Rusthollin muodostamisen ajankohdan selvittäminen

[jariv]

Onko hyviä vinkkejä selvittää rusthollin muodostamisen ajankohdan selvittämiseen?

Ilmeisesti suurin osa on perustettu aikaisintaan 1600-luvun loppupuolella, mutta välillä olet nähnyt kirjallisuudessa viittauksia myös 1600-luvun alussa muodostettuihin rustholleihin. Tosin onkohan näissä vain käytetty joustavasti terminologiaa koska rustholli nykyisin tunnettuna terminä liittyy käsittääkseni vahvasti ruotulaitokseen. Tämä tarkoittaisi sitä että ennen ruotulaitosta tilat ovat olleet ratsutiloja joissa mahdollisesti isäntä itse on toiminut ratsumiehenä.

[eeva häkkinen]

No, enpä tiedä, onko hyviä vinkkejä, mutta yritän muistella, mistä keräilin tietoja silloin, kun ne piti hakea arkistolta. Muistelmat koskevat vain Karjalan ratsurykmenttiä.

Ainakin maakirjoissa ja yleensäkin läänintilessä on paljon enemmän aineistoa ratsutiloista, rusthollareista ja ratsumiehistä kuin muusta sotalaitoksen ylläpidosta, ratsutilathan suoraan vähensivät kruunun verotuloja. Ainakin jo Elfsborgin lunnasluetteloissa on kunkin neljänneksen lopussa luettelot "Ryttare". En tiedä, miloin ratsutilojen verovapaudesta päätettiin, mutta ainakin jo 1620-luvulla, Ruotsin valmistellessa liittymistä 30-vuotiseen sotaan luettiin kirkoissa kuulutuksia asiasta ja tuohon aikaan ovat useimmat omista rusthollari-esivanhemmistani aloittaneet ratsumiehen varustamisen. Vanhempiakin ratsutiloja toki löytyy. Läänintileissä on erikseen luetteloita ratsumiehistä, esim. vuodelta 1665 varsin hyvä luettelo, jossa mainitaan kuka ratsastaa talon puolesta (son, måg, tienare, rijder sielf). 1680-luvulla samaan aikaan kuin ruotujakolaitos perustettiin, tapahtui rusthollien osalta uudelleenjärjestely. Vuodelta 1685 on olemassa numeroitu luettelo kaikista rustholleista ja rusthollareista, joissa mainitaan myös ratsumiehen nimi ja kuvataan hevonen tuntomerkkeineen.

Kansallisarkistossa on ainakin Viipurin ratsurykmenttiä koskeva mikrokortisto hakemistoineen vuodesta 1623, luultavasti Ruotsin sota-arkistosta kopioituina. Tiedot ovat komentajan mukaan (ei maantieteellisesti) jaoteltuina. Aulassa on mappi kortiston hakemistosta. Nämä olisi tosi hienoa saada myös nettiin - en ainakaan ole itse huomannut, että olisivat sinne jo tulleet. Toisaalta SVAR:in kortteihin pääsee käsiksi netissä varsin kohtuullisella maksulla ja ensi vuonna ilmaiseksi, jospa ne olisivat jo siellä.

SSHY:n digiarkistossa on sitten tavanomaiset sotilaslähteet myös ratsuväen osalta alkaen vuodesta 1685. Nämä olet varmaan jo katsonutkin, mutta jos olet enemmän kiinnostunut ratsutilojen kuin ratsastajien vaiheista, saattaa voudin ja erityisesti läänintileissä löytyä kiintoisampaa materiaalia.

[Julle]

< Onko hyviä vinkkejä selvittää rusthollin muodostamisen ajankohdan selvittämiseen?

