Korhoselta taisi olla joku kummikin.
-------------------
Olisiko mahdollista, että Korhosella on ollut myös Jonkun Påhlin vaimona Magdalena Staffansdotter, jolla olisi ollut tuo Josef Påhlsson niminen poika, eli nuorempi velipuoli Korhosille.
Toisaalta heitän nyt erään ajatuksen Magdalena Staffansdotterin 1. puolisoksi.
Magdalenan pojan Jacobin poikia olivat Erik ja Bengt Jacobssonit. Heidän isänsä oli siis Jacob N.
Magdalena ei selvästi ollut aivan tavallinen talonpoikaisvaimo. Hänen prheellään oli suhteita papistoon ja Ikaalisiin ja Kauhajoelle.
Miten olisi jos Magdalena Staffansdotter oli tuo Vesilahden khr Jacobus Mathiaen 2. vaimo Malin. Tällöin hän olisi ollut Ikaalisten khr Abraham Jacobin äitipuoli.
Jacobin poikien isä olisi silloin ollut Jacob Jacobsson.
Khr Jacobus kuolee 1629 eli ajallisesti sopisi Magdalenan mieheksi.
Toisaalta khr Jacobus omisti Vesilahden kirkonkylässä Tapolan tilan, jonka naapurina oli lukkarin omistama talo, jossa asui lukkari Thomas ja myöhemmin talossa Staffan Thomasson, ja monta Staffanin poikaa.
Magdalena voisi hyvinkin olla Staffan Thomassonin tytär.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=561061
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=561059
Ensiksi Margareta Fransintyttärestä, Erkki Jaakonpojan vaimosta.
Eiköhän tuo Margaretan alkuperä selvitetty, että hän oli Nummijärveltä
Frans Erkinpojan tytär.
Sen voi suoralta kädeltä torpata äärimmäisen epätodennäköisenä,
että n. 1662 syntynyt Margareta Fransintytär olisi ollut vuoden 1600 paikkeilla syntyneen Frans Paavonpoika Korhosen tytär.
Siksikin, että Frans Korhonen taisi joutua sotilaaksi.
SAY:ssa 1675-1694 Nummijärvi näkyy täällä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=65903 .
Nils Clemetssonin vaimo on Maria Fransintytär, sitten
v. 1683 on mainittu kälyn tai sisaren (s.) nimi,
joka muistuttaa hyvin paljon Mariaa,
mutta tuskin Frans Erkinpojalla oli kahta Maria-tytärtä?
Tässä ketjussa aiemmin esitettiin, että nimi vuonna 1683 olisi Malin.
Alkuperäinen v. 1683 henkikirjan sivun kuva on täällä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022574 .
Nils Clemetsson on aukeaman vasemmalla puolella sisemmän sarakkeen alareunan lähellä.
Tässäkin Nilsin vaimon ja kälyn nimet ovat hyvin samanlaiset.
Olisikohan tässä virhe henkikirjassa?
Ja tämä käly olisi Margareta, jonka näkyminen henkikirjassa sopisi kohtalaisen hyvin Honkajoen haudattujen luettelon antamaan syntymävuoteen 1662.
Erkki Jaakonpojalla näkyy Jokihongossa vaimo Margareta vuodesta 1687.
Nummijärvellä edellä mainitulla SAY:n sivulla näkyvät 1692 myös
Matti Sipinpoika ja Petronella Fransintytär.
Matti Sipinpoika oli Honkajoelta Saloisista, jonne tämä pari on
myöhemmin muuttanut.
Suoralta kädeltä voi sanoa, että Kauhajoen Korhosessa tai sillä alueella
mainittu kukaan Paavo ei sovi Magdalenan mieheksi monestakaan syystä.
Ensinnäkään näitten Paavojen sosiaalinen asema ei ole oikea eikä tämä sovi muihin tietoihin.
Näistä monesta Paavosta, jotka elivät Korhosessa ja Hyypässä 1600-luvun
alkupuolella, kolmeen eri Paavoon johtavien isälinjojen Y-DNA-testitulokset ovat
olemassa. Siten ne on mahdollista sulkea varmastikin pois, jos löytyy testattavaksi Joosef Niinisaloon johtava isälinja.
Mutta tämä Vesilahti yhteys tuntuu erittäin sopivalta.
Benedictus
08.11.18, 09:06
Vuonna 1679 Ikaalisten käräjillä käsiteltiin kaksi kertaa Josef Josefinpoikaa kohtaan esitettyä salavuoteussyytettä. Sen mukaan hän olisi siittänyt aviottoman lapsen Johanna Jakobintyttärelle Honkolasta. Josef ja Johanna tunnustivat oikeuden edessä olleensa kaksi kertaa salavuoteudessa, jonka seurauksena Johanna oli synnyttänyt lapsen. Josef tuomittiin 20 hopeataalarin ja Johanna 10 hopeataalarin sakkoon sekä kirkkorangaistukseen ja pyytämään seurakunnalta anteeksiantoa. Molempien sakot takasi Skanssin kestikievari.
