Kuka laatisi Jyväskylän pitäjän talonhaltijaluettelon?

[eruppa]

Hyvät harrastuskolleegat!;)

Aiheeni liittyy Jyväskylän pitäjän talonhaltijaluetteloon.Eli ideani on gradutyövinkki Suomen historian opiskelijalle, jonka juuret osuvat Jyväskylän pitäjän tienoille ja kiinnostus omiin juuriin on herännyt. Kiinnostus antaa motivaatiota työlle.

Olen itse aikoinaan leipätöissä ollessani toiminut lukuisten opinytetöiden ohjaajana. Niinpä mieleeni tuli ajatus, että Jyväskylän pitäjän talonhaltijaluettelon teko voisi olla sopiva osa gradutyötä ja vaativampana projektina vaikka osa tohtorinväitöskirjaa.

Joukossamme on varmaan nuoria opinnäytetyön aiheen etsijöitä ja myös ehkä Suomen historian professoreita tai dosentteja, jotka ohjaavat opinnäytetöitä.

Pelkkä talonhaltijaluettelo tuskin kelpaa gradun aiheeksi, mutta samassa yhteydessä pitäisi tutkia esim. talojen sijaintia (pellot, niityt, kalavedet ym), talojen varallisuutta ja sen vaihtelua, talojen autioitumista ja sen syitä, talojen jakautumista tms. Myös voisi tutkia asutuksen syntyä alueella. Suur-Rautalammin kylistä Jyväskylä oli eteläisin ja sai asukkaansa lähes yksinomaan Hämeestä ja osittain jo ennen Kustaa Vaasan aikoja.

Onni Repo kirjoitti vuosikymmeniä sitten Jyväskylän kunnan historian, mutta häneltä talojen haltijaluettelon teko jäi kesken, niin vaativaksi työ osoittautui.

Ajoilta ennen rippikirjoja talonhaltijaluettelot ovat erinomainen väline omien juurien hakijoille. Henkikirjojen käyttö nopeutuu, kun voi rajata haun tiettyihin kyliin ja taloihin (joiden nimiä valitettavasti ennen 1600-luvun puoltaväliä juurikaan löydy henkikirjoista).

Mutäs mieltä asiasta ollaan?

[Mattikuusela]

Erittäin hyvä ehdotus.

Toinen mielenkiintoinen kohde olisi Kitee 1722 - 1745. Suuren pohjan sodan jälkeen osa taloista oli autioina. Rauhan jälkeen Ruotsin armeija asetti rajavartion Kiteelle ja osa sotilaista ja heidän jälkeläisistä jäi seudulle. Pappilan, voudin, sotilaiden ja paikallisen väestön suhteita on käsitelty Kiteen käräjillä runsaasti.
Hattujen sodan yhteydessä Kiteellä tapahtui verilöyly, jossa useita paikallisia talojen isäntiä kaatui vainolaisen takia. Perheet järjestäytyivät 1742 uudelleen ja talojen isäntiä vaihtui.
Tämän kehityksen analysointi olisi varmaan jollekin Kiteen paikallishistoriasta kiinnostuneelle otollinen opinnäyte.

[Leo Suomaa]

Kolmas pienemmän tutkielman tai opintosuorituksen aihe olisi laskea, kuinka monta taloa oli Rautalammin, Jämsän, Sysmän ja Padasjoki-Kuhmoisten pitäjissä ja kuinka monesta talosta vaihtui isäntä nuijakapinen aikana. Esim. Ylikangas luettelee nuo pitäjät niinä pitäjinä, joista Hämeen nuijamiehet pääosin olivat, ja hän arvelee (eli Nuijasota-kirjan sanamuodosta päätellen ei kuitenkaan tiedä), että pääosa surmatuista oli todennäköisesti kotoisin Kuhmoisista ja Sysmästä. Ylikankaan tiedon mukaan Rautalammin hallintopitäjän 191 talosta isäntä vaihtui 36:ssa. Arvid Tawast puolestaan kertoi Gödick Finckelle poikansa lyöneen Nyystölässä maahan kaikki 400 Hämeen kapinallista. Ainakaan kaikki Padasjoen ja Sysmän talonpojat eivät olleet nuijamiehiä, vaan eri lähteiden mukaan heitä oli Iivari Tawastin ratsumiehinä.

