3 Henrik Takkua [Arkisto]

PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : 3 Henrik Takkua

Benedictus

09.03.18, 12:46

Ajattelin avata tämän uuden ketjun tuolla yllä olevalla Ulla Koskiselta ja Virpi Nissilältä lainatulal otsikolla.

Tuossa Genos 1/2016 artikkelissa kyseiset tutkijat ovat avanneet lähteisiin perustuen Huittisten Takun sukua, tuoden esiin, että on ollut 3 Henrik Takkua, joiden elämän ajat ja paikat menevät osin päällekkäin.

1. Henrik Thomasson Takku Kokemäen Kiettareella, hyvin ilmeisesti Sigfrid Thomasson Takun veli.

2. Henrik Thomasson Takku Huittisten Sammussa, myös mitä ilmeisemmin Sigfrid Thomasson Takkun veli, sillä vaikuttaa, että tuolloin näitä saman nimisiä lapsia oli melkein säännönmukaisesti perheissä.

3. Henrik Takku, mahdollisesti Knutsson, joten olisi edellisten setä.
Sekä Lähteenoja kuin Impola mainitsevat Knut Takun poikana Henrik Knutssonin.

Ilmeisesti oli myös 4. Henrik Takku, joka kuoli 1601 aikoihin ja oli ratsumies.
------------------

Kysymys onkin mitkä vaiheet ja tiedetyt faktat liittyvät kuhunkin Henrik Takkuun?
Voidaan pohtia oliko Kiettareen pappi Mats Sigfridssonin vaimo Thomas Takun vaimon sisar ja siten Henrik ja Sigfrid Thomasson tulivat tilalle tädin miehen jälkeen?
Toisaalta Kiettareen Henrik Thomasson Tacku katoaa kirjoista 1588, mutta onko poissuljettua, ettei olisikin tuo 1601 kuollut Henrik Takku ratsumies, jolla oli suuret läänitykset hallussaan?
---------
Lainaus Impola:
En ole tutkinut Takku-sukua tarkemmin, mutta voin antaa yleiskuvan. Suku oli jakautunut jo keskiajalla ja levinnyt useihin Satakunnan pitäjiin. Huittisissa sitä oli 1500-luvun puolivälissä neljässä Sammun kylän talossa. Kantatalon Takkulan isäntänä oli nimismies Knut, ilmeisesti 1500-luvun alkupuolella mainitun Olof Takun poika. Hänen poikiaan tunnetaan kolme: Thomas, Henrik ja Matts (Matthias Canuti). Heidän äitinsä oli kotoisin Loimankylän Siukolta (Ala-Satakunnan tuomiokirja 1550-1552, s. 109).

Thomas Knutsson oli nimismies kuten isänsä ja isoisänsä, ja myös hänen poikansa Sigfrid, pojanpoikansa Matts Sigfridsson ja vielä tämänkin poika Thomas Mattsson olivat Huittisten nimismiehiä. Viimeksi mainitun tyttären Maria Takun avioliiton myötä Takkula siitryi Idman-suvulle. Tämä pääsukuhaara muuttui 1600-luvulla pappissuvuksi Tacku (myöh. myös Tackou).

Henrik Knutsson oli ratsumies, esiintyy yleensä sukunimellään ilman patronyymiä kuten muutkin Takut 1500-luvulla. Samaan aikaan eli kaksi muuta Henrik Takkua, Thomasson ja nähtävästi myös Sigfridsson. On epäselvää, kuka heistä oli Punkalaitumen kirkkoherran Ericus Henrici Takun isä.

Matthias Canutin mahdollisia sisaria ei tunneta. Ne kolme sisarusta, jotka mainitaan tuomiokirjoissa, Margareta, Lucia ja Lars Henriksson Hordeelin nimeltä tuntematon äiti. olivat pikemminkin hänen tätejään, Knut Takun sisarpuolia. Margareta oli Filip Anderssonin puoliso Euran Vaaniissa, Lucia oli naimaton. Molemmat olivat olleet nunnia Naantalin luostarissa.

H.I.

virpinissila

09.03.18, 14:33

Pari asiaa Benedictuksen tekstiin liittyen.

Tehdessämme Takku-artikkelia päädyimme siihen tulokseen, että Sammussa ostomaita viljellyt Henrik Thomaksenpoika ja Kiettareen Henrik Thomaksenpoika mahdollisesti olivat sama henkilö. Joitakin perustelujakin esitimme.