Ilmeisesti suurin osa on perustettu aikaisintaan 1600-luvun loppupuolella, mutta välillä olet nähnyt kirjallisuudessa viittauksia myös 1600-luvun alussa muodostettuihin rustholleihin. Tosin onkohan näissä vain käytetty joustavasti terminologiaa koska rustholli nykyisin tunnettuna terminä liittyy käsittääkseni vahvasti ruotulaitokseen. Tämä tarkoittaisi sitä että ennen ruotulaitosta tilat ovat olleet ratsutiloja joissa mahdollisesti isäntä itse on toiminut ratsumiehenä. >

Tuolta löytynee ydinkysymys ja lisää tietolähteitä:
Minusta niitä on ollut aluksi ratsastaloja eli vain ratsumiehen varustaneita tiloja, sitten oli myöhemmin myös hevostiloja, jotka myös kasvattivat ja ylläpitivät hevosia miehineen. Luultavasti myös virkamiestaloja eli rustholleja hevosineen.
http://www.genealogia.fi/genos-old/62/62_123.htm

Lukemisiin

[Kiikasta]

Wikipedian tuntematon kirjoittaja on ajoittanut väärin ratsutilat ruotujakolaitoksen syntyyn. Tosin ne samassa yhteydessä "virallistettiin", vakinaistettiin, koska ne jäivät ruotujen ulkopuolelle. Mutta verovapautta nauttivia ratsutiloja oli jo ainakin 1500-luvun lopulta. Mm. Juhani Piilosen Sastamalan hstoria 2 luettelee alueen rusthollit ja vanhimmat ovat vuodelta 1580 ja selvästi talonpoikaiset talot 1592 aikoihin (25 kpl) ja vielä enemmän 1600- 1620 (50 kpl), lopuistakin suurin osa ennen 1680-lukua. Vain 12 uutta ratsutilaa perustettiin ruotujakolaitoksen myötä 1680-luvulla.

[ejl]

Wikipedian tuntematon kirjoittaja on ajoittanut väärin ratsutilat ruotujakolaitoksen syntyyn.

Wikipedia on siitä hyvä että sitä voi, ja pitää, korjata jos havaitsee virheen.

Jaarlan rustholli Orivedellä (nyk. Juupajokea) oli myös jo 1600 -luvun alkupuolella olemassa, ainakin siitä päätellen että maakirjakartassa 1635 mainitaan isännän kohdalla "Ryttare".

[Julle]

< Jaarlan rustholli Orivedellä (nyk. Juupajokea) oli myös jo 1600 -luvun alkupuolella olemassa, ainakin siitä päätellen että maakirjakartassa 1635 mainitaan isännän kohdalla "Ryttare". >

Silloin tila on ollut juuri ratsastalo eikä rustholli. Ratsastalo varusti ratsumiehen, hevosen ja varusteet, mutta rusthollit perustettiin vasta ratsuväkirykmenttien perustamisen yhteydessä. Rustholleissa isäntä ei voinut olla ratsumies, mutta hevonen ja varusteet tulivat talosta. Entiset ratsastalot yleensä siirtyivät rustholleiksi, koska verovapaus kiinnosti.
Mitä enemmän olen lukenut selostuksia, niin olen huomannut, että ratsastilat ja ratsutilat on sekoitettu keskenään, varsinkin kun entisistä ratsastiloista tuli ratsutiloja eli rustholleja.

Niin se suomen kieli sotkee samanlaisuudellaan eri käsitteitä!

Tutkimisiin

[ejl]

< Jaarlan rustholli Orivedellä (nyk. Juupajokea) oli myös jo 1600 -luvun alkupuolella olemassa, ainakin siitä päätellen että maakirjakartassa 1635 mainitaan isännän kohdalla "Ryttare". >

Silloin tila on ollut juuri ratsastalo eikä rustholli. Ratsastalo varusti ratsumiehen, hevosen ja varusteet, mutta rusthollit perustettiin vasta ratsuväkirykmenttien perustamisen yhteydessä. Rustholleissa isäntä ei voinut olla ratsumies, mutta hevonen ja varusteet tulivat talosta. Entiset ratsastalot yleensä siirtyivät rustholleiksi, koska verovapaus kiinnosti.
Mitä enemmän olen lukenut selostuksia, niin olen huomannut, että ratsastilat ja ratsutilat on sekoitettu keskenään, varsinkin kun entisistä ratsastiloista tuli ratsutiloja eli rustholleja.

