Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Herrainpäiville mennyt myötyri
Jouni Kaleva
07.10.17, 14:42
Iin Etelä-Iin Raasakan talossa on jaksolla 1860-69 isännän veli Karl Johan Karlsson Raasakka, Herrainpäiville mennyt myötyri. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7387467
Tuossa ao. rippikirjan aukean oik. puolella todetaan ensinnäkin, että "Komms. sednast 12.10.1844", eli silloin viimeksi ehtoollisella, eli parikymmentä vuotta hurahtanut. Ja oik. sarakkeessa "mindre vetande. Bettlare" eli heikkolahjainen kerjäläinen. Ei kuitenkaan niin heikkolahjainen, että ei olisi päässyt ripille norm. iässä 17.6.1838.
Ei tämmöinen kaveri ole ainakaan valtiopäivämies!
Seur. rippikirjassa 1870-79 täsmennetään "Afgått Herrainpäiville och aflidit på den resan, utan att kändt är, hwar!" http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9815&pnum=188 (tätä ei ole Kansallisarkistossa digitoituna, joten linkki SSHY:n jäsensivujen kautta)
Vuosien 1863 ja 1867 valtiopäivillä Kemin tuomiokunnan talonpoikaissäädyn edustaja oli iiläinen Brusilan talon isäntä Petter Abram Akola. Oliko tämä Raasakan Kalle hänellä jonkinlaisena saattomiehenä, vai mitä tarkoittaa myötyri??
tellervoranta
07.10.17, 17:53
Myötyri sanalle löysin googlettamalla meänkielessä merkityksen för alltid, beständigt ja toisen vastaavan.
Minulla on useita kirjoja, joista löytyy joko vanhoja oululaisia sanoja tai lappilaisia. En kuitenkaan sieltä enkä Paason kirjastakaan löytänyt tätä sanaa.
Mutta äitini serkun kirjoittamasta SELEKÄKEIKKONAURUT kirjasta löytyi kohdasta Alavuottolaisia sanontoja seuraava:
Tavara meni myötyriin (lopullisesti pois varsinaiselta omistajalta).
Jos tämä Raasakka katosi papilta kokonaan. Tuo herrainpäivät-sanakin on tuohon aikaan oudohko; Siis minun mielestä.
Jouni Kaleva
07.10.17, 18:20
Pohdiskelin, että onko tämä myötyri-sana tuon kirjaajan, ehkä muualta tulleen papin, endeemistä sanavarastoa.
Tekstit ovat varsin kaunista käsialaa. Oliko puhtaaksikirjoitus arvoisan kirkkoherran hommia vai valjastettiinko siihen kappalainen tai kirkkoherran perhepiiriä?
Iin khra oli 1848-1866 kuolemaansa saakka Carl Gabriel Calamnius, s. 1790. Hän oli siis jo iäkäs ja saanutkin 1857 harvinaisen vapautuksen tehtävien hoidosta, joskin virka pysyi. Tehtäviä hoiti hänen poikansa Carl Alfred (s. 1829 Kruunupyy), joka siis voisi olla tämä rippikirjan kirjuri?
Sana myötyri tarkoittaa "lopullisesti, kokonaan".
Esimerkiksi oheisessa tekstissä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/470652?term=my%C3%B6tyri&page=4
terv. Veikko
Vaikuttaa siltä, että kirjaus "herrainpäiville mennyt myötyri" on tehty paljon jälkeenpäin. Tuohon aikaanhan käytettiin vielä ruotsia.
- Voisiko olla niin, että tässä on tapahtunut virhe: jospa alkuperäisessä kirjauksessa on ollut "hjärnslag", ja tämä on virheellisesti luettu "herredag"? (Pysyvä aivohalvaus?)
Veikko
Matti A. Nieminen
07.10.17, 20:31
Pohdiskelin, että onko tämä myötyri-sana tuon kirjaajan, ehkä muualta tulleen papin, endeemistä sanavarastoa.
