DNA osumana Fargalt ja Plagman?

[OSTFRESEWESTFRESE]

Kuinka moni teistä on jo tehnyt Dna-tutkimuksia? Itsellä on mtDNAfull ja asomalinen Family Finder tehtynä. Isälinja saa vielä odottaa inspiraatiota.
Yhdellä osumallani löytyy taustastaan yhteisenä osumana Fargalt ja Plagman. Plagman on Petter Plagman Turun pormestarin isä. Tällä osumalla on esi-isänä Petterin veli Hans Plagman. Meillä veljesten isä olisi yhteinen esi-isä. Yhteys osumaan tulee Petterin veljen Hansin, poika Hansin ja poika Johanin kautta ja suuntaa sitten tämän päivän Tukholmaan.

Tausta suvuistani löytyy mm. Alftan, Astren, Friis, Jägerhorn af Storby, Danske, Skalm, Choreai, Moback, Rosskamp, Sager/Såger, Brenner.
Taustalla on sukuja, jotka liittyvät viestiketjuihin Astrenius ja Abrahamin kronikka.

Tuleeko jollekin toiselle dna-osumiksi Fargalt ja Plagman? Entä Ehrnrootin haarassa oleva von Taube?

[OSTFRESEWESTFRESE]

Nyt sitten tipahti pari päivää sitten DNA-osumatieto erääseen saksalaiseen Bochumissa olevaan yliopiston professoriin. Osuma on kaukainen jostain 1650 ja siitä takaperin.
Olisikohan jonkin kuninkaan sotilaan peruja, Turun saksalaisia sukuja jostain 1550-1650 väliltä?

Mielkenkiintoisia dna-tuttavuuksia. Sekin, että saako yhteyden joskus selville.
Tietystihän voi olla, että tämä professori on jonkin Suomesta Saksaan muuttaneen naisen jälkeläinen, mutta etäisyyttä on yli 5 sukupolvea ja senttimorkanilukemien perusteella kaukana.
Samaa osumaa ei löytynyt vertailulla "in common with" keneltäkään muulta noin 3100 osumaltani. Tai sitten ne puijaa minua.
Tällä professorilla ei ole tehtynä isä- eikä äitilinjaa.

Itseltäni puuttuu vielä isälinja.
Mietin minkä tasoisena sen tekisin, koska BigY-testi kiinnostaa.
En viitsisi kauheasti maksella päällekkäisistä testeistä moneen kertaan.
Ehkä päädyn ensin Y25, jotta isälinjan haploryhmä selviää ja sitten perään BigY, jos ja kun on tarvetta.
Isälinjan pitäisi mennä Tukholmaan, jos se on oikein tehty paperilla.
Oma geeniperimäni on 99% eurooppalainen.
Yksi prosentti jotain, jota ne eivät ole vielä tunnistaneet.

[Pekka Hiltunen]

Nyt sitten tipahti pari päivää sitten DNA-osumatieto erääseen saksalaiseen Bochumissa olevaan yliopiston professoriin. Osuma on kaukainen jostain 1650 ja siitä takaperin.
Olisikohan jonkin kuninkaan sotilaan peruja, Turun saksalaisia sukuja jostain 1550-1650 väliltä?

Mielkenkiintoisia dna-tuttavuuksia. Sekin, että saako yhteyden joskus selville.
Tietystihän voi olla, että tämä professori on jonkin Suomesta Saksaan muuttaneen naisen jälkeläinen, mutta etäisyyttä on yli 5 sukupolvea ja senttimorkanilukemien perusteella kaukana.
Samaa osumaa ei löytynyt vertailulla "in common with" keneltäkään muulta noin 3100 osumaltani. Tai sitten ne puijaa minua.
Tällä professorilla ei ole tehtynä isä- eikä äitilinjaa.

Itseltäni puuttuu vielä isälinja.
Mietin minkä tasoisena sen tekisin, koska BigY-testi kiinnostaa.
En viitsisi kauheasti maksella päällekkäisistä testeistä moneen kertaan.
Ehkä päädyn ensin Y25, jotta isälinjan haploryhmä selviää ja sitten perään BigY, jos ja kun on tarvetta.
Isälinjan pitäisi mennä Tukholmaan, jos se on oikein tehty paperilla.
Oma geeniperimäni on 99% eurooppalainen.
Yksi prosentti jotain, jota ne eivät ole vielä tunnistaneet.

Fargaltiin on voitu vedellä hätiköityjä päätelmiä: kaukaiset esivanhemmat näyttäisivät tulevan esiin genomissa yleensä vain, jos perimämateriaali on riittävästi kertautunut - tai jos edustaa "super"-dominantteja geenejä tai niitten sirpaleita. Kuitenkin, jos kaikki muut tiedot tuntuvat täsmäävän (ja tietenkin muutenkin), kannattaa perehtyä Tapio Vähäkankaan kirjoituksiin m.m. Mietoisten Aarlahden sukuun liittyen. Sukuhan oli keskiaikainen, enkä ainakaan minä ole juurikaan löytänyt pitäviä todisteita sellaisesta, että DNA viittaisi mihinkään erityiseen, esim. ruotsalaiseen Keskiajan sukuun ehkä - teoriassa - joitain kuninkaallisia lukuunottamatta, niin pian kuin nämä liittyvät esim. Brittein saarten keskiaikaisiin Stewardeihin/ Stuarteihin ja samalla punapäisiin viikingeihin ja neandertalilaisperimään... Minullakin on osuma erääseen Kreikan Peloponnesoksella syntyneitten vanhempien tyttäreen, joka on proffana USA:ssa. Emme ole löytäneet muita mätchejä Kreikasta ehkä ehdottamaani mahd. juut. esivanh. lukuunottamatta, mihin hän tosin vaikutti suhtautuvan skeptisesti (mikä tosin tiedenaiselle sopiikin), mutta voihan olla, että De Hanjas Paraisilta (kts. Esping-suku) oli Peloponnesoksen niemimaalta - tai päin vastoin. Näihin mätchi-tietoihin kannattaa joka tapauksessa suhtautua "spartalaisella kurilla".
PH

[OSTFRESEWESTFRESE]

Fargaltiin on voitu vedellä hätiköityjä päätelmiä: kaukaiset esivanhemmat näyttäisivät tulevan esiin genomissa yleensä vain, jos perimämateriaali on riittävästi kertautunut - tai jos edustaa "super"-dominantteja geenejä tai niitten sirpaleita. Kuitenkin, jos kaikki muut tiedot tuntuvat täsmäävän (ja tietenkin muutenkin), kannattaa perehtyä Tapio Vähäkankaan kirjoituksiin m.m. Mietoisten Aarlahden sukuun liittyen. Sukuhan oli keskiaikainen, enkä ainakaan minä ole juurikaan löytänyt pitäviä todisteita sellaisesta, että DNA viittaisi mihinkään erityiseen, esim. ruotsalaiseen Keskiajan sukuun ehkä - teoriassa - joitain kuninkaallisia lukuunottamatta, niin pian kuin nämä liittyvät esim. Brittein saarten keskiaikaisiin Stewardeihin/ Stuarteihin ja samalla punapäisiin viikingeihin ja neandertalilaisperimään... Minullakin on osuma erääseen Kreikan Peloponnesoksella syntyneitten vanhempien tyttäreen, joka on proffana USA:ssa. Emme ole löytäneet muita mätchejä Kreikasta ehkä ehdottamaani mahd. juut. esivanh. lukuunottamatta, mihin hän tosin vaikutti suhtautuvan skeptisesti (mikä tosin tiedenaiselle sopiikin), mutta voihan olla, että De Hanjas Paraisilta (kts. Esping-suku) oli Peloponnesoksen niemimaalta - tai päin vastoin. Näihin mätchi-tietoihin kannattaa joka tapauksessa suhtautua "spartalaisella kurilla".
PH


Odotinkin, että sinä tai vaikkapa Vähäkangas reagoisitte.

Osuma on henkilöön, jonka taustalla löytyy Fargalt. Sitä kautta on yhteys.
Saman osumahenkilön taustalla on mm. Tott-, Brahe- ja Bille-suku.
Joidenkin mielestä Peder Danske olisi myös Bille-sukuun kuuluva.
Samaan henkilöön on yhteys myös Petter ja Hans Plagmannin isän kautta.

Täällä keskustelupalstalla on tuotu esiin tieto 27.10.2007 klo 13:32 Hiltunen/Hjort, että

"lainaus alkaa...Johannes Arvidin äiti oli Pietari Martinpoika Friisin ja Anna Pietarintytär Skalmin tytär Elin. Pietari Martinpojan vanhemmathan olivat Naantalin pormestari Magnus Friisin pojanpoika Mårten Friis ja Raision Tahvion Kirsti, joka oli äidinäitinsä puolelta Jägerhorn till Storby- ja isänäitinsä puolelta Fargalt-sukua", lainaus päättyy.

Tekstin mukaan Tahvion Kirstin esivanhemmissa löytyy Jägerhorn af Storby ja Fargalt. Elin Ragvaldsdotter Fargalt. Elinin mies Jöns Tuvesson ja poika Jöns Påvelsson. Jöns Påvelssonin vaimo N.N.Mårtensdotter Jägerhorn af Storby, vaimon isä Mårten Filippusson Jägerhorn af Storby.

Geneettisestä osumasta löytyy tietoja Ruotsin aateliskalenterista riittämiin kummaltakin puolelta isä- ja äitilinjasta sekä siltä väliltä.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Hej,

On vähän outoa, jos kenelläkään muulla henkilöllä ei tule geneettistä osumaa nykyisen Ruotsin aateliskalenterin henkilöihin kuin minulla.
Etenkin, jos testatut kuuluvat Alftan ja Astrén ketjujen sukuihin.
Etäisyys tähän elossa olevan osuman yhteiseen sukulaiseen on 5 Cousin - Remote Cousin. Siis vähintään 1650 ja siitä taakse päin kohti vuotta 1400...

Itsellä on paljon osumia henkilöihin Kurikan-Ilmajoen-Isonkyrön-Lapuan-Härmien alueilla. Jopa niin, että yhdelläkin osumallani on yhteistä muiden osumieni kanssa...yli 30%:a osumistani ovat samoja kummallakin.
Näidenkin ketjujenkin henkilöissä näkyy olevan jokunen osuma Ilmajoella. Luulisi, jos hän on esimerkiksi Astrén, Alftan tai Rein, niin osuma näkyisi myös hänellä. Osuma minulla kertoo, että se sukulaisuus on muillakin, jos tukimukset ovat ylipäätään tehty oikein kaikkien alftanilaisten, astréniläisten ja reiniläisten kohdalla.

[Pekka Hiltunen]

Hej,

On vähän outoa, jos kenelläkään muulla henkilöllä ei tule geneettistä osumaa nykyisen Ruotsin aateliskalenterin henkilöihin kuin minulla.
Etenkin, jos testatut kuuluvat Alftan ja Astrén ketjujen sukuihin.
Etäisyys tähän elossa olevan osuman yhteiseen sukulaiseen on 5 Cousin - Remote Cousin. Siis vähintään 1650 ja siitä taakse päin kohti vuotta 1400...

Itsellä on paljon osumia henkilöihin Kurikan-Ilmajoen-Isonkyrön-Lapuan-Härmien alueilla. Jopa niin, että yhdelläkin osumallani on yhteistä muiden osumieni kanssa...yli 30%:a osumistani ovat samoja kummallakin.
Näidenkin ketjujenkin henkilöissä näkyy olevan jokunen osuma Ilmajoella. Luulisi, jos hän on esimerkiksi Astrén, Alftan tai Rein, niin osuma näkyisi myös hänellä. Osuma minulla kertoo, että se sukulaisuus on muillakin, jos tukimukset ovat ylipäätään tehty oikein kaikkien alftanilaisten, astréniläisten ja reiniläisten kohdalla.

Olen selvitellyt nuorempien lasteni vanhempien sukuja Etelä-Pohjanmaalla, kun äitinsä oli talontyttären tytär ja isälläkin muitten ohella pohjalaissukuja. Kuten todettu toisaalla, ei pohjalaisissa talonpoikaissuvuissa juurikaan tavata rälssiä. Jos on talonpoika ja perinnyt vanhemmiltaan talonpidon 1900-luvulta, tarkoittaa tämä suurella todennäköisyydellä esikoisten pitkää linjaa aina Keskiajalle saakka -kuten omissakin selvityksissäni on ilmennyt. Vain Seinäjoen Uppa yhdistyy omiin, äidinisäni lounaissuomalaisiin ja ruotsalaisiin sukuihin.

Mendelin lainkin mukaan olisi äärimmäisen harvinaista, että kuvatuissa oloissa esim. Fargalteista tai vaikka Friiseistä säilyisi jälki genomissa - vieläpä niin, että se osuisi markkeriin. Isokylän Jägerhorn ja siihen liittyvät "folkungit"ovat suvuissani yhteensä mol. vanhempieni osalta kertautuneet ehkä 30-kertaiseksi; jos ja kun Friisit olivat enimmäkseen lähtöisin lähinnä Kustavin ja Taivassalon muinaisista friisiläisistä, tulee myös tähän sukuun ehkä monikymmenkertaisesti DNA-materiaalia, jolla on jo hyvät teoreettiset mahdollisudet osua koettimeen ja markkeriin. Sittenkin on kaksi eri asiaa nojautua DNA-testiin ja toisaalta vanhoihin aatelisten ruotsalaisiin sukutauluihin, vaikka nämä onkin "kiveen" eli hautamalmiin raaputettu ja kolisteltu.

Pitkät sukujohdot saattavat siis a) olla oikein ja pitää yhtä DNA:n kanssa b) perustuvat luovaan lahjakkuuteen, mutta vain vähän todellisuuteen, ja c) edustavat puhtaasti mielikuvitusta ja ehkä jonkin laisia toiveitakin "ylhäisestä" syntyperästä. Minullakin on nykyisissä tauluissani sekä "oikeita" kuninkaallisia että Pipin Pienen edeltäjiä eli merovingeja, jotka ovat tarua, kuten Troijan kuninkaat tai muinais-Norjan sankarit ja jumalanakin pidetyn Odinin jälkeläiset.

Jos kykenet osoittamaan useampi kertaisetkin sukuhaarat Plagmaniin liittyen, jää kyllä minimaalinen mahdollisuus sille, että noin 500 v sitten elänyt henkilö olisi jättänyt edes rippeitä geeneistään vielä noin 20:n sukupolven päästä eläville jälkeläisileen niin, että nämä rippeet voitaisiin kohdentaa juuri häneen. Tosin "metsiin" karkoitetulla Plagmanilla - kuten monilla kruunun Itämaan erämaihin piilottamilla porvareilla, virkamiehillä ja papeilla oli usein juut. genetikkaa, jota Tukholman porvarit eivät sietäneet - nämä kun olivat kaupanteossa liian eteviä. "Askenaasi-matchiensä" perusteella saattaa kyllä päästä päättelemään yhtä ja toista, mutta ei vielä todistelemaan genealogisin kriteerein yhtään mitään. 23andMe-firman ominaisuuksiin kuului aikoinaan askenaaseille tunnusomaisten segmenttien ilmoittaminen. Kun sai verrokeiksi täysjuutalaisia mätchejä ja heidän mätchejään, oli mahdollisuus pitkällekin meneviin oletuksiin. Ominaisuus ohjelmasta kuitenkin ymmärrettävistä tietoturvasyistä poistettiin. Minulla on genomissani "Nooan pojanpojan eli Askenasin" Rein-joen länsipuolta asustanutta "jälkeläistöä" vain ripaus, mutta mielikuvitukseni varassa olen saattanut sotkea sukutauluihin paljonkin sellaista, jonka toivon ehtiväni deletoida ennen kuin jälkeläiseni kvanttitietokoneen aikakaudellaan kritisoivat minua sellaisella mitalla, että se jo voidaan lukea synniksi eli VT:n nejännen (ja Tooran viidennen) käskyn rikkomiseksi...
PH

[Pekka Hiltunen]

P.S.
Olen ollut huomaavinani, että nykyajan aateliset joko eivät tee testejä tai sitten esiintyvät anonyymeinä.
item

[TapioV]

Odotinkin, että sinä tai vaikkapa Vähäkangas reagoisitte.

Osuma on henkilöön, jonka taustalla löytyy Fargalt. Sitä kautta on yhteys.
Saman osumahenkilön taustalla on mm. Tott-, Brahe- ja Bille-suku.
Joidenkin mielestä Peder Danske olisi myös Bille-sukuun kuuluva.
Samaan henkilöön on yhteys myös Petter ja Hans Plagmannin isän kautta.

Täällä keskustelupalstalla on tuotu esiin tieto 27.10.2007 klo 13:32 Hiltunen/Hjort, että

"lainaus alkaa...Johannes Arvidin äiti oli Pietari Martinpoika Friisin ja Anna Pietarintytär Skalmin tytär Elin. Pietari Martinpojan vanhemmathan olivat Naantalin pormestari Magnus Friisin pojanpoika Mårten Friis ja Raision Tahvion Kirsti, joka oli äidinäitinsä puolelta Jägerhorn till Storby- ja isänäitinsä puolelta Fargalt-sukua", lainaus päättyy.

Tekstin mukaan Tahvion Kirstin esivanhemmissa löytyy Jägerhorn af Storby ja Fargalt. Elin Ragvaldsdotter Fargalt. Elinin mies Jöns Tuvesson ja poika Jöns Påvelsson. Jöns Påvelssonin vaimo N.N.Mårtensdotter Jägerhorn af Storby, vaimon isä Mårten Filippusson Jägerhorn af Storby.

Geneettisestä osumasta löytyy tietoja Ruotsin aateliskalenterista riittämiin kummaltakin puolelta isä- ja äitilinjasta sekä siltä väliltä.
Mitä pitäisi kommentoida? Artikkelissani "Kuinka Aarlahden säteri periytyi?" (Genos 1997:163-166) Esitin mahdollisena, että Nyynäisten rouva Anna Hansintyttären (Tott) kolmas mies Ljusforsin Jöns Larsinpoika, jonka sisar Elin oli naimisissa Måns Påvelssonin kanssa. Tämän vanhemmat olivat Elin Ragvaldintytär ja Påvel Tuvesson. Heidän mahdollinen lapsensa oli Jöns Påvelinpoika. Hän ilmestyy tyhjästä rälssimiehenä Nyynäisten rajariidan yhdeksi ratkaisijaksi. Hän sopii hyvin Påvel ja Henrik Jönsinpoikien isäksi. Heillä oli juoksevan karjun kuva sinetissä. Jatkan kuitenkin: "Sen sijaan polveutuminen Fargalt-suvusta on jo epävarmemnpaa."
DNA tutkimuksesta en osaa sanoa mitään, sillä en tunne sitä riittävän hyvin, enkä oikeastaan luota sen antamiin tuloksiin, sillä ne eivät anna luotettavaa kiinnekohtaa mutaatioiden esiintymistiheyden suhteen edes vuosisadan tarkkuudella.
T.V.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Tämähän on hyvä, että genetiikasta ja perinteisestä sukututkimuksesta sekä niiden oikeellisuudesta syntyy keskustelua.
Osuma tähän henkilöön tulee Family Finder testin kautta, joka tutkii ihmisen koko perimää. Se ei tutki vain isä- tai äitilinjaa. Isästä Y-cromosomi ja äidistä mitokondriot. Henkilöön on etäisyyttä 5th Cousin - Remote Cousin. Mutta maamme erikoisen sijainnin ja ihmisten vähyyden takia aikamääreet eivät aina ole tarkkoja, vaan suuntaa antavia määreitä. Yhtenä syynä on ristiin rastiin poikkinainti pienillä paikkakunnilla tai kaupungeissa.