”Toisaalta Kiettareen Henrik Thomasson Tacku katoaa kirjoista 1588, mutta onko poissuljettua, ettei olisikin tuo 1601 kuollut Henrik Takku ratsumies, jolla oli suuret läänitykset hallussaan?” Missähän näitä läänityksiä on selvitetty ja missä niitä on ollut? Ei ole osunut silmiini tai sitten olen unohtanut.

Vailla lähdetietoa on myös Henrik Impolan arvelu yhteydestä Vaaniin sukuun. Varmaankin jotakin yhteyksiä on Euraan, viitteitä siihen suuntaan on, muun muassa ratsumiehen Henrikin linnaleirimaksuja ja hopealusikoita toimitettiin välikäsien kautta Kiukaisten ratsumies Jacob Mattsinpojalle (1601 käräjillä, muun muassa Takku-artikkeli, s. 17).

Takkuja en aio enää selvitellä, paitsi jos jotakin muuta tehdessä vastaan tulee. Tosin tuo jälkimmäinen ratsumies, jonka patronyymiä ei sotilaslähteissä Henrik Impolan mukaan esiinny, olisi Eura-yhteyden takia jossakin määrin kiinnostava.

Kyllä näissä varmaan selviteltävää riittää. Takkujahan oli Uudessakaupungissa ja Raumalla ainakin 1600-luvulla.

Virpi Nissilä

Benedictus

09.03.18, 19:29

Tuo ratsumies Henrik Tacku on myös minusta kiinnostava juuri tuon Euran Kiukaisten Jaakolan talossa mainitun Jacob Matssonin takia.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=328463
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=327049
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=328551

Ajallisesti Henrik Tacku voisi hyvinkin olla Jacob Matssonin appi ja periaatteessa ajallisesti myös Huittisten pappina mainitun Ericus Henrici Tackun isä.
Jacob Matssonin vaimoksi mainitaan kuitenkin N. Markusdotter Rahvola eli Henrik Tacku ei voi olla Jacob Matssonin vaimon sukua.
Ajallisesti Henrik Tacku ja Jacob Matsson lienevät lähes samaa ikäluokkaa.

Eräs epäilys onkin, että Jacob Mattsson olisi Huittisten kappalaisen ja Kiettareen isännän Mats Sigfridssonin poika.

Benedictus

10.03.18, 08:46

Heitän tähän pari pohtimaani asiaa.

Lavila artikkelissa suvun nimismiesäiti Dordi Olofsdotterin suvusta ei ole tietoa.
Vaikka tietysti ei ole lähteitä, niin hypoteettisesti voisi pohtia oliko Dordi Olofsdotter Huittisten Olof Tackun tytär ja siis Knut Takun sisar.

Sosiaalisesti ja ajallisesti sopisi erinomaisesti.
Toisaalta se voisi osaltaan selittää, ettei Tackujen ja Lavilan sukujen kesken näy olevan mitään avioliittoja seuraavissa sukupolvissa, mikä on sinänsä hyvin kummallista, kun on kyse kahdesta Satakunnan mahtavimmasta nimismies-suvusta.
-----------
Henrik Knutsson Tacku lienee se Tacku artikkelissa mainittu ratsumies, jolka takausta Erik Johansson Stålarmille käsiteltiin Huittisten käräjillä 1587.
Missän ei ole tullut selväksi, missä tämä Henrik Knutsson olisi asunut aiemmin. Hän vaikuttaa hyvinkin varakkaalta eli jossain hänellä on ollut paikka. Artikkelin toisessa jutussa mainitaan ilmeisesti saman Henrikin navetassa touhunnut nainen, eli Henrikillä olisi ollut navetta eli talo Huittisissa.
Tuo velan karhuaminen Henrik Takun perillisiltä, Sigfrid Takulta ja edesmenneeltä äidiltä on mielestäni aika outo määritelmä.
Vaikuttaisi että karhutaan 1. Henrikin perillisiltä eli lapsilta. Sigfrid Takulta, eli varmaankin suvun päämieheltä ja varakkaimmalta. Edesmenneeltä äidiltä eli tämän perillisiltä.
Koskinen ja Nissilä esittävät, että tämä äiti olisi tuo Knut Tackun vaimo Brita Johansdotter.
Brita Johansdotter mainitaan rälssisukuisena, mutta sukuaan ei ole tunnettu.
Tuo artikkelin maininta Stålarmista velan karhuajana panee ajattelemaan, että olisiko kyseessä Erik Stålarmin vanhempi sisar mahdollisesti isänsä vouti Johan Stålarmin ensimmäisestä tuntemattomasta aviosta.

