Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Joachim Stuteuksen leski Turussa
Hei
M. Joachimus Stuteuksen leski Brita Henriksdtr oli vielä 1638 Turussa.
On esitetty arveluita että leski olisi avioitunut uudelleen, mutta ainakin
Karjaluettelon tietojen mukaan ei olisi.
Turun ja Porin läänin tilejä Henki ja Karjaluettelo 1638 (7183a)
Prästskapell
Salig M. Joachimus enkia (Häst 1 ----- 2)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13484316
kuva 639 Tältä sivulta alkaa Henkikirjat, jos joku löytäisi Britan, en
tiedä missä korttelissa on asunut.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13484305
t. Pirkko
Tässä JHissan tekstiä neljän vuoden takaa Stuut eli Stutaeus-suku-keskustelusta.
"Laitetaan Haaviston myynnin kolme lainhuutoa
KA mf. ES 1746 (cc 5) Piikkiön ja Kaarinan käräjät 17.–18.2.1643 f. 455v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3786897) "af Master Joachims effterlåtne Enkia", Piikkiön ja Kaarinan käräjät 29.–30.5.1643 f. 465 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3786905) "af S. M. Joachims Enkia och af Joachims Sonen", KA mf. ES 1746 (cc 6) Piikkiön ja Kaarinan käräjät 13.–14.3.1644 f. 44 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3786972) "den D:nus Joachimus Joachimi".
Eli leski näyttää kuolevan toisen ja kolmannen lainhuudon välillä.
Laitetaan vielä kirkkoherra S. M. Joachimin leski Turun henkikirjasta 1643 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13486035) ja vuonna 1645 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13486680) tilalla on enään piika. Hautaus pitäisi löytää vielä Turun tileistä."
Benedictus
12.09.17, 15:41
Brita Henriksdotterin isä on ollut Henrik, jonka vaimona on ollut Ramseyn mukaan N. Jacobsdotter Geet, koska Britan täti Anna Geet testamenttaa tälle sisaren tyttärelleen osuutensä Maskun Geitilästä.
Kiinnostavaa on, että Brita Henriksdotterin vanhemmista ja kotipaikasta ei ole mitään tietoa, vaikka Brita nai aatelisen Måns Andersson Botilan ja sitten korkeaarvoisen papin Joachim Stutaeuksen.
Liioin ei Britan yhdeydessä mainita mitään kiinteistöä tai taloa, joka voisi olla perua isältään. Tämä viittaisi, ettei isällä ollut taloa tai sen on perinyt Britan mahdollinen veli.
Varallisuutta Brita Henriksdotterilla on täytynyt olla, koska ilman sitä ei varmasti olisi päässyt Botilan miniäksi.
Benedictus
12.09.17, 15:55
Heitin aimmin ajatuksen, että Brita Henriksdotter olisi Stutaeuksen jälkeen ollut myös Tammelan khr Ericus Abogiuksen vaimona.
Periaatteessa tuo karjaluettelo ei sulje mahdollisuutta pois, koska Ericus Abogius mainitaan kuolleena 1638 eli leski voisi hyvinkin olla Turussa edellisen puolisonsa nimellä mainittuna.
Ericus Matthiae Abogius (K 1638)
Ericus Matthaei, Erik Mattsson
Mahdollisesti kotoisin Turun seudulta.
Vihittiin papiksi kaiketi Turussa noin 1623.Tammelan (https://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5104) kirkkoherra 1624.
Omisti yhdessä veljensä Jaakko Matinpojan (Jakob Mattsson) kanssa maatilan Tammelan Lunttilassa.
K Tammela 1638.
P Brita Henriksdotter / Hendersdotter eli leskenä miehensä jälkeen vielä 1640-luvun lopulla ja käräjöi elatuksekseen saamistaan pappilan pelloista ja niityistä Laurentius Petri Aboicuksen (https://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2) tultua kirkkoherraksi 1648. PV Paimion kirkkoherra Henricus Martini (https://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/982) ja Margareta Jakobsdotter.
