Henrik Mattsson Tawastin vaimot ja lapset

[Jormar]

Turun porvarin Henrik Mattsson Tawastin (n. 1599 – 28.2.1667) vaimoiksi ja lapsiksi on internetistä löytyvissä sukuluetteloissa ja –tauluissa useita erilaisia tietoja.

Ensimmäinen vaimo on tuntematon NN1 (k. <1630).

Toinen vaimo on tuntematon NN2 (k. 1656).
Tämä voisi olla Margareta, jonka kuulumista de la Gardien sukuun selvitetään Suku Forumin ketjussa ”De la Gardiet ja Tavastit”. Sen mukaan Erik Tawast (Tawaststjerna) olisi Henrikin nuorin lapsi ja Margaretan ensimmäinen lapsi.

Kolmas vaimo (ellei välissä ollut vielä joku) on Maria Jacobsdotter Skepperus (Gammal) (1601 – haud. 20.5.1688), vihitty noin 1661.
Hänet on sukututkija Jully Ramsay mahdollisesti sotkenut Maria Jacobsdotter Kolloiseen (Collina), jolle nyt monissa sukuluetteloissa on merkitty aivan samat syntymä- ja kuolinvuodet kuin Maria Skepperukselle, ja jopa samoja aikaisempia aviopuolisoita.
Ennen Henrik Tawastia Maria Skepperuksen aviopuolisoina olivat Hans Hansson Sursill (heillä lapsi Beata n. 1625 – 1660) ja Jakob Olofsson Stubbe sekä Grels Nilsson Ringius.

Turun tuomiokirkon museossa on kastevati, johon on kaiverrettu nimet Henrich Tawast ja Maria Jacobi.
Esitelapussa on selvennyksenä: Hopmanni H. Tawast k. 1667 ja Maria Jaakontytär Collina k. 1688.
Olisiko Henrikin ensimmäinen vaimo NN1 nimeltään myös Maria Jakobsdotter; ehkä jopa Ramsayn mainitsema Collina (mutta kuollut ennen 1630).

Tässä yksi ”vaihtoehtoinen totuus” vaimoista ja lapsista (syntymävuodet arvioita):

1. NN1 (Maria Jakobsdotter?, Collina?) k. <1630:
1. Gabriel 1619 – 1657
2. Kristina 1620 – 1667
3. Henrik (Tawastén) 1622 – 1667 (haud. 30.6.1667)
4. NN (poika) 1623 – 1623
5. Margareta 1624 – 21.3.1684 (h. 9.11.1684)
6. Johan 1626 – 1689
7. Katarina 1627 – 10.4.1684 (h. 9.11.1684)
8. Hebla 1629 – 12.1654 (h. 14.10.1655?)
9. Isac? 1630?– 1667

2. Margareta k. 1656 (h. 13.4.1656)
10. Erik (Tawaststjerna) 1633 – 29.1.1693

3. Maria Jokobsdotter Skepperus (Gammal) 1601 – 1688 (haud. 20.5.1688), vihitty n. 1661
Ei yhteisiä lapsia Henrik Tawastin kanssa.

MyHeritagessa on useassa sukupuussa merkitty Henrik Mattsson Tawastin lapseksi Kokkolassa kuollut Thomas Henriksson Tast (1630 – h. 19.3.1710). Vaikuttaa nimien sekaannukselta (Tast/Tawast).
Gabrielille löytyy myös syntymäaika 1637 ja Erikille 1627, mitkä eivät sopisi esittämääni listaan.

Löytyykö Henrik Tawastin vaimoista ja lapsista uudempien tutkimusten antamia tietoja?


Jorma Rantiala

[Pekka Hiltunen]

Turun porvarin Henrik Mattsson Tawastin (n. 1599 – 28.2.1667) vaimoiksi ja lapsiksi on internetistä löytyvissä sukuluetteloissa ja –tauluissa useita erilaisia tietoja.

Ensimmäinen vaimo on tuntematon NN1 (k. <1630).

Toinen vaimo on tuntematon NN2 (k. 1656).
Tämä voisi olla Margareta, jonka kuulumista de la Gardien sukuun selvitetään Suku Forumin ketjussa ”De la Gardiet ja Tavastit”. Sen mukaan Erik Tawast (Tawaststjerna) olisi Henrikin nuorin lapsi ja Margaretan ensimmäinen lapsi.
Margareta Pontusdotter (De la Gardie -suvun äpärähaaran 2. polvea) oli raatimies, kämneeri ja Jacob De la Gardien läänitysten vouti (hopmanni) Henrik Tawastin 3. vaimo - 4. oli lapseton. Erik Tawast(stjerna)lla oli sisar "Margareta", joka nähtävästi oli esikoinen, mikä ketjustakin tullee (?) ilmi. - Se 4. on Ramsaylla väärin.
PH

[JHissa]

Turun porvarin Henrik Mattsson Tawastin (n. 1599 – 28.2.1667) vaimoiksi ja lapsiksi on internetistä löytyvissä sukuluetteloissa ja –tauluissa useita erilaisia tietoja.