Hei
Ferd. Ahlmanin sanakirja (1883) tuntee verbin myötää, jonka hän kääntää ruotsiksi håller med, är med. Tästä voisi johtaa sanan myötyri, eli kyseessä voisi olla henkilö, joka oli vain seuralaisena tms. mukana herrainpäivämatkalla.
https://archive.org/stream/svenskfinskordb00ahlmgoog#page/n951/mode/2up (https://archive.org/stream/svenskfinskordb00ahlmgoog#page/n951/mode/2up)
Terveisin
Matti Nieminen
Jouni Kaleva
08.10.17, 08:12
Sana myötyri tarkoittaa "lopullisesti, kokonaan".
Esimerkiksi oheisessa tekstissä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/470652?term=my%C3%B6tyri&page=4
terv. Veikko
Tuossa merkityksessä kyseessä on adverbi, kun taas rippikirjassa kyseessä on tekijännimi.
Jouni Kaleva
08.10.17, 08:17
Hei
Ferd. Ahlmanin sanakirja (1883) tuntee verbin myötää, jonka hän kääntää ruotsiksi håller med, är med. Tästä voisi johtaa sanan myötyri, eli kyseessä voisi olla henkilö, joka oli vain seuralaisena tms. mukana herrainpäivämatkalla.
https://archive.org/stream/svenskfinskordb00ahlmgoog#page/n951/mode/2up (https://archive.org/stream/svenskfinskordb00ahlmgoog#page/n951/mode/2up)
Terveisin
Matti Nieminen
Tätä pitäisin parhaana selityksenä. Voisi kuvitella, että valtiopäiväedustajilla oli saattomiehiä tai tukijoukkoja mukanaan. Löytyisiköhän myötyri-sanan käytöstä muualta esimerkkejä?
Myötyri -sanan merkitys lopullisena tai menetettynä on ollut käytössä vielä nykyisen miesmuistin aikana ("meni myötyriin"). Tietysti uusiakin tai muita merkityksiä saattaa olla, mutta eppäillä soppii.
Kalle Raasakka ei vaikuta kovin todennäköiseltä vaihtoehdolta edes kyytipojaksi herrainpäiville - hän pääsi ripille vasta lähes 18-vuotiaana, ja häntä luonnehditaan rippikirjamerkinnöissä pahamaineiseksi (1838-1844 "vanfräjdad"), vähämieliseksi ja kerjäläiseksi (1853-1859 "mindre vetande" ja 1860-1869 "mindre vetande bettlare").
Ellei merkintä herrainpäivistä ole paha väärinkäsitys, kysymyksessä täytyy olla sarkastinen ilmaus. Tosin nykyäänkin täytyy joskus ihmetellä, millaiset tyypit ovat yhteisiä asioitamme hoitamassa...;)
Veikko
tellervoranta
08.10.17, 10:50
Olen samaa mieltä. Löytyyköhän Kalle Raasakan kuolinmerkintää?
Kalle eli pahojen nälkävuosien aikaan. Kunnilla oli huolta sekä oman pitäjän että muualta tulleiden kerjäläisten kanssa.Lapista ja Peräpohjolasta vaellettiin mm. Norjan Lappiin.
Myötyri -sanan merkitys lopullisena tai menetettynä on ollut käytössä vielä nykyisen miesmuistin aikana ("meni myötyriin"). Tietysti uusiakin tai muita merkityksiä saattaa olla, mutta eppäillä soppii.
Kalle Raasakka ei vaikuta kovin todennäköiseltä vaihtoehdolta edes kyytipojaksi herrainpäiville - hän pääsi ripille vasta lähes 18-vuotiaana, ja häntä luonnehditaan rippikirjamerkinnöissä pahamaineiseksi (1838-1844 "vanfräjdad"), vähämieliseksi ja kerjäläiseksi (1853-1859 "mindre vetande" ja 1860-1869 "mindre vetande bettlare").
Ellei merkintä herrainpäivistä ole paha väärinkäsitys, kysymyksessä täytyy olla sarkastinen ilmaus. Tosin nykyäänkin täytyy joskus ihmetellä, millaiset tyypit ovat yhteisiä asioitamme hoitamassa...;)
Veikko
Matti A. Nieminen
08.10.17, 14:39
Hei
Vielä yksi selitysyritys:
Olisiko kyseessä kopiointivirhe ja alkuperäinen sana olikin ammattinimike "wyötyri"? Joskus käsinkirjoitetun w- ja m-kirjaimen erottaminen saattoi olla aikalaisillekin vaikeaa.
