PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Pussiset


Kasu
07.01.18, 21:14
Etsitään juuria Säräisniemen Pussisia. Neittävän Kylä?

Marjutska
09.01.18, 11:06
Hei, mihin asti omat tietosi yltää? Epäilen että Kainuun ja P-Karjalan Pussiset olisivat lähtöisin jostain Kuopion ja Kajaanin väliltä, ja suku haarautunut sieltä Ilomantsi-Enoon, etelämmäs Savoon sekä Kainuu-Oulu akselille. 1600 vuodelta on tietääkseni vanhin Pussi hankikirjoissa, Tavinslamella.
Ilomantsin Pussisten isälinjaa on todennettu DNA-testillä (puolisoni), ja mm. Genistä sukua löytyy jo paljon.

Tv. Pussiska

Alapo
10.01.18, 23:51
Etsitään juuria Säräisniemen Pussisia. Neittävän Kylä?

Nykyisin Neittävänä tunnettua kylää ei Säräisniemen rippikirjoissa tunneta, vaan kyseessä on Kukkolan kylä.
Pussiset taitavat tulla sinne vasta, kun Eero Ollinpoika Pussinen vasta vihittyine vaimoineen muuttaa sinne Utajärveltä 1884.
Eero (Erik) s. 5.4.1852 on lähtöisin Wenetheitosta.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/saraisniemi/rippikirja_1859-1869_ik108/120.htm

Ilmeisesti Olofin isä Påhl ilmestyy Wenetheittoon itselliseksi kerjäläiseksi vuoden 1830 henkikirjaan neljän lapsensa kanssa. Leskenäkö?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=581634

Saaresmäestähän Säräisniemen, aiemmin Paltamon, Pussiset epäilemättä ovat lähteneet leviämään, mutta kun säräisniemeläiset ovat Paltamon rippikirjoissa vain vuoteen 1785 saakka ja Säräisniemen kirjat ovat säilyneet vasta vuodesta 1859 lähtien, niin Wenetheiton Påhl Pussisen vanhemmat lienevätkin vähän kinkkisempi juttu. Kahdelle Olof Pussiselle kun Hiskin mukaan on Saaresmäessäkin syntynyt 1780-luvulla Påhl.

Petri Sihvonen
11.01.18, 10:51
Minulla on esi-äitini Lentuan Kaarina Pussinen s.n. 1650 Lentua ja k.n. 1700 Lentua. Puolisona Olavi Matinpoika Kyllönen (1640 - 1688). Mietin mistä Pussiset ovat Lentualle tulleet ja keitä olivat Kaarina Pussisen vanhemmat.

Päivi V
11.01.18, 18:51
Minulta löytyy Olof Paulsson Pussinen, s.1803. Vihitty Caisa Greta Meriläisen kanssa 31.10.1824 Sotkamossa. Olof oli mummoni isän äidin isä. En ole löytänyt Olofille vanhempia ja asia kiinnostaa minuakin.

Päivi V

Veikko Kilpeläinen
11.01.18, 20:50
Vaalan pitäjäkirjan mukaan Veneheiton Lämsälää (VE16, myöh. Mustola) isännöi vuosina 1820–1825 Paavo Ollinpoika Pussinen, joka "tuli Manamansalon Hautalasta, mutta oli syntyisin Saaresmäestä". Isännyys ilmenee myös vuosien 1820 ja 1825 (medåbo) henkikirjoista.
Tämä Paavo Ollinpoika voisi olla 20.1.1785 (silloisen) Paltamon Saaresmäessä Olli Pussiselle ja Anna Kemppaiselle syntynyt Paavo. Tosin perhe tulisi hänen kuvioihinsa vasta 35-vuotiaana, sillä Säräisniemen kappelin rokotusluetteloiden mukaan Paavo Pussinen rokotutti 27.7.1828 kolme lastaan: Juho 8 v, Anna Riitta 4 v ja Vappu 2 v. Tämän Paavon lapsi lienee myös 10.5.1830 rokotettu 1,5-vuotias Stiina. Vuoden 1845 henkikirjan mukaan Paavo oli torppari ja edelleen Veneheitossa – mutta sairas. Vuoden 1850 henkikirjassa poika Juho on kirjattu mäkitupalaiseksi. Juho näkyy Säräisniemen vuosien 1859–1869 rippikirjassa sivulla 118 – syntymäaika 10.3.1820. Kyseisen rippikirjan sivulla 117 on Olli Paavonpoika Pussinen, s. 21.8.1822. Hän sopisi Juhon veljeksi, vaikka häntä ei näytä mainitun rokotusluettelossa.
Toinen 1820-luvulla Veneheitossa ollut Pussinen oli Antti Pussinen, joka rokotutti 4-vuotiaan tyttärensä Vilhelmiinan 27.7.1828. Antti voisi olla lähtöisin Käkilahden/Vuolijoen Siiralasta, vanhemmat Antti Pussinen ja Anna Tervonen. Vuoden 1805 henkikirjan mukaan heillä on lapsia, mm. 11-vuotias Antti.
..........................................
Niin, vilkaisin myös Päivi V:n Olof Paulsson Pussista, s.1803. Hiskin mukaan 28.5.1780 Paltamon Saaresmäessä syntyi Olof Pussiselle ja Anna Arbeliukselle poika Påhl, joka lienee vuonna 1805 isäntänä syntymätalossaan Saaresmäki 5:ssä. Hänellä on poika Olof, ikä 1 v 3 kk. On varmaan tarkemmankin tutkimisen arvoinen, jos et ole jo tutkinut.
t. VKi