Itseäni ihmetyttää ja muutamaa tuttuakin miksi tämä Ruotsin aateliskalenterissa hyvin elävänä oleva henkilö näkyy minulla, mutta ei esimerkiksi yhdellä sukulaisella. Olen kaivanut tietoja aateliskalenterista, adelsvapen.com:a, roskildehistorie.dk:a ja wikipediasta. Lisäksi tietoja on kaivettu arkivdigitalin kautta arkistoista.

Onko genetiikka yhtä epätarkka kuin huonosti muistavat kirjurit ja kirkon miehet kirjatessaan tietoja vaikkapa käräjillä, kirkon piirissä tai verojen kannon yhteydessä? Kirjaaja voi tehdä kirjausvirheen. Silloin sekin tieto voi olla väärä.

Mikä on oikea kirjallinen tieto? Siinä on mahdollisuus väärään tietoon huolimattoman kirjaajan taholta. Vai sitten geneettinen sattumaan perustuva kromosomien jakaminen tämä sulle tuo mulle periaatteella. Kukin saa eri pätkiä sattuman varassa.
Genetiikasta sukututkimiksen parissa ovat julkaiseet uusia kirjoja tänä vuonna 2017 M.Pirttivaara, PT.Kuusiluoma ja Jokela-Oja-Leikas-Rova.

Se ei ole toiveajattelua vaan geneetinen tosiasia, jos on geneettinen osuma aateliskalenterisuvussa. Se yhteinen esivanhempi on aikas kaukana takanapäin. Pitäisi varmaanki ostaa nuo kirjat, niin ymmärtäisi enemmän geneettisestä perimästä.
M.Pirttivaarahan on mukana Family Tree Dna:n ja Suomen Sukututkimusseuran toiminnassa, ehkäpä hän osaa antaa selityksen osumalle, joka ei näy millään muulla henkilöllä, jotka ovat osumiani.

Vai onko geneettinen sukututkimus vain vedätystä ja businesta, että muutkin ihmiset alkavat testaamaan itseään, kun jollakin on erikoinen osuma?
Pirttivaara Family Tree Dna:n administraattorina pystyy tarkistamaan valtuuksillaan, että osuma on oikea, eikä mielikuvitusta tai toiveajattelua.

[Matti Lund]

...

Onko genetiikka yhtä epätarkka kuin huonosti muistavat kirjurit ja kirkon miehet kirjatessaan tietoja vaikkapa käräjillä, kirkon piirissä tai verojen kannon yhteydessä? Kirjaaja voi tehdä kirjausvirheen. Silloin sekin tieto voi olla väärä.

Mikä on oikea kirjallinen tieto? Siinä on mahdollisuus väärään tietoon huolimattoman kirjaajan taholta. Vai sitten geneettinen sattumaan perustuva kromosomien jakaminen tämä sulle tuo mulle periaatteella. Kukin saa eri pätkiä sattuman varassa.
...
...

Edellisessä kappaleessa uskottaneen, että valtaosa virallisissa asiakirjoissa tavattavista virhetiedoista johtuisi väärästä muistamisesta.

Tosiasia on kuitenkin mielestäni se, että virkamiehet kirjasivat erittäin vähän tietoja muistinvaraisesti. Useat asiakirjat ovat suorastaan sellaista tyyppiä, että muistinvarainen tieto on niistä täysin poissuljettua.

Olen tullut siihen tulokseen, että väärään muistamiseen perustuvat virheet ovat kameraalisissa asiakirjoissa hyvin vähäisiä ja kaikenlaisiin muihin syihin perustuvat kirjausvirheet niitä paljon yleisempiä.

Tuomiokirjoissa ilmenevät kirjausvirheet johtunevat pääasiassa kirjurin väärin kuulemisista käräjäsalissa tai tuomarin sekoittumisista sanoissaan (joutui esim. paljon "lennosta" kääntämään pöytäkirjaan sopimustekstejä suomesta ruotsiksi) ja sen lisäksi kirjurin lapsuksista, joita syntyy, kun täytyy kirjata paljon vähässä ajassa. Näitä ei voida pitää muistamiseen liittyvinä virheinä. Konseptikäräjäkirjat ovat joskus aika sotkuisia yliviivauksineen, päällekirjauksineen ja folion reunaan tihrusttettuine lisäyksineen. Jos kirjuri on korjannut näitä monia minuutteja jälkikäteen, tulevat väärin muistamiset mahdollisiksi. Väärinmuistamiseen perustuvat virheet erottuvat näin konseptikäräjäpöytäkirjoista, mutteivät renovointipöytäkirjoista.

On huomattava, että merkittävä osa kameraalisista henkilöluetteloista on kirjattu paikan päällä ja kollektiivisessa yhteydessä sekä ad hoc jälkikontrollilla eli "tsekkauksella", vaikka ehkä vain yksi henkilö on suorittanut kirjaukset "instant". "Tsekkaajat" näkyvät joskus asiakirjoissa henkilölistana: esimerkiksi pitäjän lautamiehet (valan tehneinä ja omalla puumerkillään). Kirkkoherra kirjasi kymmenysluettelot ja lautamiehet tarkastivat. Toisin sanoen kirkkoherra joutui esimerkiksi lukemaan ääneen kirjaamansa kymmenysluettelon paikalla oleville lautamiehille. Taatusti sellaisia pahoja virheitä, jotka edellyttivät liikaa maksamista esimerkiksi sen takia, että kirkkoherra sotkeutui riveissään ja kirjasi pientilalliselle suurtilallisen maksut tai muuteen liikaa, protestoitiin heti äänekkäästi, ainakin Laihialla.

Kirkonkirjoissa saattaa olla jonkin verran enemmän väärään muistiin perustuvia virheitä kuin esimerkiksi henkikirjoissa, koska on oletettavaa, että kirkkoherra kirjasi toimituksiin liittyvät tiedot vasta toimitusten jälkeen ja ehkä vasta sakastissa tai pappilassa ja kaiken lisäksi aika usein yksin, joten oikeellisuuskontrolli oli puutteellinen.

Tietysti genomin laboratorioanalyysien suorittaminen ja niiden arvojen tulostaminen laboratorioissa on sangen kontrolloitua, muistinvaraisuudesta ja muista sekaannuttavista tekijöistä vapaita, joten jos tiedot vielä osataan lähettää oikeaan osoitteeseenkin, niihin voidaan hyvin luottaa.

On hyvä aina muistaa, ettei geneettistä tietoakaan voi sijoittaa mihinkään ilman siihen vaadittavaa genealogista tietoa. Tietysti jos tämä kaiken alla oleva genealoginen tieto sattuukin olemaan virheellistä, voidaan uutta geneettistä tietoa käyttää hyväksi ja pystyä sen ohjaamana korjaamaan taitamattomuudesta tai huolimattomuudesta johtunut virhe vanhassa genealogisessa tiedossa.

Esitit mielenkiintoisia eteläpohjalaisia nimiä esivanhemmiksesi, useat samoja kuin itsellänikin, mutta minulla on giljotiini toiminut joka suhteessa niin, ettei minulla ole ilmennyt minkäänlaista esi-isäsuhdetta hämäläisiin tai varsinaissuomalaisiin rälssisukuihin eteläruotsalaisista aatelissuvuista puhumattakaan. Vaimollani ja siis lapsillani näitä on kyllä jonkin verran, mutta ne menevät pohjoispohjalaista kautta, ei ollenkaan Etelä-Pohjanmaalta kiertyen, kiertyvät kyllä vanhaan Turkuunkin.

terv Matti Lund

[OSTFRESEWESTFRESE]

Sen verran korjausta tuohon testissä näkymiseen, että tämä elävä Ruotsin aateliskalenterilainen on kyllä näkyvissä tällä lähisukulaisellanikin.
Kun cromosom browserilla tekee vertailun tämän osumani kanssa tähän sukulaiseeni ja minuun, niin tämä kalenterilainen näkyy myös tällä sukulaisella, mutta osumat ovat heikkoja. Hänellä niin heikkoja tai kaukaisia, etteivät näy osumana, mutta heikkona osumana kuitenkin.
Olemme molemmat myös näissä Alftan- ja Astrenius-sukujen suvuissa mukana. Joten sen osuman täytynee tulla äidin puoleisten sukujen kautta. Toki osuutta saatta olla myös isäni suvuilla, koska osuma näkyy minulla osumana. Tällä sukulaisella vain "hipaisuna".
Saan selville tarkat kohdat, mistä kohtaa kromosomia vertailut on tehty. Siinä voi nähdä miten lukemasarjat osuvat osittain päällekkäin tai osittain ei.

Voisikin verrata muitakin testeissä lähelle arvioituja henkilöitä tähän Ruotsin aateliskalenterin osumaan, niin nähdään näkyykö heilläkin osumaa kuinka paljon. Mutta ei riittävästi näkyäkseen kunnolla. Jos jonkinlaista osumaa on, niin se merkitsee sukulaisuutta, vaikka se ei heillä näy osumana.

Osumaa voi tutkia Ruotsissa, kuten täälläkin, taustalla vaikuttavista suvuista. Samalla tavalla kuin täällä. Kirkonkirjoja, veroja, tuomiota kaivamalla. Kun pääsee tarpeeksi kauas kummassakin maassa, niin saattaa löytää yhteistä.

Aateluus perustuu monasti tehtyihin palveluksiin kuninkaalle. Tavallisesta sotilaasta saattaa tulla hyvällä onnella vaikkapa vapaaherrra. Osa on tehnyt palveluksensa kunnostautumalla sodissa tai pelastamalla kuninkaan hengen. Sodissa kunnostautuminen tarkoittaa monasti sitä, että on onnistunut tuhoamaan mahdollisimman useita vihollisia hengiltä, josta saa kiintokseksi aateluuden.

Toisen maailman sodan aikana Suomessa sotilas sai mitalin rintaansa kunnostautumalla rintamalla kylmäpäisenä ampujana tai joukkojen hienona taktikkona saartamalla viholliset motteihin ja kuolemaan. Sodissa saadut mitalit ja sotilasarvot ovat suomalaista aateluutta. Hienon sotilaan sukulaisena on ylväs olo kenellä tahansa.

[Pekka Hiltunen]

Sen verran korjausta tuohon testissä näkymiseen, että tämä elävä Ruotsin aateliskalenterilainen on kyllä näkyvissä tällä lähisukulaisellanikin.
Kun cromosom browserilla tekee vertailun tämän osumani kanssa tähän sukulaiseeni ja minuun, niin tämä kalenterilainen näkyy myös tällä sukulaisella, mutta osumat ovat heikkoja. Hänellä niin heikkoja tai kaukaisia, etteivät näy osumana, mutta heikkona osumana kuitenkin.
Olemme molemmat myös näissä Alftan- ja Astrenius-sukujen suvuissa mukana. Joten sen osuman täytynee tulla äidin puoleisten sukujen kautta. Toki osuutta saatta olla myös isäni suvuilla, koska osuma näkyy minulla osumana. Tällä sukulaisella vain "hipaisuna".
Saan selville tarkat kohdat, mistä kohtaa kromosomia vertailut on tehty. Siinä voi nähdä miten lukemasarjat osuvat osittain päällekkäin tai osittain ei.

Voisikin verrata muitakin testeissä lähelle arvioituja henkilöitä tähän Ruotsin aateliskalenterin osumaan, niin nähdään näkyykö heilläkin osumaa kuinka paljon. Mutta ei riittävästi näkyäkseen kunnolla. Jos jonkinlaista osumaa on, niin se merkitsee sukulaisuutta, vaikka se ei heillä näy osumana.

Osumaa voi tutkia Ruotsissa, kuten täälläkin, taustalla vaikuttavista suvuista. Samalla tavalla kuin täällä. Kirkonkirjoja, veroja, tuomiota kaivamalla. Kun pääsee tarpeeksi kauas kummassakin maassa, niin saattaa löytää yhteistä.

Aateluus perustuu monasti tehtyihin palveluksiin kuninkaalle. Tavallisesta sotilaasta saattaa tulla hyvällä onnella vaikkapa vapaaherrra. Osa on tehnyt palveluksensa kunnostautumalla sodissa tai pelastamalla kuninkaan hengen. Sodissa kunnostautuminen tarkoittaa monasti sitä, että on onnistunut tuhoamaan mahdollisimman useita vihollisia hengiltä, josta saa kiintokseksi aateluuden.

Toisen maailman sodan aikana Suomessa sotilas sai mitalin rintaansa kunnostautumalla rintamalla kylmäpäisenä ampujana tai joukkojen hienona taktikkona saartamalla viholliset motteihin ja kuolemaan. Sodissa saadut mitalit ja sotilasarvot ovat suomalaista aateluutta. Hienon sotilaan sukulaisena on ylväs olo kenellä tahansa.

Mitähän tarkoittanet "heikoilla" osumillasi? Useimmat ruotsalaiset osumani näyttäisivät olleen sisäsiittoisten, lähinnä savolaisten metsäsuomalaisten jälkeläisiä (vaikka 1700-l:llakin syntyneitä, tosin osittain kaiketikin saksalaisperäisiä on suvussa varmuudella; ehkä eivät vaan ole teettäneet testejä, kun eivät ole epätietoisia esivanhemmistaan?). Minulla ei ole mitään keinoa karsia pois metsäsuomalaistaustaisia Ruotsin-mätchejäni, kun Isäni oli sekä etelä- että pohjoissavolaista syntyperää. - Vaikka sitten olikin keskiaikaista ja 1500-l:n rälssiä sivussa harvakseltaan. Arvelenkin, että "mätsi" kalenteriin liittyvään henkilöön perustuu luonnonlakiin eli mendelistiseen periytymiseen (vrt. Newtonin binomikaava) niin, että metsäsuomalaiset sotkevat kuvan pahan kerran. Tietenkin oli 1800-l:n alussa Suomessa Ruotsin aatelia ja äpäriä syntyi lähinnä Savoon enemmänkin piioille ja ehkä jopa talontyttärillekin. Kaikki on tietenkin mahdollista, muitta kaikki ei ole geneologiaa...
PH

[OSTFRESEWESTFRESE]

Eilen illalla ryhdyin tekemään osumieni tulosten vertailua cromosom browserilla. Täytyy todeta, että osumissani on useita henkilöitä, joilla tämä aateliskalenteriosuma näkyy kromosomeissa siellä täällä yhdestä kuuteen samaan jaksoon/sektoriin. Ne, jotka ovat lähempänä minua, osumat kromosomeissa ovat neljästä kuuteen.
Mikä on se raja, että tämä kalenteriosuma muuttuu muillakin näkyväksi osumaksi? Itsellä tämä näkyy 14 kohdassa kromosomeissa.
Toisilla ei näy yhtikäs mitään. Ei edes pätkän pätkää. Haku tehty seulomalla nimiä sattuman varaisesti sieltä täältä aakkosellisessa järjestyksessä nimen ulkonäön perusteella.

Saattaahan se toki olla niinkin, että tämä aateluuden saavuttanut sotilas olisi savolainen, mutta kyllä hieman epäilen nimestä päätellen. Ennemminkin jostain päin keskempää Euroopan mannerta. Jos tämä olisi savolainen, niin miksi tämä ei näy minun osumissani muilla kunnolla? Ainahan on mahdollista, että perimä tulee niin kaukaa muille, ettei se näy laisinkaan.

Siksi tämä ketju on laitettu alulle, että täällä voisi koettaa saada selville onko geneettinen sukututkimus genealogiaa vai ei. Sillähän ei tee yhtään mitään ilman paperitutkimuksia, mutta genetiikka oikaisee mahdolliset väärät tiedot tai kumoaa "oikeat". Genetiikka toimii täysin sattuman varaisesti jakaessaan perinnöllisyystekijöitä periaatteella sulle toi, mulle tämä.
Jos siinä ei ole mitään juonta koko genetiikassa, niin miksikähän sen käyttämisestä sukututkimuksen parissa kirjoitetaan jopa kolme kirjaa sukututkijoille, esimerkiksi Suomen sukututkimusseuran kustamana on yksi PT. Kuusiluoman kirja. Tämä herra on muuten sukulaiseni geneettinen osuma. Itsellä on tullut geneettiseksi osumaksi arkivdigital.se:n ordförande eli puheenjohtaja. Minkäs sille genetiikalles teet, mitä sinuun on jaettu tuhansien vuosien aikana?

Jatkan tänään tuota seulomista cromosom browserilla, jotta näen miten monessa tuo sama osuma näkyy edes heikkona. Se voi olla muillakin toki osuma, mutta Family Finderin cromosom browserille ajassa liian kaukana, ettei asteikko enää riitä.
Heikolla tarkoitan sitä, että minun joillakin osumilla vertailussa tämä henkilö näkyy heidän kromosomeissa, mutta ei tarpeeksi ollakseen heillä osumana. Kun vertaan tätä kalenterihenkilöä keskenään kaikkiin osumiini "in common with"-toiminnolla, niin ketään muuta ei tule esille.
Mutta, kun vertaa cromosom browserilla tätä osumaa toisiin osumahenkilöihin yhden tai jopa viiden kesken, niin sieltä täältä eri henkilöistä löytyy jotain yhteistä tämän kalenteriosuman kanssa. Nimet ovat pääasiassa ruotsinkielisiä, mutta toki myös peri suomalaisia ja lähimmät joko molemmin puolin pohojalaasia tai vain toiselta puolen.
Tietysti voisi haravoida koko osumalistan läpi vertailemalla osumia keskenään, niin saisi selville miten monella osumallani tämä henkilö näkyy edes vähäsen. Niitä tutkittavia osumia on kohta 3200. On siinä kahlaamista.

Genetiikka geneologiassa on hieno lisä paperisukututkimukseen. Itse epäilin sitä, mutta aikanani pidin paljon Norssin tohtorisopettajan bioskantunneista ja banaanikärpästen perimän selvittämisestä.
Jos siinä ei ole mitään perää, niin miksi kolme kirjaa yhtenä vuotena? Näyttävät olevan oppaita sukututkijoille kaikki kolme. Näyttää olevan kysyntää ja kysyntä luo tarvetta tehdä opaskirjoja, ettei seisota kysymysten kanssa aivan pystymetsässä.
Sitä voi toki miettiä kumpi on luotettavampi huolimaton ja huonomuistinen kirjuri tai kirkonmies vaiko arpomiseen perustuva genetiikka, joka jakelee perimää mielivaltaisesti jälkeläisille. Samoja ovat, lähes samoja, vain identtiset kaksoset. Muut lapset eroavat aina jotenkin toisistaan.