Kiinnostavaa, että Tammelan Ericus Abogiuksen leski Brita Henriksdotter vielä 1648 käräjöi pappilan pelloista ja saa 1650 kuningatar Kristiinalta tilan asuttavakseen avustuksena.
Auttaisi, jos tuo Turun Brita Henriksdotterin kuolintieto löytyisi.
Se, että Brita Henriksdotter mainitaan v. 1643 Piikkiön ja Kaarinan käräjillä kaksi eri kertaa ja samana vuonna vielä Turun henkikirjassa maisteri Joachimin leskenä, tarkoittaa mielestäni juuri sitä (ja vain sitä). En suurin surminkaan sijoittaisi häntä viisi vuotta aiemmin kuolleen Tammelan kirkkoherran leskeksi.
Arvioin, että Britan avioituminen Botilan Måns Anderssonin kanssa johtui siitä, että hänen tätinsä Anna Jacobsdotter (Geet) oli naimisissa Månsin isän Anders Larssonin kanssa. Jospa Britan vanhemmat olivat kuolleet jo aiemmin ja täti oli ottanut sisarentyttärensä siipiensä suojaan.
Se, että Brita Henriksdotter mainitaan v. 1643 Piikkiön ja Kaarinan käräjillä kaksi eri kertaa ja samana vuonna vielä Turun henkikirjassa maisteri Joachimin leskenä, tarkoittaa mielestäni juuri sitä (ja vain sitä). En suurin surminkaan sijoittaisi häntä viisi vuotta aiemmin kuolleen Tammelan kirkkoherran leskeksi.
Arvioin, että Britan avioituminen Botilan Måns Anderssonin kanssa johtui siitä, että hänen tätinsä Anna Jacobsdotter (Geet) oli naimisissa Månsin isän Anders Larssonin kanssa. Jospa Britan vanhemmat olivat kuolleet jo aiemmin ja täti oli ottanut sisarentyttärensä siipiensä suojaan.
Maisteri Joachimus Matthiæ Stutateuksen leskeä ei mainita edes kun veljenpoika Ilmajoen kappalainen Æschillus Matthiæ Stutateus hakee maisteri Joachimus Matthiæ Stutaeuksen ja hänen poikansa ylioppilas Joachimus Joachimi Stutaeuksen perintöä
Turun RO 26.4.1645 s. 248
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479839
17.5.1645 s. 285
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479857
4.6.1645 s. 307
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479869
Yleensä leski mainitaan, jos hän olisi elossa.
Oman pohdiskelun paikka on tietysti sekin, miten Joachim Stutaeuksen leski Brita Henriksdotter ja hänen tätinsä Anna Jacobsdotter (Geet) olivat ennen avioitumistaan tulleet Botilan sukupiiriin.
Eräs vastaus saattaa liittyä Boije-, Botila-, Wildeman- ja Ispoisten sukujen yhteyksiin 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alussa. Seuraavassa hieman siihen liittyvää pohdintaa.
1. Anders Larsson (Botila) oli 1570-luvulla hovilipuston ratsumies ja neljänneksen mestari sekä Turun linnaoikeuden jäsen. Hän avioitui noihin aikoihin Brita Tönnesdotterin (Wildeman) kanssa. Anders oli monien muiden suomalaisten aatelismiesten tapaan vankka sigismundilainen, joka onnistui kuitenkin saamaan Kaarle-herttuan anteeksiannon ja etenemään urallaan vielä sotaeverstiksi ja Tallinnan käskynhaltijaksi. Avioitui Joachim Stutaeuksen tulevan lesken tädin kanssa. Anders oli merkittävä tilanomistaja myös Somerolla (mm. Hirsjärvi ja Pitkäjärvi). Kuoli v. 1613.
2. Henrik Tönnesson (Wildeman) oli edellisen lankomies (vaimon veli). Oli Andersin tapaan sigismundilainen ja menetti ensin kaikki maansa, mutta sai ne Kaarlen "armosta" takaisin. Nimitettiin Piikkiön kihlakunnantuomariksi v. 1607, mutta jätti tehtävänsä lainlukijoiden (mm. Sigfrid Henriksson) hoitoon toimiessaan vara-amiraalina. Kuoli v. 1612.
