fäbagges ???

[Make]

Hiskistä löytyy Laitilan kastetuista vuodelta 1674 lapsi, jonka isä on Fääbagges Jacob.

Mikä kumma on fäbagge? Näyttäisi että sama Jacob on myöhemmin räätäli (skräddare).

Googlettamalla löydän ainaostaan oriveden tuomikirjoista merkinnän fäbagges Anders. Mutta siitäkään ei selviä tuo ammatti tms.

fä = karja
bagge = pässi


:confused:

[Woodland]

Fäbagge=vallhjon=paimen.
Kuten toisella palstalla hiljakkoin todettiin ei kuitenkaan voida kääntää
"Hyvä paimen" = den goda fäbaggen. Alla kopio SAOB´stä missä kerrotaan
että vanha paimen Ryssbackenista haudattiin köyhään multaan. Woodland
FÄ-BAGGE. </I>
[jfr </I>BAGGE (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/forfattare.cgi?forfnamn=BAGGE)</B>, sbst.⁵]</I></B>

(†) vallhjon.
</B></B></I>ConsEcclAboP (http://javascript<b></b>:parent.popup('10190')) 106 (1657)</B></I>.
</B>(Den 1 febr. begrovs) en gammal fäbagge från Ryssbacken i fattig muld. BtÅboH (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/forfattare.cgi?forkortning=BtÅboH) I. 11– 12: 239 (1694)</B></I>. ss. skällsord. (Han) skelte Ambrosium till fääbagge. </B></I>BtHforsH (http://javascript<b></b>:parent.popup('11074')) 1: 218 (1637)</B></I>.
FÄ-BET l.. (-bet </B></I>GR (http://javascript<b></b>:parent.popup('6380')) 13, VERELIUS. -bete </B></I>GR (http://javascript<b></b>:parent.popup('6380')) 4, </B></I>NorrlS (http://javascript<b></b>:parent.popup('9154'))) </I></B>
[fsv. fäbet, fäbete?]</I></B>

[Seppo Niinioja]

Hiskistä löytyy Laitilan kastetuista vuodelta 1674 lapsi, jonka isä on Fääbagges Jacob.

Mikä kumma on fäbagge? Näyttäisi että sama Jacob on myöhemmin räätäli (skräddare).

Googlettamalla löydän ainaostaan oriveden tuomikirjoista merkinnän fäbagges Anders. Mutta siitäkään ei selviä tuo ammatti tms.

fä = karja
bagge = pässi


:confused:

SAOBin mukaan näyttäisi tässä yhteydessä olevan kyseessä paimen, haukkumasanan luonteisena:
((†) vallhjon.
ConsEcclAboP (http://javascript<b></b>:parent.popup('10190')) 106 (1657).

Jos tulkinnat ovat oikeita, Jacob pääsi merkittävästi urallaan eteenpäin.

Seppo Niinioja

[Make]

Kiitän Woodlandia ja Seppoa!

Eipä tullut paimen mieleen, vaikka karjan ja pässin sain irti :) Onneksi lapsen isä ei sentään pässi ollut :rolleyes: - vaan minä :oo:

Voi olla ettei ole sama Jacob tuo räätäli. Ei uskalla samaksi kirjata ainakaan varmistamatta.

[66SM]

Ei se fäbagge haukkumasana ollut, vaan aivan oikea ja asiallinen ammattinimi. Huonosti palkattu homma, lisäksi riskinä pedot, koska karja oli paimenen vastuulla. Haukkumanimeksi muodostui jos esim. jotain isäntää kutsuttiin sillä nimellä.

Nämä fäbagge't vois jakaa kolmeen ryhmään, nuoria tai aika vanhoja, tai joku joka muusta syystä ei pystynyt tekemään täyttä työpanosta.

[Seppo Niinioja]

Ei se fäbagge haukkumasana ollut, vaan aivan oikea ja asiallinen ammattinimi. Huonosti palkattu homma, lisäksi riskinä pedot, koska karja oli paimenen vastuulla. Haukkumanimeksi muodostui jos esim. jotain isäntää kutsuttiin sillä nimellä.

Nämä fäbagge't vois jakaa kolmeen ryhmään, nuoria tai aika vanhoja, tai joku joka muusta syystä ei pystynyt tekemään täyttä työpanosta.

Oikeassa olet, tulkitsin jostakin ihme syystä SAOB:n jälkimmäisen lauseen ss. skällsord (såsom skällsord) kuin siinä olisi ollut lisäksi "i synnerhet", siis erityisesti haukkumasanana. Sellaiselta sana karjapässi kyllä kuulostaakin.

Sanahan on vanhentunut ja SAOB selittää sen sanalla vallhjon. 1700-luvulta itsellänikin on yksi esi-isä, joka vanhoilla päivillään oli paimenena, vallherde. Isovanhemmat paimensivat ennen vanhaan lapsia maalaistaloissa, en tiedä, onko heitä koskaan paimeniksi sanottu, syytinkiläisiksi ainakin. Kun poikaviikareissa oli varmasti enemmän paimentamista, ehdotankin ruotsin kieleen uusvanhaa ammattinimikettä piltbagge :)

Ruotsin kielen hienouksista mainittakoon vielä spögubbe (vapaukko?) eli unilukkari, joka kaiketi kopautteli ongenvapaa (metspö) muistuttavalla välineellä ihmisiä hereille kirkoissa, tuskin sentään ihan raipalla, mitä spö oikeastaan tarkoittaa. Tässä vielä pilkkijäaviomiesten käyttöön kalastusohje Värmlannista vuodelta 1773 (SAOB):

Går Qvinfolk öfver metespö, nappar ej Fisken. Värmel. (http://javascript<b></b>:parent.popup('2963')) 257 (1773)

Seppo Niinioja

[Seppo Niinioja]

Tulipa vastaan Hämeenlinnan rippikirjassa 1725-1751, Digiarkiston kuva 117 myös Fääherden Johan Wallsten. Lienee ollut kaupungin palveluksessa. Fäherde on myös SAOBin mukaan vallhjon.

Seppo Niinioja

[66SM]

Går Qvinfolk öfver metespö, nappar ej Fisken. Värmel. (http://javascript%3Cb%3E%3C/b%3E:parent.popup%28%272963%27%29) 257 (1773)

Seppo Niinioja

Tässä yhteydessä on hyvä muistaa että vasta 1900 luvun alkupuolella alkoivat naiset käyttää alushousuja, paitsi tietysti talvella kun oli villahousut. Muuten vain pitkä hame.

Tässä on eräs pieni syy siihen miksi oli säädytöntä käyttää lyhyttä hametta. Piti varmuuden vuoksi yltää nilkkoihin, Vaan ei näyttänyt hameen pituudesta paljon hyötyä olleen.