Ompas kello jo paljon, niin se aika menee, kun asia kiinostaa.

[Juha]

Kannattaa muuten huomioida, että esim Family Finder -testissä voivat tulokset ulottua enintään noin 300 vuoden taakse. Myös hyvin pienet cM -lukemat voivat olla vain ns taustakohinaa, jolla ei ole merkitystä. Yleensä ei kannata alle 5cM pätkiä tutkia



Juha

[Antti Järvenpää]

Olen joskus koittanut selvittää, miten nämä cM lasketaan siitä FF testin lähes 700.000 autosomaali snipseistä. Juttu on kuitenkin aika mystinen, sillä osasta alueita kertyy huomattavasti enemmän cM kuin toisaalta.

Sitten toinen piirre on nämä FTDna serkkuluokitukset. Siinä algoritmi on huomattavasti selkeämpi, jossa tiettyyn serkkuluokkiin päädytään yhdistelmällä, joka tarkastelee niin yhteisen perimän määrää kuin suurimpia yhteisiä blokkeja.

No sitten kun kaikkea tätä sovelletaan suomalaiseen aineistoon, tullaan mystisiin tuloksiin. Kun äitini on kotoisin Ähtäristä, niin iso-osa sellaisista, joilla on Ähtärissä jotakin juuria, ovat minulle kymmeniä eri kautta sukulaisia ja parhaimmat yli sataa eri kautta. Centtimorgaani laskennassa nämä kaikki eri polut summautuvat yhteen, olivat ne yhteydet sitten kuinka monen polven takaa hyvänsä. FF testin tulos centtiMorganeina suomalaisittain on summa kaikista niistä yhteisistä esivanhemmista, joita kahdella henkilöllä on + se kohina joka on yhteistä jotakuinkin kaikille suomalaislle. Kun FF ehdottaa vaikkapa 3 serkkuutta, todennäköisesti lähin serkuus on noin 5 serkkuus jne.

Vaimoni on täysin eri puolellta Suomea ja kirkonkirjojen perusteella meillä ei ole yhtään yhteistä esi-vanhempaa, mutta yhteisiä centtiMorganeja on siitä huolimatta melkoisesti – liki sata. Tulos tarkoittaa sitä, että meillä pitäisi olla varsin monia yhteisiä esivanhempia jossakin 1600-luvulla, jotka ovat asutusliikkeiden myötä päätyneet aivan eri puolelle valtakuntaa. Toinen vaihtoehto on se, että koko tulos on vain kohinaa varsin laajasta suomalaisten yhteisestä geeniperimästä.

FTDna antaa mm FF testistä seuraavan Ahti Kurrinkin sivulla olevan luetettavuus kaavion:
serkkuus/ testi löytää serkuista %/serkkujen yhteinen perimä
sisarukset / kaikki / noin 50 %
1. serkut / kaikki / 7 - 10 %
2. serkut / 99 % / 3 - 5 %
3. serkut / 90 % / 0,3 - 2 %
4. serkut / 50 % / alle 1 %
5. serkut / 10 % / hyvin pieni
6. serkut / alle 2 % / vielä pienempi

Eli testi löytää amerikkalaisessa ympäristössä vain 50 % 4. serkuista ja sitä kauemmaksi tulos menee vielä surkeammaksi.

Suomalaisen perimän summautumisen kautta on mahdotonta sanoa, miten suomalaisessa aineistossa menee nuo luotettavuusrajat ja miten ne vaihtelevat kunnittain väestömäärien funktiona, mutta paljon ristinnainneissa kunnissa luultavasti todennäköisyydet ovat parempia kuin amerikkalaisessa aineistossa.

Valtaosa niistä FF matcheistä, mitä itselläni on, ei ole mitään tunnettua sukututkimuksellista yhteyttä itseeni ja kummastellen katselen näiden henkilöiden ilmoittamia sukuja. Sitten on ihmeellisiä juttuja, jotka tulevat esille, vaikka tunnetut yhteiset esivanhemmat ovat jossakin 300 vuoden takana. Näissä on takana varmaankin tuota summautuvaa yhteistä perimää, mutta toisaalta myös perimän tilastolliset jakaumat ovat hyvin laakeita, joten sattumakin tuo satoa.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Lainassa olevaa tekstiä: "Valtaosa niistä FF matcheistä, mitä itselläni on, ei ole mitään tunnettua sukututkimuksellista yhteyttä itseeni ja kummastellen katselen näiden henkilöiden ilmoittamia sukuja. Sitten on ihmeellisiä juttuja, jotka tulevat esille, vaikka tunnetut yhteiset esivanhemmat ovat jossakin 300 vuoden takana. Näissä on takana varmaankin tuota summautuvaa yhteistä perimää, mutta toisaalta myös perimän tilastolliset jakaumat ovat hyvin laakeita, joten sattumakin tuo satoa.[/QUOTE]"

Mitähän sukuja mahdollisesti tarkoitat? Jos tarkoitat sukuja Astrén ja Alftan, niin mitäs niissä ja niiden taustoissa on kummallista? Onko sitten näin, että ne kaksi keskusteluketjua ovat liirum laarumia? Nimet liittyvät paljolti niihin mitä ketjussa on pyöritelty jo lähes kymmenen vuotta.

Ja mitä tulee esimerkiksi ylioppilasmatrikkeliin, niin siellä on löytynyt tietojen kaivuun yhteydessä väärää tietoa, joka on otettu sinne mistäs muusta kuin Sursillin sukukirjasta. Tämä tieto on peräisin matrikkelin ylläpitäjältä. Tietoa ei ole vielä oikaistu. Ilmoituksesta on jo kohta kolme vuotta. Taisi väärä tieto olla vain kirjurin kohinaa.
Oikean tiedon löytyminen Tukholmasta avasi tien 1580-1700 Tukholmaan, Nyköpingiin, Örebrohun ja niiden ympäristöön. Varma tieto tietojen oikeellisuudesta tuli perukirjasta Tukholmasta, jossa esiäidin veli oli kuollut.

Olen kaivanut Turkua melkein vuoden päivät ja siitä olen ollut yhteydessä erääseen historioitsijaan. Sieltä löytyi lopulta tietoja myös yhteydestä tähän Plagman-sukuun. Siinä sai kaivaa lähes kaiken mitä tietokoneen kautta saa selville.

Jos tämä FTDNA:n menetelmä on näin epätarkkaa, niin voidaan hyvällä syyllä kysyä onko se vain erinomaista businesta keksijälleen? Siinä saa samalla kerättyä ihmisiltä, jopa ihmisten vielä itse maksamia, dna-näytteitä tieteen käyttöön. Ja niillä tietenkin käydään vielä toisenlaista businesta tiedon kerääjän, laboratoriokokeiden tekijöiden ja ihmisten perimän dna-tutkijoiden välillä.
Olihan tässä eräässä lehdessä kolmen eri kansanryhmiin kuuluvan miehen testit. Yksi Suomesta, yksi jostain Lähi-idän nurkilta ja yksi Afrikasta päin. Paljastui, että tämä Afrikasta päin oleva olikin eräälle viiksimiehelle sukua.

Onko tämä paperilla oleva geneologia vain kirjurin korvien kohinaa, huolimattomuutta ja huonomuistisuutta?
Kirjalliseenkaan tietoon ei näemmä voi luottaa sen mahdollisen kohinan takia?

Tässähän on mainituissa kahdessa ketjussa todella kaivettu lähes kaikki Erik-nimiset herrat Suomesta kymmeniä kertoja esille ja pyöritelty ja haettu löytämättä oikeaa. Sitten on tutkittu Abrahamin kronikan paikkansa pitävyyttä ja taas tutkittu ties mitä ja moneen kertaa löytämättä toivottua yhteyttä kuninkaan vaikutuspiirin läheisyyteen. Nyt, kun siihen voisi olla selitys, niin sitä ei meinata ottaa todesta. Voisi olla aihetta tutkia jotain vähän tarkemmin muualta kuin Suomesta.

Nyt kun jollakin tupsahtaa, jota minä itsekin kovasti ihmettelen, geneettinen osuma aateliskalenterissa olevaan henkilöön, niin se on joillekin näemmä liikaa. Luulisi, että kiinnostus heräisi siihen, että Astrénien ja Alftanin taustoissa saattaa sittenkin olla jotakin mitä ei ole vielä edes osattu hakea Ruotsin arkistoista.
Jos luettelisin tähän niitä nimiä, joita Ruotsin aateliskalenterin, Runeberg.orgin, adelsvapen.com:n, roskilde.dk:n ja arkivdigitalin arkistojen kautta olen selvitellyt, niin joku saattaisi tarvita isomman pullon nitroja. Mutta se joku on joku muu kuin minä.
En edes viitsi, siis kehtaa, luetella niitä muuta kuin Natt och Dag, Aspenäs-ätten, Thott ja Brahe. Niitä riittää ja pitkälle, jos lähteet ovat oikein. En kehtaa sanoa edes vuosilukua, mutta satoja vuosia takaperin. Siis satoja vuosia.

Nythän kaikki on kiinni siitä onko tämä osuma kokonaisuudessaan tutkimuksen kohinaa ja olen löytänyt vääriä tietoja, jotka ovat taas kaikki kirjurin korvien kohinaa.
Mutta todella mielenkiintoista mitä tuo genetiikka löytää ja miten se voi saada joiltakin näemmä sydämen hyppäämään voltin tai jopa kaksi, koska osuma ei ollutkaan itsellä.

Muuten tässä jokunen vuosi sitten ehdotin, että pitäisi tutkia Tukholman arkistoja vähän tarkemmin.
Asia ei saanut pahemmin vastakaikua.
Entäs sitten nyt?

Niin ja mitäs ihmeellistä siinä on, jos sukuun on kasaantunut läjäpäin kirkonmiehiä eräästä Tengströmmista, Astrénista, Alftanista yms alkaen. Eikös tuon yhden Sulvassakin vaikuttaneen Tengströmin jälkeläisistä löydy arkkipiispa Jacob Tengström, Fredrika Runeberg ja Johan Ludvig Runeberg?

Sopii miettiä mistä se aateliskalenteriosuma tulee ja onko se todella vain kohinaa...jonkun korvissa ja testin huonoa laatutasoa.
Jos on näin, niin ihmiskunnan genetiikan tutkiminen on todella huonoissa käsissä. Sitähän varten geneettistä tietoa kerätään tieteen käyttöön.

[Juha]

Kannattaa tutustua tarkasti geenitestien luonteeseen ja mitä niillä voi mitata ja mitä ei.

Kylmä fakta on se, että noin kolmessa sadassa vuodessa perimä laimenee niin paljon ettei sitä voida enää erottaa ns. taustakohinasta. Aika riippuu tietenkin jokaisen sukupolven keskimääräisestä eliniästä.

Tämä on ihan puhdasta matematiikkaa, josta Antti antoikin jo tuon taulukon



Juha

[OSTFRESEWESTFRESE]

Siis ihmisen kokoperimä mitä Family Finder testi tutkii olisi pelkkää kohinaa? Toimivatko muutkaan testit ja mutaatioiden kalastelu Y-kromosomissa sekä mitokondrioissa? Vai pettääkö matematiikka pilkun paikassa?

Alkaa vaikuttaa siltä, että tämä koko genetiikka on ainoastaan testaajien ja tutkijoiden hyvää businesta. Joillekin annetaan esille "hieno" osuma, jotta tämä vähintään sekoaa päästään ja niin muutkin saadaan kaivamaan kuvetta. Jos vaikka minullakin...

Tässä joku sanoi, että tutki cromosom browserilla vähintään 5cM asetuksilla. Valitettavasti se aateliskalenteriosuma näkyy edelleen. Kun tarkennetaan asetukseen 3cM, niin osumat lisääntyy ja kun asetetaan 1cM näkyy edelleen lisää.
Tähän tämä henkilö sanoi, että, jos näkyy 5cM asetuksilla, niin sellainen kannattaa tutkia.
Tutkittu on.
Ruotsin aateliskalenterissa osuma.
Miksi tällaisia testejä myydään tai saa myydä, jos tulokset ovat joko humpuukia tai iso määrä kohinaa joidenkin mielestä?
Tuntuu siltä, että saa selville vain siskon kummin kaiman, eikä muuta.

[Juha]

Luepas uudelleen se mitä kirjoitin. Nuo johtopäätökset ovat ihan omiasi, minä en ole sellaisia kirjoittanut.

https://www.kurrinsuku.net/3

Tuolta saa hyvää perustietoa, jos käsitteet eivät ole vielä hallussa - enkä nyt tarkoita ketään henkilökohtaisesti, vaan ketä nyt sattuu kiinnostamaan.

Juha

[OSTFRESEWESTFRESE]

Kannattaa muuten huomioida, että esim Family Finder -testissä voivat tulokset ulottua enintään noin 300 vuoden taakse. Myös hyvin pienet cM -lukemat voivat olla vain ns taustakohinaa, jolla ei ole merkitystä. Yleensä ei kannata alle 5cM pätkiä tutkia



Juha


Tutkin kuten esitit vähintään cM5 asetuksilla. Osuma näkyy edelleen. Johtopäätös, siis ainakin tämä kannattaa tutkia.
Kuten sanoin itseäni ihmetyttää osuma ja miksi.
Ei hajuakaan miksi se näkyy.
Jos lähteet mm. Ruotsin aateliskalenteri ja muut mainitsemani ovat oikein, niin sieltä yhteys löytyy Turun pormestarin veljeen Hanssiin.
Osuma saattaa selittyä nykyisen Suomen Turun menneisyydellä, joka oli siihen aikaan Ruotsin toiseksi suurin kaupunki ja paljon kuninkaan sotilaita sekä aatelisia.

Keskusteluketjuissa on tullut esille Fartgalt-suku. Sekin löytyy tämän osuman takaa. Sieltä löytyy myös Bille. Peder Danskea jotkut pitävät Billenä, jota minä taasen epäilen.
Mitähän muuta tulee esille, joista on ollut mainintoja keskusteluissa.
Herää kysymys mitkä tiedot ovat oikeita ja mitkä taasen vääriä.
Genetiikka vai ylöskirjaukset asiakirjoissa.
Miksi tällaisia osumia näytetään, jos jotkut luokittelevat ne heti vain taustakohinaksi pystymättä selittämään muuta.

[Antti Järvenpää]

Ketjussa http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=37437
on käyty läpi sitä miten toisaalta FTDna määrittelee serkkuuksien tasot ja lisäksi tuolla on taulukot myös keskimääräisestä yhteisestä perimästä.

Kuiten perimä on satunnaisvaihtelun alaista. Tavallaan jokaisen perittävän asian osalta suoritetaan arvonta tuleeko se isältä vai äidiltä ja todennäköisyys jokaisessa arvonnassa on fifty fifty, mutta kokonaisperimässä sitten jonkun etäisemmän isovanhempien osalta toisilta voi olla perimää paljon ja toislta taas olemattomasti ihan vain sattuman vaikutuksesta.

Omien etäserkkujen osalta tiedän, että esim. jotkut neljännet serkut eivät ole tulleet minulle näkyviin FF-testissä, koska esim. pisin lohko on liian lyhyt. Saan heidät näkyviin esim. GED Matchillä kun asetan vaaaditun pisimmän lohkon hiuksn alemmaksi. Sitten taas voi hyvinkin näkyä tunnettuja 6 tai 7 serkkuja. Sattuma on tällaista ja jopa FTDna itse sanoo, että 4 serkuista amerikassa tulee näkyviin vain 50 %.

Toisaalta monella paikkakunnalla Suomessa on tilanne sellainen, että paikkakunnan alkuperäinen väestökanta on ollut hyvin pieni, että paikkakunnalla kaikki ovat sukua toisilleen usealla kymmennellä eri tavalla. Tällöin se perimä summautuu kaikista näistä erilaisista sukulaisuus suhteista, jolloin kaukainen serkkuus voi tulla esille.

Kyllä siis omissa matcheissäni on sellaisia, jotka kertovat että he polveutuvat Alftaneista ja monesta muusta nimisuvusta, mutta minä en ole heille sukua näiden sukujen kautta vaan jollakin aivan toisella tavalla. Toisaalta eräs esi-isäni on Jaakko Suomalainen eli Jacobus Petri, mutta en ole FF testeissäni ei ole ketään johon tulisi yhteys 1500-luvulta tai 1600-luvun alusta. Olen toki FF-match moneen Jaakko Suomalaisen jälkeläisen kanssa,mutta ne yhteydet ovat paljon lähempänä nykyaikaa.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Luepas uudelleen se mitä kirjoitin. Nuo johtopäätökset ovat ihan omiasi, minä en ole sellaisia kirjoittanut.

https://www.kurrinsuku.net/3

Tuolta saa hyvää perustietoa, jos käsitteet eivät ole vielä hallussa - enkä nyt tarkoita ketään henkilökohtaisesti, vaan ketä nyt sattuu kiinnostamaan.

Juha


En minäkään henkilökohtaisesti, mutta ihmettelen vaan tätä aristokraattista osumaa. Onko se todellinen vai busineskikka muiden herättämiseksi? Annetaan sellainen jollekkin hölmölle ja siten saadaan lisää innostuneita testaajia.

Muuten mitä tulee herra Kurriin, niin tämä näyttää olevan sukua mtDNAfull-testin perusteella ja samaa haploryhmää itseni kanssa. Mutta etäisyydellä GD3. Toisin sanoen kaukana takana päin. Hän ei näy enää FF:ä, joten tämä äitilinjalainen on kaukana ajassa takaperin.

Ainoastaan yksi GD0 tulos, joka saattaa olla löydettävissä. Hyvällä alulla ja tiedän ketä etsiä, mutta jatko riippuu asiakirjojen mahdollisesta "kohinasta" eli niissä esiintyvistä mahdollisista jopa todellisista epätarkkuuksista ja tietojen puutteesta.

Olisiko saamani tulos vielä kohinaa, jos se olisikin osunut jonkun muun osalle ketjuissa keskustelleista henkilöistä. Sitähän yhteyttä haetaan Alfthanin Abrahamin kronikassa jopa kuningashuoneeseen asti selvittämällä kronikan paikkansa pitävyyttä.

Tekemässäni vertailussa havaitsin, että kahdella henkilöllä tuli kuusi osumaa samaan kohtaan kuin tällä kalenteriosumalla. Heillä kummallakin taisi olla Rein-sukua taustassaan. Minulla 14 osumaa samaan kohtaan kuin tällä kalenteriosumalla. Itselläni Rein-suku tulee molemmilta puolilta. Nimi otettu talosta. Siitä taaksepäin tulee Punkari eli Pungemagar. Sen sanotaan olevan lähtöisin Tukholmasta. Jos lähdetiedot pitävät paikkansa.

Tämän osuman historia on aikas lähellä menneitä hallitsijoita nimistä päätellen. Kun kaivelee ja löytää, niin ajattelee mikä on totta ja minkä joku on satuillut näyttämään "hyvältä" lähdekirjoissa ja digiajan arkistoissa.

