Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Gottlander-Skotte Viipurin alueelta
Viipurin maasrk:n alueella Repolan kylässä RK 1717-1728 asuu Mats Schåtte, vaimo Maria ja pojat Zachris ja Johan http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6664676
Zachris ja Johan esiintyvät jatkossa sukunimellä Gottlander/Gottländer, joka kansan suussa kääntyi talonnimeksi Kottila. Zachris asettuu Hanhijoelle: Gottländer Hanhijoki Viipurin maasrk RK 1756-64 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34226692
ja Hanhijoki Gottländer RK 1765-1778 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34088222
Kirjurien mielikuvitus on laukannut, kun sukunimeä jälkeläisille on kirjattu jatkossa, löytyy mm. versiot Guttander, Gatander, Kosklander, Koland, Skotti, Kotti.
Etsin tietoja tuosta Mats Skottesta.
Hiskin mukaan vihitään 22.11.1696 Viipurin maasrk Repola sold. Matts Jöranss: Gottlander ja pig. Anna Johansd:r Korpelain. Ehkäpä tämä oli Matin 1. avio ja Maria oli 2. vaimo?
Mahdollisesti Matin kuolinmerkintä on Hiskistä:
Viipuri maasrk k. 1739, haud. 2.6.1739 Pijskola Gl: ryttaren Matts Jöransson 71 vuotta.
Kiinnostaisi kovasti mistä tuo Matts Schåtte Repolaan ilmestyi, onkohan joku tutkinut tätä? Lieneekö yhteyttä Pyhtään Skotte-sukuun, josta on keskusteltu aikaisemmin? (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=8576&highlight=skotte)
Hyvän joulun toivotuksin,
Ritva Rajander-Juusti
Viipurin maasrk:n alueella Repolan kylässä RK 1717-1728 asuu Mats Schåtte, vaimo Maria ja pojat Zachris ja Johan http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6664676
Zachris ja Johan esiintyvät jatkossa sukunimellä Gottlander/Gottländer, joka kansan suussa kääntyi talonnimeksi Kottila. Zachris asettuu Hanhijoelle: Gottländer Hanhijoki Viipurin maasrk RK 1756-64 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34226692
ja Hanhijoki Gottländer RK 1765-1778 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34088222
Kirjurien mielikuvitus on laukannut, kun sukunimeä jälkeläisille on kirjattu jatkossa, löytyy mm. versiot Guttander, Gatander, Kosklander, Koland, Skotti, Kotti.
Etsin tietoja tuosta Mats Skottesta.
Hiskin mukaan vihitään 22.11.1696 Viipurin maasrk Repola sold. Matts Jöranss: Gottlander ja pig. Anna Johansd:r Korpelain. Ehkäpä tämä oli Matin 1. avio ja Maria oli 2. vaimo?
Mahdollisesti Matin kuolinmerkintä on Hiskistä:
Viipuri maasrk k. 1739, haud. 2.6.1739 Pijskola Gl: ryttaren Matts Jöransson 71 vuotta.
Kiinnostaisi kovasti mistä tuo Matts Schåtte Repolaan ilmestyi, onkohan joku tutkinut tätä? Lieneekö yhteyttä Pyhtään Skotte-sukuun, josta on keskusteltu aikaisemmin? (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=8576&highlight=skotte)
Hyvän joulun toivotuksin,
Ritva Rajander-Juusti
Minusta nimen evoluutio muistuttaa hyvin paljon Pyhtäällä tapahtunutta Skotte-Kottila-Gottlund-kehitystä. Oletko jo teetättänyt DNA-testin?
Täällä Skotte-suvun linkki Skotlantiin sen kuin vain vahvistuu. Juuri joulunalla sisääntulleet tuoreet testitulokset kun kertovat jopa 18 %:n geeniperimästä Brittein-saarilta, valtaosa siitä mitä ilmeisimmin Skotte-esipolvilinjoilta. Mc-alkuiset sukunimet "juhlivat" myös serkuissa. Lindsaykin löytyy.
Hyvää tapaninpäivää!
Kiitos Juhani ajatuksista!
