PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : kysymys arkistoista/ pohjanmaa


rannikko
17.12.17, 12:32
Tutkin kauhajokelaista taloa (ennen 1830 Kurikka/ Mieto).

Haasteenani on löytää tietyt aineistot arkistoista. Digiarkistossa on paljon aukkoja varsinkin 1600/1700 -luvun alun ajalta. Vakka on toisaalta niin hankalakäyttöinen hakuominaisuuksiensa puolesta, että vaatisi varmaan jonkin arkistoalan tutkinnon, jotta sieltä pystyisi asiakirjoja tunnistamaan.

Etsin seuraavia aineistoja:
- tutkimani tila merikittiin uudistilaksi 1687, perintötilaksi 1703, autioitui sittemmin isonvihan aikana. Uusi isäntä asettui tilalle 1722, jolloin siitä tuli taas kruununtila. Mistä arkistosta voisin löytää merkinnän tilan autioitumisesta, haltuunotosta kruunulle, sekä imissiosta uudelle isännälle ? Kaipaan myös mahdollisia katselmointipöytäkirjoja, joissa voisi olla rakennusluetteloita, pelto/niittytietoja tms.
- tila muuttui perintötilaksi välillä 1770-1790. Mistä voisin löytää perinnöksiostokirjat ? Niitä on digiarkistoissa myöhemmiltä ajoilta, ja toisilta paikkakunnilta, mutta ei etsimältäni

Vakastahan tieto pitäisi löytyä, mutta ei minun logiikallani löydy mitään.

Otan mahdolliset opastukset ilolla vastaan.

Juha
17.12.17, 19:13
Kansallisarkiston Digitaaliarkistoon löytyy yhteistyönä tehty hakemisto
http://digihakemisto.appspot.com/


Kokeiles sitä




Juha

rannikko
17.12.17, 22:11
Portista löytyi tieto, joka mukaan perinnöksiostot Ruotsin aikana kirjattiin Tukholmassa, mutta suurin osa Suomea koskevasta arkistosta olisi tuhoutunut v1802. Siispä lienee turha vaiva niitä etsiä.

Matti Lund
18.12.17, 00:58
Tarkoittanet Toivakan taloa.

Sen manttaali 1/4 on vielä vuoden 1791 henkikirjassa kruununmaata, mutta sitten vuoden 1793 maakirjassa veromaata.

Aika myöhäiseksi on venähtänyt verrattuna joihinkin naapureihinsa.

Jos noissa merkinnöissä ei satu olemaan ajoitusvirhettä, Sinun pitäisi etsiä Ilmajoen vuosien 1790-93 käräjien tuomiokirjoista perinnöksilunastusta varten pyydetyn ja syynimiesten laatiman Toivakan katselmustoimituskirjan tutkintaa ja vahvistusta. Tuskin muualta löydät tietoa siitä.

Tuossa olisi vuosi 1791, josta voisit alkaa.

http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=208998

ja jatkaa tästä, 1792, jos asia ei ilmene edellisestä niteestä:

http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=33740

terv M Lu

rannikko
18.12.17, 11:42
Kiitos vinkeistä. Toivakan taloa tarkoitan ja tutkin.
Heikki

Matti Lund
18.12.17, 13:20
Kiitos vinkeistä. Toivakan taloa tarkoitan ja tutkin.
Heikki

Ruotsin vallan aikaanhan taloa ehti asua kolme eri sukua.

Simuna Markunpoika sen metsästä ylösotti, mutta pian hänen jälkeensä sitä asumaan tuli Kreko Mikinpoika Seinäjoelta.

Kreko joutui jättämään talon ison vihan aikaan. Kreko muutti Isoonkyröön Piuholan taloon.

Krekon tilalle tuli Toivakkaan Iisakki Martinpoika Kakkuri Miedosta.

Iisakki Martinpoika kävi useamman vuoden 1730 -luvulla sitkeää oikeustaistelua vaimonsa Liisan perinnön puolesta Ilmajoen käräjillä. Iisakin esi-isistä Miedon Kakkurissa on julkaistu Eteläpohjalaiset Juuret -lehdessä Markku Pihlajaniemen laatima selvitys. Markku Pihlajaniemi on käsitellyt myös Iisakin vaimon äidin Aunen sukua Kauhajoella ja Kurikassa kirjoituksissaan. - Nämä ovat ehkä Sinulle tuttuja juttuja?

Selaa tuolta, jos eivät ole tuttuja:

http://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/

Tosin haku ei näyttäisi juuri tällä hetkellä toimivan kunnolla, vaan saattaa tulla virhekoodeja.

Iisakin sukua on kyllä laajalti levinnyt, yksi sukuhaara Etelä-Pohjanmaan etelälaidalle ja vähän Hämeenkin puolelle. Siihenkö kuulut? - Jos kuulut tämän Iisakin jälkeläistöön, olemme sitten jonkin asteen serkkuja.

terv M Lu

Matti Lund
18.12.17, 17:21
Netistä löytyy useita versioita Iisakki Martinpoika Toivakan alkuaan Kakkurin sukupuista.

Joissakin tiedot ovat kutakuinkin oikein, joissakin on virheitä ja puutteita.

Niissä joissa tiedot ovat kutakuinkin oikein on aivan ilmeisesti käytetty lähteenä Markku Pihlajaniemen kirjoitusta, jossa Iisakin isänpuoleista sukua on selvitetty tuomiokirjalähteiden perusteella. Kirjoituksen lopussa on muistaakseni Tapio Piirron laatima kooste, jossa Iisakki lähisukuineen on listattu käyttäen artikkelissa viitattujen käräjäpöytäkirjojen lisäksi veroluetteloita ja Ilmajoen-Kauhajoen-Kurikan kirkonkirjoja.

Tämä niin kuin neuvona, jos aihe on Sinulle uusi ja/tai Sinä olet aivan uusi aihetta käsittelemään.

terv M Lu

rannikko
18.12.17, 18:20
Terve Matti, lähetin sinulle sähköpostia,
t Heikki