[eruppa]

Nuijasodassa tapettujen nimiluetteloita lienee mahdotonta laatia, koska Klaus Flemingin joukot surmasivat Rautalammille suuntautuneella kostoretkellään kaikki käsiinsä saamansa talonpojat ikään ja sotimiseen katsomatta. Esimerkiksi allekirjoittaneen patrilineaarisen linjan päätepiste, Laukaan Petruman Finnin isäntä Vincentius Niilonpoika todennäköisesti surmattiin vuonna 1597, vaikka oli jo lähes seitsemänkymppinen ukko ja kulki tuskin enää sotimassa. Onneksi Vincentiuksen poika Lauri Finni jäi henkiin ja oli "ikivanhana ukkona" ruotumestarina, eli haalimassa pitäjän "joutomiehiä " armeijan nihdeiksi.En tiedä, montako Vincentiuksen poikaa tapettiin sotatoimissa, mutta ainakin yksi jäi jäljelle.

Mitä Jyväskylän pitäjään tulee, on henkilöaineisto kyllä käytettävissä jo myllytullien ajoista, 1630-luvulta lähtien. Ongelma on selvittää, mihin taloon kukin henkikirjoihin ja SAY:hyn merkitty kuului, kun talonnimiä ei ollut. Jyväskylän säilynyt kirkollinen väestökirjanpitohan alkaa vasta 1770-luvulla, eli suurin osa 1700-lukua pitää selvitellä noiden sotkuisten henkikirjojen avulla.

[Leo Suomaa]

Ajattelinpa vain, että voisi tehdä Ylikankaan mainitsemien pitäjien osalta saman, minkä hänen viittaamansa Berndtson on tehnyt Rautalammin osalta: laskea kuinka monta taloa oli ja kuinka monessa talossa vaihtui isäntä. Jossain Iivari Tawastin 400 tapetuksi ilmoittaman talonpojan pitäisi näkyä.

[Leo Suomaa]

Katselin Suomen asutuksen yleisluettelosta Padasjoen tiedot ja vertasin 1596 ja 1599 sarakkeita. Pääsääntöisesti niissä on samat nimet, eivätkä ne paljon muutu vielä 1601 mennessä. Läänitetystä (lahjoituskirja vuodelta 1569) Nyystölän kylästä vertailtavissa olevia tietoja ei kuitenkaan ole. Mitä ilmeisimmin Nyystölän verilöylyssä ei surmattu joukoittain Padasjoen isäntiä, jollei sitten Nyystölän kyläläisiä. - Muuten, 1600-luvun alussa aika moni Padasjoen talo näyttää olleen autio, mikä vastaa sitä yleisempää tietoa, että Kaarle-herttua 1602 "yleisen köyhyyden ja puutteen takia" myönsi talonpojille jopa maksujen lykkäystä.

Kun Rautalammilla vaihtui isäntä 36 talossa, niin Jämsästä, Kuhmoisista ja Sysmästä pitäisi löytyä noin (tai yli) 350 taloa, joista isäntä surmattiin Verhon vainioille - jos kirjallisuudessa esitetyt tiedot vainajien lukumääristä ja kotipitäjistä pitävät paikkansa.

