16-vuotiaana vihille?

[tintti43]

Hei !

Olen vasta vähän aikaa tutkinut sukujuuriani, mutta jo useasti törmännyt ihmeellisesti muuttuviin syntymäaikohin!? Kumpaakohan pitäisi uskoa rippikirjaa vai syntyneitten kirjaa? Tässä olisi yksi esimerkki
Henric Ericson Sisätty s.2.1.1762 Henric oli ainoa lapsi.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ikaalinen/rippikirja_1770-1776_jk766/379.htm

Henric vihittiin 8.2.1778 Walborg Johansdr. kanssa eli 16-vuotiaana.Olikohan sen ikäisenä vihille meno aivan sopivaa vai miksiköhän Henric vanheni kahdella vuodella vihille menon jälkeen?

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ikaalinen/rippikirja_1777-1783_jk766-767/419.htm

Tämä synt.aika eli 2.1.1760 säilyi rippikirjoissa loppuun asti.

[Tapani Kovalaine]

Naimakaaren mukaan kuninkaan luvalla sai alle 21-vuotias mies avioitua, joten kyllä jo 16-vuotiaankin adjunktus Rothovius olisi voinut vihkiä Ikaalisissa, mutta eipä ilman syntyneiden luetteloon tehtyä oikaisua olisi saanut mennä rippikirjassa olevaa vuosilukua muuksi muuttamaan. Mahdollinen rikos on vanhentunut, mutta huolimattomuus ei näköjään ole...

[JHissa]

Ruotsin valtakunnan vuoden 1734 laki: Naimisen Caari 1-10
http://agricola.utu.fi/hist/kktk/lait/1734/l175903.html
6.§. Mies eli waimo ei mahda awioskäskyyn itzens andaa, ennen cuin mies on täyttänyt yxicolmattakymmendä, ja waimo wijsitoistakymmendä wuotta; ellei Cuningas löydä cohtullisexi, sijhen lupaa andaa.

Eli kuningas on kohtuullisesti antanut luvan. Yleensä lupa saatiin, jos kyseessä oli talon ainoa jatkaja.

[Sami Lehtonen]

Hei !

Olen vasta vähän aikaa tutkinut sukujuuriani, mutta jo useasti törmännyt ihmeellisesti muuttuviin syntymäaikohin!? Kumpaakohan pitäisi uskoa rippikirjaa vai syntyneitten kirjaa?

Yleensä kai virheitä syntyi - ei niinkään myöhemmin korjattu. Eli aiempi/vanhempi tieto on usein oikeampi. Poikkeuksen voi tehdä pari muuttoa ensin toiseen seurakuntaan ja myöhemmin takaisin, joista jälkimmäisessä muutossa pappi on saattanut tarkistaa ajan omista kirjoistaan so. korjannut naapuriseurakunnassa sotketun tiedon.

[Heikki Koskela]

[quote=tintti43;20031]

tintti43 kirjoittaa:

Hei !

Olen vasta vähän aikaa tutkinut sukujuuriani, mutta jo useasti törmännyt ihmeellisesti muuttuviin syntymäaikohin!? Kumpaakohan pitäisi uskoa rippikirjaa vai syntyneitten kirjaa?

Tämänkaltaisiin asioihin törmää tuon tuosta rippi-/kastekirjoja selatessa. Itse olen koettanut esim. kuolleitten kirjoista laskea kokeeksi syntymäaikoja, jotka ovat jo tiedossani. Silloin tällöin laskemalla saa aikaiseksi saman syntymäajan kuin esim. kastekirjaan on merkitty, mutta erojakin löytyy luvattoman paljon.

Olen ymmärtänyt, että papit hallitsevat hengelliset asiat mutta laskutaito heillä on ollut luvattoman heikko. Mielestäni ei tarvitse uskoa kumpaakaan aivan absoluuttisena tietona jos syntymä-/vihki-/kuolinajat eroavat toisistaan kirkonarkistojen lähteissä. Olennaista on varmistaa henkilön kuuluminen tutkittavaan perheeseen/sukuun.

[Erkki]

Olen ymmärtänyt, että papit hallitsevat hengelliset asiat mutta laskutaito heillä on ollut luvattoman heikko.

Papit olivat tuohon aikaan ensisijaisesti virkatalostan hyödyn ottavia maanviljelijöitä yms. taloudellisen toiminnan harjoittajia, jopa edistäjiä, toissijaisesti virkansa mahdollistavien tulojen ennakoivia kirjanpitäjiä (siis väestörekisteriksi myöhemmin muuttuneiden kirjausten suorittajia) ja vasta kolmanneksi hengenmiehiä, eli sananjulistajia. Ei heidän velvollisuuksiinsa kuulunut kuolleiden iän selvittämisestä vastaaminen. Eikä rekisterimerkintöjä kukaan tarkistanut ennenkuin nyt parisataa vuotta myöhemmin täällä nipotamme.

