Presidentti Niinistön yläneläisjuuret [Arkisto]

PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Presidentti Niinistön yläneläisjuuret

eruppa

01.01.18, 10:10

Arvoisat Yläneen tuntijat!
Joulupukin kontissa sain Tiina Miettisen toimittaman kirjan "Tasavallan juuret", jossa esitetään maamme presidenttien sukujuuret kuusi polvea taaksepäin.

Minulle ovat sekä Kekkonen että Ahtisaari etäserkkuja (useampaakin kautta) Keski-Suomen suunnasta lähinnä Laukaasta (ja Kekkonen myös Kangasniemeltä). Lisäksi tiesin, että nykyisen presidentin Sauli Niinistön äiti on minulle viides serkku johtuen hänen korpilahtelaisjuuristaan. Nuo sukuyhteydet olivat minulle vanhastaan tuttuja.

Olen selvitellyt vaimoni Annelin lähes puhtaasti vakkasuomalaisia sukujuuria aikoinaan. Niinistön juurissa huomiotani kiinnitti kirjan henkilö VI:43 Kirsti Juhontytär Niemi, synt. 21.7.1760 Yläne, Isoperhe, Niemi, k. 29.1.1828 Vehmalainen, Kalela, Ollila, jonka vanhemmiksi mainitaan Yläneen Isoperheen Niemen talollinen Juho Juhonpoika ja Kirsti Tuomaantytär.
Vaimoni esivanhempiin kuuluvat talollinen Jaakko Antinpoika, synt 22.4.1741 Yläne, Niemi, Vähäperhe, kuollut 21.10.1809 Yläne ja puoliso Riitta Antintytär Häggroth, synt. 19.7.1743 Yläne, Kirkonkylä, kuollut 15.10.1806 Yläne, Niemi, Vähäperhe. Heidät vihittiin 1.11.1763 Yläneellä.

En juurikaan tunne Ylänettä ja sen taloja. Minulla on "Kartanoita ja korven kansaa"-niminen Ylänettä käsittelevä kirja. Siinä kartanot ovat keskeisessä roolissa ja se korven kansa vain vähäisessä sivuroolissa. Kirjasta ei siis ole apua (elleivä juuret mene noihin kartanoihin).

Kysymykseni kuuluu nyt: Ovatko em. avioparit sukulaisia ja jos, niin minkälaisia? Jollakulla saattaa olla valmis vastaus sukutietokannassaan.

Kyseleepi Erkki-ukko Porista ja toivottelee samalla Hyvä Uutta Vuotta 2018

Hannu Virttaalainen

01.01.18, 11:40

Suoraa vastausta Porin Erkille en osaa antaa, mutta jotain lisää kirjan Tasavallan juuret: Sauli Niinistö VI:43 yläneläisiin esipolviin löytyy:

I. Prusila (Tuomola), Yrjä Tuomonpoika * (s. arviolta 1657 - Loimaa Kurittula Tuomola, haud. 16.5.1718 - Yläne
Keihäskoski Prusila)
p. Pelttari, Liisa Heikintytär*3 (s. - Vampula Sallila Pelttari, haud. 14.5.1738 - Yläne Keihäskoski Prusila), ∞
17.2.1698

II-1. Prusila, Tuomo Yrjänpoika (s. 1.12.1698 - Loimaa Kurittula Tuomola, k. 28.4.1758 - Yläne
Keihäskoski Prusila)
p. Prusila (Keskitalo), Maija Heikintytär (kast. 6.7.1706 - Yläne Tourula Keskitalo, k. 30.3.1788 - Yläne
Keihäskoski Prusila), ∞ 29.12.1724 - Yläne

III-5. Isoperhe (Prusila), Kirsti Tuomontytär (s. 1.7.1734 - Yläne Keihäskoski
Prusila)
p. Isoperhe (Mätäs), Juho Juhonpoika (s. 12.3.1735, k. 30.6.1777 - ), ∞ 24.5.1755

kirja Tasavallan juuret: Sauli Niinistö VI:43:

IV-40. Ollila (Isoperhe), Kirsti Juhantytär (s. 21.7.1760 Yläne Niemi Isoperhe - , k. 29.1.1828 - )
p. räätäli, Matti Tuomonpoika (s. 1755)

Tauluni I Yrjö Tuomonpoika muutti vaimoinen Yläneen Prusilaan 1712 Loimaan Kurittulan Tuomolasta, jossa päästään Olavi Kurittuun (1530) ja veljeensä Sipiin, isäntä 1540-1557. Vaimonsa Liisa Heikintytär oli Vampulan Sallilan Pelttarista, josta esipolvet palaavat Yläneen Vainionperän Huovariin. 4:ssa sukupolvessa kaikissa Keihäskosken 4:ssä talossa ja naapurissa Pramilan yksinäistalossa oli pariskunnan jälkeläiset isäntinä tai emäntinä

Isopereen Juha Juhanpoika (III-5, 1735-1777) oli ilmeisesti Yläneen Mättäältä ja hänellä sekä vaimolleen syntyi Kirstin lisäksi 7 muuta lasta, joita en ole selvittänyt

Hannu Virttaalainen

01.01.18, 13:00

Arvoisat Yläneen tuntijat!

Olen selvitellyt vaimoni Annelin lähes puhtaasti vakkasuomalaisia sukujuuria aikoinaan. Niinistön juurissa huomiotani kiinnitti kirjan henkilö VI:43 Kirsti Juhontytär Niemi, synt. 21.7.1760 Yläne, Isoperhe, Niemi, k. 29.1.1828 Vehmalainen, Kalela, Ollila, jonka vanhemmiksi mainitaan Yläneen Isoperheen Niemen talollinen Juho Juhonpoika ja Kirsti Tuomaantytär.
Vaimoni esivanhempiin kuuluvat talollinen Jaakko Antinpoika, synt 22.4.1741 Yläne, Niemi, Vähäperhe, kuollut 21.10.1809 Yläne ja puoliso Riitta Antintytär Häggroth, synt. 19.7.1743 Yläne, Kirkonkylä, kuollut 15.10.1806 Yläne, Niemi, Vähäperhe. Heidät vihittiin 1.11.1763 Yläneellä.

En juurikaan tunne Ylänettä ja sen taloja. Minulla on "Kartanoita ja korven kansaa"-niminen Ylänettä käsittelevä kirja. Siinä kartanot ovat keskeisessä roolissa ja se korven kansa vain vähäisessä sivuroolissa. Kirjasta ei siis ole apua (elleivä juuret mene noihin kartanoihin).

Vaikka en mikään Yläneen tuntija olekaan niin täytyi tarttua Erkin tarjoamaan mahdollisuteen kirjoittaa hieman asianvierestä:
Wikipedia Yläneen Uusikartano: https://fi.wikipedia.org/wiki/Uusikartano

Polviniemi lyhentyi keskiajalta pelkäksi Niemeksi, jossa oli Uudenkartanon aikaan (1807 alkaen) saakka kaksi Yläneen kartanon lampuotien viljelemää lampuotitilaa: Isoperhe ja Vähäperhe, joiden viljeilijoillä ei mitään sukuyhteyttä tilojen viljelemisen pohjalta. Mutta, jos sukuhteyttä ei ollut, niin sellainenhan kyllä useasti syntyi kuten Keihäskosken kohdalla tapahtui edellisessä viestissäni ...