Ensimmäinen vaimo on tuntematon NN1 (k. <1630).

Toinen vaimo on tuntematon NN2 (k. 1656).
Tämä voisi olla Margareta, jonka kuulumista de la Gardien sukuun selvitetään Suku Forumin ketjussa ”De la Gardiet ja Tavastit”. Sen mukaan Erik Tawast (Tawaststjerna) olisi Henrikin nuorin lapsi ja Margaretan ensimmäinen lapsi.

Kolmas vaimo (ellei välissä ollut vielä joku) on Maria Jacobsdotter Skepperus (Gammal) (1601 – haud. 20.5.1688), vihitty noin 1661.
Hänet on sukututkija Jully Ramsay mahdollisesti sotkenut Maria Jacobsdotter Kolloiseen (Collina), jolle nyt monissa sukuluetteloissa on merkitty aivan samat syntymä- ja kuolinvuodet kuin Maria Skepperukselle, ja jopa samoja aikaisempia aviopuolisoita.
Ennen Henrik Tawastia Maria Skepperuksen aviopuolisoina olivat Hans Hansson Sursill (heillä lapsi Beata n. 1625 – 1660) ja Jakob Olofsson Stubbe sekä Grels Nilsson Ringius.

Turun tuomiokirkon museossa on kastevati, johon on kaiverrettu nimet Henrich Tawast ja Maria Jacobi.
Esitelapussa on selvennyksenä: Hopmanni H. Tawast k. 1667 ja Maria Jaakontytär Collina k. 1688.
Olisiko Henrikin ensimmäinen vaimo NN1 nimeltään myös Maria Jakobsdotter; ehkä jopa Ramsayn mainitsema Collina (mutta kuollut ennen 1630).

Tässä yksi ”vaihtoehtoinen totuus” vaimoista ja lapsista (syntymävuodet arvioita):

1. NN1 (Maria Jakobsdotter?, Collina?) k. <1630:
1. Gabriel 1619 – 1657
2. Kristina 1620 – 1667
3. Henrik (Tawastén) 1622 – 1667 (haud. 30.6.1667)
4. NN (poika) 1623 – 1623
5. Margareta 1624 – 21.3.1684 (h. 9.11.1684)
6. Johan 1626 – 1689
7. Katarina 1627 – 10.4.1684 (h. 9.11.1684)
8. Hebla 1629 – 12.1654 (h. 14.10.1655?)
9. Isac? 1630?– 1667

2. Margareta k. 1656 (h. 13.4.1656)
10. Erik (Tawaststjerna) 1633 – 29.1.1693

3. Maria Jokobsdotter Skepperus (Gammal) 1601 – 1688 (haud. 20.5.1688), vihitty n. 1661
Ei yhteisiä lapsia Henrik Tawastin kanssa.

MyHeritagessa on useassa sukupuussa merkitty Henrik Mattsson Tawastin lapseksi Kokkolassa kuollut Thomas Henriksson Tast (1630 – h. 19.3.1710). Vaikuttaa nimien sekaannukselta (Tast/Tawast).
Gabrielille löytyy myös syntymäaika 1637 ja Erikille 1627, mitkä eivät sopisi esittämääni listaan.

Löytyykö Henrik Tawastin vaimoista ja lapsista uudempien tutkimusten antamia tietoja?


Jorma Rantiala
Maria Jakobintytär ei nähtävästi ollut naimisissa Grels Nilsinpoika Ringiuksen kanssa vaan hän on luultavasti tulkintavirhe, sillä Falanderin dokumentin mukaan "Maria Jacobsd:r fick Hans Hansson, Borgmest. [!] i Wasa, är nu (1660) änckiä hoos sin swåger Nicol: Ringium". Myöskin tuo Jakob Olofsson Stubbe näyttäisi olevan virhe. Hannu Hannunpojan leskihän on henkikirjojen mukaan Vaasassa vielä 1656, josta hän siis meni langon Nicolaus Ringiuksen luokse Uuteenkaarlepyyhyn, jossa oli siis vielä ainakin 1660.