Pitäisiköhän ladata sitä nimistöä tänne, niin saisitte pitää hetken hauskaa minun lisäkseni. On se niin uskomaton luettelo ittepääselle pohojalaaselle, jos lähteet pitävät paikkansa.

Tehkääs testejä Family Finderilla, niin katsotaan kuka teistä osuu minuun ja miten paljon, sekä löytyykö sitten vertailussa aateliskalenteriosumaan edes hitunen yhtenevyyttä...edes kohinaa.

Erääseen sinettimieheen näyttää ainakin olevan FF-osuma. Häntä luulisi tällaisen aateliskalenteriosuman löytyminen kiinnostavan. Pitääpä verrata tähän kalenteriosumaan ja katsoa onko mitään yhtenevyyttä havaittavissa.

[Juha]

Miksi se aristokraattinen osuma on yhtään sen kiinnostavampi kuin mikä tahansa muu osuma :)

Me emme valitse esivanhempiamme emmekä sukulaisiamme. Se on silkkaa sattumaa mitä sieltä löytyy.......



Juha

[Antti Järvenpää]

..
Tehkääs testejä Family Finderilla, niin katsotaan kuka teistä osuu minuun ja miten paljon, sekä löytyykö sitten vertailussa aateliskalenteriosumaan edes hitunen yhtenevyyttä...edes kohinaa.

FF ehdottaa käsittääkseni välillemme neljättä tai kaukaisempaa serkkuuttaa. Pisin blokki 11 cM ja yhteistä perimää 75 cM, ja koska olen testauttanut sekä edesmenneen äitini että itseni, niin näen, että yhteys tulee nimenomaan äitini kautta, jolla on pohjalaiset juuret, ja hänen ja sinun välillä on pisin blokki tuo sama 11 cm ja yhteinen perimä 90 cM.

Koska olen ladannut itsestäni ja äidistäni myös esipolvikaaviot, voit tarkastaa löytyykö jotain yhteistä. Mahdollisuuksia on, jos sinulla on juuria Alavudella, Kuortaneella, Ähtärissä, Keuruulla tai Virroilla. Monasti kuitenkin näillä cM luvuilla ei löydy mitään yhteyttä, joka voitaisiin osoittaa sukututkimuksen keinoin. Sanottakoon nyt vielä että sinun ja äitini välillä on noin tuhatkunta yhteistä matchiä, joten jotain yhteyttä varmasti on, mutta löytyykö sitä kirkonkirjojen ajalta, onkin sitten toinen kysymys.

[Pekka Hiltunen]

Kun 100 v.een mahtuu noin 4 sukupolvea, on jokseenkin vaikeaa löytää keskiaikaisia tai edes 1600-l:n matchejä muitten joukosta. Omissa matcheissäni on FF:ssa 62 h:löä, joitten sukunimiluettelossa on nimimerkin profiilin sukunimi. Heistä lähes kaikilla on joukossa myös savolaisia nimiä - ja lopuilla joko äidinäitini karjalaisia tai sitten äidinisäni lounaissuomalaisia sukulaisia tai esivanhempia.

Jos se "kalenterin" matchi on uutta eikä keskiaikaista aatelia, on erittäin todennäköistä, että jo Savossa (tai muualla Suomessa) kertautuneet jaksot ovat vieläkin enemmän kertautuneet Ruotsissa suomea puhuneitten kaskenpolttajien keskuudessa useitten vuosisatojen aikana. Minunkin epäilemättä aatelistosta lähtöisin oleva ruotsalais-matchini koetti sovitella meitä yhteisen, keskiaikaisen rälssisuvun kilven taakse. Kerroin hänelle, että on syytä tehdä perinteinen sukuselvitys/ -tutkimus, koska taustalla näyttäisivät olevan ns. metsäsuomalaiset. Esivanhempien sukutaulut, jotka saattavat ulottua Pipin Pieneen, sisältävät paljon nimiä ja minullakin on listassani niin Aspenäs-, Thott-, Brahe- kuin Natt och Dag -nimiä - ja vieläpä Vaasakin - mutta sukujohdot ovat teoreettisia ja nimilistat vain suuntaa antavia, jos sitäkään. Todennäköisyys sille, että dominantti geeni "aa" osuu meioosissa "omaan munasoluun" tai "omaan siittiöön" saadaan periaatteessa (ilman mutaatioita) Newtonin binomikaavasta eli Mendelin laista (a+b)x(a+b) = aa + 2ab + bb. Ja kun vanhempia on kaksi, joudutaan kaava vielä jakamaan kahdella. Kuitenkin dominantti on aina dominantti: jos molemmilla vanhemmilla on tietty geenivariaatio, on heillä sen määrittämä "ilmiasu", joka voi olla esim. mustat hiukset tai siniset silmät. Kuitenkin vain osa lapsista perii variaation, jollei molemmilla vanhemmilla ole sitä molemmissa kromosomeissaan: siis "bb" variaation saaneet ovat pellavapäitä tai heillä ei ole sinisiä silmiä.

Vaikka esim. Flemingit esiintyvät esivanhemmissani monikymmen kertaisesti ja mol. vanhempieni puolella, en usko perineeni k.o. suvusta mitään sellaista, jota ei voisi olla jossain toisessakin keskiaikaisessa tai 1600-luvun esivanhempisuvussa - ja varsinkin parin äskeisen vuosisadan savolaissuvuissa.

Aateliset eivät Ruotsissa välttämättä olleet ainakaan yhtä sisäsiittoisia kuin esim. talonpojat jossain pienessä pitäjässä. Onkin kysyttävä, että missä määrin a.o. "kalenterihenkilö" itse edustaa genetiikaltaan nimensä mukaista sukua. Saattanet kai lähestyä matchiäsi ja tiedustella osuman alkuperää. Ehkä hänkin on yhtä hämmästynyt ja kiinnostuu selvittämään sukujaan - tai sitten ei.
PH

[OSTFRESEWESTFRESE]

Ilmeisesti hän on kiinnostunut, koska on ladannut näkyviin myös taustalla olevia sukuja kummaltakin puolelta.
En vain ole vielä keksinyt sellaista sivistynyttä tapaa lähestyä tätä henkilöä ja valita oikeaa kieltä englannin, saksan ja ruotsin väliltä.

Ilman, että hän tietää, en aio julkaista nimeä tai liian likistä nimilistaa. Pitänee kysyä lupa, että osumaa voidaan pohtia täällä tarkemmin.
Mutta toki kauempana nimiä kuitenkin on riittämiin. Tulee vastaan näitä mahdollisia, kuten Fargalt ja Bille, joksi jotkut pitävät myös Peder Danske.
Uskomaton lista, jos vain lähteet pitävät kalenterista alkaen. Ostin remonttimyynnistä eräästä antikvaarista Hesassa aivan sattumalta k4-luokkaisen kalenterin parilla kolmella eurolla jonkun vuoden takaa. Tämä sattui ennenkuin tiesin tästä osumasta.
Mitä sitten tulee näihin aatelisiin, niin aatelisarvo perustuu pitkälti sotilaiden saamaan arvostukseen kuninkaalta, kun on onnistunut tappamaan erilaisin keinoin riittävästi vastapelureita. Järjestään tulee vastaan yliluutnanttia, kapteenia, majuria ja kenraalia sekä lakimiestä, valtaneuvosta, ritaria jne. polvesta toiseen.

1580-1700 välin Turku saattaa olla perusta ainakin yhteen osumaan näissä Plagmannin veljeksissä Petterissä ja Hanssissa. Pormestari Petter Plagman löytyy Johan Mattsson Corej:n (myös Choraei) takaa.
Kukahan niiden isä oli? Onko sekin joku Hans Plagman? Eipä ole tullut itsellä vielä havaintoa.

[OSTFRESEWESTFRESE]

FF ehdottaa käsittääkseni välillemme neljättä tai kaukaisempaa serkkuuttaa. Pisin blokki 11 cM ja yhteistä perimää 75 cM, ja koska olen testauttanut sekä edesmenneen äitini että itseni, niin näen, että yhteys tulee nimenomaan äitini kautta, jolla on pohjalaiset juuret, ja hänen ja sinun välillä on pisin blokki tuo sama 11 cm ja yhteinen perimä 90 cM.

Koska olen ladannut itsestäni ja äidistäni myös esipolvikaaviot, voit tarkastaa löytyykö jotain yhteistä. Mahdollisuuksia on, jos sinulla on juuria Alavudella, Kuortaneella, Ähtärissä, Keuruulla tai Virroilla. Monasti kuitenkin näillä cM luvuilla ei löydy mitään yhteyttä, joka voitaisiin osoittaa sukututkimuksen keinoin. Sanottakoon nyt vielä että sinun ja äitini välillä on noin tuhatkunta yhteistä matchiä, joten jotain yhteyttä varmasti on, mutta löytyykö sitä kirkonkirjojen ajalta, onkin sitten toinen kysymys.


Niimpäs näkyy.

Tarkistin löytyisikö sinulla ja äidilläsi yhteistä tähän kalenteriosumaan.
Eri säädöillä vitosesta alaspäin. Viitosella ei, kolmosella kyllä ja ykkösellä kyllä. Yhdessä kromosomissa (nr.3) sinä jä äitis olette minulle osumana pääletysten. Toisessa (nr.2) kromosomissa vain sinä. Sinulla 1.56cM ja tällä toisella 1.8cM
Samassa kohdassa (nr.3) sinun ja äitisi kanssa on tämä kalenteriosumakin. Teillä kummallakin 11.13cM ja tällä yhdellä 3.04cM.
Sen kohinan verran ilmeisesti. Se ei lisäänny, kun menee kolmosesta ykköseen vaan pysyy samana. Häipyy, kun nostetaa asteikkoa viitoseen.
Mutta jotain kuitenkin, jos asteikkoa tarkennetaan, niin miten määrät lisääntyisi?

[KariKK]

Miksi se aristokraattinen osuma on yhtään sen kiinnostavampi kuin mikä tahansa muu osuma :)

Me emme valitse esivanhempiamme emmekä sukulaisiamme. Se on silkkaa sattumaa mitä sieltä löytyy.......



Juha

Tähän yleisen tason kysymykseen voi jokainen suhtautua tietenkin omalla tavallaan enkä näe, miksi kenenkään motiivit olisivat sukututkimuksen teon kannalta muitten mottiveja huonommat.
Mutta jokainen harrastaja kai pyrkii selvittämään esipolviaan niin kauas menneisyyteen kuin mahdollista. Ja jos juuret johtavat keskiajan rälssiin, niin
kyllähän niissä suvuissa on mahdollista löytää tietoja kaukaisemmista esipolvista kuin talonpoikaissuvuista. Ja esiintulleista henkilöistä voi löytyä tutkittua ja kirjoitettua tietoa historiankirjoista.
Ja kyllä pappien rouvien ja tyttärien kautta syntyi yhteyksiä keskiajan rälssistä ihan talonpoikaissukuihinkin, Etelä-Pohjanmaallakin.
Eipä niitä sukulinjoja tarvitse erikseen korostaa, mutta tuskin on syytä niitä piilotellakaan.

[OSTFRESEWESTFRESE]

En minä nyt tiedä onko se osallistuminen Tukholman verilöylyyn nyt mitenkään kadehdittavaa. Tämän osuman taustalla on Bille sukua. Tytär nimeltä Beata Bille. Tämän isä oli Claus Bille. Ja tämän isä Steen Basse Bille ja taisi olla myös katolinen arkkipiispa Thorben velikin...ehkä, suorittamassa aikas rajua vähennystä ruotsalaisen aatelin keskuudessa ja lahtipenkissä, kun taskalaiset päättivät pudotella päitä irti hartioista torilla Tukholmassa. Bille suku oli silloin mukana. Ja siitä mahdollisesti joitakin palkittiin mammonalla ja kullalla.
Kuka sitä kadehtii? Hyvä, etteivä hopeatarjotinta käyttäneet. Päät vadille ja peukalo ylös.

Geenit tulevat, etkä sinä voi tehdä sille mitään muuta kuin ottaa vastaan mitä sinulle annetaan. Pitää ottaa mitä ylhäältä annetaan.

Toivon, että tästä osumasta saataisiin apuja mahdollisti Astrenien ja Alftanien kysymysten ratkaisemiseen. Silloin tietäisin minäkin mistä ne ovat Suomeen eksyneet.

Joku on esittänyt, että tämä Peder Danske olisi Bille-sukua, mutta tämän verilöylyn seurauksena muuttanut nimensä vähemmän näkyväksi, mutta tanskalaisuutta todistaen. Mitenkäs todistat, jos faktat loppuvat liian lyhyeen?

Niin löytyy sieltä taustalta ihan tavallisiakin ruotsalaisia pulliaisia, kuten eräs koleraan noin 35v. kuollut kelloseppäkisälli tai muutamia aviottomia lapsia.

Kun kaivelee Ruotsissa esimerkiksi kirkon asiakirjoista tietoja, niin tulee välittömästi todella kova ikävä Hiski-hakukonetta. Sillä sentään saa selville edes ilman suunnan josta alkaa kaivella tietoja. Täytyy sanoa, että hän, joka keksi Hiskin, pitää palkita. On se niin järjettömän erinomainen apuri tietojen kaivuussa. On niitäkin, jotka sitä haukkuvat. No alkakaas kaivella Ruotsissa. Siellä saat laittaa kartan seinälle ja heittää siihen tikalla ja toivoa löytäväsi etsimäsi tiedon tikan kohdalta.

[Matti Lund]

...

Tekemässäni vertailussa havaitsin, että kahdella henkilöllä tuli kuusi osumaa samaan kohtaan kuin tällä kalenteriosumalla. Heillä kummallakin taisi olla Rein-sukua taustassaan. Minulla 14 osumaa samaan kohtaan kuin tällä kalenteriosumalla. Itselläni Rein-suku tulee molemmilta puolilta. Nimi otettu talosta. Siitä taaksepäin tulee Punkari eli Pungemagar. Sen sanotaan olevan lähtöisin Tukholmasta. Jos lähdetiedot pitävät paikkansa.

Tämän osuman historia on aikas lähellä menneitä hallitsijoita nimistä päätellen. Kun kaivelee ja löytää, niin ajattelee mikä on totta ja minkä joku on satuillut näyttämään "hyvältä" lähdekirjoissa ja digiajan arkistoissa.

...

Ensin on huomautettava, että kameraalisissa asiakirjoissa ei Ruotsissa voinut mitään satuilla, vaikka virhekirjauksia niihinkin saattoi pujahtaa. Niitä käytetään sukutietojen lähteinä eikä juuri muita lähteitä siihen ole ollut käytettävissäkään, mutta ota huomioon, että ne ovat ennen muuta käytännöllisiä tili-, rahti-, maksu- ym. asiakirjoja, joihin satuilu johtaisi kaaokseen ja huomattaviin aineellisiin vahinkoihin. Kuninkaankartanoitten tilikirjoihin ei satuiltu siten kuin on paljastunut, että tehtiin siperialaisten sovhoosien tileihin, jotta tappiot näyttäisivät hyvää tuottoa osoittavilta, ja ettei hävikkiä ollut lainkaan, vaikka sitä oli kymmeniä prosentteja koko tuotannosta.

Sen sijaan Punkareista ja Reineistä on levinnyt tulkintoja, jotka ovat satuilua eivätkä kelpaa lähteiksi, vaikka niitä hyvin innokkaasti käytetäänkin nettisukupuitten värkkäämiseen ja sen takia emme pääse näistä virhetiedoista eroon. Se on saastetta, jonka keskellä elämme, mutta tutkimuksella voimme varustaa itsemme suojaimilla tässä ympäristössä liikkuessamme, jotka säästävät meidät virheellisyyksien saasteilta.

Kukkarontekijöitä oli varmasti monissa kaupungeissa ja jopa maalaispitäjissäkin kuten Isossakyrössä. On osattava erottaa se, milloin nimityksellä tarkoitetaan ketä tahansa nahkapussin valmistajaa missä tahansa ja milloin isokyröläistä talollista, joka on saanut lisä- ja talonnimensä tästä ammattinimikkeestä.

Mikään varteenotettava lähde ei viittaa muuhun mahdollisuuteen kuin, että Reinien esi-isät olivat vanhastaan, viimeistään 1500 -luvun alkupuolelta alkaen huomattavia pohjalaisia talollisia, maakauppiaita ja mm. nahkapussien valmistajia.

Annan muutaman varteenotettavan lähteen, jotta huomaisit, mistä Reinien kohdalla oli kysymys ja mihin heidät tulisi sijoittaa.

Totea vähintäänkin nämä:


Punkarit 1546, Orismala, 4534a:22 (mf ES817)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2632573

Punkarit 1547, Orismala, 4534a:34 (mf ES817)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2632585

(Nämä talot ovat myöhemmiltä nimiltään Arkkola ja Liimakka)

Punkari esiintyy nimenä ensimmäisen kerran Ylistarossa vuonna 1580, 4758:21, mutta nimen kantaja on tullut sinne viimeistään jo vuonna 1560:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2669926

Arvi (Arkko) Ollinpoika kukkarontekijän talossa Orismalan Arkkolassa vuonna 1580, 4758:22

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2669889

Tämä on sopusoinnussa Tor Carpelanin selvityksen "Undersökning om släkten Reins ursprung" kanssa, paitsi että (erot eivät merkityksellisiä)

1. Carpelan näki, että Perttu Ollinpoika alkaa Punkarissa vasta 1563, mutta tuossa vuotuisveroluettelossa vuonna 1560 on selvä Perttu Ollinpoika Punkarissa (ilmeisesti Carpelanilla ei sattunut olemaan käytettävissä vuoden 1560 nidettä 4617, 188):

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2634572

2. Että vasta Perttu Ollinpojan pojalla Perttu Pertunpojalla olisi Punkari -lisänimi eikä itsellään Pertulla, mutta:

Kun vuotuisveroluetteloissa 1580-86 on nimi Perttu Punkari ja aivan saman talon kohdalla kymmenysluetteloissa 1580-86 isännän nimi on Perttu Ollinpoika, voidaan näistä kutoa yhteen Perttu Ollinpoika Punkari. Vasta vuonna 1587 tulee kymmenysluetteloon Perttu Pertunpoika.

Täten on todennäköisintä, että isännyys Punkarissa vaihtui isältä pojalle vuonna 1587, mitä ei voida huomata vuotuisveroluettelosta, koska siinä isännännimi jatkuu koko ajan Perttu Punkarina ilman patronyymiä!

-------------------------------------------------------------------

Nuo todennäköiset veljekset Perttu ja Arvi Ollinpojat Punkarit kuuluvat todistettavasti kumpikin esivanhempiini kuten niin monen muunkin pohjalaisen.