3. Jöran Nilsson (Boije) eteni 1590-luvulla Viron käskynhaltijaksi, mutta edellisten tapaan menetti sigismundilaisena maansa ja asemansa, kunnes Kaarle-herttua palautti maat ja aseman Etelä-Suomen laamannina. Hänen laamannikuntaansa kuului mm. Piikkiön kihlakunta, jonka tuomariksi em. Henrik Tönnesson nimitettiin. Kuoli v. 1617.
4. Anders Nilsson (Boije), edellisen veli, joka sigismundilaisena eteni suomalaislipuston ratsumestariksi ja Kaarlelle uskollisuutta vakuutettuaan suomalaisen ratsuväen päälliköksi. Hän oli myös Savon kihlakunnantuomari ja Käkisalmen käskynhaltija. Toisen puolisonsa Anna Eriksdotterin (Slang) myötä tuli mm. Kaarinan Ispoisten säterikartanon haltijaksi. Annan äiti oli Karin Eriksdotter, jonka isoisä oli Ispoisten Sigfrid Mattson. Andersilla oli vuosina 1608-14 koko Kemiön pitäjä läänityksenään. Kuoli v. 1618.
5. Henrik Sigfridsson (Ispoinen), joka panttasi v. 1586 Ispoisten kartanon em. Anders Boijen apelle Erik Bertilssonille (Slang). Kartanon haltijoina olivat Erikin jälkeen hänen leskensä Karin ja vävynsä Anders B. Sigfrid Mattsonin pojanpoika Erik Månsson lunasti kartanon v. 1611. Mutta oliko Henrik Jacobus Geetin vävy ja Joachim Stutaeuksen tulevan vaimon isä? Jos oli, niin kanssakäymistä em. Boije-, Slang- ja Wildeman-sukujen edustajien kanssa on todennäköisesti ollut. Kuolinaika tuntematon, mutta jos hän oli Kaarinan Ladjakosken eli Turun koulumestarin palkkatilan lampuoti, niin kuolinaika olisi ollut 1602.
6. Brita Henriksdotter, Måns Anderssonin (Botila) puoliso ja Anders Larssonin miniä. Leskeydyttyään avioitui Turun kirkkoherran Joachmim Stutaeuksen kanssa. Jos oli Ispoisten Henrikin tytär, niin yhteydet esim. Botiloihin ja Wildemaneihin voisivat liittyä sukujen jonkinasteiseen kanssakäymiseen. Kuollut ilmeisesti noin v. 1644.
6. Sigfrid Henriksson, Henrik Tönnessonin valitsema Piikkiön lainlukija, Turun koulun konrehtori ja tuomiokapitulin jäsen Joachim Stutaeuksen kirkkoherra-aikana ja viimeksi Piikkiön kirkkoherra. Oliko hän Henrik Sigfridssonin poika ja/tai Stutaeuksen lesken Brita Henriksdotterin veli? Jos oli, niin nimitys Wildemanin tuomarinsijaiseksi selittyisi luontevasti, kuten myös Joachim Stutaeuksen toiminta kirkkoherra Sigfridin perinnönjakokuvioissa. Sigfrid kuoli v. 1630.
Kreivi Jacob Delagardie osti Joachim Stutaeuksen leskeltä Geitilän rälssimaata 1638. En tiedä, onko tästä mitään apua.
Maarian ja Raision käräjät 1638 11/7
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791701
Geitilä frelses jord, hafwer H:s G: N:de Gref Jacob Delagardie kiöpt af S. M. Joachim Stutai efterlefwerska för -6 00 dlr k myntt. Samma kiöp är lagbuditt och stånditt. Och medan någon heller der upå i medlen tijdh klandratt hafwer, ähr dett efter -10 Cap:ll i Jorda Balcken dömdt och stadfastadt efter -12 manna witne och ransaken för fullt och fast, uthi alla måtto oryggeligen blifwa och wara.