Niin se suomen kieli sotkee samanlaisuudellaan eri käsitteitä!

Tutkimisiin

Hienoa saada uutta tietoa.
Kertauksen vuoksi, että ymmärsin oikein:
-ratsastalo on termi jota käytetään tilasta, jonka isäntä ratsasti ja aikakausi oli ennen ratsuväkirykmentteja ja ruotusotalaitosta (1685?)

-rustholli/ratsutila on termi, jota käytetään ruotulaitoksen aikaisessa sotaväen systeemissä tilasta, joka varusti ratsun, jota isäntä ei voinut ratsastaa

Oliko molemmissa seurauksena/ kannustimena verovapaus?

Tämä sopii yhteen mainiosti Jaarlan kanssa koska myöhemmissä kartoissa (1788 ja sen kopiot) on monen kilometrin päässä tilakeskuksesta "Dragon torp" niminen paikka peltotilkkuineen ja rippikirjassa lukee Rustholl.

Korjatkaa nyt ihmeessä Wikipediaan te tietävämmät!

[Hannu Numminen]

Edellä on jo hyvin selvitetty ratsastila-ratsutila-asiaa, mutta lisään vielä kirjallisuudesta tekemiäni muistiinpanoja - nämä eivät tosin vastaa kysyjän kysymykseen rusthollin muodostamisen ajankohdan selvittämisestä, mutta ehkä näistäkin on jotain hyötyä. Seuraavat lainaukset eivät ole sanatarkkoja ja käsittelevät osin vain Varsinais-Suomea (olisin itse vanhimmista ajoista puhuttaessa käyttänyt termiä ratsastila).

Ensin Rainer Fagerlundin kirjasta Sotilasrasitus Varsinais-Suomessa 1523-1617 (Varsinais-Suomen maakuntaliitto, 1991):

Jo 1500-luvulla syntyi eräänlainen 1600-luvun ratsutilajärjestelmän edeltäjä: talonpojat, jotka toimivat itse ratsumiehinä tai asettivat ratsusotilaan kruunun palvelukseen ja saivat ratsumiehen vuosipalkkaa vastaavat verohelpotukset. Erona myöhempään ratsutilajärjestelmään oli, että oikeus ratsumiehen pitämiseen oli talonpojalla mieskohtaisesti, ei talolla.

Sitten otteita kirjasta Varsinais-Suomen historia VI, 5: Sotilasrasitus Varsinais-Suomessa 1617-1809 (Varsinais-Suomen liitto, 1996):

1640 laivamiehenpitoon erotettiin peninkulman levyinen rannikkokaistale taloineen. Lisäksi taloja muodostettiin ratsutiloiksi ja annettiin rälssille etenkin kuningatar Kristiinan hallituskaudella.

1641 säädettiin, että rannikon ja saariston ratsutilat jäivät ratsaanpitoon niin kauaksi aikaa, kuin ratsumies eli, mutta hänen kuoltuaan ne tuli ottaa laivamiehenpitoon.

Ratsaan varustanut talonpoika ja kolme hänen miestään sai vapauden väenotoista ja silloinkin, kun ratsutalot alistettiin väenottoon, ne ruodutettiin erilleen muista. Ratsutilat myös säästyivät joutumasta aatelin alaisuuteen, sillä ratsutiloja ei yleensä läänitetty. Jos ratsutila kuitenkin lahjoitettiin, sen isännälle koetettiin hankkia toinen talo korvaukseksi.