Tuo Punkarin "kantatalo" joutui 1800 -luvun lopulla 3/8 manttaalin osalta uudelle suvulle, joka sattuu kuitenkin olemaan suhteellisen läheistä sukua minulle , eli isoisäni isoäidin veli Jaakko Lyyski Laihialta osti silloin sen osan Punkarin taloa itselleen. Jaakolla kyllä sattuu olemaan Arvi Ollinpoika Punkari omissa juurissaan, mutta tuskin hän sitä tiedosti taloa ostaessaan. Toisen 3/8 manttaalin puolikkaan Punkarista osti Jaakon serkku Antti Matinpoika Talso Laihialta. Muitakin jakajia talolla oli siinä vaiheessa eli nuo kaksi vastaavat vähän alle puolta kaikista Punkarin manttaaleista siinä vaiheessa. Ylistarosta kaatui niihin aikoihin useampia vanhoja verotaloja vauraitten laihialaisten isäntien syliin, Punkari yhtenä niistä.

Jaakon perhe näkyy tästä SSHY:n linkistä:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ylistaro/rippikirja_1877-1886_mko118-136_ii/205.htm

terv Matti Lund

[OSTFRESEWESTFRESE]

Hyvä Matti ja kiitos,

Tieto mikä minulla on, niin se ei ole tullut netistä, vaan omalta isältä. Hän ei ole käyttänyt tietokonetta ja internet-yhteyttä sukututkimukseen. Sitä ei ollut silloin siihen tarkoitukseen olemassa. Tämä käytti seurakuntia ja muita vastaavia paikkoja sekä maksoi niille tiedoista lähes 30 sivua pitkistä selvityksistä jopa 3000.00 silloista markkaa. Aloitti sukututkimuksen heti sotien jälkeen noin 1948. Ilmeisesti jo opiskeluaikoinaan. Kerättyä materiaalia ja käsin tehtyjä useita sukukarttoja ei ole vielä edes ehditty tarkistaa, eikä lähteitä niihin, mutta ainakin Bergholmin kirja oli hänelle tuttu ja sukutukimusseuran julkaisut Reinius-suvusta. Jos noissa lähteissä tai lähdekirjoissa oli silloin puutteita, niin se ei ollut siihen aikaan kaikilla tiedossa.
Reinin-Punkarin suvun pitäisi tulla minuun kolmen veljeksen kautta. Isän puolella Thomas ja veli Johan erään emännän esi-isänä sekä äidin kautta veli Matthias, joka meni naimisiin Clara Aftanin kanssa.
Thomaksen iivanat polttivat elävältä isonvihan tohinoissa, koska ilmeisesti ei paljastanut aarteitaan, eikä niska ollut nöyrä. Johan kuoli taistelussa tai koki veljensä kohtalon ja Matthias kappalainen keräsi taistelussa kuolleet laihialaiset miehet vanhojen naisten, akkojen ja lasten kanssa Laihian kirkkomaalle haudattavaksi.
Vanhempani koettivat selvittää jo 1950-luvulla erään kirkkoherran frouvan avulla mm. tätä Kaackomäestä Pihlajavedeltä Isoonkyröön tullutta Jöran Anderssonin sukua. Tästä samasta miehestä oli joskus aikaa sitten 2000-2001... artikkeli Juuret-lehdessä, mutta siitä löytyi tarkistuksessa jonkin verrat epätarkkuuksia. Niiden oikaiseminen oli työn takana. Sieltä suvusta muuten löytyy mm. karhunkaataja Martti Kitunen, jos lähde Vanhan Ruoveden historia osa 1:n talonhaltijat matrikkeli osa 1:2 (Jokipii, Kankaanpää, Nissilä, Orkamo 1990) on oikein.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Tulipas tulokset isälinjasta nopeaan. Kesti kaksi viikkoa Y25-testi. Seuraavaksi tarkennusta perään jossakin labrassa, niin näkee millä oksalla sitä kukutaan. Ehkäpä National Geographicin Geno 2.0 Next Generation-testi. Siinä saa molemmat linjat kerralla ja voi verrata miten ne eroavat toisistaan. Ne tiedot voi ladata Family Tree Dna:n maksutta.
Äitilinjahan minulla olikin jo tiedossa.
Siinä ne isät ja äidit Iivari ja Helena.

Se tietää sitä, että kumpikin linja on kiertänyt ja tullut Euroopasta, Tanskan ja Ruotsin, ehkä myös Norjan, kautta Suomeen.
Sinne mahtuu ehkä muutama erikoinenkin osuma tämän yhden lisäksi.
Ei valitettavasti tullu Savosta tämä, vaikka Matti sitä kovasti epäili.

Muuten tähän yhdistelmään Rein-Punkari löytyy jo useampi osumahenkilö isälinjassa ja FF:ä eli kokoperimä-testissä.

Täytynee liittyä johonkin Iivarin DNA-ryhmään.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Löytyyhän näitä täältä lisää, siis näitä mielenkiintoisia henkilöitä, jotka ovat tämän aateliskalenteriosuman taustalla. Sieltähän löytyy Beata Bille niminen Bille-suvun tytär.

Sain isälinjan tuloksen. Se on I-M253.
Jon Billellä v.1350 on tämä sama haploryhmä I-M253 Tanskan Family Tree DNA-sivujen mukaan. Katso itse...

https://www.familytreedna.com/public/Denmark/default.aspx?section=yresults

Tämä samainen osuma on muillakin kuin minulla, joilla on sama I-M253 haploryhmä. Etäisyyttä vain taitaa olla hieman enemmän kuin sata-kaksataa vuotta.

[KariKK]

Se tietää sitä, että kumpikin linja on kiertänyt ja tullut Euroopasta, Tanskan ja Ruotsin, ehkä myös Norjan, kautta Suomeen.
Sinne mahtuu ehkä muutama erikoinenkin osuma tämän yhden lisäksi.
Ei valitettavasti tullu Savosta tämä, vaikka Matti sitä kovasti epäili.



Käsittääkseni se, mitkä isä- ja äitilinjan reitit kunkin henkilön osalla ovat olleet, ei kokonaisperimän vertailuun pohjautuvissa sukulaisuuksien määrittämisessä erityisemmin vaikuta siihen, näkyvätkö vertailussa mahdollisten savolaistausten esivanhempien vaikutukset. Koska nämä äiti- ja isälinjat selvitetään vain pienestä osasta koko perimää.
Jos mennään keskiajalle asti, niin sukupolvia on välissä n. 20. Kahdenkymmenen sukupolven päässä on periaatteessa yli miljoonalle esivanhemmalle paikka sukupuussa. Siten äiti- tai isälinjaan kuuluneen esivanhemman geeneistä meillä on käytännössä vain se osuus perintötekijöistä, joka ilmaisee sen äiti- tai isälinjan. Voi heidän geenejään tietysti olla sekalinjaisestikin, jos ovat useampikertaisia esivanhempia, mutta eipä taida olla mahdollista muuta kuin erikoistapauksissa erottaa, keneltä mikäkin geeni on periytynyt.

Oleellisempaa on se tieto, että itse kunkin kohdalla on totta se, että vaikka omassa perimässä ei olisi yhtäkään jonkun kaukaisen esivanhemman geeniä,
hänen on pakko olla ollut olemassa, muuten ei olisi yhtäkään hänen jälkeläistäänkään.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Sieltähän ne lännen kautta tulevat kumpikin YDNA-isä- ja mtDNA-äitilinjat.

Iivari isälinja on haaraantunut samasta kuin N-haploryhmä eli F-haploryhmästä. Silloin ne kuuluivat samaan kantaan kunnes mutaatio erotti ne toisistaan. Toinen, N, jatkoi itään ja toinen, I, lähteen.
H-haploryhmä kierti myös lännen kautta.

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/4d/Haplogroups_europe.png

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/d/da/Migraciones_humanas_en_haplogrupos_mitocondriales. PNG

[OSTFRESEWESTFRESE]

Muuten nyt tämä oma kalenteriosumani on Suomessa myös mm. Kaleva-nimisessä suvussa.

Olin yhteydessä tähän omaan kalenterihenkilö-osumaani Joulun ja Uuden Vuoden alla.
Hän ilmeisesti teki hieman muutoksia tai sääti tilin näkyvyyttä.
Tällä hetkellä hänellä ja itselläni on 138 yhteistä geneettistä osumaa.
Näistä osa on Suomessa Family Tree DNA:n kautta näkyvissä itselläni.
Nämä ovat kunnollisia osumia, eivätkä osittaisia yhtenevyyksiä, joita joiltakin omilta osumiltani on löytynyt tietoja vertailtaessa.
Minun 3600 osumasta on säätämisen jälkeen löytynyt vain 138:a yhteistä tämän henkilön kanssa.
Muutamia Suomessa, mutta valta osa pitkin poikin ulkomailla nimistä päätellen.

Ruvekkaas testaamaan itseänne tai jo testanneet saavat laittaa tietonsa näkyville Family Tree DNA:n.
Silloin mahdollinen yhteinen perimä tämän kalenterihenkilön kanssa tulee esille osumana, jos sitä on riittävästi olemassa.

[Pekka Hiltunen]

Muuten nyt tämä oma kalenteriosumani on Suomessa myös mm. Kaleva-nimisessä suvussa.

Olin yhteydessä tähän omaan kalenterihenkilö-osumaani Joulun ja Uuden Vuoden alla.
Hän ilmeisesti teki hieman muutoksia tai sääti tilin näkyvyyttä.
Tällä hetkellä hänellä ja itselläni on 138 yhteistä geneettistä osumaa.
Näistä osa on Suomessa Family Tree DNA:n kautta näkyvissä itselläni.
Nämä ovat kunnollisia osumia, eivätkä osittaisia yhtenevyyksiä, joita joiltakin omilta osumiltani on löytynyt tietoja vertailtaessa.
Minun 3600 osumasta on säätämisen jälkeen löytynyt vain 138:a yhteistä tämän henkilön kanssa.
Muutamia Suomessa, mutta valta osa pitkin poikin ulkomailla nimistä päätellen.

Ruvekkaas testaamaan itseänne tai jo testanneet saavat laittaa tietonsa näkyville Family Tree DNA:n.
Silloin mahdollinen yhteinen perimä tämän kalenterihenkilön kanssa tulee esille osumana, jos sitä on riittävästi olemassa.
Omien löydösteni perusteella on kyseessä suurimmalla todennäköisyydellä - Y-DNA:sta riippumatta - savolaislähtöinen merimies jostain tervakaupungista.
PH

[OSTFRESEWESTFRESE]

Tarkoitatko nyt tätä Kaleva-nimistä miestä, joka on osumana? Vaiko kenties pormestari Petter Plagmannia tai hänen isäänsä, jota ei kait tunneta. Vaiko Johan Ehrenroothin iso-isää Hans Plagmannia ja hänen isäänsä, jota myöskään ei kait tunneta? Petter ja Hans ovat tunnetusti veljeksiä tai sitten tutkimukset, lähteet ja keskustelut Suku Forumissa eivät pidä paikkaansa.

Jos tämä olisi savolainen merimies Saimaalta ja sen rannoilta, niin yhteisiä FF-osumia täytyisi näkyä todella paljon, koska savolaisia on testattu paljon.

Eikös tänne kirjoittele joku Kaleva-niminen herra? En tiedä onko Kaleva-osumani ja tämä kirjoitteleva herra Kaleva sukua keskenään.

Joka tapauksessa geneettinen osuma FF:n kautta on herra Kalevassa, mutta ei kait tässä herra kirjoittelevassa Kalevassa.

Suomalaisia osumia tähän kalenterihenkilöön on ehkä noin 35 henkilöä, joilla on yhteistä perimää itseni kanssa, jolla on Iivari- ja Helena-linjat.
Minulle lähes tuntemattomia henkilöitä. Jokunen tutun tuntuinen nimi taisi tulla vastaan.

Itse en edelleenkään tiedä tämän kalenterihenkilön isä- tai äitilinjoja.
Nimistä päätellen mennään Keski-Euroopan suuntaan enemmin kuin joidenkin aliarvostamaan Savon suuntaan.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Tutkin tarkemmin Kaleva-nimisiä osumiani.
Löysin kaikkiaan kolme henkilöä.
Yhdellä heistä on mainittuna sama Iivari-haploryhmä,
joka on itsellänikin.
Ovatkohan he kaikki kolme samaa sukua keskenään?
Jos ovat, niin miksi tämä kalenteriosumani näkyy vain yhdellä heistä.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Tämä Fargalttien metsästys alkaa käydä mielenkiintoiseksi.

Nyt tuli pikkuserkun osumiin toinen aateliskalenteriosuma, joka näkyy myös äitini serkulla ja minulla jonkinlaisena osumana.

Tällä uudella ja sillä minun aikaisemmalla aateliskalenteriosumalla on samaa taustaa tutkittuna. Niin, jos ne nyt sitten ovat kaikki oikein...kalenterissa... ja adelsvapen.com:a...ect...

Nyt sain lisää tarkastettavaa ja etsittävää mitä kautta tämä osuma tulee, ja suvun taustalla olisi tiedossa Fargalt-sukua,...Stjärnbjälke, Folkunga, Pik, van Helpten, Natt och Dag...också vidare...

Tämän sukulaisen kaikista osumista vähän vajaasta 7400 yhteistä hänellä on kalenteriosuman kanssa vain 241 henkilöä.

Etäisyys tähän kalenteriosumaan on luultavasti reilu...vähintään 10-15 sukupolvea. Saas nähdä saako yhteyden edes selville.

[ilkant]

Onko genetiikka yhtä epätarkka kuin huonosti muistavat kirjurit ja kirkon miehet kirjatessaan tietoja vaikkapa käräjillä, kirkon piirissä tai verojen kannon yhteydessä? Kirjaaja voi tehdä kirjausvirheen. Silloin sekin tieto voi olla väärä.

Mikä on oikea kirjallinen tieto? Siinä on mahdollisuus väärään tietoon huolimattoman kirjaajan taholta. Vai sitten geneettinen sattumaan perustuva kromosomien jakaminen tämä sulle tuo mulle periaatteella. Kukin saa eri pätkiä sattuman varassa.

Käsitysteni mukaan genetiikka on hyvinkin tarkkaa. Minä uskon siinäkin luonnontieteilijänä determinismiin. Olen aiheesta saanut vähän väittelyä aikaan niiden kanssa, jotka uskovat satunnaisuuteen. Minun pointtini on sellainen, että geenien ja alleelien ja kemiallisten reaktioiden alta löytyy uusi taso, joka selittää satunnaisuuksia. Ihan kuten kvarkit atomeissa. En tiedä, etenenkö harrastuksessa koskaan sellaiselle tasolle, että voisi näitä tieteellisesti pohtia. Todennäköisesti en.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Täytyypä tehdä tilannekatsaus vuoden ja yhden päivän ajalta.

Tänään 20.7.2018 4783 geneettisestä osumastani Family Tree DNA:a on tällä aateliskalenteriosumalla ja minulla yhteisiä geneettisiä sukulaisia 189 kappaletta.
Vuodessa niitä oli 188...19.7.2017-19.7.2018 välillä.

Yhteisten osumien määrästä voi päätellä, että ei taida olla yhteisissä osumissa kovinkaan montaa savolaista merimiestä, joka olisi mennyt tervakaupunkiin rannikolle.

Jos tämä yhteinen tekijä olisi savolaisperäinen ja siltä suunnalta, niin miksi sitten tämä 188:s yhteinen osuma onkin ruotsalainen vanha pappissuku ajalta noin 1500-1550?

Omasta sukutaustasta löytyy mm. Alftanien, Frisiusten, Reiniusten, Cederbergien, Tengströmien, Eosanderien, Juleniusten, Choraeusten, Areniusten, Ulviniusten, Albilacoviusten, Stutaeusten perheitä.

Yhteyden selville saaminen taitaa olla toivoton tehtävä, koska etäisyyttä tuntuu olevan reilusti.

Ehkäpä tämä savolainen merimies ryhtyikin silloisessa Länsi-Ruotsissa papiksi?
Merimiespappi.
Onhan noita ollut nykyäänkin.

Ja miksi yhteisiä tekijöitä on noinkin vähän? Savolaisiahan on tutkittu runsaasti.
Yhdelläkin tuttavalla, jolla on juuria karjalaisiin ja savolaisiin, tuli osumia heti ekalla kerralla nipin napin 7000 geneettistä osumaa.
Itselläni niitä oli alussa, vuosi sitten, vajaat 2500, josta näkee missäpäin geneettistä perimää testataan paljon ja missä ei.

[Pekka Hiltunen]

Täytyypä tehdä tilannekatsaus vuoden ja yhden päivän ajalta.

Tänään 20.7.2018 4783 geneettisestä osumastani Family Tree DNA:a on tällä aateliskalenteriosumalla ja minulla yhteisiä geneettisiä sukulaisia 189 kappaletta.
Vuodessa niitä oli 188...19.7.2017-19.7.2018 välillä.

Yhteisten osumien määrästä voi päätellä, että ei taida olla yhteisissä osumissa kovinkaan montaa savolaista merimiestä, joka olisi mennyt tervakaupunkiin rannikolle.

Jos tämä yhteinen tekijä olisi savolaisperäinen ja siltä suunnalta, niin miksi sitten tämä 188:s yhteinen osuma onkin ruotsalainen vanha pappissuku ajalta noin 1500-1550?

Omasta sukutaustasta löytyy mm. Alftanien, Frisiusten, Reiniusten, Cederbergien, Tengströmien, Eosanderien, Juleniusten, Choraeusten, Areniusten, Ulviniusten, Albilacoviusten, Stutaeusten perheitä.

Yhteyden selville saaminen taitaa olla toivoton tehtävä, koska etäisyyttä tuntuu olevan reilusti.

Ehkäpä tämä savolainen merimies ryhtyikin silloisessa Länsi-Ruotsissa papiksi?
Merimiespappi.
Onhan noita ollut nykyäänkin.

Ja miksi yhteisiä tekijöitä on noinkin vähän? Savolaisiahan on tutkittu runsaasti.
Yhdelläkin tuttavalla, jolla on juuria karjalaisiin ja savolaisiin, tuli osumia heti ekalla kerralla nipin napin 7000 geneettistä osumaa.
Itselläni niitä oli alussa, vuosi sitten, vajaat 2500, josta näkee missäpäin geneettistä perimää testataan paljon ja missä ei.
Tervetuloa vain suureen sukuuni! Itselläni tosin on savolaisperäinen Y-DNA, mutta 1500-luvun ja sitä varhaisempien kohdalla lienee yhteisiä "viivoja" kromosomeissa. Uskon sittenkin, että kyseessä on sukusiittoisuus ja siihen liittyvä, tyypillisesti suomalainen (- tai miks´ei ruotsalainenkin) talonpoikaissuku. Tai vaikkapa renki-/ piikasuku, jos on riittävän suppealta alueelta esivanhempia.
Suosittelen perinteistä sukututkimusta ainakin kirkonkirjoihin eli 1700-l:n alkuun saakka. Siitä varhemmat esivanhemmat saattavat joskus olla "kauempana" kuin Neanderthalin ihminen (jota meissä eurooppalaisissa on noin 2,6 % ja suomalaisissa ehkä 2,75 %). Keskiajan Fargalteista en tiedä, mutta eivätkös kaikki lopulta päädy Erik Punaiseen tai Vilhelm Valloittajaan? Taisivat olla punapäitä norjalaisia kaikki tyynni aina Irlannin Bloody Maryyn saakka...
Mitä suomalaisiin osumiin tulee, niin näyttäisi siltä, etteivät ainakaan Lounais-Suomen talonpojat ja -tyttäret juuri teetä DNA-testejä ainakaan itselleen. Ehkäpä testaavat porsaitaan ja lypsylehmiään?