Tuota salavuoteutta olen pohtinut.
Jos Hongon Jacob Thomasson olisi ollut Magdalena Staffansdotterin poika, olisvat Johann Jacobsdotter ja Josef Josefsson olleet serkut. Tuolloin serkkuaviot ja nainnit olivat sopimattomia, tuntuisi, että serkkuus olisi tuotu esille käräjiä käytäessä, mutta koska siitä ei ole mainintaa, vaikuttaisi, että Jacob Thomasson ei ole Magdalenan poika.
Joku muu lähisukulainen Jacob Thomasson voi hyvinkin olla.
Pieni tarkennus eiliseen kommenttiini no 66, vaikka se ei vaikuta oleellisesti mihinkään. Kolmeen eri Paavoon johtavissa isälinjoissa kyse oli tarkasti ottaen
kahdesta eri Paavosta ja kolmannen veljestä, koska tähän kolmanteen ei ole suoraa isälinjaaa.
Palaan vielä tähän liki viiden vuoden takaiseen ketjuun, jossa oli kyse Erkki Jaakonpoika Jokihongon vaimostakin, Margareta Fransintyttärestä ja hänen alkuperästään.
Erkin viimeinen vaimo oli tämä Nummijärveltä kotoisin ollut Margareta Fransintytär. Nyt on kuitenkin todettava, että tämä Margareta ei ollut
Erkki Jaakonpojan lasten äiti. Hän oli Erkin 3. tai neljäs vaimo riippuen siitä, oliko myös Brita nimenomaan Erkin vaimo ja tämä viimeinen avioliitto on solmittu ilmeisestisti isonvihan aikana tai jälkeen, jolloin Margareta on ollut yli 50-vuotias.
Kun SAY:sta Ikaalinen-Kankaanpää 1675-1694 ja 1695-1714 katsoo Jokihonkoa, niin v. 1685 Erkin nimen alla on h. Brita, mutta vain tämän kerran. Vuosina 1687-1703 vaimon nimi Margareta, mutta patronyymiä ei ole SAY:ssa eikä Kauhajoen kastetuissa, joissa vuosilta 1695-1704 Erkillä ja Margaretalla on viisi lasta, Erkki 1695, Maria 1698, Margetha 10.4.1700, Lijsa 28.10.1701 ja Anna 4.6.1704.
SAY:ssa Jokihongossa Erkin vaimon nimi on 1704-1712 Maria.
Ilmeisesti vaimo Margareta on kuollut pian Annan syntymän jälkeen ja Erkki on avioitunut Marian kanssa. Marian on sitten täytynyt kuolla isonvihan aikana ja Erkin viimeinen vaimo on sitten ollut Margareta Fransintytär.
Näin ollen näistä lähteistä ei Erkki Jaakonpojan lasten äitiä voi tunnistaa, se ikävä puoli tässä nyt on. Ellei löydy lisää lähteitä. Kauhajoella kastettujen viiden lapsen kummeista ei nyt pysty päättelemään lasten äidin sukujuuria.
Margareta Fransintytär on puolestaan avioitunut Kurikassa Piirron isäntänä olleen Jaakko Berendtinpojan kanssa n. 1680. Margareta mainitaan leskenä Piirrossa 1698 (SAY Ilmajoki 1695-1714). Jaakolla ja Margaretalla oli useita lapsia, joiden vaiheita en tunne. Margareta oli Piirrossa vielä 1703-1704, on saanut määrittelyksi swäg. Hän ei kuitenkaan ollut silloisen emännän sisar, mutta perhesiteitä oli, joita niiden mutkikkuuden takia en tässä selvittele.
Mutta epäilemättä samasta Fransintyttärestä on kyse Piirrossa ja sitten Jokihongossa, jossa Margareta Fransintytär eli viimeiset vuotensa.
Pekka Sukeva
31.12.23, 14:26
Ilmeisesti ei Olof Staffanssonin (Sikala) vanhempia ole löydetty. Olisiko näistä apua Olavi Tapaninpojan vanhempien etsinnässä?
Antero Perttulan kirjoitus Sikala Olof Tapaninpojalle
https://www.messon.fi/kyronkankaantie/timi3.htm
antaa viitteitä Ikaalisten ja Hämeenkyrön suuntaan. Takaajina on
Matt Jöransson Kontti Jämijärveltä, Eric Ohlsson Nyppeli Heittolasta, Henric Jöransson Kesti Kilvakkalasta, Abraham Mårtensson Kujala Mahnalasta, Thure Johansson Tuuri Kurkelasta ja Frans Hansson Hannu Kostulasta.
Onko kommentteja? Hyvää Uutta Vuotta kaikille forumin jäsenille. Pekka Sukeva
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.