En kuitenkaan löydä SAY:n avulla mistään Geitilästä tai Keitilästä Stutaeusta tai hänen leskeään.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=850547
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=825028
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345903
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1284054
Delagardie näkyy kyllä yhdellä sivulla sopivaan aikaan, joten ilmeisesti samasta paikasta on kyse.
Vähän tuota aiemmilla käräjillä huomasin myös Geitilän. Siinä on joku juttu, jossa mainitaan muutama turkulainen:
Nousiainen, Masku, Lemu - 1638 1/3
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791698
Sigfredh Larsson i Geitilä kärer till Erich Thomasson Simon Beltars uttrijdare … Erich Målar fordrar af Sigfridh på Simon Bloom wegna…
Hei, anteeksi, tuo ensin mainittu käräjäkohta olikin jo mainittu siinä pidemmässä Stutaeus-ketjussa (JHissan ansiokkaasti keräämät tiedot). Oli mennyt minulta ohi:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=228470&highlight=Herra+Joachimia+koskevat#post228470
KA mf. ES 1843 (kk 3) Maarian ja Raision käräjät 11.7.1638 f. 72v ”Geitilä Frelsses Jord, hafwer H:s G: N:de Gref Jacob DeLagardie kiöptt af S. M. Joachimi Stutæi efterlefwerska för 600 D:r K: Myntt”
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=125
No, ainakin tämä kävi hyvänä harjoituksena itselleni. :)
SAY:n Keitilän tiedoissa on mielenkiintoinen merkintä vuoden 1622 kohdalla.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=850547
Onko se tulkittavissa niin, että Botilan rouvan velipuoli (Simon?) oli Keitilän lampuotina?
Kyseessä voisi olla Simon Philpusson, joka näkyy tässä vuoden 1634 kohdalla. Äitinsä Margaret Jacobsdotter voisi olla Anna Jacobsdotterin (Botila) sisarpuoli eli Jacobus Geetin tytär.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=825028
Tai sitten ei, koska tässä näkyy eräs Simon Persson Botilan omistajiin kytkettynä (1629 ja 1632).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345903
Benedictus
26.11.18, 12:34
Tuo havainto halfb. on kiinnostava, koska jos todella tarkoittaa Anna Jacobsdotterin velipuolta, se kertoo, että khr Jacobus Geetillä oli 2 vaimoa, joista toisen poika oli tuo velipuoli, tai oli yksi vaimo, jolla oli toisesta aviosta poika eli velipuoli.
Geetin vaimoja ei tunneta, eli tuo antaa pienen lisän kuvioon. Jos tuo määritelmä on halfb.
Mistähän löytyisi alkuperäinen maininta.
Benedictus
26.11.18, 21:08
P N.N. oletettavasti hänen 2. avioliitossaan (rovasti Geetin tytärpuoli mainitaan 1582).
Pappiamatrikkelissa mainitaan rovasti Geetin tytärpuoli 1582 eli hänen vaimollaan tai 2. vaimollaan oli ollut puoliso aiemmin.
Tyttären velipuoli olisi silloin tätä perua.
Lainaus:
Tai sitten ei, koska tässä näkyy eräs Simon Persson Botilan omistajiin kytkettynä (1629 ja 1632).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345903
Katsoin Pohjanmaan seurakuntia, josko siellä olisi joku sellainen Per, joka voisi sopia tuohon Simon Perssonin nimeen.
Tämä henkilö sopisi ajallisesti ja sosiaalisesti.
Graculus, Petrus Henrici (K 1573)
Peder / Pedher / Per Hendrici / Henrici / Henriksson
S kaiketi Alastaro (Vähäkyrö), Isokyrö. V oletettavasti Isonkyrön Alastaron (Vähänkyrön) Saarensivun kylän Kaijan (lat. graculus) talollinen Heikki (Henrik) N.N. ja N.N.