Tätä myös mielestäni tukee se ajatus, että Brita Johansdotterin poika Lars Hordeel nousi korkeaan asemaan, mikä ei oikein tuntuisi mahdolliselta, jos äitinsä oli vain jonkin maalaisaatelisen tytär.

Artikkelin mukaan Knut Tacku ja sukunsa oli erinomaisen rikas eli avio rikkaan ja mahdollisesti rälssin rajalla olevan miehen kanssa ei liene ollut mahdoton ajatus edes Stålarmeille, jotka tuolloin olivat nouseva mahtisuku.

Harmillista, ettei tuon nuoremman ratsumies Henrik Takun isännimeä tunneta, koska tuntuisi lookiselta, että tämä olisi ollut Henrik Tackun poika.

Benedictus

17.03.18, 23:16

Kaivelin vanhoja juttuja.
Alla oleva käräjäjuttu on kyllä jo tutkittu. Siinä on kuitenkin lopussa maininta, että Mommilan Färikän tila siirtyi naimakaupalla Påhl Simonsson Callialle.
Kyseesä on siis Påhl Simonssonin ja Margareta Sigfidsotter Tackun avioliitto.

Pohdinkin, miten tila oli tullut Margareta Tackulle tai suvulleen.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=343379
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5605982

virpinissila

18.03.18, 09:57

"Påvel Simoninpoika Callia omisti Enckellin mukaan Färkkilän ratsutilan vuodesta 1604 saatuaan sen jaossa Matts Färickiltä, vaikka SAY:ssa Påvel Simoninpoika mainitaan vasta vuodesta 1611 lähtien Mattsin jälkeen. Enckellin tieto perustuu Huittisten tuomiokirjaan tammikuulta 1634, jossa kyseinen jakotoimitus mainitaan myöhemmän niittyriidan yhteydessä,
mutta ei kuitenkaan sen ajankohtaa. Vuodelta 1604 peräisin oleva asiakirja kyllä mainitaan seuraavassa oikeusjutussa samojen osapuolten välillä, mutta siinä on kyse hevosvelasta eikä asia liity Färkkilän talon omistukseen. Tuomiokirjan jakomaininnasta päätellen Påvel Simonssonon saanut Färkkilän jonkin sukuyhteydenperusteella." Tämä Takku-artikkelin (2016) sivulta 21. Tuomiokirjaviitteet löytyvä artikkelista.

Ainakaan näistä ei voi vetää johtopäätöstä, että olisi tullut juuri vaimon kautta. Vanha tieto, jonka mukaan Callia olisi ollut linnankirjuri Turussa, on väärä (selvitetty artikkelissa). Påvel Callian tutkimisessa olisi jollekin sopivasti voudintilien läpikäyntipuuhaa. Tunnettu toiminta kuitenkin tapahtui Satakunnassa.

Virpi Nissilä

Benedictus

25.03.18, 09:36

1601 Nils Sigfridsson perää perintöä äitinsä Margareta Tackun ja tätinsä Lucia Tackun jäljiltä nimismies Sigfrid Tackulta.

1628 Jacob Nilsson Tyke perää samaa perintöä nimismies Mats Tackulta.

Nils Sigfridssonia ei löydy mistään lähteistä. On ollut 1601 kuitenkin melko vanha, koska olisi siis Sigfrid Tackun serkku.
Kokemäellä vaikutti pappi Nikolaus Sigfridi 1568-81, mutta on taas liian aikainen ollakseen Margaretan poika.
Jos Vaaniin Nils Sigfridssonia ei lasketa, tuntuu ettei sopivaa Nils Sigfridssonia löydy, koska Turussakaan ei vaikuttaisi olevan sopivaa.

Toisaalta Jacob Nilsson, joka käytti Tyke nimeä voisi olla tämä Rymättylän Alakylän Ärlässä löytyvä Jacob Tyke 1593. Hänestä mainitaan, porvari Turussa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=866840
Kysymys on tietysti, voiko Nils Sigfridssonilla olla 1593 poika, joka on jo porvarina Turussa.

Jacob Tyke viittaa kyllä vahvasti Huittisiin, sillä tuo Äärlän tila siirtyy 1600-luvun alkupuolella Johan dela Gardien vouti Mårten Olofssonin haltuun.

Mårten Olofssonin 2. vaimo oli taasen Margareta Sigfridsdotter Tacku, Jacob Nilsson Tyken pikkuserkku.

Ei voi olla sattumaa, että nämä henkilöt osuvat samaan paikkaan.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=867914

Eräs kiinnostava pointi on tämä.