Eikä tuossa järjestyksessä ole mitään ihmettelemistä. Samoin meistä jokainen olisi toiminut, jos ja kun oma etu kulkee yhteisen edun edellä.

[66SM]

Näille ikäheitoille löytyy aika looginen selitys. Ensinnä kastettujen kirjan tiedot ovat yleensä luotettavat. Poikkeuksena se että näitä kastetietoja usein kirjasi lukkari ja pitäjässä oli useampia pappeja, he toivat lippusensa ja lappusensa kirjattavaksi. Kirjaukset saattoivat olla ajoittain yli vuodenkin jäljessä. Olen tavannut tapauksia missä lapselle on merkitty vuotta myöhäisempi syntymävuosi.

Termistä mantalsunderslev löytyy se looginen vastaus rippikirjatietojen eroavuuteen. Verolle jouduttiin sinä vuonna kun täytettiin 15 vuotta ja verolta päästiin kun täytettiin 63. (Vuodesta 1652 lähtien). Ihmisten älynlahjoissa ei silloinkaan ollut isompaa vikaa ja keinot mitä käytettiin veronkierrossa kuvaavat luovuutta. (vrt luova kirjanpito) Pyrittiin kaikin keinoin lykkäämään verolle joutumista. Esim. annettiin kahdelle lapselle sama nimi. Joskus joku sukututkija menee vipuun kun kahdesta veljeksestä toinen on Iso-Antti ja toinen Pikku-Antti. Näissä veljeksissä ei ole kyseessä se että toinen olisi suurempi, vaan tämä Iso-Antti on se vanhempi heistä. Iso-Antti voitiin näin vasta silloin kuin Pikku-Antti täytti 15 laittaa verolle. Jos jouduttiin tuomaan näytille tulikin Pikku-Antti.Kun tämä alkoi yleistymään tuli määräys ettei samassa perheessä saa olla kahta samannimistä lasta. Jos miehelle tuli uusi vaimo niin taas ilmestyi toinen samanniminen lapsi. Ei ollut enää kyse samasta perheestä. Jos naitiin toisesta pitäjästä, niin uusi vaimo vanheni useita vuosia pitäjän rajalla, toisin kuin nyt kun naiset eivät vanhene juuri ollenkaan enää.

Alkuvuodesta pidettävässä manttaalikirjoituksessa oli läsnä joku pappi rippikirjan kanssa, joku lautamies ja manttaalikirjuri. Verottaja pyrki useamman kerran Ruotsissa pääsemään tutkimaan kastettujen kirjoja, mutta papiston itsenäisyys esti tämän. Ikäilmoitus perustui siis omaan ilmoitukseen. Tästä johtuen moni vanheni pitäjää vaihtaessaan parhaimmillaan oman kokemukseni mukaan 10 vuottakin. Oli suuri kiire sen jälkeen täyttää mahdollisimman niopeasti 63 vuotta. Tavallisesti joku talosta ilmoitti manttaalikirjoituksessa talon väen. Jos epäiltiin lapsen ikää vaadittiin hänet näytille. Manttaaliluettelossa maininta und. (undandold) tarkoittaa paljastunutta vilppiä. Silloin tuli kaksinkertainen henkivero. Samoin kaikki maininnat viittaavat aina veronmaksukykyyn. Manttaalikirjurin oli perusteltava miksi joltakin ei saatu veroa. Verosta vapauttamiseen oli monenlaisia syitä, sotilaat automaattisesti, sokea tai kuuro jne. Jos kuitenkin esim. kuuroudesta huolimatta ansaitsi hyvin niin vero oli maksettava. Silloinkin manttaalikirjuri joutui perustelemaan sen.

Joskus tulee eteen tapauksia joissa rippikirjan kaikki syntymäajat ovat täysin tekaistuja (Esim. Ulvila 1700 luvun alkupuoli) Ehkä piispantarkastus on pakottanut nopeaan toimintaan tai rippikirja kadonnut.

[66SM]

Lisään vielä edelliseen että papeille oli lähetetty nimenomainen kielto (tuomiokapitulista?) antaa näitä kastetietoja manttaalikirjurille. Ajankohta oli muistinvaraisesti 1600-luvun puolenvälin - 1700 luvun alun välillä.