PH

[OSTFRESEWESTFRESE]

Mielenkiintoista, kun sukupiirillämme (luultavasti kirkonmiesten tai sotilaiden piiristä) tulee selviä geneettisiä osumia testattuihin elossa oleviin Ruotsin aateliskalenterihenkilöihin, niin "kummasti alkaa kelvata sukuun".
Näitä testeillä esiin tulleita erikoisia sukuja on jo kuusi. Yksi mennee suunnalle Tanska ja/tai Saksa ja yksi suunnalle Brittein saaret. Muut neljä Ruotsin alueelle. Ne tarvitsevat vielä lisää tarkkaa selvittämistä. Yhteyden löytäminen paperilla onkin operaatio sinänsä ja löytyykö edes.

Tosin osumistani, nyt reilut 4800, Hiltusia on taustallaan 80 henkilöllä, mutta mitähän kautta yhteydessä minuun, ei hajuakaan. Herra Pekka Hiltunen ei ole näkyvillä.

Tässä eräs hyvä geneettistä sukututkimusta aloittava ystävä ihmetteli minulle, että mitenkähän joidenkin taustalla on lueteltu pitkä lista eriskummallisia sukuja, joihin olisi olemassa jokin sukuyhteys, kuten muistaakseni olivat von Branderburg-Landberg ja Oreste Keldorsson Ätt. Hän kysyi, ettei kait vain tiedot ole kerätty jostain Genistä tai vastaavasta ja esitetään totena FTDNA:n sukunimiluettelossa esivanhempina. Tuumasin hänelle, jos yhteyteen löytyy geneettinen tulos, niin joku saattaa olla sukua jopa Kiinan Keisarille, mutta...ja, kun mennään tarpeeksi kauas, niin olemme kaikki kaikkien sukua...

Genetiikka on ihmeellistä, se voi tuoda esille myös yllätyksiä. Mitäs sitten, sehän kuuluu elämään. Ja se, että osumia tulee kalenterihenkilöihin, niin yllätys on sekin.
Voi tulla toisillekin, jos haploryhminä ovat lännestä Suomeen tulleet Iivari ja Helena.

[Pekka Hiltunen]

Mielenkiintoista, kun sukupiirillämme (luultavasti kirkonmiesten tai sotilaiden piiristä) tulee selviä geneettisiä osumia testattuihin elossa oleviin Ruotsin aateliskalenterihenkilöihin, niin "kummasti alkaa kelvata sukuun".
Näitä testeillä esiin tulleita erikoisia sukuja on jo kuusi. Yksi mennee suunnalle Tanska ja/tai Saksa ja yksi suunnalle Brittein saaret. Muut neljä Ruotsin alueelle. Ne tarvitsevat vielä lisää tarkkaa selvittämistä. Yhteyden löytäminen paperilla onkin operaatio sinänsä ja löytyykö edes.

Tosin osumistani, nyt reilut 4800, Hiltusia on taustallaan 80 henkilöllä, mutta mitähän kautta yhteydessä minuun, ei hajuakaan. Herra Pekka Hiltunen ei ole näkyvillä.

Tässä eräs hyvä geneettistä sukututkimusta aloittava ystävä ihmetteli minulle, että mitenkähän joidenkin taustalla on lueteltu pitkä lista eriskummallisia sukuja, joihin olisi olemassa jokin sukuyhteys, kuten muistaakseni olivat von Branderburg-Landberg ja Oreste Keldorsson Ätt. Hän kysyi, ettei kait vain tiedot ole kerätty jostain Genistä tai vastaavasta ja esitetään totena FTDNA:n sukunimiluettelossa esivanhempina. Tuumasin hänelle, jos yhteyteen löytyy geneettinen tulos, niin joku saattaa olla sukua jopa Kiinan Keisarille, mutta...ja, kun mennään tarpeeksi kauas, niin olemme kaikki kaikkien sukua...

Genetiikka on ihmeellistä, se voi tuoda esille myös yllätyksiä. Mitäs sitten, sehän kuuluu elämään. Ja se, että osumia tulee kalenterihenkilöihin, niin yllätys on sekin.
Voi tulla toisillekin, jos haploryhminä ovat lännestä Suomeen tulleet Iivari ja Helena.


Eivätköhän ne "joittenkin Geni"- yms. sukujohdotkin perustu ainakin osittain tehtyihin sukuselvityksiin. Jos suvuissa on Keskiajan-rälssiä tai vaikkapa ylhäisaatelistosta lähtenyt skotlantil. palkkasotilas, ajautuu helposti pelkästä uteliaisuudesta Etelä-Euroopan Keskiaikaan. Olen koettanut rajoittua Karolingeihin, mutta kiusaus on suuri lähteä seuraamaan esim. Italian hallitsijoita niin, että lopulta päätyy 2000:n vuoden päähän. Jos sukunimiluettelo on gedcom-tiedostosta, on nimistössä epäilemättä ylimääräistäkin eksotiikkaa.


Minullakin on Hiltusia suvuissani useampia, mutta enimmät näistä ovat tuntemattomiksi jääviä nais-immeisiä; Y-linjainen kaukaisin tunnettu esi-isäni taas oli Nyyssösten tunnettu kantaisä Etelä-Savon Joroisista, vaikka Pieksämäen Längelmän Nyyssölän suvun johtaminen Joroisiin perustuu vain DNA-tietoihin.


Savon/ Karjalan Udny-sukua ja siihen liittyviä Asikaisia selvitelleet päätyvät monet useassakin haarassa Brandenburgista lähteneeseen Hieronymus von Birckholtziin ja hänen "kuvankauniiseen" Anna-vaimoonsa. Jos Anna oli Joachim Flemingin tytär, päädytään kyllä arvostettuihin, kreivillisiin ruotsalais-sukuihin ja varmaankin myös "kalentereihin". Jos Annan isä taas oli Erik XIV (mikä minusta vaikuttaa todennäköisemmältä), joudutaan ehkä jo Kaarle Knuutinpojasta tai kenties Ragvald Ragvaldssonista tutuiksi tulleisiin Vaasoihin & Folkungeihin - ja toisaalta myös Udneihinkin kytkeytyviin Pohjois-Euroopan ruhtinashuoneisiin. Kummallakaan seikalla kuitenkaan tuskin on kovinkaan suurta painoarvoa arkipäivän toimintoja ohjaavien geenien kannalta...


Näin parisen vuosikymmentä sitten TV-dokumentin, jonka mukaan noin 25%:lla länsimaalaisista ihmisistä on esi-isänään Kiinan keisari - nimittäin Thingis kaani. Olisipa hauskaa tietää sekin, että onko itäistä perimää muualtakin kuin Savon "metsälappalaisilta" saatua ja ehkä matkalla "Volgan mutkasta" pohjoiseen tultaessa poimittua! Molemmissa tapauksissa lienee etäisyytta noin 800-1000 v.
PH

[Timo W]

Orestes Keldorssons ätt


https://www.adelsvapen.com/genealogi/F%C3%A4rla,_Orestes_Keldorssons_%C3%A4tt


https://sok.riksarkivet.se/Sbl/Presentation.aspx?id=14612

[OSTFRESEWESTFRESE]

Tehdääs uuden vuoden kunniaksi osumatietoihin päivitys.
Vuosi vaihtui ja samalla vaihtui kaikissa minun osumissa tuhatluku.
Tulin 6000-tonnisten kerhoon. Hitaasti ja varmasti luvut kasvavat.

Yhdellä sukulaisella mennään jo yhden vuoden jälkeen vajaassa 9600 osumassa. Hänellä näyttää olevan itäistä ja läntistä perimää. Vuosi sitten hänen lähtötilanteensa oli noin 5600-5800 osumaa.
Minun eroni häneen osumamäärissä kasvaa vauhdilla.

Kalenteriosumaan yhteiset geneettiset osumani eivät lisäänny sillä tahdilla, jotta yhteisenä esi-isänä voitaisiin pitää savolaista tervakaupunkiin mennyttä merimiestä.

Yhteiset osumat ovat tänä päivänä 251 kappaletta. Lisäys 19.7.2017 lukien voisi olla noin 100 henkilöä. Ei järin paljon. 19 kuukauden aikana lisäystä noin 100 henkilöä.
Jos osumayhteys olisi savolainen merimies tervakaupungissa, niin lukujen täytyisi olla todella paljon suuremmat.
Mielenkiintoista nähdä mitä yhteys häneen tuo tullessaan, kun asiat selviävät hiljalleen.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Tänään tuli täyteen tasan kaksi vuotta ja silloin tuli osumien mukana eräs aateliskalenteriosuma.

Meillä kahdella on nyt 296 genettistä yhteistä osumaa osumistani. Mielenkiinnolla odotan mitä yhteistä vielä löytyy lisää, kun saan tarkistettua ja varmistettua tähänastiset löydöt.

Itsellä tämä osuma on aikas kaukana. Chromosome Browserissa hän näkyy minulla 14:sta kohdassa. Äitini serkulla sama näkyy 5:ssä kohdassa ja pikkuserkullani 4:ssä kohdassa. Olemme samassa puussa kaikki kolme.

Kirjeenvaihto on alkanut ja katsotaan mitä se tuo eteen.

Muuten Elgenstiernan Ättartavlor-kirjan saa nykyään muistitikulla päivitetynä versiona 2018.


PS. Sitten toinen kummallisuus ...

Viime vuonna 26.5.2018 tuli toinen erikoinen osuma, joka viittaa johonkin aateliskalenteriin Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa. Tämän osuman kanssa on yhteisiä osumia tähän päivään mennessä ainoastaan 23 kappaletta. Ja hän on vieläkin kauempana kuin tämä Ruotsin aateliskalenteriosumani. Taustalla näyttäisi olevan ansioitunut sotilas jossakin välillä 1550-1650 ja maat Saksa sekä Tanska. Sukulaisia kuollut ainakin Kööpenhaminassa.

[Pekka Hiltunen]

PS. Sitten toinen kummallisuus ...
Viime vuonna 26.5.2018 tuli toinen erikoinen osuma, joka viittaa johonkin aateliskalenteriin Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa. Tämän osuman kanssa on yhteisiä osumia tähän päivään mennessä ainoastaan 23 kappaletta. Ja hän on vieläkin kauempana kuin tämä Ruotsin aateliskalenteriosumani. Taustalla näyttäisi olevan ansioitunut sotilas jossakin välillä 1550-1650 ja maat Saksa sekä Tanska. Sukulaisia kuollut ainakin Kööpenhaminassa.
Minullakin on "kalenteri-suku" eli "von"-henkilö matcheissäni FT:n autosomeissa, mutta tungettelee liian läheiseksi ollakseen 1700-luvulla eläneitten viimeisten aatelisten esivanhempieni sukuja. En ole vaivautunut edes vertailemaan kromosomeja, kun arvaan, että joku talonpoikainen esivanhempani on sotkeutunut jotenkin asiaan. Eräs 30-Vuotisen Sodan sankari lukeutui 1600-luvun esivanhempiini ja nimi oli Belgian tai Hollannin friisiläisiin viittaava, kunn´ei näitä "Kolmen Iloisen Rosvon" (vai olivatkohan he ehkä "Itämaan tietäjiä"?) nimisiä taida oikein muualta ainakaan nykyään löytyä kuin jostain Itäfriisinmaalta. Hänkin sai elinikäisen rälssivapauden Lounais-Suomesta, mihin jälkeläiset taisivat saada jatkoakin, mutta aatelointia ei kukaan tullut anoneeksi (eivätkä varmaankaan osanneet edes ruotsia) - mies kun sai sen verovapauden siksi, että oli "förlamad soldat". Siis oli nähtävästi saanut miekasta olkapäähänsä tai tällin päähänsä. Aatelinen nimi olisi kai ollut jotain "Hjärnefeldtin" kaltaista, kun kun oli hampaat tallella ja Tandefelt taisi olla muutenkin jo varattu, samoin kuin Armfeltkin...
PH

[Pekka Hiltunen]

Muuten Elgenstiernan Ättartavlor-kirjan saa nykyään muistitikulla päivitetynä versiona 2018.
Tämä on kyllä jo sinänsä ilahduttava tieto, mutta voisitko vielä ystävällisesti antaa linkin siitä, mistä päivityksen voisi saada!
PH

[OSTFRESEWESTFRESE]

Tämä on kyllä jo sinänsä ilahduttava tieto, mutta voisitko vielä ystävällisesti antaa linkin siitä, mistä päivityksen voisi saada!
PH


Hei Pekka,

Täältä löydät Elgenstiernan Ättartavlor 2018:sta muistitikulla.
Kirjoja 9 kappaletta, kaksi suplementtikirjaa, täydennysosaa, vuodelta 2008 ja plus muuta.

Voi olla myös uudempikin versio kuin mulla.

Lähetetään muovikotelossa ja postin kautta.
Hinta 495,00 kr. Plus postikulut.

Tässä linkki Genealogiska Föreningen / Riksförening för släktforskning sivulle:

https://www.genealogi.net/

ja ... kirja täältä ...

https://gfsupersok.se/#!/products/elgenstiernas-%C3%A4ttartavlor-2018-ordinarie-pris

[Pekka Hiltunen]

Hei Pekka,

Täältä löydät Elgenstiernan Ättartavlor 2018:sta muistitikulla.
Kirjoja 9 kappaletta, kaksi suplementtikirjaa, täydennysosaa, vuodelta 2008 ja plus muuta.

Voi olla myös uudempikin versio kuin mulla.

Lähetetään muovikotelossa ja postin kautta.
Hinta 495,00 kr. Plus postikulut.

Tässä linkki Genealogiska Föreningen / Riksförening för släktforskning sivulle:

https://www.genealogi.net/

ja ... kirja täältä ...

https://gfsupersok.se/#!/products/elgenstiernas-%C3%A4ttartavlor-2018-ordinarie-pris
Kiitos! Viisikymppinen eri nyt ole paljoakaan tyhjää tikkua kalliimpi hankinto!
PH

[OSTFRESEWESTFRESE]

Terve Matti,

Onko kirja sinulle tuttu, T.E.Karsten: Svenks bygd i Österbotten nu och fordom osat I ja II, 1921-1923?
Kirjassa puhutaan Pungkareista ja voudintileistä.

Kaksioisainen teos, jossa II osan sivulla 126 kohdassa 2. Isokyrö, ja tämän alakohdassa Tåpparla by ja sen alakohdassa 1. Pungar, nu fi. Punkari käsitellään voudintilien asiakirjoja vuosilta 1543 Oluff Pungemakar, 1546 Oleff Pungmakare, Oleff o. Lasse Pungare, 1548 Oluff o. Lasse Pungare i Orimala (nu Orismala) by.

Mitäs tuumaat ovatko Oluff/Oleff Pungare ja Lasse Pungare veljekset ja heidän isänsä Lars? Oluff Pungarilla voisi olla poika Bertil Oluffsson Pungare.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Terve Matti, jatkoa edelliseen

1556 käräjillä nempden Oleff Pugmakar??? Ormala ... kumma kirjoitusasu ... http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2630148

1556 kesäkäräjillä Bertil Pungmakare i Ormala ... http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2630181

Olisko ylempi alemman isä?

[Matti Lund]

Terve Matti,

Onko kirja sinulle tuttu, T.E.Karsten: Svenks bygd i Österbotten nu och fordom osat I ja II, 1921-1923?
Kirjassa puhutaan Pungkareista ja voudintileistä.

Kaksioisainen teos, jossa II osan sivulla 126 kohdassa 2. Isokyrö, ja tämän alakohdassa Tåpparla by ja sen alakohdassa 1. Pungar, nu fi. Punkari käsitellään voudintilien asiakirjoja vuosilta 1543 Oluff Pungemakar, 1546 Oleff Pungmakare, Oleff o. Lasse Pungare, 1548 Oluff o. Lasse Pungare i Orimala (nu Orismala) by.

Mitäs tuumaat ovatko Oluff/Oleff Pungare ja Lasse Pungare veljekset ja heidän isänsä Lars? Oluff Pungarilla voisi olla poika Bertil Oluffsson Pungare.

Karstenin kirja on totta kai tuttu ja olen sen nimistötulkintoihin viitannut muutamassa omassa tutkielmassanikin. Kuten vanhoissa nimistöselvityksissä, siinä on sieltä täältä hyvin onkeen otettavaa, mutta myös kiistanalaisia ehdotuksia, jos tietää sattumoisin joltain paikalta tiettyä vanhaa faktaa paremmin kuin Karsten.

Karstenhan ei oleta "mitään" Punkarien sukusuhteista, mutta kyllä meitä on muutamia vakaviakin tutkijoita, jotka olemme olleet vanhastaan selvillä näistä voudintilien merkinnöistä.

Itse asiassa Perttu Ollinpoika Punkarista on sakkoluetteloissa yksi merkintä Orismalastakin, siis ennen kuin oli muuttanut Topparlaan.

Vähän Karstenin jälkeen myös Tor Carpelan on lähestynyt varovaisesti Reiniä käsittelevässä selvityksessään vuodelta 1939 (SSS:n vuosikirja) tätä Orismala-Topparla -problematiikkaa.

Nämä eivät tosiaankaan ole kovin uusia tietoja.

Minulla on vielä julkistamatta oman projektini tulokset Punkareista, joten en nyt tässä sano sen enempää, koska plagiaattorit vaanivat aina ahneina ja iskevät kyntensä tietoihin ja samalla aina levittävät niistä paljon väärinkäsityksiä. - Julkistus aina takaa sen, että on yksi tieto, joka ei ole ympäristöön levinnyt väärinkäsitys, vaikkakaan kenenkään erehtymättömyydestä ei ole koskaan takeita.

Terv M Lu

[OSTFRESEWESTFRESE]

Olisi aika taas päivittää tilannetta.

Tänään 24.12.2019 kalenteriosuman kanssa yhteisiä osumia on 320 kappaletta. Pitänee alkaa kaivamaan laajemmin,
josko yhteys löytyyki useampaa kautta jostain 1400-1600 välillä Tukholmasta päin.
Nyt on löytynyt osin vielä varmistamattomia tietoja on 1280 henkilöstä.
Tarkistukseen vierähtää aikas pitkä tovi miten ja montaako eri kautta geneettinen yhteys henkilöön on syntyny.
Kattothan sanoo puaskari.

Hyvät Joulut.

Drottningholm Baroque Ensemble ja Eric Ericsson. Johann Sebastian Bach: Weihnachts-Oratorium.

https://www.youtube.com/watch?v=7ndciT7EmBU

[Pekka Hiltunen]

[quote=OSTFRESEWESTFRESE;313076]Olisi aika taas päivittää tilannetta.