Lisäksi kannattaa katsoa Henrik Kauhasen lesken Karin Larsintyttären todistus Oulun RO 1.2.1679 s. 12-13
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742111
eli silloinhan Maria Jakobintytär oli vielä elossa.
Lisäksi kannattaa katso Henrik Tawastin pesänjakoa koskevat Turun RO pöytäkirjat ainakin väliltä 2.11.-16.12.1671 s. 558-585
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11574086

[Pekka Hiltunen]

Turun porvarin Henrik Mattsson Tawastin (n. 1599 – 28.2.1667) vaimoiksi ja lapsiksi on internetistä löytyvissä sukuluetteloissa ja –tauluissa useita erilaisia tietoja.

Ensimmäinen vaimo on tuntematon NN1 (k. <1630).

Toinen vaimo on tuntematon NN2 (k. 1656).
Tämä voisi olla Margareta, jonka kuulumista de la Gardien sukuun selvitetään Suku Forumin ketjussa ”De la Gardiet ja Tavastit”. Sen mukaan Erik Tawast (Tawaststjerna) olisi Henrikin nuorin lapsi ja Margaretan ensimmäinen lapsi.

Kolmas vaimo (ellei välissä ollut vielä joku) on Maria Jacobsdotter Skepperus (Gammal) (1601 – haud. 20.5.1688), vihitty noin 1661.
Hänet on sukututkija Jully Ramsay mahdollisesti sotkenut Maria Jacobsdotter Kolloiseen (Collina), jolle nyt monissa sukuluetteloissa on merkitty aivan samat syntymä- ja kuolinvuodet kuin Maria Skepperukselle, ja jopa samoja aikaisempia aviopuolisoita.
Ennen Henrik Tawastia Maria Skepperuksen aviopuolisoina olivat Hans Hansson Sursill (heillä lapsi Beata n. 1625 – 1660) ja Jakob Olofsson Stubbe sekä Grels Nilsson Ringius.

Turun tuomiokirkon museossa on kastevati, johon on kaiverrettu nimet Henrich Tawast ja Maria Jacobi.
Esitelapussa on selvennyksenä: Hopmanni H. Tawast k. 1667 ja Maria Jaakontytär Collina k. 1688.
Olisiko Henrikin ensimmäinen vaimo NN1 nimeltään myös Maria Jakobsdotter; ehkä jopa Ramsayn mainitsema Collina (mutta kuollut ennen 1630).

Tässä yksi ”vaihtoehtoinen totuus” vaimoista ja lapsista (syntymävuodet arvioita):

1. NN1 (Maria Jakobsdotter?, Collina?) k. <1630:
1. Gabriel 1619 – 1657
2. Kristina 1620 – 1667
3. Henrik (Tawastén) 1622 – 1667 (haud. 30.6.1667)
4. NN (poika) 1623 – 1623
5. Margareta 1624 – 21.3.1684 (h. 9.11.1684)
6. Johan 1626 – 1689
7. Katarina 1627 – 10.4.1684 (h. 9.11.1684)
8. Hebla 1629 – 12.1654 (h. 14.10.1655?)
9. Isac? 1630?– 1667

2. Margareta k. 1656 (h. 13.4.1656)
10. Erik (Tawaststjerna) 1633 – 29.1.1693

3. Maria Jokobsdotter Skepperus (Gammal) 1601 – 1688 (haud. 20.5.1688), vihitty n. 1661
Ei yhteisiä lapsia Henrik Tawastin kanssa.

MyHeritagessa on useassa sukupuussa merkitty Henrik Mattsson Tawastin lapseksi Kokkolassa kuollut Thomas Henriksson Tast (1630 – h. 19.3.1710). Vaikuttaa nimien sekaannukselta (Tast/Tawast).
Gabrielille löytyy myös syntymäaika 1637 ja Erikille 1627, mitkä eivät sopisi esittämääni listaan.

Löytyykö Henrik Tawastin vaimoista ja lapsista uudempien tutkimusten antamia tietoja?