1600-luvun alkupuoliskolla ratsutilallisilta otettiin ratsumiesten ohella myös nihtejä. Vuodesta 1640 ratsutilalliset ja heidän poikansa, jotka työskentelivät isänsä taloudessa, olivat vapaita väenotosta. 1642 siirryttiin taloluvun mukaiseen väenottoon ja ne ratsutilat, joissa oli useampi kuin yksi talo, ruodutettiin kymmenen talon ruoduiksi. Ratsutiloilla vapaana väenotosta saivat olla isäntä, ratsumies, renki ja renkipoika.

1660 vapautus ruodutuksesta ja väenotosta tuli niille ratsutiloille, jotka oli pirstottu (esimerkiksi perinnönjaoissa) ja jotka olivat olleet kokotalon eli manttaalin kokoisia.

Ratsutilalaitoksen vakiinnuttaminen tapahtui samanaikaisesti sotilaspäällystön palkkatilalaitoksen järjestelyn kanssa, mutta ratsutilat olivat etusijalla, koska niiksi tuli valita parhaat talot, jotka kykenisivät vakinaisesti ylläpitämään ratsukon. Varakkaita taloja, jopa ratsutiloja, oli 1600-luvun kuluessa runsaasti lahjoitettu, myyty ja pantattu aatelille, joten vasta iso reduktio 1680-luvulta alkaen loi mahdollisuuden rusthollilaitoksen vakiinnuttamiselle - peruutuksessa vapautui paljon taloja niin rustholleiksi kuin niiden augmenteiksikin. Ratsutilalaitos oli valmis vuonna 1699.

Paha este ratsutilalaitoksen uudistamiselle - katovuosien ja Tanskan-sodan (1674-1679) lisäksi - olivat talojen liian korkeat veroluvut. Suurten kuolovuosien aikana autioitui myös rustholleja, jolloin niiden tilalle oli nimettävä uudet ratsutilat.

Ratsutilallisten etuihin kuului ratsutilan ja aputalojen veron saanti joka vuosi sekä vapaus väenotoista ja sotamiehenpidosta - näitä vapauksia ei ollut augmentilla. Rusthollarin oli kuitenkin maksettava kymmenysvero, karja- ja kyytirahat, laamannin ja kihlakunnantuomarin vero, kauttakulkuvero ja muut apuverot sekä vakinainen henkiraha.

[Pekka Hiltunen]

Edellä on jo hyvin selvitetty ratsastila-ratsutila-asiaa, mutta lisään vielä kirjallisuudesta tekemiäni muistiinpanoja - nämä eivät tosin vastaa kysyjän kysymykseen rusthollin muodostamisen ajankohdan selvittämisestä, mutta ehkä näistäkin on jotain hyötyä. Seuraavat lainaukset eivät ole sanatarkkoja ja käsittelevät osin vain Varsinais-Suomea (olisin itse vanhimmista ajoista puhuttaessa käyttänyt termiä ratsastila).

Ensin Rainer Fagerlundin kirjasta Sotilasrasitus Varsinais-Suomessa 1523-1617 (Varsinais-Suomen maakuntaliitto, 1991):

Jo 1500-luvulla syntyi eräänlainen 1600-luvun ratsutilajärjestelmän edeltäjä: talonpojat, jotka toimivat itse ratsumiehinä tai asettivat ratsusotilaan kruunun palvelukseen ja saivat ratsumiehen vuosipalkkaa vastaavat verohelpotukset. Erona myöhempään ratsutilajärjestelmään oli, että oikeus ratsumiehen pitämiseen oli talonpojalla mieskohtaisesti, ei talolla.

Sitten otteita kirjasta Varsinais-Suomen historia VI, 5: Sotilasrasitus Varsinais-Suomessa 1617-1809 (Varsinais-Suomen liitto, 1996):

1640 laivamiehenpitoon erotettiin peninkulman levyinen rannikkokaistale taloineen. Lisäksi taloja muodostettiin ratsutiloiksi ja annettiin rälssille etenkin kuningatar Kristiinan hallituskaudella.

1641 säädettiin, että rannikon ja saariston ratsutilat jäivät ratsaanpitoon niin kauaksi aikaa, kuin ratsumies eli, mutta hänen kuoltuaan ne tuli ottaa laivamiehenpitoon.