[Julle]

< Katselin Suomen asutuksen yleisluettelosta Padasjoen tiedot ja vertasin 1596 ja 1599 sarakkeita. Pääsääntöisesti niissä on samat nimet, eivätkä ne paljon muutu vielä 1601 mennessä. Läänitetystä (lahjoituskirja vuodelta 1569) Nyystölän kylästä vertailtavissa olevia tietoja ei kuitenkaan ole. Mitä ilmeisimmin Nyystölän verilöylyssä ei surmattu joukoittain Padasjoen isäntiä, jollei sitten Nyystölän kyläläisiä. - Muuten, 1600-luvun alussa aika moni Padasjoen talo näyttää olleen autio, mikä vastaa sitä yleisempää tietoa, että Kaarle-herttua 1602 "yleisen köyhyyden ja puutteen takia" myönsi talonpojille jopa maksujen lykkäystä. >

Jos muistan oikein Padasjoen talot ja mannut 1500- ja 1600-luvuilla on hyvin kuvannut Uuno Pulkkila Padasjoen kunnan kustantamassa kirjassa Padasjoen historia. Tosin sen lomalukemisesta on kauan, mutta mieleen jäi tarkkuus ja tosi paksu kirja.

Lukuvihjeeksi

[Leo Suomaa]

Pulkkilan Padasjoen historia on pöydälläni. Padasjoen taloluettelo on ss. 131-164, mutta siinä ei erikseen ole katsottu, vaihtuuko isäntä nuijasodan seurauksena.

[Julle]

< Pulkkilan Padasjoen historia on pöydälläni. Padasjoen taloluettelo on ss. 131-164, mutta siinä ei erikseen ole katsottu, vaihtuuko isäntä nuijasodan seurauksena. >

No enpä olisi odottanutkaan, koska joskus isäntä itse oli se sotilas sodassa ja joskus joku veljeksistä tai sitten aivan ulkopuolinen värvätty. Rautalammin SAY:ille täytyy antaa tunnustus, että siellä talon nihti on merkitty aina erikseen talon kohdalle, tosin joskus vain nihdin vaimo.
Itse asiassa ei isäntä talossa vaihtunut ellei isäntä kuollut sodassa, sitä vain hoiti veljeksistä joku, kunnes isäntä palasi. Omistus taas saattoi siirtyä vasta myöhemmin jollekin veljeksistä, joskus näytävät vuorotelleen keskenään.

Silleen

[Antti Järvenpää]

Katselin Suomen asutuksen yleisluettelosta Padasjoen tiedot ja vertasin 1596 ja 1599 sarakkeita. Pääsääntöisesti niissä on samat nimet, eivätkä ne paljon muutu vielä 1601 mennessä. Läänitetystä (lahjoituskirja vuodelta 1569) Nyystölän kylästä vertailtavissa olevia tietoja ei kuitenkaan ole. Mitä ilmeisimmin Nyystölän verilöylyssä ei surmattu joukoittain Padasjoen isäntiä, jollei sitten Nyystölän kyläläisiä. - Muuten, 1600-luvun alussa aika moni Padasjoen talo näyttää olleen autio, mikä vastaa sitä yleisempää tietoa, että Kaarle-herttua 1602 "yleisen köyhyyden ja puutteen takia" myönsi talonpojille jopa maksujen lykkäystä.

Kun Rautalammilla vaihtui isäntä 36 talossa, niin Jämsästä, Kuhmoisista ja Sysmästä pitäisi löytyä noin (tai yli) 350 taloa, joista isäntä surmattiin Verhon vainioille - jos kirjallisuudessa esitetyt tiedot vainajien lukumääristä ja kotipitäjistä pitävät paikkansa.