Tänään 24.12.2019 kalenteriosuman kanssa yhteisiä osumia on 320 kappaletta. Pitänee alkaa kaivamaan laajemmin,
josko yhteys löytyyki useampaa kautta jostain 1400-1600 välillä Tukholmasta päin.
Nyt on löytynyt osin vielä varmistamattomia tietoja on 1280 henkilöstä.
Tarkistukseen vierähtää aikas pitkä tovi miten ja montaako eri kautta geneettinen yhteys henkilöön on syntyny.
Kattothan sanoo puaskari.

Hyvät Joulut.

Drottningholm Baroque Ensemble ja Eric Ericsson. Johann Sebastian Bach: Weihnachts-Oratorium.

https://www.youtube.com/watch?v=7ndciT7EmBU[/quote
No, jos on 5+ senttimorgania tai yli, on kyseessä supisuomalaiset suvut, ja sitten muussa tapauksessa niitten rippeitten kanssa on joitain p.o. pappismiehen kaukaisia 1600-l:n ruotsalais- tai tanskalaissukulaisia etelä-Gotanmaalta. Tämä nyt vain näin äkkiarvaamalta ilman sen enempiä faktoja...
PH

[Pekka Hiltunen]

[quote=OSTFRESEWESTFRESE;313076]Olisi aika taas päivittää tilannetta.

Tänään 24.12.2019 kalenteriosuman kanssa yhteisiä osumia on 320 kappaletta. Pitänee alkaa kaivamaan laajemmin,
josko yhteys löytyyki useampaa kautta jostain 1400-1600 välillä Tukholmasta päin.
Nyt on löytynyt osin vielä varmistamattomia tietoja on 1280 henkilöstä.
Tarkistukseen vierähtää aikas pitkä tovi miten ja montaako eri kautta geneettinen yhteys henkilöön on syntyny.
Kattothan sanoo puaskari.

Hyvät Joulut.

Drottningholm Baroque Ensemble ja Eric Ericsson. Johann Sebastian Bach: Weihnachts-Oratorium.

https://www.youtube.com/watch?v=7ndciT7EmBU[/quote
No, jos on 5+ senttimorgania tai yli, on kyseessä supisuomalaiset suvut, ja sitten muussa tapauksessa niitten rippeitten kanssa on joitain p.o. pappismiehen kaukaisia 1600-l:n ruotsalais- tai tanskalaissukulaisia etelä-Gotanmaalta. Tämä nyt vain näin äkkiarvaamalta ilman sen enempiä faktoja...
PH
"Määrittelin" muutama kk sitten "Fleming-jaksoksi" kromosomi 12:n lyhyen haaran keski- ja loppukolmanneksen noin 3-4 cM:n jakson ominaiseksi niille, jotka ilmaisivat sukunimiluettelossaan Flemin-nimen. Kyseessä saattaa kuitenkin olla "pelkkä savolaissevenssi", kun melkein kaikilla "lähiserkuilla" (2.-4.) on tämmöinen jakso. Äsken tarkastelin niitä, joilla on luettelossaan nimi "Hiltunen". Ällistyksekseni melkein kaikilla oli e.m. "Fleming-markkeri", mutta noin puolella läpi käydyistä esiintyi saman kromosomin sentromeerin ylittävä ja n. 3-10 cM:n "Hiltus-jalkso". Minulla on Hiltusia yksi kokonainen haara 1600-luvulta isänäitiini, sekä kaksi nais-ihmistä joitten suvut ovat jääneet selvittelemättä. Luultavasti Hiltuset ja Krögerit kommunikoivat keskenään jo ennen kirkon- tai maakirjojakin.
Autosomien vertailu nimistöluettelon avulla on jännittävää! Omalla kohdallani kaikki "kalenteriserkut" näyttävät kumminkin kantavan savolais-karjalaista genetiikkaa - jossei sitten ole joku arvoton aatelinen äidinisän puolella Lounais-suomessa...
item

[OSTFRESEWESTFRESE]

Hej,

Nyt tuli taas yksi vuosi täyteen ensimmäisistä geneettisistä DNA-tuloksista.
Yhteiset osumat kalenterihenkilön kanssa jatkavat kasvuaan, mutta varsin hitaasti. Tänä vuonna on tullut tähän mennessä 36 uutta yhteistä osumaa.

Kaikkiaan meillä on 356 yhteistä geneettistä osumaa kolmen vuoden ajalta. Itsellä osumia nyt 8579 kappaletta.
Täytyisi jatkaa edelleen taustan kaivamista, jotta selviäisi mistä kaikkialta yhteys tulee eteen. Kaukaa se tulee ja tuleeko yhteys Turun alueelta useampaakin kautta ... tai sitten 1400-1600 välin Tukholmasta.

Erään toisen, mutta tanskalaisen kalenteriosuman kanssa, osumat lisääntyvät vieläkin harvemmin. Tämän kanssa yhteisiä on tullut kolmessa vuodessa vain 24 henkilöä.
Tämän tausta menee aateloituun sotilaaseen Saksan ja Tanskan alueille riippuen siitä miten rajat ovat liikkuneet edes takaisin ja mikä osa on milloinkin kuulunut Saksalle, Tanskalle ja Ruotsille. Tähän osumaan ei ole vielä löytynyt yhteyttä paperilla. Mutta katsotaan sattuisiko yhteys löytymään, jos ei muuten, niin ottamalla yhteyttä henkilöön sähköpostitse.

Geneettisesti nämä kaksi osumaa eivät näy toisillaan ainakaan minun osumissani, mutta löytyykö heidän välillään kuitenkin yhteys paperilla tai geneettisesti, niin saas nähdä miten käy, kun asiaa haluaa selvittää.

[Pekka Hiltunen]

Hej,

Nyt tuli taas yksi vuosi täyteen ensimmäisistä geneettisistä DNA-tuloksista.
Yhteiset osumat kalenterihenkilön kanssa jatkavat kasvuaan, mutta varsin hitaasti. Tänä vuonna on tullut tähän mennessä 36 uutta yhteistä osumaa.

Kaikkiaan meillä on 356 yhteistä geneettistä osumaa kolmen vuoden ajalta. Itsellä osumia nyt 8579 kappaletta.
Täytyisi jatkaa edelleen taustan kaivamista, jotta selviäisi mistä kaikkialta yhteys tulee eteen. Kaukaa se tulee ja tuleeko yhteys Turun alueelta useampaakin kautta ... tai sitten 1400-1600 välin Tukholmasta.

Erään toisen, mutta tanskalaisen kalenteriosuman kanssa, osumat lisääntyvät vieläkin harvemmin. Tämän kanssa yhteisiä on tullut kolmessa vuodessa vain 24 henkilöä.
Tämän tausta menee aateloituun sotilaaseen Saksan ja Tanskan alueille riippuen siitä miten rajat ovat liikkuneet edes takaisin ja mikä osa on milloinkin kuulunut Saksalle, Tanskalle ja Ruotsille. Tähän osumaan ei ole vielä löytynyt yhteyttä paperilla. Mutta katsotaan sattuisiko yhteys löytymään, jos ei muuten, niin ottamalla yhteyttä henkilöön sähköpostitse.

Geneettisesti nämä kaksi osumaa eivät näy toisillaan ainakaan minun osumissani, mutta löytyykö heidän välillään kuitenkin yhteys paperilla tai geneettisesti, niin saas nähdä miten käy, kun asiaa haluaa selvittää.
Kiinnittäisin huomion ensiksi yhteisten jaksojen kokonaispituuteen, ja toiseksi yksittäisen yhteisen jakson pituuteen. Omista osumistani huomioni kiinnittyy lähinnä niihin, joilla on yhteisen jakson pituus yli 20 cM. Tämän alittava yhteinen jakso voi olla pelkkää sattumaa: kreikkalaissyntyisen, amerikkalaisen matchini DNA-sukulaisuus saattaa olla pelkkää sattumaa ilman mitään liittymää esi-isääni, joka nähtävästi oli Kreetan Haniasta (Paraisten khra Thomas de Hanjas) - ja ehkä lopulta islamilaisten Konstantinopolista karkoittamia venetsialaiskauppiaita, ja ilman mitään yhteyttä Amerikan arvoisaan r:va professoriin, jonka molemmat vanhemmat olivat Peloponnesoon Niemimaalta (Spartasta), vaikkakin Kreetaa vastapäätä Välimeren rannalla.

Eräs tuttavani näyttäisi olevan sukua Tanskan kreivillisten kanssa, mutta yhteinen tekijä kytkeytyy tuntemattomalla tavalla erääseen hyvin tunnettuun turkulaiseen teollisuusmieheen, joka sattui olemaan "von-väkeä". Emme edes yhteistuumin ole kyenneet yhdistämään pohjalaissukuja - hämäläisistä puhumattakaan - kyseiseen teollisuuspohattaan, jonka nimi on tai ehkä joskus on ollut niin monien "huulilla".
Jäitä hattuun ja kaikki sukuhaarat samaan arvoon, toivottaa:
PH

[OSTFRESEWESTFRESE]

Kiinnittäisin huomion ensiksi yhteisten jaksojen kokonaispituuteen, ja toiseksi yksittäisen yhteisen jakson pituuteen. Omista osumistani huomioni kiinnittyy lähinnä niihin, joilla on yhteisen jakson pituus yli 20 cM. Tämän alittava yhteinen jakso voi olla pelkkää sattumaa: kreikkalaissyntyisen, amerikkalaisen matchini DNA-sukulaisuus saattaa olla pelkkää sattumaa ilman mitään liittymää esi-isääni, joka nähtävästi oli Kreetan Haniasta (Paraisten khra Thomas de Hanjas) - ja ehkä lopulta islamilaisten Konstantinopolista karkoittamia venetsialaiskauppiaita, ja ilman mitään yhteyttä Amerikan arvoisaan r:va professoriin, jonka molemmat vanhemmat olivat Peloponnesoon Niemimaalta (Spartasta), vaikkakin Kreetaa vastapäätä Välimeren rannalla.

Eräs tuttavani näyttäisi olevan sukua Tanskan kreivillisten kanssa, mutta yhteinen tekijä kytkeytyy tuntemattomalla tavalla erääseen hyvin tunnettuun turkulaiseen teollisuusmieheen, joka sattui olemaan "von-väkeä". Emme edes yhteistuumin ole kyenneet yhdistämään pohjalaissukuja - hämäläisistä puhumattakaan - kyseiseen teollisuuspohattaan, jonka nimi on tai ehkä joskus on ollut niin monien "huulilla".
Jäitä hattuun ja kaikki sukuhaarat samaan arvoon, toivottaa:
PH

Huomenta Pekka ja terveisiä muinaisuudesta,

Eksä tiedä, että pohjalaasilla on aina jäitä hatus.
Siks noon´niir´rauhallisia ...

Sehän täs ihmetyttää mistä nämä yhteydet tulevat. Ilmeisesti sattuman kauppaa, että on juuri sattunut saamaan sellaisen pätkän, joka näkyy ja jonka luonto luojineen on järjestellyt.
Toisaalta ihmetyttää, että selainen testattu, joka löytyy montaa eri kautta paperilla, ei näy geneettisesti lainkaan Family Finderissa. Meillä taitaa olla yhteiset pätkä niin pientä silppua ja paljon, ettei niitä lasketa tai saa laskettua yhteen. Tai sitten paperilla ja asiakirjoissa täytyy olla todella monta virhettä. Ehkä jotain 40-50 virhettä.
Niin ja monestihan nämä aateliset eri maissa ovat olleet aivan tuiki tavallisia Pekan, Matin tai Kaarlen yms. poikia, joita kuningas on kiittänyt rahan puuttuessa aateluudella palveluksesta kuninkaalle.
Ja minkäs sille voi, kun niitä tupsahtelee genetiikasta esille.
Oli sitten saksalainen, tanskalainen tai ruotsalainen tai joku muu.

[Kivipää]

Minulta löytyy Family Finderissä useita DNA-osumia mm. Ruotsin aateliskalenterisukuihin, mutta eri ketjuja luettuani olen huomannut, että syyn sanotaan olevan joko pelkässä sattumassa tai sitten jossain savolaisekspansiossa. Näin se tasavallassa menee. :-)

[Pekka Hiltunen]

Minulta löytyy Family Finderissä useita DNA-osumia mm. Ruotsin aateliskalenterisukuihin, mutta eri ketjuja luettuani olen huomannut, että syyn sanotaan olevan joko pelkässä sattumassa tai sitten jossain savolaisekspansiossa. Näin se tasavallassa menee. :-)
Tähän on helppo yhtyä!
PH

[OSTFRESEWESTFRESE]

Jos olisi kyse savolaisten levinneisyydestä aateloiduissa suvuissa tai aateloiduissa sotilassuvuissa, niin yhteisiä osumia näiden kalenteriosumien kanssa pitäisi saman logiikan perusteella olla huomattavasti runsaammin kuin mitä nyt todellisuudessa on tällä hetkellä. Savolaisen sukujahan on tutkittu mm. geneettisesti paljon.
Jos on Iivarin ja Helenan poika, niin eiköhän se selitä vähän tarkemmin ja paremmin näitä kummallisia geneettisiä yhteyksiä kuin savolaiset?
Kuinkahan moni Ruotsin, Tanskan tai Saksan aatelioiduista suvuista on peräisin juuriltaan Savosta?
Vaikka vain vaimon kautta?

[Pekka Hiltunen]

Jos on Iivarin ja Helenan poika, niin eiköhän se selitä vähän tarkemmin ja paremmin näitä kummallisia geneettisiä yhteyksiä kuin savolaiset?
Kuinkahan moni Ruotsin, Tanskan tai Saksan aatelioiduista suvuista on peräisin juuriltaan Savosta?
Vaikka vain vaimon kautta?
En osaa vastata kysymykseesi kuin vain ruotsalaisten osalta: 30-vuotisen Sodan jälkeen ja Kristinan aikana aateloiduilla ruotsalaisilla oli aika laajalti suomalaista, jo keskiajalta juontuvaa perimää "metsäsuomalaisten" parissa Uplannissa, Taalainmaalla ja Norjan tuntureitten lakien metsissä, kun Kustaa I:kin houkutteli kaskiviljelijöitä täyttämään kruunun viljalaarit, kun tanskalaiset hallitsivat viljavimpia maita.
Alueittain sisäsiiittoisillä suomalsisilla on "2-3" -serkut luokiteltu aivan liian läheisiksi esim. eteläkarjalaisten ja eteläsavolaisten osalta niin, että tämän asteen sukulaisilta odotan vähintään 20 cM:n yhteistä jaksoa, enkä kykene erottamaan äisinäitini ja isänisäni sukuja toisistaan. Pohjanmaan poikkinainti rapakon takaa näkyy kyllä vanhempien haploissa, mutta jollei oma sukututkimus vaikka MyHeriragea & Geni -ohjelmia käyttäen, jollei ole intoa kirkonkirjojen tai 1500-luvun koukeroitten lukemiseen kyllä ilmaisee sen oman suvun mahdollisen aatelisen haaran viimeistään 1600-luvun dokumenteissa. Jollei sellaista "kalenteriosumaa" ilmene, on kyse kaiketikin perin talonpoikaisista sukujuurista, joita pohjalaiset ovat kyllä aina ja ihan syystäkin arvostaneet, vaikka Jaakko Ilkka oli knaapi tai knihti, joka tiettävästi tavoitteli aatelisarvoa Kaarlelta palkkioksi kapinasta sigismundilaista "Flemingien hovia" vastaan: hänen kiinni ottaneet ja lynkkaamansa miehethän vietiin Tukholmaan ja teloitettiin siellä...
Itselläni on läheisimmillä dna-mätsheilläni yli 40 cM:n yhteinen jakso ja yli 200 cM tai lähes sen verran muu "sälä" mukaan lukien kromosomeissani - mutta ei aavistustakaan siitä, mikä tekee heistä 2-3. "serkkuja". Eräällä "ameriikanserkullani" on italialainen nimi, pitkä lista italialaisia ja muita aatelisia tai jopa Rooman senaattori Tullo nimistössään. Arvelin ensin, että lienevät näitä Kaarle Suuren jälkeläisiä, kunnes tapailin nimilistan loppupäästä erään -nen -päätteisen suomalaisnimen. FT:n arvaus taisi osua oikeaan...
Eikös Alftaneillakin ollut näitä Uplantiin ja ehkä norjalaisiin sopivia haploja?

PH

[Kivipää]

Olen tässä viime aikoina tutkaillut eräiden (mielenkiintoisten) FF-etäserkkujeni yhteisiä jaksoja sekä niiden pituuksia. Minusta absoluuttisten cM-lukujen lisäksi pitäisi katsoa myös suhteellisia cM-osuuksia kromosomikohtaisesti. Nimittäin esimerkiksi kromosomi 21:ssa ja 22:ssa on vain noin viidesosa emäspareja kromosomi 1:een verrattuna. Näin ollen esim. 5 cM yhteistä on niissä jo aika merkittävä. Kymmenkunta etäserkkuani on tällä hetkellä erityisselvitysten kohteina. Viisi heistä polveutuu (sukupuun mukaan) joko Erik XIV:sta tai hänen sisarpuolestaan Sofiasta. Viisi muuta polveutuu Erikin ja Sofian serkusta Per Brahe vanhemmasta. Kahdeksan näistä etäserkusta on ruotsalaisia. Yhteistä muutamille näistä sukulinjoista on se, että kyse on avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten jälkeläisistä. Esimerkkeinä vaikkapa Rutencrantz- ja Örnevinge-suvut.

Ehkäpä tuo kaikki on edelleen pelkkää "savolaista sattumaa", mutta joka tapauksessa DNA-tutkimus on avannut aivan uusia näköaloja myös omaan vuosikymmeniä kestäneeseen perinteiseen sukututkimukseeni.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Mä kierrän Genin ja MyHeritagen kaukaa. Ittellä ei oo niissä kummassakaan mitään. Tuolla genetiikan puolella oon muutaman kerran uteliaisuuttani tarkistanut vanhimman ilmoitetun esi-isän tai -äidin, kun on selvinnyt mistä puu on siirretty. Joka ikinen kerta on tullut vastaan väärät tiedot. Näytti siltä, että tiedot oli kopioitu noilta yllä mainituilta sivuilta. Lisäksi kaikista puuttuivat lähteet esitettyihin tietoihin.
No genetiikassa on se hyvä puoli, että se oikoo väärät tiedot lopulta oikeiksi.
Varsin mielenkiintoista, kun samaan taloon samaan esi-isään saadaan menemään useampi erilainen geneettinen isälinja.