Ratsaan varustanut talonpoika ja kolme hänen miestään sai vapauden väenotoista ja silloinkin, kun ratsutalot alistettiin väenottoon, ne ruodutettiin erilleen muista. Ratsutilat myös säästyivät joutumasta aatelin alaisuuteen, sillä ratsutiloja ei yleensä läänitetty. Jos ratsutila kuitenkin lahjoitettiin, sen isännälle koetettiin hankkia toinen talo korvaukseksi.

1600-luvun alkupuoliskolla ratsutilallisilta otettiin ratsumiesten ohella myös nihtejä. Vuodesta 1640 ratsutilalliset ja heidän poikansa, jotka työskentelivät isänsä taloudessa, olivat vapaita väenotosta. 1642 siirryttiin taloluvun mukaiseen väenottoon ja ne ratsutilat, joissa oli useampi kuin yksi talo, ruodutettiin kymmenen talon ruoduiksi. Ratsutiloilla vapaana väenotosta saivat olla isäntä, ratsumies, renki ja renkipoika.

1660 vapautus ruodutuksesta ja väenotosta tuli niille ratsutiloille, jotka oli pirstottu (esimerkiksi perinnönjaoissa) ja jotka olivat olleet kokotalon eli manttaalin kokoisia.

Ratsutilalaitoksen vakiinnuttaminen tapahtui samanaikaisesti sotilaspäällystön palkkatilalaitoksen järjestelyn kanssa, mutta ratsutilat olivat etusijalla, koska niiksi tuli valita parhaat talot, jotka kykenisivät vakinaisesti ylläpitämään ratsukon. Varakkaita taloja, jopa ratsutiloja, oli 1600-luvun kuluessa runsaasti lahjoitettu, myyty ja pantattu aatelille, joten vasta iso reduktio 1680-luvulta alkaen loi mahdollisuuden rusthollilaitoksen vakiinnuttamiselle - peruutuksessa vapautui paljon taloja niin rustholleiksi kuin niiden augmenteiksikin. Ratsutilalaitos oli valmis vuonna 1699.

Paha este ratsutilalaitoksen uudistamiselle - katovuosien ja Tanskan-sodan (1674-1679) lisäksi - olivat talojen liian korkeat veroluvut. Suurten kuolovuosien aikana autioitui myös rustholleja, jolloin niiden tilalle oli nimettävä uudet ratsutilat.

Ratsutilallisten etuihin kuului ratsutilan ja aputalojen veron saanti joka vuosi sekä vapaus väenotoista ja sotamiehenpidosta - näitä vapauksia ei ollut augmentilla. Rusthollarin oli kuitenkin maksettava kymmenysvero, karja- ja kyytirahat, laamannin ja kihlakunnantuomarin vero, kauttakulkuvero ja muut apuverot sekä vakinainen henkiraha.
Lounais-Suomessa esiintyy joskus rusthollissa maakirjan maininta kirkoherrasta tai pojastaan, että "ryttar sig self". Näin oli rauhan aikana, mutta sodan tai katselmuksen yhteydessä on palkattu joku ulkopuolinen ratsumieheksi. Ratsutiloja ostettiin ja myytiin kunkin tarpeitten mukaan. Näin Keskiajalta saaka samalla suvulla ollut tila vain harvoin säilyi samalla suvulla, kun se joko autioitui tai joutui augmentiksi tai osaksi säteriä. Varmin tapa säilyttää talo suvulla Uudella Ajalle saakka olikin muuttaa se ratsastilaksi (mutta ei ratsutilaksi).
PH

[Kiikasta]

Tämä jako ratsastiloihin ja ratsutiloihin näyttää historiankirjoituksessa aika tuoreelta. Vanhemmat kirjat eivät näy tuntevan ratsastila-käsitettä. Jos vasta ruotujakolaitoksen yhteydessä syntyi ratsutiloja ja ennen oli henkilöön liittyviä ratsastiloja, periytyi myös ratsastilojen asema taloissa. Esimerkiksi Sastamalassa on 28 tilaa, joista on ratsastettu jo ennen 1650-lukua ja ovat vielä 1886 luettelossa.

