Miksi perintötiloille haettiin immissioita?

[SiniTuulia]

Osaisiko joku kertoa, minkä vuoksi näyttää siltä, että 1730-luvulla perintötiloillekin piti hakea immissiota...?

Vuoden 1734 talvikäräjillä oli useita Raaseporin komppanian ratsutilallisia, joiden kaikkien osalta yksi kerrallaan selviteltiin sitä, kuinka tila lähivuosikymmeninä oli siirtynyt eteenpäin isältä pojalle. Lopuksi tunnutaan kehottelevan useimpia hakemaan "accept och immission" ja katsomaan että takausmiehet ovat reilassa, vaikka olisi erikseen mainittukin, että tila on perintöluontoinen (ja vaikka samat tilat maakirjassakin olisivat perintötiloja). Miksi näin?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26515275

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26515304

[TimoT]

Kielitaito ei oikein riitä tulkitsemaan noita pöytäkirjoja, mutta olisikohan kyse siitä, että lainhuudot on jäänyt hakematta ajallaan? Ehkä jopa usemmalta sukupolvelta?

[Julle]

< Osaisiko joku kertoa, minkä vuoksi näyttää siltä, että 1730-luvulla perintötiloillekin piti hakea immissiota...?

Vuoden 1734 talvikäräjillä oli useita Raaseporin komppanian ratsutilallisia, joiden kaikkien osalta yksi kerrallaan selviteltiin sitä, kuinka tila lähivuosikymmeninä oli siirtynyt eteenpäin isältä pojalle. Lopuksi tunnutaan kehottelevan useimpia hakemaan "accept och immission" ja katsomaan että takausmiehet ovat reilassa, vaikka olisi erikseen mainittukin, että tila on perintöluontoinen (ja vaikka samat tilat maakirjassakin olisivat perintötiloja). Miksi näin?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26515275

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26515304 >

Hei!

Onpa tainnut käydä näin:
Tilasta on maksettuveroja ihan sovitusti, sitten tuli sota ja verot jäi maksamatta kolmeen vuoteen tai jäi autioksi, tilan hallintaoikeus siirtyi kruunulle ja asua sai vuokralla käyttöoikeudella.
Sitten koska sotiminen on kallista, keksittiin vuonna 1721 Uudenkaupungin rauhan jälkeen uusi tapa kerätä varoja sotaan ja sai hakea omaa perintötilaansa kruunulta ihan omaksi. Totta kai piti todistaa perintöoikeuskin!

http://www.sssry.fi/kruunut.htm

Lukemisiin

[SiniTuulia]

Kiitos näistä tiedoista. Homma tuntuu olleen kovin epämääräistä... Tutkimani tila esimerkiksi oli perintötila vuoden 1709 maakirjassa, sitten 1730-luvulla käräjillä kehoteltiin hakemaan immissiota ja ilmeisesti se haettiinkin. Seuraava isäntä sai vuonna 1746 jostain todistuksen, että tila on perintötila sillä perusteella, että se on vanhempien aikojen maakirjoissa sellaiseksi merkitty. Todistuksella ei tainnut olla mitään vaikutusta, sillä taas vuonna 1750 käräjärahvaalta ja lautamiehiltä kyseltiin, kuinka asia niiden mielestä oli, ja kaikki vakuuttivat että tila on aina ollut perintötila eikä kukaan osannut sanoa minkä vuoksi se nykyisissä maakirjoissa olikin kruununtila, eikä sitä tiennyt oikeuskaan. Vuonna 1752 isäntä sai vihdoin - immission. Ja loppujen lopuksi vuonna 1766 hän sai lainhuudon, koska vihdoin "oli kyennyt todistamaan tilan olevan perintötila", oltuaan isäntänä jo 25 vuotta.

[Antti Järvenpää]

Talojen luonto ei tainnut 1700-luvun alkupuolella olla selvä monessakaan tapauksessa.

1600-luvun läänityksien aikana talojen luonto oli kulki aatelisten voutien kirjoissa ja kun läänitykset peruutettiin, kruununvoudeilla ei varmaankaan monessa tapauksessa ollut pienentäkään aavistusta talojen luonnosta, koska tieto ei siirtynyt tai sitä ei oltu kirjattu vuosikymmeniin mihinkään kirjoihin. Sitten tuli iso viha, jolta ajalta ei jäänyt varmaankaan paljoakaan dokumentaatiota.

Itselleni lähelle sattuvassa (aivan muualla Suomessa) tapauksessa omistajat luulivat ratsutilan olleen perintötila vuosikymmeniä ja sitten siellä 1700-luvun puolivälissä selvisikin, ettei asia ollut näin.