Jorma Rantiala

10. Erik Tawastilla (Tavaststjerna) oli näköjään vanhempi sisar Margareta, joka näyttäisi olleen nimetty äitinsä Margareta Pontusdotter Kallelan mukaan. Kts Tawastit ja De la Gardiet -ketju.
PH

[JHissa]

10. Erik Tawastilla (Tavaststjerna) oli näköjään vanhempi sisar Margareta, joka näyttäisi olleen nimetty äitinsä Margareta Pontusdotter Kallelan mukaan. Kts Tawastit ja De la Gardiet -ketju.
PH
Kyseessä on siis Merimaskun Kaxois, joka oli kuulunut alunperin Matti Erikinpojalle, jolta se oli periytynyt hänen pojilleen Pontus ja Johan Matinpojille, Maskun SAY 1620-39
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345933
Jully Ramsayn mukaan Johan Matinpoika myi Kaxoisen Henrik Tawastille 1630-luvun lopussa, Merimaskun SAY 1634-53
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1284061
1654-73
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1287262
Merimaskun Kaxoisen kuuluminen Henrik Tawastin edesmenneen vaimon perintöön näyttää käyvän ilmi Nousiaisen, Maskun, Merimaskun ja Lemun käräjillä 21.8.1658 s. 8 § 22
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3792089
mutta mistä käy ilmi, että hän on Pontuksen tytär eikä esim. hänen sisko?

[Pekka Hiltunen]

Kyseessä on siis Merimaskun Kaxois, joka oli kuulunut alunperin Matti Erikinpojalle, jolta se oli periytynyt hänen pojilleen Pontus ja Johan Matinpojille, Maskun SAY 1620-39
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345933
Jully Ramsayn mukaan Johan Matinpoika myi Kaxoisen Henrik Tawastille 1630-luvun lopussa, Merimaskun SAY 1634-53
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1284061
1654-73
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1287262
Merimaskun Kaxoisen kuuluminen Henrik Tawastin edesmenneen vaimon perintöön näyttää käyvän ilmi Nousiaisen, Maskun, Merimaskun ja Lemun käräjillä 21.8.1658 s. 8 § 22
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3792089
mutta mistä käy ilmi, että hän on Pontuksen tytär eikä esim. hänen sisko?
Pontus Mattsson kuoli 1635 ja oli siis sukupolvea Margaretaa vanhempi. Matts Eriksson kuoli 1611 jälkeen; Erik Bertilsson oli vainaja Liivinmaalla 1567. Elisabet Pontusdotter avioitui 1638 kuolleen Tammelan khra Ericus Mathiae Abogiuksen kanssa. Margareta Pontiin isoäiti, Elisabet Pontusdotter vihittiin Turun linnassa ennen v. 1585 isänsä järjestämissä häissä.
PH

[JHissa]

Pontus Mattsson kuoli 1635 ja oli siis sukupolvea Margaretaa vanhempi. Matts Eriksson kuoli 1611 jälkeen; Erik Bertilsson oli vainaja Liivinmaalla 1567. Elisabet Pontusdotter avioitui 1638 kuolleen Tammelan khra Ericus Mathiae Abogiuksen kanssa. Margareta Pontiin isoäiti, Elisabet Pontusdotter vihittiin Turun linnassa ennen v. 1585 isänsä järjestämissä häissä.
PH
Margareta meni naimisiin Henrik Tawastin kanssa 1630-luvun alussa eli oli syntynyt viimeistään 1610-luvun alussa eli hän voi olla myös Pontuksen veljentytär, sillä Matti Erikinpojan poika Johan Matinpoika oli Kaxoisen isäntä ennen Henrik Tawastia.

[Pekka Hiltunen]

Margareta meni naimisiin Henrik Tawastin kanssa 1630-luvun alussa eli oli syntynyt viimeistään 1610-luvun alussa eli hän voi olla myös Pontuksen veljentytär, sillä Matti Erikinpojan poika Johan Matinpoika oli Kaxoisen isäntä ennen Henrik Tawastia.
Henrik Tavast kuoli iäkkäänä 1667. On syytä lähteä siitä, että vaimoja oli neljä eikä kolme, joista kaksi ensimmäistä ovat tuntemattomia, kun puolet lapsista on kuollut aikuisina, mutta ennen isäänsä, joka on elänyt poikkeuksellisen iäkkääksi, ehkä noin 90-vuotiaaksi. Turun ro:n renovoitujen pöytäkirjojen perusteella voidaan avion Margaretan kanssa tapahtuneen luultavasti vasta vm:n oltua 3-kymppinen 1640 vaiheilla. Henrik Tawast osti Kaksosen nähtävästi (tulevalta?) langoltaan. En ole saanut Margaretaa nuortumaan fertiili-ikänsä lopuilla olevasta naisesta perheessään ja suvussaan, vaikka olen sitä kovasti yrittänyt. Hän on nähtävästi saanut nimensä äidiltään Margaretalta (Svärd) ja on kai sillä perusteella Elisasbetia nuorempi Pontus Mattssonin tunnetuista tyttäristä.
PH

[Benedictus]