Mitä on ratsastila ruotsiksi? Sanakirjani ja Nykysuomen sanakirja ei tunne sanaa.

[Pekka Hiltunen]

Mitä on ratsastila ruotsiksi? Sanakirjani ja Nykysuomen sanakirja ei tunne sanaa.
Ryttar hus (versus rusthåll).
PH

[Antti Järvenpää]

Mielenkiintoinen ketju. Joskus on tosiaan hyvä mennä sanojen lähteelle, mistä ne on käännetty suomeksi.

Rusthållihan tarkoittanee nimenomaan ratsumiehen varustamista, kun taas aiemmin puhuttiin siitää että talonväki isäntä, veli, vävy tms. ratsasti itse.

Sukututkimuksen myötä olen alkanut pyöritellä sanoja mielessäni ja koin mielestäni suuren oivalluksen, kun ymmärrsin että välskäri tuli itse asiassa sanasta fältskär - siis kenttäsahuri, jonka google kääntää nykyisin jopa kirurgiksi. Samalla tavoin Johan äänetään ruotsalaisittain Juuhan, joka ei ole kaukana suomen Juhanista jne. Joskus suomenkieliset käännökset ovat osuvia joskus vähemmän osuvia.

Tässä mielessä olen hyvin paljon Jullen linjoilla. Kannattaa siis katsoa enemmänkin näitä ruotsinkielisiä termejä, joilla asioilla tulee aika tavalla eri sisältö. Rusthållissahan talon omistaja vain osallistui rahoitukseen (ratsu ja varusteet), kun taas aiemmin talo myös vastasi ratsumiehestä siten että joku talonväestä myös oikeasti ratsasti ja osallistui sotaan.

[Hannu Numminen]

Samalla tavoin Johan äänetään ruotsalaisittain Juuhan, joka ei ole kaukana suomen Juhanista jne. Joskus suomenkieliset käännökset ovat osuvia joskus vähemmän osuvia.

Tässä mielessä olen hyvin paljon Jullen linjoilla. Kannattaa siis katsoa enemmänkin näitä ruotsinkielisiä termejä, joilla asioilla tulee aika tavalla eri sisältö. Rusthållissahan talon omistaja vain osallistui rahoitukseen (ratsu ja varusteet), kun taas aiemmin talo myös vastasi ratsumiehestä siten että joku talonväestä myös oikeasti ratsasti ja osallistui sotaan.

Täällä Varsinais-Suomessa, tai ehkä vielä tarkemmin Vakka-Suomessa, kirjattiin rippikirjoihin etunimi Johan usein muodossa Juhan, kun alettiin kirjata nimetkin suomenkielisissä muodoissa. Tämä siis 1800-luvun lopulta alkaen. Samaten näkee naisen nimeä Juhanna eikä Johanna. Lienee ruotsinkielinen lausuminen vaikuttanut näihin nimimuotoihin.

Toki ratsutilallinen eli rusthollari myös maksoi ratsumiehen, rakuunan, palkan ratsusta ja varusteista koituneiden kulujen lisäksi. Samoin ratsastalon omistaja aikanaan. Tämä nyt vain pikku lisäyksenä, kun palkkaus oli jäänyt Antilta varmaankin vahingossa mainitsematta.

[jariv]

Hyvää keskustelua. Aloituksessa koitin hakea juurikin tätä erotusta rusthollin ja tässä ketjussa käytetyn ratsastalon välillä. Näyttää siltä että mitään yhteen lähteeseen perustuvaa keinoa ei rusthollin tarkan perustamisen ajankohdan määritykseen löydy. Sen sijaan todennäköisesti summittaisempaa ajankohtaa voi koittaa haarukoida useammasta lähteestä.