Poppiuksen talonhaltija luettelon perusteella Suur Jämsän alueella vaihtui isäntä 1597 seuraavissa taloissa:

Matti Olavinpoika Alhojärvi/Virkajärvi Jämsä-Koskenpää
Pekka Antinpoika Aseme/Aseme-Yrjölä Jämsä-Koskenpää
Tuomas Olavinpoika Aseme/Isännäinen Jämsä-Koskenpää
Lauri Henrikinpoika Auvila/Auvila Jämsä-Koskenpää
Sipi Tuomaanpoika Hassi/Hassila Jämsä-Koskenpää
Antti Heikinpoika Havunvetämä/Havu Jämsä-Koskenpää
Yrjö Laurinpoika Havunvetämä/Havu II Jämsä-Koskenpää
Niilo Martinpoika Honkala/Saksala Jämsä-Koskenpää
Heikki Olavinpoika Juokslahti/Huusko Jämsä-Koskenpää
Perttu Juhonpoika Kauhkiala/Rusula Jämsä-Koskenpää
Juho Simonpoika Luukkoinen Kerkkola/Lahnajoki Jämsä-Koskenpää
Niilo Olavinpoika Moiskala/Mottila Jämsä-Koskenpää
Tuomas Juhonpoika Moiskala/Lukoila Jämsä-Koskenpää
Olavi Mikonpoika Patala/Mellala-Ylä-Mellala Jämsä-Koskenpää
Klemetti Olavinpoika Pietilä/Pietilä Jämsä-Koskenpää
Perttu Heikinpoika Pietilä/Nokkala Jämsä-Koskenpää
Niilo Pekanpoika Valkeeluomi/Luomi-Iso-Luomi Jämsä-Koskenpää
Antti Antinpoika Korpilahti/Kurkela VI Korpilahti
Sipi Ristonpoika Korpilahti/Ylä Niittunen Korpilahti
Simo Heikinpoika Korpilahti/Hurttia-Niemelä Korpilahti
Olli Sutolainen Muuratjärvi/Sutola - Heinämäki Korpilahti
Erkki Oitti Oittila/Dihtari Korpilahti
Perttu Martinpoika Särkijoki/Saukko Korpilahti
Erkki Laurinpoika Särkijoki/Sipilä Korpilahti

Eli ei siis kovin monessa. Ja näistäkin esim. Lauri Heikinpoika jatkaa Auvilan isäntänä uudestaan 1603, kenties joku toinenkin.

[Leo Suomaa]

Nämä esimerkit riittävät osoittamaan, että Nyystölän taistelusta kerrotuissa selostuksissa on myyttistä ainesta, joka ei kestä lukumäärien laskemista. Liian paljon kentälle jääneitä vainajia tai liian vähän kuolleita isäntiä, "talonpoikia".

Ensiksi, onko 400 lyödystä (surmatusta) kapinallisesta mitään muuta tietoa kuin Arvid Tawastin Gödick Finckelle kertoma toisen käden tieto. Jospa Iwar Tawastilla oli intressi kuvata - leuhkia - lyömänsä vastaustaja vahvemmaksi kuin se todella oli?

Toiseksi, Ylikangas on pitänyt aiheellisena lainata tietoa, että "tilit osoittavat isännän vaihtuneen 36:ssa Rautalammin hallintopitäjän kaikkiaan 191 talosta", ja jatkaa sitten selostuksellaan siitä mikä hänestä on ilmeistä. Ikään kuin nuijakapinalliset olisivat olleet isäntiä. Mutta jos kapinalliset eivät olleetkaan isäntiä? Mistä joukosta nuijasotakirjallisuus oikeastaan puhuu, kun siinä kerrotaan "talonpojista"?

[Antti Järvenpää]

Talonhaltijat luettelot perustuvat pitkälti samaan aineestoon kuin SAY. Jos sitten katsoo asutuksen yleisluetteloja 1590-luvulta, niin näissähän ei ole kirjattuna kuin talon isäntä ja vastaavissa maakirjoissa talosta ei mainita yleensä ketään muuta.

Maakirjoista voi päästä nuijasodan menetysten jäljille katsomalla esimerkiksi jousien määrää. Jämsässä esimerkiksi Jousien määrä oli 1598 53,5% prosenttia siitä mitä se oli 1596.