Vöyrin (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5119) kirkkoherra 1562. Hänen elatustaan käsiteltiin kuningas Eerik XIV:n kirjeissä 22.6.1562 ja 4.7.1566 sekä kuningas Juhana III:n vahvistuskirjeessä 5.3.1569.
Omisti vuodesta 1565 maatilan Oravaisten kappelin Kimon kylässä.
Mainitaan (”her Per i Wöro”) tinan pakko-ostajana asian omaisessa veroluettelossa 1567. Petrus Henrici Graculus (”Petrus Hendrici ouerdigh gudz ordz tienare udi Vers Soch”) sinetöi Vöyrin pitäjän vuoden 1571 hopeaveroluettelon 10.8.1571. Tämän veroluettelon mukaan hänellä (”Her Pedher Pastor Wörensis”) oli omaisuutta 60 luotia hopeaa, 80 markkaa rahaa, 4 leiviskää tinaa, 8 leiviskää kuparia, 2 härkää, 23 lehmää, nuorta karjaa 12 päätä, 35 lammasta, 15 sikaa ja 3 hevosta arvoltaan 30 markkaa. Hopeaveroa hänelle määrättiin maksettavaksi 62 markkaa 2 äyriä.
K Vöyri ilmeisesti 1573.
Tämän mukaan Jacobus Geetillä oli ainakin tytärpuoli (main. 1582). Joten miksipä ei myös poikapuoli. Taidettiin postittaa viestimme samalla minuutilla, mutta hyvä pohdintaa tuo Per.
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/763
Mielenkiintoisia kuvioita Botilan ja Geitilän omistussuhteissa. Jully Ramsay sanoo Botilan Anders Larssonin lesken Anna Jacobsdotter (Geet) testamentanneen v. 1628 Geitilän sisarentyttärelleen Brita Henriksdotterille eli silloiselle Joachim Stutaeuksen puolisolle. Vastaavasti Jully Ramsay mainitsee samaisen Britan saaneen edelliseltä puolisoltaan Måns Anderssonilta Botilan huomenlahjaksi. Se on tapahtunut Månsin isän Anders Larssonin eläessä ja tieten. Tämä kuoli v. 1613. SAY ei Geitilän kohdalla Britaa mainitse, vaan tosiaan vielä 1629 ja 1632 Simon Perssonin kohdalla viitataan Botilaan ja Anders Larssoniin.
SAY:n tiedoissa Botilan kohdalla (1622) on maininta, että se on Anders Larssonin lesken säteri. Missään ei ole mainintaa Brita Henriksdotterin omistuksesta, vaikka hänen puolisonsa on kuollut 1620-luvun alkupuolella. Jully Ramsayn mukaan leski Anna Jacobsdotter kuoli v. 1632. Botilan uutena omistajana näkyy vuodesta 1634 Hans Ramsay, joka oli Anders Larssonin vävy ja Måns Anderssonin sisaren puoliso. 1640-luvulla Botilan omistajana näkyy Johan Bäck eli Anders Larssonin vanhimman pojan Lars Anderssonin vävy.
Näin ollen Stutaeuksen lesken huomenlahja Botila on ilmeisesti jäänyt realisoitumatta tai sitten sitä on käytetty esim. maanvaihdon välineenä. Saattoi olla niin, että Britan oma sukutausta ei riittänyt 1620-luvun tiukkoihin kriteereihin. Viimeistään avioituminen ei-rälssimiehen eli papin kanssa johti siihen, ettei hän voinut säteriä edes omistaa.
http://runeberg.org/frfinl/0055.html (Botila-suku)
Benedictus
27.11.18, 09:05
Olisiko niin, että Brita Henriksdotter on saanut osan Botilasta huomenlahjaksi, sillä huomenlahjan määrä sulhasen omaisudesta oli määrätty osuus koko omaisuudesta. Sulhanen ei siis voinut antaa kaikkea omistamaansa huomenlahjaksi.
Tässä tapauksessa voisi olla niin, että Anna Jacobsdotterin antama Geitilä olisi voinut olla korvaus huomenlahjaosuudesta Botilassa.