DNA-testi on olemassa, nyt FF ja MtDna, Y-37 tilattu myös. Tämä linja tulee ko. henkilölle isän puolelta sekalinjaisesti. FF:ssä näkyy matcheina 6 henkilöä, jolla on sukunimiluettelossaan Skotte. Origin on hänellä kuitenkin 98% suomalainen, 2% itä-Eurooppaa.
En ihan ensi katsomalta löytänyt sinua hänen matcheistaan, joitain Pesu-nimisiä kyllä. Jos haluat tätä DNA-asiaa selvitellä tarkemmin, voit mielellään lähettää yksityisviestin.
Kun tuo Matti näyttää olleen sotilas ja Viipurin jalkaväkirykmentin sotilaat tulivat laajasti kaakkois-Suomesta niin tuo Pyhtää on hyvinkin mahdollinen.
Tapaninterveisin,
Ritva
Family Tree DNA:ssa esiintyvä (ehkei vielä jaossa) verrokki on jo kauan sitten edesmenneen isäni tulos, joka saatiin hänen veljensä testauksen avulla.
Suuri brittiprosentti selittyy sillä, että esipolvilinkit kantaisä Skotteen ovat moninkertaiset ja näin kumuloituneet geenitasolla. Myös Giösling-suvulla voi olla osuutta asiaan. Vaikka Philip Giöslingin sanotaan tulleen Vehkalahdelle/Virolahdelle Lyypekistä, voi hän mainiosti olla alunperin brittisukua, kuten etu- ja sukunimikin vinkittävät. Vaikka Skotte- ja Giösling-esi-isät tulivat Suomeen jo 1600-luvun puolella (Michel Skotte ensin, sitten Philip Giösling) brittigeeniperimä on säilynyt vahvana sukupiirin sisällä tapahtuneitten avioitten tähden.
Hupeamaa esiintyy vasta merkittävässä määrin nykypolvissa, supisuomalaisten avioitten myötä.
Näin sen pähkäilin itsekseni.
Matts on Pyhtään Skotte-suvun perintönimiä. Kottilan isäntänä vv 1638-1660 verovapautta nauttineella Carl Michelssonilla oli mm. sen niminen poika, Matts Carlsson, isäntänä ainakin vv 1662-1682. Hänellä näyttäisi, käydyn keskustelun perusteella, olleen Pyhtään Piispan rakuunana alunperin toiminut Zacharias Mattson-niminen poika, jonka olen merkinnyt tiedostolleni myöhemmin Kymin Jäppilän Vilkin isännäksi, kysymysmerkillä tosin. Suunta on siis Viipuriin päin!
Matti voisi olla patronymiltään Yrjönpoika (jos nuo vihki- ja kuolinmerkinnät osuvat häneen), ja mainitsemallasi Carl Michelssonilla on ollut noin 1654 syntynyt poika Yrjö, jonka pojaksi tämä Viipurin Repolan Matti sopisi.
Repolan Matti lienee syntynyt noin vuoden 1675 tienoilla ja sopisi näin ajallisesti Pyhtään Kottilan Yrjön pojaksi. Tämä Repolan Matin syntymäaika on päätelty siitä, että Repolan Matin pojat Zachris s.n. 1699 ja Johan s.n. 1698 (muitakin oli mutta kuolivat pieninä) käyttäen sukupolven välinä noin 25 vuotta. Repolan Matin pojat olisivat näin saaneet suvun perinnenimet (Yrjöllä ja Matti Kaarlenpojalla oli myös Johan-niminen veli) ja Matti hankkiutunut rakuunan/ratsumiehen perinneammattiin.
Mukavastihan nämä palaset näin solahtaisivat. Sitten pitäisi vielä löytää asiakirjatodistetta tälle arvailulle :)
Olen nyt koettanut kammata tuon Pyhtään Yrjö Kaarlenpoika Skotten s.n. 1654 elämää. Hän oli Skottilan osaomistaja kunnes 1698 alkaen otti viljelykseen autiona olleen Martti Markuksenpojan talon Itä-Hirvikoskella. Yrjö isännöi taloa ainakin 1709 saakka, ja vuodesta 1712 isäntänä Sigfrig Yrjönpoika. Sigfridin lisäksi mainitaan poika Johan sekä yhden kerran 1704 tytär Brita.