Mårten Olofsson perii äidiltään ja tädeiltään Turun Kantajan talon, jonka huudattaa kolmesti itselleen.
Tämä talo tunnetaan Sigfrid Kantajan talona.
Sigfrid Kantaja on ollut merkittävä porvari, joka kävi ulkomaan kauppaa. Mikä suhde hänellä ja Mårtenilla on ollut ei ole selvinnyt.

Ajallisesti tuo Sigfrid Kantaja voisi olla Margareta Tackun puoliso, Nils Sigfridssonin isä.
-----------
Juttua Kantajan talosta:
iedot Lars-Olof Erikssonin viestistä:

the letter by Jacob Kandaja to the court, which contained a lot. See my added comments below:
1. Sigfrid Kantaja, who bougth the House of King Gustaf.
The royal letter:
”1553 odateradt (i maj ?) Vij Gustaff etc. göre vitterligitt, att vij haffve uplatijdt och såldt och nu med thetta vårtt öpne breff uplate och sälie thenne breffvisere Seffredt Kantaia, borgare udi Åbo, en vår och cronones tompt liggiendes udi för:ne Åbo emellem Jöns Beltares och Matz Brenneres gårder, som holler udi lengden emellem Seffredz Kandias och Matz Brenneres gårder trettije siu alner, item emellem Seffredz Kandias och Jöns Beltares gårder trettije en alen, item udi bredden fyretie halffnijende [48,5] alen, och emellem Jöns Beltares och Matz Brenneres gårder holler bredden emott kyrcke gatun trettije halffempte [34,5] alen, hvilcken tompt under sielegårdz prebenden udi för:ne Åbo tilförende legett haffver. . Och haffve vij upburidt udi betalning för för:ne tompt fyretie fem mark ortuger etc. Gustavus”

2. Sigfrid Kantajas stepdotter N. Hansdotter Kucola(Kucola is a old Gård in Hirvensalo

3.Sigfrid Kantajas wife was vidow of Hans Kucola.

1571 there was a Walborg Kandaja paying Älvsborgs lösen. Was she Hans Kucola’s widow ?

4. Jacob Kantaja, whose wife was. N.Hansdotter Kucola.

5. Jacob Kantaja used name Kantaja, means that he supposly lived in kantaja House with his wife.

6. There were 3 dotters as inherit the House.
-Morten Olofssons mother(vouti Mårten Olofssonin lapset tunnetaan nimellä Gråå)
-Morten Sigfridsson mother
-Henrik Olofsson mother

There may be a possibility to find out more about Henrik, who allegedly died in Germany around 1630.

These mothers have to born 1560-70 about, becouse Mårten Olofsson is known to be in Rimito 1613. have to born 1580-talet.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=867914 (https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=0IBrVwM0LEOKiNNUIWdy84yDzhEJR9AILvf0R vlgpSIjRv1_vOvJWOPXvA-D3bGfQIthtnrqZdk.&URL=http%3a%2f%2fdigi.narc.fi%2fdigi%2fview.ka%3fk uid%3d867914)

The letter says, that Sigfred is already dead 1583. It also says that Sigfred had been seriously ill and let the command of the ship over to Olof. It is not clear whether Sigfred was with the ship, I believe not. It also says that Olof Andersson (Knäbond) had to go to Swden to acquire a letter from ”the king”, i e Johan III presumably, to the king of France in order to get the ship back. That letter could be found, with some effort, in the registry of Johan III. After having returned to France, Olof got another, smaller, ship as a replacement in addition to gold coins. He di not pay any of these money or goods to the heirs of Sigfred Kandaja. When Sigfred still was alive he approached the Swedish king, [U]then present in Finland (1581 ?), and got a letter from him to the mayor in Stockholm (another letter, that could be found). Then Sigfred went to Stockholm with the letter and there got a promise from Olof to settle the debt, which was not done before Sigfred died soon after (in Stockholm ?). After that there were only non adult heirs to speak for the dead Sigfred (does that mean that Sigfred’s wife was already dead ?). ”Jacob and several heirs” then approached the king again ”in St Johanni time 1582” and got a citation (yet another royal letter, this one with precise dating), with which he persecued Olof to Strängnes, Arboga, Stockholm and Gävle. Olof always cheated them and just before this letter was written in February 1583, he goes to Germany. Jacob finally invited Olof to Åbo to proceed there (but there are no court records left from that time in Åbo). This case may have ended in Svea Hovrätt, which is yet another possibility to find information. Sigfred must have been a Big Shot, who owned ships and had easy access to king Johan III.

I didn`t get idea when Jacob Kantaja and Hans Kucola had built the ship, but I do understand that it was not so much earlie before 1583.