1. NN1 (Maria Jakobsdotter?, Collina?) k. <1630:
1. Gabriel 1619 – 1657
2. Kristina 1620 – 1667
3. Henrik (Tawastén) 1622 – 1667 (haud. 30.6.1667)
4. NN (poika) 1623 – 1623
5. Margareta 1624 – 21.3.1684 (h. 9.11.1684)
6. Johan 1626 – 1689
7. Katarina 1627 – 10.4.1684 (h. 9.11.1684)
8. Hebla 1629 – 12.1654 (h. 14.10.1655?)
9. Isac? 1630?– 1667

2. Margareta k. 1656 (h. 13.4.1656)
10. Erik (Tawaststjerna) 1633 – 29.1.1693

3. Maria Jokobsdotter Skepperus (Gammal) 1601 – 1688 (haud. 20.5.1688), vihitty n. 1661
Ei yhteisiä lapsia Henrik Tawastin kanssa.

Ylläoleva lainaus antaa Henrik Tavastin 1. vaimoksi Maria Jacobsdotterin.
En ota kantaa onko oikein vai väärin.

Heitän vain ajatuksen Henrik Tavastin 1. vaimon alkuperästä.

Fakta kai on, että Henrik Tavastin vaimo oli Kallelan sukua.

Onko ajateltu vaihtoehtoa, että tämä 1. vaimo jos oli Jacobsdotter olisi ollut Elisabeth Pontusdotterinja Mats Eriksson Kallelan pojan Jacobin tytär.

Ei tiedetä milloin Elisabeth on saanut ensimmäiset lapsensa, muta koska jo 1584 mainitaan sisarpuoliensa hoitajana, lienee ollut teiniiän ohittanut. Avio Matsin kanssa kai oli 1587 vai 89? Koska kihlaus oli aiemmin aviosuhteen alku ei ole poisluettu, etteikö ensimmäiset lapset olisi syntyneet ennen varsinaista aviojuhlaa.

Täten Jacob voisi olla syntynyt jopa 1585 aikoihin ja olisi silloin voinut avioitua 1600-10 välillä.
Henrik Tavastin 1. vaimo voisi silloin olla hyvinkin Jacobin tytär.
Jos ja kun ilmeisesti Henrik Tavastin toinen vaimo oli Margareta Matsdotter Kallela olisi Henrik avioitunut 1. vaimonsa tädin kanssa, mikä kai oli tuolloin sallittua, vaimon sisaren naiminen kai oli kiellettyä eli sukurutsaa.

Jos Ericus Nathiae Abogius Tammelan khr ja aiemmin Köyliön khr oli myös Kallelan poikia syntyy pappis matrikkelin pohjalta kysymys Jacob Matssonista.
Matrikkeli väittää, että :
Omisti yhdessä veljensä Jaakko Matinpojan (Jakob Mattsson) kanssa maatilan Tammelan Lunttilassa.
Löydetyssä käräjä otteessa tuo Luntilan omistus olisi ollut vain niittyjä ja tiedon siitä antoi Ericus Mathiae Abogiuksen poikapuoli Jacob Matsson Ichtydius.

Onko matrikkelin tiedon antaja tutkinut samaa käräjäkirjaa ja tulkinnut tiedot noin väärin vai onko todella ollut veli Jacob Matsson jolla on ollut Luntilassa tai muualla Tammelassa maatila, jossa Ericus Abocius on ollut osakkaana?

Jacob Matsson Kallelasta ei liene muuta tietoa kuin Ramseyn ilmoitus ryttaresta 1611.

[ritva laiho]

Hei
Täytyy vähän puuttua Pekka Hiltusen kirjoitukseen omien lähteitteni perusteella. Useimmista olen laittanut viitteet alkuperäislähteisiin De la Gardie-ketjuun.
Matts Eriksson oli oli elossa vielä 1620-luvun alussa (Ala-Satakunnan tuomiokirjat).
Elisabet Pontus Mattsonin tytär oli aviossa Maskun kappalaisen Thomas Thomasson Fabriciuksen kanssa (SAY Kairis 1643) ja Toropaisen tiedonanto Genoksessa: Thomas perää edesmenneen appensa Pontus Mattsonin saatavia Turussa v.1652.
Ericus Mathiaen vaimo Köyliössä oli nimeltään Lastika (Paimenmuisto) ja Erik Abogius avioitui Tammelassa v.1628 jälkeen Brita Henriksdotterin kanssa. (Ictydius ketju)
Useimmissa lukemissani lähteissä Elisabet Pontusdotter ja Matts Eriksson vihittiin noin v.1588. Vuonna 1584 Turun linnassa vihittiin komeasti Pontuksen piiat Kirstin Mårtensdotter ja Elsa . Elsa ei kuitenkaan ole Elisabet Pontusdotter mikä ilmenee Turun linnan tilikirjasta v.1584 (1428) digitaaliarkiston kuvasta 74. Siinä luetellaan Pontuksen piikoja mm. Elisabet Pontusdotter, Kirstin Mårtensdotter sekä Elsa jonka tittelinä on amma (olisiko imettäjä) Morsianten nimet kuvassa 80.
En vieläkään uskalla arvailla, kenen tytär Tawastin vaimo oli. Kiitos kuitenkin Suku Forumille ja Pekka Hiltuselle, ilman hänen mainintaansa Tawastin ja De la Gardie-suvun yhteyksistä en olisi lähtenyt tutkimaan minulle vieraan alueen asiakirjoja.
Terv.Ritva