Porilainen wyötyri Juho Johansson osasi tehdä mm. uurreastioita.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/458217?page=3&term=wy%C3%B6tyri (https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/458217?page=3&term=wyötyri)
Terveisin
Matti Nieminen
Jouni Kaleva
08.10.17, 15:17
Hei
Vielä yksi selitysyritys:
Olisiko kyseessä kopiointivirhe ja alkuperäinen sana olikin ammattinimike "wyötyri"? Joskus käsinkirjoitetun w- ja m-kirjaimen erottaminen saattoi olla aikalaisillekin vaikeaa.
Porilainen wyötyri Juho Johansson osasi tehdä mm. uurreastioita.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/458217?page=3&term=wy%C3%B6tyri (https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/458217?page=3&term=wyötyri)
Terveisin
Matti Nieminen
Alkuperäinen ja ainoa esiintymä "myötyri" erittäin selvästi kirjattu, ei ole kopioitu mistään. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7387467
Myöskään käsityöläisammatti ei sovi tähän mieheen, joka kirjattu heikkolahjaiseksi ja kerjäläiseksi.
Miten olisi Lönrotin sanakirja, löytyisikö sieltä selitystä. Itselläni ei ole, mutta olen joskus selannut sitä...
Kun ei ole vielä Nykysuomen sanakirjaan viitattu, niin totean, että sillä merkitykset
jkn t. jnk. myöyä, mukana olevasta t. seuraavasta
myötätuuli, myötäinen
Vanhan kirjasuomen sanakirjassa (http://kaino.kotus.fi/vks/) myötyri on mukana myös. En osaa tehdä suoraa linkkiä, joten lainaan, vaikka kaikki muotoilut eivät tule mukaan
JlisP 221 medwäder, medgång; myötyrihin secundo flexu ~ myötä kättä, myötä sulka
G II 220a med helt afsked af resande, hel och hållen med pick och pack; myötyrinä med pick och pack, aldeles; myötyri med wäder, med gång; myötyrisä kaswoi hiljalleen; 219b myötyrihin secundo flexu ~ myötä kättä, myötä sulka
▸ myötyriksi mennä mennä ainaiseksi, kokonaan
SAchr 1766 60 [Ihmiset kuoltuaan] myötyrix menewät Iki ijäisijn majoihin (→ G II 220a myötyrihin l. myötyrixi mennä gå bort med fullkomligt afskedstagande)
Minusta "oli matkalla mukana" tuntuu ainoalta mahdolliselta tulkinnalta.
Jouni Kaleva
08.09.19, 13:24
Sattui silmiin tuoreesta kaunokirjallisuudesta "myötyri":
Kemissä 1976 syntyneen Tommi Liimatan 2017 julkaistusta kirjasta Autarktis, s. 243:
"Riiaus sai vakavan sävyn, kun tyttö epäili alkukesästä -75 olevansa raskaana. Siis minulle. Meistä olisi tulossa perhe. Ajoin Itä-Suomeen hakemaan tytön kotoaan, ja siitähän pirtissä oikein kaplakka syntyi, kun vanhemmille selvisi että tyttö oli myötyriksi lähdössä."
khanhisalo
08.09.19, 13:42
Sattui silmiin tuoreesta kaunokirjallisuudesta "myötyri":
Kemissä 1976 syntyneen Tommi Liimatan 2017 julkaistusta kirjasta Autarktis, s. 243:
"Riiaus sai vakavan sävyn, kun tyttö epäili alkukesästä -75 olevansa raskaana. Siis minulle. Meistä olisi tulossa perhe. Ajoin Itä-Suomeen hakemaan tytön kotoaan, ja siitähän pirtissä oikein kaplakka syntyi, kun vanhemmille selvisi että tyttö oli myötyriksi lähdössä."
Myötyri sana tuossa merkityksessä on minulle tuttu lapsuudestani Perhonjokilaaksossa. Se oli aivan jokapäiväisessä käytössä ja tarkoitti juuri pysyvää tilaa.