Jos ajatellaan, että jokainen jousi olisi menetetty nuijasodassa olisi niiden määrä vähentynyt 80 jousella.

[Leo Suomaa]

Hyvä näkökohta. Ja oikeastaan juuri jousiin perustuva arvio voisi olla pienen opinnäytetyön aihe. Pientä opinnäytetyötä alun perin ajattelinkin, kun tähän "Kuka laatisi..." ketjuun kirjoitin 16.12.2017 - sinänsä varsinaisen otsikon vierestä.

[Julle]

< Nämä esimerkit riittävät osoittamaan, että Nyystölän taistelusta kerrotuissa selostuksissa on myyttistä ainesta, joka ei kestä lukumäärien laskemista. Liian paljon kentälle jääneitä vainajia tai liian vähän kuolleita isäntiä, "talonpoikia". >

Vaikea sanoa ketkä kuolivat taisteluissa kentällä ja ketkä sodan aikana tauteihin sekä ketkä sitten, kun sotilaat palasivat koteihinsa levittämään sodassa saatuja tauteja?
http://www.narc.fi/1809opetusaineisto/5.html

Kaikki kuolivat kuitenkin sodan aikana?

Lukemisiin

[Leo Suomaa]

Kansanperinne puhuu Verhon pellolla kuolleen niin paljon nuijamiehiä, että keväällä oli ojassa verta jotta tukki siinä ui. Iwar Tawast kertoi isänsä kertoman mukaan lyöneensä 400 kapinallista. Ylikangas kertoo mistä pitäjistä talonpojat pääosin olivat. Jossain tuommoisen vainajamäärän pitäisi näkyä. Antti Järvenpään mainitsema jousien määrän muutos voisi olla yksi mahdollisuus arvioida, kuoliko ko. pitäjissä mistään syystä 400 "talonpoikaa", ja jos voidaan arvioida heitä kuolleen enemmän kuin 400, on mahdollista, että Nyystölässäkin olisi voinut kuolla 400.

[Antti Järvenpää]

Kirjoitin joskus sukututkija blogiin kuntakoosta. lainaa siitä pätkää tähän:

Maallisesta näkökulmasta olen katsellut kuntakoko asiaa lähinnä Hämeen ja erityisesti Jämsän suhteen. 1500-luvulla kunnan prototyyppi oli sellainen, että kunnassa oli neljä neljänneskuntaa, joissa kussakin neljänneskunnassa oli keskimäärin kymmenen kylää ja kussakin kylässä keskimäärin 4 taloa. Verotusmielessä yksi kylä vastasi yhtä koukkua ja esim. Jämsässä 1600-luvulla koukku muuttui kahdeksi manttaaliksi. Näillä luvuilla laskettuna kokonaisessa kunnassa oli 4 x 40 taloa =160 taloa, ja jos jokaisessa talossa oli noin 10 ihmistä, niin järkevän kokoisena kuntana pidettiin 1600 henkilön muodostamaa kokonaisuutta.

Kun Jämsässä oli Moiskalan ja Kauhkialan neljänneskunnat niin 80 jousta oli aika iso luku ja prosentteinakin lähes puolet metsästyskykysistä miehistä jos jousi sitä kuvasi. Koukkulukuna mitattuna Jämsä oli noin 24 koukun pitäjä 1500-luvun loppu puolella, joka kuvaa sitä, ettei se ollut silloin vielä täysi kunta.

Jos prosentti on ollut jotakuinkin sama muissa seurakunnissa niin kyllä siitä aika suuri luku kaikkiaan kertyy. Joitakin tieten kuoli luonnollisestikin ja samoin nuoria siirtyi aikamieheksi.

[Tommy Koukka]

Tervehdys

Jyväskylän taloista laatimani isäntäluettelot ovat valmiit ja saatavana esim. tätä kautta https://kauppa.genealogia.fi/product/188/jyvaskylan-talojen-isantaluettelot

Tommy Koukka