Eli sillä suunnalla ei ole mitään jälkeä mahdollisesta Matti-pojasta.
Samaan aikaan toisaalla eli Käkisalmen läänin tuomiokirjojen hakemiston mukaan Sakkolan Kiviniemen kylässä vaikuttivat Skotti/Skottij-sukuiset
Matti (Kiviniemestä, käräjillä 1671,1672 ja 1675), mahdollisesti edellisen poika Simon Mattson (Kiviniemi, Röykkölä, 1673, -82, -87 useita kertoja, -88 ja -90 sekä -91) sekä Johan Simonsson Röykkylästä 1684.
Samoin käräjiä kävivät Jöran Skotti (käräjillä 1684, 1685, 1690) sekä Jöran Jöraninpoika Kiviniemestä (1686). Myös Anna Skotti (1675) ja irtolainen, myöhemmin renki Peter Skotti (1685-93).
Kiviniemen kylästä löytyi 1683 Tosite- ja henkikirjasta Simon Mattson Skotti 1/4 mantaalin tilalle ja 1685 Jöran Skott ja Simon Skott.
Täälläkin siis olisi mahdollisesti sopivan ikäinen Jöran etsimäni Matti Skotten isäksi. Onkohan näillä Skoteilla joku yhteys Pyhtäälle? Löytyykö näiden alueiden tutkijoilta lisätietoa?
Olen nyt koettanut kammata tuon Pyhtään Yrjö Kaarlenpoika Skotten s.n. 1654 elämää. Hän oli Skottilan osaomistaja kunnes 1698 alkaen otti viljelykseen autiona olleen Martti Markuksenpojan talon Itä-Hirvikoskella. Yrjö isännöi taloa ainakin 1709 saakka, ja vuodesta 1712 isäntänä Sigfrig Yrjönpoika. Sigfridin lisäksi mainitaan poika Johan sekä yhden kerran 1704 tytär Brita.
Eli sillä suunnalla ei ole mitään jälkeä mahdollisesta Matti-pojasta.
Samaan aikaan toisaalla eli Käkisalmen läänin tuomiokirjojen hakemiston mukaan Sakkolan Kiviniemen kylässä vaikuttivat Skotti/Skottij-sukuiset
Matti (Kiviniemestä, käräjillä 1671,1672 ja 1675), mahdollisesti edellisen poika Simon Mattson (Kiviniemi, Röykkölä, 1673, -82, -87 useita kertoja, -88 ja -90 sekä -91) sekä Johan Simonsson Röykkylästä 1684.
Samoin käräjiä kävivät Jöran Skotti (käräjillä 1684, 1685, 1690) sekä Jöran Jöraninpoika Kiviniemestä (1686). Myös Anna Skotti (1675) ja irtolainen, myöhemmin renki Peter Skotti (1685-93).
Kiviniemen kylästä löytyi 1683 Tosite- ja henkikirjasta Simon Mattson Skotti 1/4 mantaalin tilalle ja 1685 Jöran Skott ja Simon Skott.
Täälläkin siis olisi mahdollisesti sopivan ikäinen Jöran etsimäni Matti Skotten isäksi. Onkohan näillä Skoteilla joku yhteys Pyhtäälle? Löytyykö näiden alueiden tutkijoilta lisätietoa?
Michel Skotten DNA-ryhmä näyttäisi nettitietojen mukaan olevan I-M223.