Sigfrid Kantaja married Hans Kucolas widow after his own wife had died, other way can Mårten Olofsson not born so early.

BUT, there is risk, that Sigfrid had not childeren and all those sister are Hans Kukolas dotters, Jacobsdotter.

However it sound that this Clemeth who lived in the house belongs to family of Jacob and Cousins belongs to old Sigfrids family.

Clemet was a tenant of Henrik’s, while Henrik was in Germany (Henrik had died around 1630: ”[1638]… een wittneschrifft, … aff een gammall ryttare Simon Pittkellen be:dh, hwilken lydde att be:te Henrich Ollson schulle allredo 1630 wara dödh bleffwen och begraffwen i Pryssen…”), mentioned 1643, when ”his” Kandaja is being sold. 1638 ”…een willfremmand Clemett Candaja hade deruthi upburitt husshyran i många åhr, dertill medh förderffwadt husen der uthi gården…”, so Clemet seems not to be related to the family. Clemet seems to have died by 1645. Tammela’s owner Simon Persson’s son hade 1632 been hired by ”his brother” Klemet in Candaja (i.e. Clemet is Clemet Persson ?).

Maybe neither Mårten Olofsson nor Mårten Sigfridsson got hold of Kandaja ? Mårten Olofsson died 1641, maybe Mårten Sigfridsson also had died by early 1640’s. It had been gold worth for us if Johan Mårtensson Gråå had claimed Kandaja, but I have not seen that (does not mean that it did not happen - he was an eager beaver long into the 1650’s).

In the 1650’s there was another Sigfrid on Kandaja.

1621-1625 there is one Påvel there.

Mårten Sigfredsson lived in Halliko 1638. In Halikko there was a Mårten Sigfridsson with a wife Anna Mårtensdotter at the Mattila settlement.

1639 Mårten Sigfridsson had a fight with Johan Sigfridsson about the Kandaja lot. A brother ?

1633 there was one Baltzer Kandaja.

1618 is being buried
One Kandaja Michil’s wife

1619 is being buried (or is buying a grave)
One Kandaja Knuth

1620 are being buried:
One Grels Kandaja

1621 are being buried:
One Kandaja Mickel’s child
One Kandaja Oluf’s wife

Benedictus

25.03.18, 21:56

Eräs avain seikka näissä Tacku jutuissa on Jacob Nilsson Tyke ja Jacob Tyke.

1628 Jacob Nilsson Tyke perää perintöä ja puhuu isän isän äidin perinnöstä.

Onko määritelmä oikea ja kyseessä oleva Jacob Nilsson on siis oikeasti Nils Nilsson Tyken poika ja Nils Sigridssonin pojanpoika???

Ajallisesti jos Jacob Tyke 1628 olisi sama kuin 1593 olisi hän silloin ollut ainakin 25 tai 30 v. koska povariksi ei varmaankaan ihan nuorta miestä otettu.
Jacob Tyke olisi silloin syntynyt noin 1563 paikkeilla. Jos isä olisi ollut Nils Sigfridsson, olisi tämä syntynyt jo 1540 luvulla ja äiti Margareta Tacku 1520-luvulla.

Jokin ei nyt mättää yhteen.

Eikä oikein voi olla sattumaa, että Rymättylän Äärlässä yhdistyy Tackuhenkilöitä liikaa.

Benedictus

28.03.18, 07:38

Ulla Koskinen ja Virpi Nissilä Takku artikkelissa mainitaan Knut Tackun ja Henrik Hodellin vaimoksi Brita Johansdotter, joka oli aatelinen ja jonka vaakunassa olisi ollut 3 nuolta.
Tähän tietoon ei ole löytynyt lähdettä.
On arveltu, että kysessä olisi Monikkala suku, joka käytti nuoli vaakunaa.

Ohessa on artikkeli, jossa mainitaan vaakuna, jossa on nuolia.

Två söner till hustru Margareta var 1602 i kronans tjänst hos Arvid Eriksson (Stålarm). Bara en av dem är känd till namnet, nämligen Klas Johansson till Sjöskog, som i sitt vapen förde två korslagda bilor och på hjälmen tre strålformigt ställda pilar. Samma vapen anges i Peringskiölds samling ha tillhört "Marcus Jönson, trol. finne fr. Borgå sn."[15 (https://www.genealogia.fi/genos-old/55/55_49.htm#15)]

https://www.genealogia.fi/genos-old/55/55_49.htm

Ajallisesti olisi mahdollista, että ylläoleva Marcus Jönsson voisi olla Brita Johansdotterin veli.

Pekka Hiltunen

05.04.18, 15:10