[Pekka Hiltunen]

Mä kierrän Genin ja MyHeritagen kaukaa. Ittellä ei oo niissä kummassakaan mitään. Tuolla genetiikan puolella oon muutaman kerran uteliaisuuttani tarkistanut vanhimman ilmoitetun esi-isän tai -äidin, kun on selvinnyt mistä puu on siirretty. Joka ikinen kerta on tullut vastaan väärät tiedot. Näytti siltä, että tiedot oli kopioitu noilta yllä mainituilta sivuilta. Lisäksi kaikista puuttuivat lähteet esitettyihin tietoihin.
No genetiikassa on se hyvä puoli, että se oikoo väärät tiedot lopulta oikeiksi.
Varsin mielenkiintoista, kun samaan taloon samaan esi-isään saadaan menemään useampi erilainen geneettinen isälinja.
Geni periaatteessa tarkentuu kaiken aikaa niille, jotka eivät tee perinteellistä sukututkimusta ja niille, jotka tekevät siinä erheellisiä päätelmiä, koska geni tavallaan perustuu sekä dna:han että esipolvilinjoihin "sukutarinoissa" tai kuvitelmissa. Itse irtisanouduin koko genistä, kun 100 henkilöä kävi silmille ja olisi kai käynyt kurkkuunikin, kun olivat taulut tuplina vain siksi, että olin päivittänyt gedcomini. Toivottavasti systeemi on saanut halvan, mutta pätevän asiantuntijan leipiinsä niin että asiakkaan esipolvikaaviotaan voi muuttaa erheittensä tultua korjatuiksi tai tietojensa lisäännyttyä sekä toimitettuaan uudistetun gedcominsa firmalle ja tauluihin....
PH

[Pekka Hiltunen]

Olen tässä viime aikoina tutkaillut eräiden (mielenkiintoisten) FF-etäserkkujeni yhteisiä jaksoja sekä niiden pituuksia. Minusta absoluuttisten cM-lukujen lisäksi pitäisi katsoa myös suhteellisia cM-osuuksia kromosomikohtaisesti. Nimittäin esimerkiksi kromosomi 21:ssa ja 22:ssa on vain noin viidesosa emäspareja kromosomi 1:een verrattuna. Näin ollen esim. 5 cM yhteistä on niissä jo aika merkittävä. Kymmenkunta etäserkkuani on tällä hetkellä erityisselvitysten kohteina. Viisi heistä polveutuu (sukupuun mukaan) joko Erik XIV:sta tai hänen sisarpuolestaan Sofiasta. Viisi muuta polveutuu Erikin ja Sofian serkusta Per Brahe vanhemmasta. Kahdeksan näistä etäserkusta on ruotsalaisia. Yhteistä muutamille näistä sukulinjoista on se, että kyse on avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten jälkeläisistä. Esimerkkeinä vaikkapa Rutencrantz- ja Örnevinge-suvut.

Ehkäpä tuo kaikki on edelleen pelkkää "savolaista sattumaa", mutta joka tapauksessa DNA-tutkimus on avannut aivan uusia näköaloja myös omaan vuosikymmeniä kestäneeseen perinteiseen sukututkimukseeni.


Markkeritesti ottaa satunnaisesti näytteitä ehkä yhdestä promillesta genomia. En usko, että näytettä voidaan kohdistaa jokaiseen kromosomiin erikseen, joten lyhyissä kromosomeissa suurin osa on "savolaisia".
PH

[Julle]

< Minulta löytyy Family Finderissä useita DNA-osumia mm. Ruotsin aateliskalenterisukuihin, mutta eri ketjuja luettuani olen huomannut, että syyn sanotaan olevan joko pelkässä sattumassa tai sitten jossain savolaisekspansiossa. Näin se tasavallassa menee. >

Kyllä sillä ihan teoreettinen perusta on, mutta geneettinen algoritmi ei aina anna toivottuja tuloksia kuin rajoitetuilla parametreilla riippuen merkkien määrästä:
http://www.pcuf.fi/sytyke/lehti/kirj/st19992/06.pdf

Lukemisiin

[Kivipää]

Nähdäkseni autosomaalitesti osoittaa sukulaisuuden testissä todettujen matchien eli osumien välillä. Sukulaisuussuhde voi tulla läheltä tai kaukaa (sukupolvien lukumäärällä mitattuna), mikä saattaa johtaa käytettävissä olevien asiakirjatietojen ulkopuolelle. Ennen DNA-testejä sukututkimus oli asiakirjadokumenttien varassa, jolloin monissa suvuissa "ikiaikaisesti" eläneet sukujutut jäivät varmennusta vaille. Vasta DNA-tutkimusten myötä tällaisille sukujutuille on edes mahdollista saada varmistus tai osoittaa ne mahdottomiksi.

Se missä kohtaa menneisyyttä se yhteinen esivanhempi on, lienee juuri se mitä näiden serkkutestien tuloksilta odotetaan. Luin taannoin jostain, että DNA-testien tapauksessa tuo menneisyyden kohta tarkoittaa käytännössä keskimäärin korkeintaan 16 sukupolvea yhteiseen esivanhempaan. Aiemmin viittaamieni ruotsalaisten etäserkkujeni sukupuissa heidän sukulinjansa kohtaavat 13-16 sukupolven päässä.

Minulla on ollut vahva oletus siitä mitä kautta minulla on etäserkkuus heihin. Se oletus vahvistui aiemmin tällä viikolla kun löysin osumistani suomalaisen, joka on minulle 5c1r. Yhteinen esi-isäketjumme katkeaa asiakirjoissa noin 10 sukupolvea sitten eläneeseen henkilöön, joka mitä ilmeisimmin oli Saksan alueelta lähtöisin. Tällä sukulaisellani on FF-matriisin kautta todettu geneettinen yhteys ruotsalaisiin etäserkkuihin. Browserissa häneltä löytyi myös useita samoja jaksoja, jopa aivan identtisiä pätkiä noiden etäserkkujeni kanssa.

Sattumaa tai ei, mutta mielenkiintoista.

[Calonius]

Autosomaalin DNA:n testi ei oikein sovellu hyvin kaukaisten serkkujen tai esivanhempien määrittämiseen. Ei ole mitenkään sattumaa, että kaupalliset firmat ilmoittavat kaukaisimmat serkkuosumat "5. serkku - kaukainen serkku". Usein jo kaukaisempi kuin 5. serkku ei enää näy osumissa. FamilyTreeDNA:ssa raja-arvoina osumalle pidetään 20 cM yhteistä kokonaisperimää ja 8 cM pisin yhtenäinen jakso kokonaisperimässä (kaikki kromosomit paitsi sukukromosomit). X-kromosomi on mukana FTDNA:ssa, mutta sitä ei lasketa mukaan näihin raja-arvoihin. Jos kummatkin yllämainituista arvoista alitetaan, henkilöä ei näytetä osumana.

On aika harvinaista, että kumpikaan niistä ylittyy esim. 10. serkun kohdalla, puhumattakaan 16 sukupolven päästä. Ja vaikka ylittyisi, on todella vaikea määrittää, mitä kautta tuo perimä on tullut. Endogamian takia meillä suomalaisilla nuo serkkuuden määritelmät saa kertoa melkeinpä kahdella. Esimerkiksi, jos FTDNA kertoo osuman olevan 2.-3. serkku, kyseessä on luultavasti noin 4.-6. serkku. Suomalaiset voivat siis saada varsin kaukaisiakin serkkuja osumikseen, mutta sukuyhteys tuleekin tällöin montaa eri reittiä, mikä taas hankaloittaa yksittäisten sukuyhteysoletusten haarukointia.

Kymmenessä sukupolvessa perimä liudentuu keskimääräisesti yhteen promilleen. Toisaalta tiedetään, että tietyt segmentit saattavat säilyä itsepintaisesti yllättävänkin pitkinä. Yhtenä esimerkkinä isälläni on eräs osuma, jonka kanssa yhteistä perimää on 110 / 43 cM (kokonaisperimä / pistin yhtenäinen segmentti). FTDNA näyttää, että kyseessä olisi osuma isäni isän puolelta. Kyseisellä osumalla on lähes koko suku Mouhijärveltä päin monen sukupolven ajan. Olemme tutkineet yhteisiä sukupuita, emmekä ole löytäneet yhteisiä esivanhempia moniin sukupolviin. Tässä tapauksessa näyttää siltä, että tuo 43 cM pitkä yhtenäinen segmentti on periytynyt jostain 1700-luvulta, mahdollisesti ajalta, jolloin isälinjani edustaja Turun porvari Henrik Johansson Pytti / Kalonen haudattiin Mouhijärvelle vuonna 1727.

Lisäksi isälläni on joitakin juutalaisia osumia ympäri maailmaa, joiden kanssa noin 50 / 30 cM. On täysin varmaa, että nämä eivät lähempiä kuin 4. serkkuja. Luultavasti välillä 5.-7. serkkuja. Näkyvät vielä minullakin osumina. Näiden kanssa voi olla lähes täysin varma, että olennaisia sukuyhteyksiä on vain se yksi polku. Muitakin toki on, kuten meillä kaikilla, mutta niiden kanssa mennään jo sitten varhaishistoriaan.

Uskon, että yli 8 cM segmenttejä saattaa juuri ja juuri säilyä yli 16 sukupolvenkin yli, mutta niiden määrittäminen juuri tiettyyn oletettuun sukupolkuun on lähes mahdotonta.

Isälinjan ja äitilinjan DNA-testit ovat asia erikseen. Niissä periytyminen ei noudata rekombinoitumista vaan haploryhmien määrittely perustuu ainoastaan mutaatioihin.

[Kivipää]

Perinteisen sukututkimuksen keinoin olen selvittänyt kaikki esivanhempani vähintään 300 vuoden ajalta. Noista mainituista kymmenestä geneettisestä etäserkkuosumasta löytyi vain yksi henkilö, jonka sukupuussa näkyvää esivanhempaa on perinteisen sukututkimuksen tiedoin pidettävä myös minun esivanhempanani. Hänen kanssaan minulla on 64 cM yhteistä. Pisin jakso on 9 cM ja jaettuja segmenttejä 27. Kromosomiselaimen antaman tiedon mukaan hänellä on geneettinen sukuyhteys mm. erääseen ruotsalaiseen osumaani, jonka kanssa minulla on 53 cM yhteistä. Pisin jakso on 15 cM ja jaettuja segmenttejä 16. Muiden tämän vm. henkilön kanssa samoihin esivanhempiin johtavien sukupuiden laatijoiden kanssa minulla on yhteistä vaihteluvälillä 34-59 cM. Pisimmät jaksot ovat välillä 8-12 cM ja jaettuja segmenttejä 12-19.

Sen toisen tutkimani etäserkkuryhmän (5 henkilöä) nähtävillä olevat sukupuut johtavat kaikille etäserkuille yhteisiin esivanhempiin 1-2 sukupolvea kauempana noihin edellisiin verrattuna. Niillä neljällä, joiden sukupuissa kussakin näkyy yksi linja samoihin esivanhempiin, on yhteistä minun kanssani 33-39 cM. Pisimmät jaksot ovat 8-10 cM ja jaettuja segmenttejä on 10-15. Viides henkilö, jonka sukupuussa on kolme eri sukulinjaa edellisten kanssa samoihin esivanhempiin, omaa kanssani yhteistä 54 cM. Pisin jakso on 10 cM ja jaettuja segmenttejä on 20.

Kuten aiemmin kirjoitin, niin yhtä osumahenkilöä lukuunottamatta noiden muiden tutkimieni osumien sukupuissa ei ollut perinteisen sukututkimuksen mukaan löydettyjä esivanhempiani. Korkeimmillaan näiden etäserkkujen ja minun yhteisissä cM-luvuissa on päästy noin 20%:iin yksittäisen kromosomin graafissa. Tämäkin henkilö on sellainen, jonka sukupuusta ei minun aiempia tutkittuja sukulaisiani löydy. Sukuni on perinteisen sukututkimuksen tiedoin asunut pääasiassa Varsinais-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla. Autosomalitestin etnisyysarvio antoi minulle 31% Skandinaviaa, mikä näkynee myös siinä kun noin 6800 etäserkkuni joukossa on huomattavan paljon ruotsalaisia ja tanskalaisia. Samoilla juurilla on joskus oltu. :)

[Pekka Hiltunen]

Perinteisen sukututkimuksen keinoin olen selvittänyt kaikki esivanhempani vähintään 300 vuoden ajalta. Noista mainituista kymmenestä geneettisestä etäserkkuosumasta löytyi vain yksi henkilö, jonka sukupuussa näkyvää esivanhempaa on perinteisen sukututkimuksen tiedoin pidettävä myös minun esivanhempanani. Hänen kanssaan minulla on 64 cM yhteistä. Pisin jakso on 9 cM ja jaettuja segmenttejä 27. Kromosomiselaimen antaman tiedon mukaan hänellä on geneettinen sukuyhteys mm. erääseen ruotsalaiseen osumaani, jonka kanssa minulla on 53 cM yhteistä. Pisin jakso on 15 cM ja jaettuja segmenttejä 16. Muiden tämän vm. henkilön kanssa samoihin esivanhempiin johtavien sukupuiden laatijoiden kanssa minulla on yhteistä vaihteluvälillä 34-59 cM. Pisimmät jaksot ovat välillä 8-12 cM ja jaettuja segmenttejä 12-19.

Sen toisen tutkimani etäserkkuryhmän (5 henkilöä) nähtävillä olevat sukupuut johtavat kaikille etäserkuille yhteisiin esivanhempiin 1-2 sukupolvea kauempana noihin edellisiin verrattuna. Niillä neljällä, joiden sukupuissa kussakin näkyy yksi linja samoihin esivanhempiin, on yhteistä minun kanssani 33-39 cM. Pisimmät jaksot ovat 8-10 cM ja jaettuja segmenttejä on 10-15. Viides henkilö, jonka sukupuussa on kolme eri sukulinjaa edellisten kanssa samoihin esivanhempiin, omaa kanssani yhteistä 54 cM. Pisin jakso on 10 cM ja jaettuja segmenttejä on 20.

Kuten aiemmin kirjoitin, niin yhtä osumahenkilöä lukuunottamatta noiden muiden tutkimieni osumien sukupuissa ei ollut perinteisen sukututkimuksen mukaan löydettyjä esivanhempiani. Korkeimmillaan näiden etäserkkujen ja minun yhteisissä cM-luvuissa on päästy noin 20%:iin yksittäisen kromosomin graafissa. Tämäkin henkilö on sellainen, jonka sukupuusta ei minun aiempia tutkittuja sukulaisiani löydy. Sukuni on perinteisen sukututkimuksen tiedoin asunut pääasiassa Varsinais-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla. Autosomalitestin etnisyysarvio antoi minulle 31% Skandinaviaa, mikä näkynee myös siinä kun noin 6800 etäserkkuni joukossa on huomattavan paljon ruotsalaisia ja tanskalaisia. Samoilla juurilla on joskus oltu. :)
Tässä tulee aika selkeästi esiin se tosiseikkä, ettei eteläpohjalaisilla kalastajilla tai kauppiaillakaan ollut kompassia apunaan ja sumusssa on sitten nuoltu makeaa vettä piittalaudoilta sekä nautittu graavia kalanlihaa - ja opeteltu ruotsia, kun on viimein kolisteltu kiville ja mäkeen.
PH

[Kivipää]

Tässä tulee aika selkeästi esiin se tosiseikkä, ettei eteläpohjalaisilla kalastajilla tai kauppiaillakaan ollut kompassia apunaan ja sumusssa on sitten nuoltu makeaa vettä piittalaudoilta sekä nautittu graavia kalanlihaa - ja opeteltu ruotsia, kun on viimein kolisteltu kiville ja mäkeen.
PH

Tämän mukaan siis vertailtavien osumahenkilöiden DNA-kohta tai -pätkä selittyy Suomesta katsottuna lähinnä "exit only"-muuttoliikkeen kautta.

Ps. Marja Pirttivaaran Juuresi näkyvät-kirjasta huomasin, että Family Finder-testin tuloksissa FTDNA katsoo yhteisen segmentin johtuvan yhteisestä esivanhemmasta, jos siinä on vähintään 500 snippiä sarjana.

[Pekka Hiltunen]

Tämän mukaan siis vertailtavien osumahenkilöiden DNA-kohta tai -pätkä selittyy Suomesta katsottuna lähinnä "exit only"-muuttoliikkeen kautta.

Ps. Marja Pirttivaaran Juuresi näkyvät-kirjasta huomasin, että Family Finder-testin tuloksissa FTDNA katsoo yhteisen segmentin johtuvan yhteisestä esivanhemmasta, jos siinä on vähintään 500 snippiä sarjana.
Madame Marja P. on kyllä - vaikka ehkä hiukan ronskinkin puoleisestikin - palauttamassa meitä tavallista kansaa realiteetteihin ja käsittämään DNA-tutkimusten "haravatulosten" kriittiseen arviointiin, kun kyseessä eivät suinkaan ole selkeät biologiset faktat, vaan vain matemaattiset todennäköisyydet.
PH

[OSTFRESEWESTFRESE]

Jos kerrran on näin, että kyseessä ovatkin vain matemaattiset todennäköisyydet, eivätkä biologiset tosiasiat, niin miksi sitten myydään "geneettisiä DNA-testejä"?
Sittenhän on aivan turha kirjoittaa genetiikastakaan kirjoja, jos kaikki on vain matemaattista todennäköisyyttä, eikä biologiaa.

[Pekka Hiltunen]

Jos kerrran on näin, että kyseessä ovatkin vain matemaattiset todennäköisyydet, eivätkä biologiset tosiasiat, niin miksi sitten myydään "geneettisiä DNA-testejä"?
Sittenhän on aivan turha kirjoittaa genetiikastakaan kirjoja, jos kaikki on vain matemaattista todennäköisyyttä, eikä biologiaa.
Genetiikkahan on lopulta matematiikkaa, jota jo Mendel käsitteli sellaisena: ominaisuuden periytyminenhän noudattaa Newtonin binomikaavaa ("a plus b suluissa potenssiin kaksi on yhtä kuin a toiseen plus 2ab plus b toiseen"). Tietenkin serkkutesti-mätshit jollain todennäköisyydellä sukulaisia ovat, mutta reitti 5+ -tasolla alkaa olla arpapeliä. Useimmat dna-testin teettäneet eivät ole tehneet tai heillä ei edes ole ollut mitään mahdollisuutta tehdä/ teettää historiankirjoihin perustuvia sukuselvityksiä - toisin kuin meillä Ruotsin-vallan ajoilta 1520 maakirjoista ja 1690-l alkaen jopa rippikirjoista. Me kyllä voinemme johtaa sukujamme 4 polvea/ vuosisata vaikka 8.-10. serkkuun saakka, mutta yhteys yleisesti tunnettuun henkilöön saattaa silti jäädä hämärän peittoon. En epäile kenenkään mätshien dna-yhteyksiä, vaan vain mahdollisuutta kytkeä p.o. nimi omiin esivanhempiinsa tai heidän sisariinsa. Tietenkin on tiettyjä määräytyvästi periytyviä ominaisuuksia kuten kasvonpiirteitä, joista saattaa olla tunnistavinaan sukulaisensa, vaikka kaukaisemmankin, mutta sukulaisuus sukupuussa saattaa sittenkin jäädä pysyvästi näyttämättä. Luulen, että Britannian pääministerillä on paljonkin genetiikkaa Pohjoismaissa, mutta kuinkas yhdistelet omia "Juhonpoikiasi" häneen?
PH