[JHissa]

Henrik Tavast kuoli iäkkäänä 1667. On syytä lähteä siitä, että vaimoja oli neljä eikä kolme, joista kaksi ensimmäistä ovat tuntemattomia, kun puolet lapsista on kuollut aikuisina, mutta ennen isäänsä, joka on elänyt poikkeuksellisen iäkkääksi, ehkä noin 90-vuotiaaksi. Turun ro:n renovoitujen pöytäkirjojen perusteella voidaan avion Margaretan kanssa tapahtuneen luultavasti vasta vm:n oltua 3-kymppinen 1640 vaiheilla. Henrik Tawast osti Kaksosen nähtävästi (tulevalta?) langoltaan. En ole saanut Margaretaa nuortumaan fertiili-ikänsä lopuilla olevasta naisesta perheessään ja suvussaan, vaikka olen sitä kovasti yrittänyt. Hän on nähtävästi saanut nimensä äidiltään Margaretalta (Svärd) ja on kai sillä perusteella Elisasbetia nuorempi Pontus Mattssonin tunnetuista tyttäristä.
PH
Kyllä Henrik Tavast näytti hankkineen silloisen vaimonsa Kaxois-tilan Johan Matinpojalta
Nousiaisen, Maskun ja Lemun käräjät 18.3.1637 f. 17
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791642

[Pekka Hiltunen]

Kyllä Henrik Tavast näytti hankkineen silloisen vaimonsa Kaxois-tilan Johan Matinpojalta
Nousiaisen, Maskun ja Lemun käräjät 18.3.1637 f. 17
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791642
Hm-m. Henrik Tawast oli aateliton porvari. Voi olla, että hän on jo 2. aviossaan nainut Maskun suvusta, mutta oma aikataulutukseni ei oikein täsmää siihen, että Kallelan Margareta olisi ollut hänen vaimonsa heti 1:n kuoltua 30-luvun alussa. On sinänsä mielenkiintoinen kysymys se, että kuinka H.T. on saattanut ostaa rälssimaata... Siispä, seuraavalla polvella ei ole ollut enää Matts Eriksson (till Kallela mm):n hallitsemaa kuninkaan omaisuutta. Lopetan keskustelun ilman faktoja tähän.
PH

[JHissa]

Hm-m. Henrik Tawast oli aateliton porvari. Voi olla, että hän on jo 2. aviossaan nainut Maskun suvusta, mutta oma aikataulutukseni ei oikein täsmää siihen, että Kallelan Margareta olisi ollut hänen vaimonsa heti 1:n kuoltua 30-luvun alussa. On sinänsä mielenkiintoinen kysymys se, että kuinka H.T. on saattanut ostaa rälssimaata... Siispä, seuraavalla polvella ei ole ollut enää Matts Eriksson (till Kallela mm):n hallitsemaa kuninkaan omaisuutta. Lopetan keskustelun ilman faktoja tähän.
PH
Edesmenneen Pontus Mattsinpojan veli Johan Mattsinpoika oli ottanut vanhalta äidiltään salaa 30 taalerin lainan, joka tuomittiin maksettavaksi edesmenneen porvari Erik Allin vävylle Petter Allille Turun KO 26.3.1640
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12155630
eli Kaxois-tilan myynti voisi liittyä Johan Mattsinpojan rahaongelmiin.