Brita Henriksdotterin isästä ei ole mitään tietoa, mikä on sinänsä kiinnostavaa, koska tytär oli kuitenkin kahdesti aviossa aatelisen ja korkea arvoisen papin kanssa.
Geitilän omistussuhteisiin liittyy sellainenkin seikka, että Autisten Torsten Henriksson omisti perintönään Geitilän rälssimaan ja kaukainen sukulaisensa rovasti Jacobus Geet perintönään Geitilän flöteveromaan. Torstenin rälssimaaomistus periytyi tyttärelleen Elinille ja Jacobuksen tyttärelleen Annalle. Eliniltä ei tiettävästi jäänyt rintaperillisiä ja ilmeisesti jossain vaiheessa hänen maanomistuksensa Geitilässä siirtyi Botilan Anders Larssonin leskelle Anna Jacobsdotterille (Geet).
Elin Torstensdotter oli sukua Botilan väelle, sillä hänen serkkunsa Brita Tönnesdotter (Wildeman) oli Botilan Anders Larssonin ensimmäinen puoliso ja tämän lasten äiti. Wildemanien sukusikermä vaikutti vahvasti Suomessa 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alussa. Brita Tönnesdotterin Henrik-veli oli Piikkiön kihlakunnantuomarina silloin kun Sigfridus Henrici oli hänen sijaisenaan lainlukijana.
Kreivi Jacob Delagardie osti Joachim Stutaeuksen leskeltä Geitilän rälssimaata 1638. En tiedä, onko tästä mitään apua.
Maarian ja Raision käräjät 1638 11/7
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791701
Geitilä frelses jord, hafwer H:s G: N:de Gref Jacob Delagardie kiöpt af S. M. Joachim Stutai efterlefwerska för -6 00 dlr k myntt. Samma kiöp är lagbuditt och stånditt. Och medan någon heller der upå i medlen tijdh klandratt hafwer, ähr dett efter -10 Cap:ll i Jorda Balcken dömdt och stadfastadt efter -12 manna witne och ransaken för fullt och fast, uthi alla måtto oryggeligen blifwa och wara.
[/I]
Heti tuon alla lukee:
Hans Grefwelige Nådes Gref Jacop Delagardie fougde Hinrich Tawast tillkenna gaf, dett Geitilä, hwilckett wälb:te Hans herre nu nyyligen kiöpt hafuer, skall wara ett gammaltt Sätterij och för den skull förmehnar, att hans N:des landbonder Kempilä, Hyrköis, Kråkila och Syleijlä, skola wara belegne icke öfwer een myll der ifrå. Detta wittnade och nembden samptligen.
Hieman myöhemmin:
80 - Lakimääräiset käräjät - Nousiainen (Nousis), Masku, Lemu - 1638 16/7
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791710
Geitilä skattejord är nu i laga kiöp uplyst första sinne.
SAY:n merkintöjen perusteella De la Gardie ilmestyi Geitilän omistajaksi v. 1637 eli 5 vuotta Britan testamenttiomistuksen alkamisen jälkeen. Olikohan Stutaeuksen leski pakotettu sääty- ja/tai taloussyistä myymään rälssimaansa aateliselle? Täti Anna Jacobsdotter testamenttasi Geitilän sirentyttärelleen Brita Henriksdotterille v. 1628 (Ramsayn viittaus Halikon tuomiokirjaan). Brita oli silloin ja tädin kuollessa (1632) aviossa Turun kirkkoherra Joachimin kanssa. Oliko avioliitolla tuohon aikaan vaikutusta naisen testamentilla saamaan (rälssi)maanomistukseen?
Joachim Stutaeus kuoli v. 1633. Ilmeisesti Britalla ei ollut lapsia kummastakaan avioliitostaan, joten rintaperillisiä ei perinnönsaajina ollut. Botilan Måns Anderssonin antamasta huomenlahjasta huolimatta Botilan maat jäivät Månsin naispuolisten sukulaisten puolisoille.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.