11:n päivän ero / juliaanisesta gregoriaaniseen kalenteriin 1753

[Eppu K]

Miten kirkonkirjoja ja muita asiakirjoja kirjoittaneet aikoinaan huomioivat siirtymisen juliaanisesta kalenterista gregoriaaniseen? Merkittävä muutos kalehteriin tehtiin Ruotsissa 1753, kun siirryttiin juliaanisen kalenterin käytöstä gregoriaaniseen: 11:n päivän erotus kalentereissa korjattiin siten, että helmikuun 17:ttä päivää seurasi 1. päivä maaliskuuta.
Arvaan, että muutaman viikon ikäisinä kuolleiden lasten elinikä, syntymä- ja kuolinpäivät osattiin kyllä laskea, olihan sen ajan almanakoissa rinnakkain sekä "vanhan luvun" että "uuden luvun" päivämäärät, kuten tällä linkillä avautuvasta kalenterista käy ilmi: https://almanakka.helsinki.fi/images/arkisto/1700/175302.gif

Mutta jos syntymäpäivä oli merkittynä syntyneiden ja kastettujen kirjaan tai rippikirjaan, vähennettiinkö ennen 17.2.1753 syntyneiden ja 17.2.1753 jälkeen kuolleiden kuolin- ja syntymäpäivien erotuksena saadusta eliniästä 11 päivää? Vai tulkittiinko juliaanisia ja gregoriaanisiä päivämääriä kirjaimellisesti siten, että esim. juliaanisen kalenterin mukaan 1.1.1740 syntynyt ja gregoriaanisen kalenterin mukaan 1.3.1760 eläneen henkilön eliniäksi kirjattiin 20 vuotta ja 2 kk? Tai jos 12.7.1790 kuolleen henkilön eliniäksi on kirjattu 40 vuotta ja 6 kk, voidaanko hänen olettaa syntyneen 12.1.1750 vai (juliaanisen kalenterin mukaan) 1.1.1750? 1600-luvulla syntyneiden elinikä-arvioihin osaan kyllä suhtautua varauksella (84 vuoden ja 3 kk:n ikäisenä 1740-luvullakin syntyneen syntymäpäivä ei välttämättä ollut juuri 84 v 3 kk aikaisemmin vaan noin 84 vuotta aikaisemmin).

(1) Oletteko sukututkimuksissanne havainneet juliaanisesta gregoriaaniseen kalenteriin siirtymisestä johtuvaa "11 päivän klappia" eliniässä tai syntymäpäivien tulkinnassa?
(2) Pitäisikö nuo mahdolliset "11 päivän virheet" jättää huomioimatta, koska ne vain mutkistavat?

[Leo Suomaa]

Vuosi 1753 ei ollut ensimmäinen kerta, kun Ruotsi uusi ajanlaskuaan: juliaaninen kalenteri oli käytössä vuoteen 1700 saakka, sitten käytettiin 12 vuotta ruotsalaista kalenteria ja 1712 alkaen taas juliaanista kalenteria. Vuoden 1700 ruotsalaisessa kalenterissa karkauspäivä jätettiin ottamatta huomioon. Näin Ruotsin ajanlasku meni päivän edelle juliaanisesta kalenterista. Helmikuussa 1712 oli sitten 30 päivää, millä päästiin takaisin juliaaniseen kalenteriin. Vuonna 1753 otettiin käyttöön gregoriaaninen kalenteri. Vanha juliaaninen ajanlasku loppui helmikuun seitsemänteentoista ja uusi gregoriaaninen alkoi maaliskuun ensimmäisestä. Vuonna 1753 ei ollut ollenkaan helmikuun kymmentä viimeistä päivää.

En ole ihmisten ikiä katsellessani tehnyt tästä numeroa. Yhdestä seurakunnasta olen tarkistanut, ettei kirkollisia toimituksia ole kirjattu 1753 helmikuun viimeisille päiville.

[tkukkonen]

Vanha Suomi on sitten eri juttu:

Suomenkin seurakunnissa siirryttiin 17. helmikuuta jälkeen suoraan maaliskuun ensimmäiseen päivään. Sen sijaan Vanhassa Suomessa juliaaninen kalenteri oli käytössä vuoteen 1812