[Pekka Hiltunen]

Edesmenneen Pontus Mattsinpojan veli Johan Mattsinpoika oli ottanut vanhalta äidiltään salaa 30 taalerin lainan, joka tuomittiin maksettavaksi edesmenneen porvari Erik Allin vävylle Petter Allille Turun KO 26.3.1640
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12155630
eli Kaxois-tilan myynti voisi liittyä Johan Mattsinpojan rahaongelmiin.
Kyseessä voi olla myös tekninen varainsiirto, mutta mahdollisesti H.T:lla oli hyväksi ryhtyä tuntemattomalla motiivilla tällaiseen sivubisnekseen viranhoitonsa ohella.
item

[ritva laiho]

Hei
Kaksonen oli perintömaata johon Matts Eriksson sai muistaakseni määräaikaisen verovapauden.
Ritva

[Pekka Hiltunen]

Hei
Kaksonen oli perintömaata johon Matts Eriksson sai muistaakseni määräaikaisen verovapauden.Ritva
Jäinkin tätä ihmettelemään. Mahdollisesti H.T. on vaihtanut sen Turun kiinteään omaisuteensa: hän harjoitti laaja-alaisesti isänsä aloittamaa liiketoimintaa, m.m. kauppapurjehdusta ja osti varmaan muitakin kiinteistöjä kuin muurihaudan Tuomiokirkosta. Raatiin ei valittu mitään nuorukaista 1624, 1630-40 luvuilla kämneeriä pyydettiin kahdesti ryhtymään pormestariksi, mutta jo tuolloin valitteli hän hopmannin työnsä kiireitä. Ei ole aivan mahdotonta, että kaikki Margaretaa edeltäneet lapset olivat yhdestä vaimosta noin 30 vuoden ajalta. Jos Tawast on avioitunut 1590-luvulla 18-20 -vuotiaana, mahtuvat k.o. lapset tähän aikahaarukaan, mutta on outoa, että niin monet lapsista kuolivat aikuisina ennen isäänsä. Kun Mattsin vaimo Elisabet on ollut naimaiässä 1585, on hän voinut synnyttää vielä 1600-l:n alussa. Margareta on siis saattanut teoriassa olla naimaton vanhapiika, joka on vielä pari vuotta ollut fertiili synnyttääkseen Margaretan ja Erikin.... Abogiuksen vaimon on sen sijaan täytynyt olla Pontus Mattssonin ikäluokkaa, vaika olisi saanut Köyliön khra:n viran suhteillaan. Kämneerinä ei Tawastia enää tavata 1640-luvun jälkeen, joten hän on silloin ollut jo aviossa - ehkä isäntänsä serkun kanssa.
PH

[Calonius]

Hm-m. Henrik Tawast oli aateliton porvari. ...
PH

Eikö tässä alla olevassa jutussa mainita Henrikin olevan aatelinen? Eikö siinä ole lyhennys sanasta "wälborne"?

Huittinen 30.-31.3.1658 ja 1.-2.4. käräjät
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3865963
Företrädde förståndigh Thomas Erichsson aff Wb: Henrich Tawast i Åbo fullmachtigadh och inlade i rädten bete Taffwastes, att EXTRACT, aff hans gäldhbook, angående några länder här i Huittis Sochn, huilka framstältes, som föllier: ... etc.

[JHissa]

Eikö tässä alla olevassa jutussa mainita Henrikin olevan aatelinen? Eikö siinä ole lyhennys sanasta "wälborne"?

Huittinen 30.-31.3.1658 ja 1.-2.4. käräjät
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3865963
Företrädde förståndigh Thomas Erichsson aff Wb: Henrich Tawast i Åbo fullmachtigadh och inlade i rädten bete Taffwastes, att EXTRACT, aff hans gäldhbook, angående några länder här i Huittis Sochn, huilka framstältes, som föllier: ... etc.
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Tawast_nr_64
Adliga ätten Tawast nr 64
Den introducerade ätten adlad 1588-06-24, introd. 1625. Utdöd 1731-11-29.
TAB 12 (https://www.adelsvapen.com/genealogi/Tawast_nr_64#TAB_12)
Henrik Tawast (son av Matts Tawast, Tab. 11 (https://www.adelsvapen.com/genealogi/Tawast_nr_64#TAB_11)). Borgare och handlande i Åbo. Var kämnär därst. 1623 och rådman 1624. Hauptman eller befallningsman över greve De la Gardies förläning i Finland. Begraven 1667-03-18 i egen grav i Åbo domkyrka. Gift 1:o med N. N., som var död 1630. Gift 2:o med N. N., död före 1656. Gift 3:o 1661 med Maria Jakobsdotter Koltoinen i hennes 3:e gifte (gift 1:o med Grels Nilsson Ringius. Gift 2:o med Jakob Olofsson Stubbe), begraven 1688-05-22, dotter av Jacobus Jacobi Kolloinen.
Barn:
Henrik Tawast, adlad Tawastén. Lagman. Död 1706. Se adliga ätten Tawastén (https://www.adelsvapen.com/genealogi/Tawast%C3%A9n_nr_728), Tab. 1.
Erik Tawast, adlad Tawaststjerna. Häradshövding. Död 1693. Se adliga ätten Tawaststjerna (https://www.adelsvapen.com/genealogi/Tawaststjerna_nr_1107), Tab. 1.