Hänen viimeinen palveluksensa Ruotsin riveissä oli skottikenraali Samuel Cockburnin (Cobron) alaisuudessa. Skotte sai palveluksistaan kruunulle läänityksiä Pyhtään Hirvikoskelta. Hän oli syntynyt vv. 1570/1585 vaiheilla ja kuoli v. 1631. Michelin vaimon, Malin Pehrsdr, sanotaan olleen sokean, kuten tyttärensäkin. Sai kruunun "eläkkenä" 6 tynnyriä viljaa vuosittain, Gabriel Oxenstiernan määräyksestä. Pojista tunnetaan varmuudella vain Carl Michelsson, Kottilan isäntä, sekä Michel Michelsson, joka jäi pois ruodutusluettelosta v. 1640. Muitakin on saattanut olla. Koska Carl Michelssonilla oli George (Jöran-niminen poika) on hyvinkin mahdollista, että poika olisi "perinyt" nimen sedältään.
Lisäyksenä vielä se, että Cockburn-mahtiklaani esiintyy myös isäni suorissa serkuissa ja Cobronina ancestral-osiossa. Se, samoin kuin Virolahti-Vehkalahti-akselille rantautuneet Leslie- & Lindsay-suvut (jälkimmäinen niinikään serkuissa), kuten myös läjäpäinen Skotte-Scott-osumisto, voisivat johtaa suvun syvimpien juurien äärelle, kunhan ponnistellaan.
Oli minullekin uusi tieto kuinka paljon Skotlannista oli tultu sotimaan näille seuduille 1600-luvulla. Voimia yhdistämällä tämä on kiinnostava palapeli koottavaksi ja löytyy uutta tietoa monista suvuista.
Itsellä on tuo tuomiokirjojen lukeminen vielä kovin hidasta ja virhealtista. Esimerkiksi tässä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3724354 olisi kiinnostava käräjäjuttu tuosta Sakkolan Jöran Skottista, mutta ei minun taidoillani vielä ihan selviä. Hyvää aivojumppaa tämä on kyllä.
Geni.com sivustoilta selvisi, että isäni isoäidin Rasp-suku (Elimäki, Säkkijärvi ja Viipurin msrk)polveutuisi Skotteista.
Hei Mervikki, tuon Genin tiedon perusteella Elimäen Rask-suku kuuluu seuraavaan haaraan: Michel Skotte s.n. 1580 => Carl s.n. 1620 => Samuel s.n. 1655 => Nils s. 1701. En osaa tiedon luotettavuutta arvioida kun Geniin ei ole merkitty lähdetietoja.
Täällä Sukuforumilla on ollut paljonkin keskustelua Skotte-suvusta, tässä yksi linkki: http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=8576&page=12
Tuossa edellä arvelin että Repolan ja Hanjoen Matts Skotti/Gottlander olisi patronyymiltään Jöransson. Näin ei kuitenkaan ole vaan henki- ja maakirjoista paljastui että patronyymi on Pettersson.
Syntymävuotta täytyy vielä selvittää tarkemmin sillä siitä on ristiriitaista tietoa.
Viipurin läänin maakirja ja väestöluettelo 1723-1723 (9805) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13035869 mukaan Matts oli tuolloin 60-vuotias (eli olisi s.n. 1663) ja vaimo Maria 34 (sn. 1689). Poika Zachris 19v eli ei voi olla Marian poika.
Kuolinmerkinnässä vuonna 1729 Matts Gottlander mainitaan kuitenkin vain 42-vuotiaaksi eli olisi s.n. 1687 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6664950
Jälkimmäinen sopisi paremmin myös vaimon ikään ja nippa nappa myös Zachris-pojan syntymään, joka 1723 väestöluettelon mukaan olisi n. 1704 (rippikirjassa esiintyy Zachrikselle myös syntymävuosi 1699).
Edelleen Matsin tulosuunta on arvoitus, eikä Pyhtään tai Sakkolan Skotteista ole tarttunut haaviin sopivaa Petteriä hänen isäkseen. 1707 hän ei vielä Repolassa ole, 1717 alkavassa RK perhe on jo siellä ja ainakin vuodesta 1723 Hanhijoella.
Lähteet löytyvät isomummoni sisaren Sofia Hedlundin sukukirjasta, jonka on koonnut sukua perusteellisesti tutkinut Lea Malin. Sukukirja on luettavissa Mikkelin maakunta-arkistossa.
Huomautus vielä! Nimi on Rasp, ei Rask!
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.