Keijo H
Pekka Hiltunen
14.09.19, 16:06
Myötyri sana tuossa merkityksessä on minulle tuttu lapsuudestani Perhonjokilaaksossa. Se oli aivan jokapäiväisessä käytössä ja tarkoitti juuri pysyvää tilaa.Keijo H
Tästä voisi ehkä keskustella loputtomiin, mutta minä näen ilmaisun muodostuvan kahdesta ruotsin eri sanasta, "möte"/ "möta" ja "tur". "Myötätuurin" taas lounaissuomalainen tulkitsee kokolailla myötäisessä (eikä vain laitamyötäisessä) menemiseksi eli seilaamiseksi. Sanoisin nykysuomeksi - joskin ehkä ihan hiukan asiayhteydestä, puhujasta ja paikallismurteestakin riippuen - että meni (tai eli tahi oli) myötä eli kera/ kanssa. Tästä on sitten voitu muodostaa substantiivi "mötyyri"/ "mötyri" eli myötäkävijä: "möte" kun tarkoittaa kohtaamista ja "tur" on tuuri eli vuoro/ matka - tai nykysuomella myös "zägä", esim. linja-autoaseman hedelmäpelissä silloin, kun samat kuviot osuvat linjaan... nimim. Keijo H:n tilanteessa siis kuuluu pitkä kilinä siitä peliapparaatista, vaikka oikeaan osui Jouni Kalevakin.
PH
Eduskuntaan tulee nykypäivänäkin pohjoisesta karvalakkilähetystöjä. Papilta on jäänyt kirjaamatta, mitä asiaa vähäjärkinen Raasakan Kalle "lähti herroihin" vaatimaan. Mutta sille tielle hävisi, eli oli kotimurteensa mukaisesti myötyri; lopullisesti poissa. Raasakan perheeseen lienee noita hengen lahjoja hieman kitsaammin jaettu, kun sisarkin oli "fånig" - hölmö.
Vähemmän uskottava vaihtoehto olisi, että Kalle lähti Poriin, missä on Herrainpäivät- niminen kaupunginosa.
Myötyri lienee jo kiistattomasti selitetty tarkoittamaan lopullista olotilaa. Herrainpäivien merkitys tässä yhteydessä pitäisi vielä selvittää.
Kansalliskirjaston sanomalehtihausta löytyi kirjoitus, jossa herrainpäivillä tarkoitettiin lähinnä iloista hummausta. Olisiko rippikirjamerkinnässä tarkoitettu, että Kalle oli pahasti alkoholisoitunut?
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/450636?term=herrainp%C3%A4iw%C3%A4&page=4
t. Veikko
Tästä voisi ehkä keskustella loputtomiin, mutta minä näen ilmaisun muodostuvan kahdesta ruotsin eri sanasta, "möte"/ "möta" ja "tur". "Myötätuurin" taas lounaissuomalainen tulkitsee kokolailla myötäisessä (eikä vain laitamyötäisessä) menemiseksi eli seilaamiseksi. Sanoisin nykysuomeksi - joskin ehkä ihan hiukan asiayhteydestä, puhujasta ja paikallismurteestakin riippuen - että meni (tai eli tahi oli) myötä eli kera/ kanssa. Tästä on sitten voitu muodostaa substantiivi "mötyyri"/ "mötyri" eli myötäkävijä: "möte" kun tarkoittaa kohtaamista ja "tur" on tuuri eli vuoro/ matka - tai nykysuomella myös "zägä", esim. linja-autoaseman hedelmäpelissä silloin, kun samat kuviot osuvat linjaan... nimim. Keijo H:n tilanteessa siis kuuluu pitkä kilinä siitä peliapparaatista, vaikka oikeaan osui Jouni Kalevakin.
PH
Olen Pekan kanssa samoilla linjoilla. Vaarini (isoäitini isä) Herman Möters muutti sukunimensä 12.5.1906 Merikoskeksi. Möters taas oli muodostettu ruotsinkyläläisen kantatalon mukaan, jossa tunnetusti järjestettiin kyläkokoukset. Toimitettiinpa Mötersin tuvassa myös jumalanpalveluksia, Turun rauhan jätettyä seutukunnan kirkon Venäjän puolelle rajaa. Palvelukset pidettiin vuoroviikoin suomeksi ja ruotsiksi. Osa Möters-sukunimisistä tunnetaan nykyisin Myötyri-nimellä. Aikanaan soviteltiin jopa Mether-sukunimeä samaan juureen, siinä kuitenkaan vakuuttavasti onnistumatta.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.