Eikä Niemen tilojen lampuotien osa 1807 Uudenkartanon synnyssä pieneksi jäänyt: 1808-1818 Niemeä ei enää ole Yläneen rippikirjoissa, kun majuri Sahlberg (ei tiettävästi Vampulan Sallilan rakuunan jäkeläisiä:D:) osti 33/80 osaa Yläneen kartanosta 38000 pankkoriksin hinnasta ja Niemi oli Yläneen Uusikartano. (Aulikki Ylönen: Pöytyän, Yläneen ja Oripään historia vuoteen 1865)

eruppa

01.01.18, 18:19

Hannu Virttaalainen

01.01.18, 19:26

Tutkin vaimoni sukujuuria Yläneeltä yli 20 vuotta sitten, eli rullamikrofilmien aikana. Jo silloin jäi mieleen, että useimmat talot olivat lampuotitiloja, eli kartaanoiden hallussa. Jos kartanonherra asui kaukana, ei rälssitalollisen asema juurikaan eronnut kruununtalollisen asemasta. Näin tilanne oli kotipuolessani, eli Keski-Suomen ja Etelä-Savon alueella. Mutta kun kartano oli lähellä, olivat rälssitalolliset kai lähinnä kartanon torppareita asiallisesti katsottuna. Olenkohan oikeassa?
Käsitykseni mukaan Yläneen kartanossa lähellä kartanoa ei ollut yhtään huonompi kuin kauempana 1800-luvulle asti.
Kartanon lampuotit eivät maksaneet maaveroa kruunulle, koska rälssitilat olivat verovapaita. Lisäksi lähellä säteriä, asuinkartanoa, olevien lampuotien ei tarvinnut ylläpitää sotamiehiä. Yläneen kartanolla ei ollut omassa viljelyksessä maata, mutta karjaa kartanolla oli mutta nekin oli ylöspidossa, hoidossa lampuotitiloilla ja lampuoti hoiti niitä osana vuokraa mahdollisten omien eläintensä ohella. Vuokra lampuoteilla oli tavaraa, viljaa tietenkin, mutta jonkun piti toimittaa esim. halkoja kartanon lämmitykseen. Toimitettavista tavaroista on joitain esimerkkejä aiemmin mainitussa Aulikki Ylösen kirjassa, Vuokra olisi siis enimmäkseen työn tuloksena toimitettavia tavaroita eikä työtä, jonka tekeminen ja johtaminen olisi pitänyt organisoida päivätöiden kohdalla, Rälssin omistajat myös 'suojelivat' lampuotejaan kaikilta kruunun lisärasituksilta, koska sehän olisi vähentänyt heidän kykyään maksaa vuokraa rälssin omistajalle.
Kunhan sai sovitun vuokran maksettua kartanossa oltiin tyytyväisiä ja lampuotitilat siirtyivät isältä pojalle tai vävylle ihan kuin kruunun- tai perintötilat useita sukupolvia.
Kyllä moni kruununtilallinen ja jokunen perintötilallinenkin oli monia Yläneen kartanon lampuoteja huonommassa asemassa 1800-luvun alkuun asti. Kartanosta myytiin Uusikartano 1807 Yläneen kartanon taloudellisten vaikeuksien takia, Niemen talojen Isotalon (Isoperhe) ja Vähätalon (Vähäperhe maat otettiin Uusikartanon omaan viljelyyn ja silloin alettiin tarvita lisää päivätöitä, että kartano saatiin hoidettua, Samoin taphtui vähitellen Vanhakartanossa, joksi Yläneen kartanon jäljelle jäänyttä osaa alettiin kutsua,

tuulahillevi

08.01.18, 23:36

Hannu Virttaalainen

12.01.18, 18:07

Niemen Isoperheen Johan Johanssonille ja Wallborg Michelsdotterille syntyi 12.3.1733 poika Johan, joka avioitui Keihäskosken Prusilan Christin Thomasdotterin kanssa 2.4.1755 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=26104&pnum=69 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=26104&pnum=69)

Niinpä taas kerran tuli uskottua Hiskiä :oo:, tarkittamatta rippikirjoista ja syntyneistä. Hiskissä tämä 12.3. Niemessä syntynyt Johan on kokonaan jäänyt välistä, joten arvelin olevan edellisenä päivänä 11.3. Mättäässä syntynyt Johan, joka on Hiskissä.

Isoperheen Wallborg Michelsdotterista päästään Yläneen Mäenpäähän ja Pramilaan.

Onneksi on tarkkasilmäisiä, jotka korjaavat virheitäni.