[Pekka Hiltunen]

Eikö tässä alla olevassa jutussa mainita Henrikin olevan aatelinen? Eikö siinä ole lyhennys sanasta "wälborne"?

Huittinen 30.-31.3.1658 ja 1.-2.4. käräjät
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3865963
Företrädde förståndigh Thomas Erichsson aff Wb: Henrich Tawast i Åbo fullmachtigadh och inlade i rädten bete Taffwastes, att EXTRACT, aff hans gäldhbook, angående några länder här i Huittis Sochn, huilka framstältes, som föllier: ... etc.
W.b. tarkoittaa lähinnä sitä, että on syntynyt avioliitosta tms. Aatelinen on äreborne/ ehre borne tms.
Aatelinen henkilö hallitsi hänelle uskottua kruunun omaisuutta. Periaatteessa ei aatelinen (rälssimies) samoin kuin ei myöskään ylempi papisto voinut ansaita tuloja porvareina. Kts. esim. Ruuth-suku (rälssisuvusta porvaristoon siirtynyt) tai toisaalta khra Petrus Arctophilacius eli "Terva-Pieti" (aatelistoon/ rälssiin verrattavasta ylemmästä papistosta lähtenyt henkilö, joka vastoin yleisiä periaatteita harjoitti suuressa mitassa tervakauppaa khra:n-virkansa palkkatulojen ohella).
PH

[HannuT]

Eikö tässä alla olevassa jutussa mainita Henrikin olevan aatelinen? Eikö siinä ole lyhennys sanasta "wälborne"?

Huittinen 30.-31.3.1658 ja 1.-2.4. käräjät
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3865963
Företrädde förståndigh Thomas Erichsson aff Wb: Henrich Tawast i Åbo fullmachtigadh och inlade i rädten bete Taffwastes, att EXTRACT, aff hans gäldhbook, angående några länder här i Huittis Sochn, huilka framstältes, som föllier: ... etc.

Taitaa pikemminkin olla "Wälbetrodde".

terv. HannuT

[Benedictus]

Heitän pohditta aksi erään ajatuksen.

Tiedetään, että Henrik Tavastin vaimolla tai vaimoilla oli yhteys Kallelan tai de la Gardien sukuun.
Lainaus:
Kirjallisuudessa on kiinnitetty huomiota Henrik Mattsson Tawastin lasten yllättävän "onnistuneisiin" avioihin hänen 2. avionsa aikana, mikä myös viittaa 2. vaimon "puolisäätyiseen" taustaan. Lisäksi Erik Tawast(sjerna) on maininnut Jacob DelaGardien olleen isänsä mesenaatti.

Onkohan ajateltu sellaista vaihtoehtoa, että Jacob dela Gardien isänsä tapaan olisi nuorena hankkinut äpärätyttären ja tämä tytär olisi tuo Henrik Tavastin vaimo.
Eli Henrik Tavast olisi ollut Jacob dela Gardien vävy.

[Pekka Hiltunen]

Heitän pohditta aksi erään ajatuksen.

Tiedetään, että Henrik Tavastin vaimolla tai vaimoilla oli yhteys Kallelan tai de la Gardien sukuun.
Lainaus:
Kirjallisuudessa on kiinnitetty huomiota Henrik Mattsson Tawastin lasten yllättävän "onnistuneisiin" avioihin hänen 2. avionsa aikana, mikä myös viittaa 2. vaimon "puolisäätyiseen" taustaan. Lisäksi Erik Tawast(sjerna) on maininnut Jacob DelaGardien olleen isänsä mesenaatti.

Onkohan ajateltu sellaista vaihtoehtoa, että Jacob dela Gardien isänsä tapaan olisi nuorena hankkinut äpärätyttären ja tämä tytär olisi tuo Henrik Tavastin vaimo.
Eli Henrik Tavast olisi ollut Jacob dela Gardien vävy.
Kaiken laista voi ajatella. Jos virantoimituksensa yhteydessa murhatun, Lempäälän kruununvoudin Henrik Jönssonin vaimo, Karin Persdotter ja heidän lapsensa otettiin huostaan tapahtuneen veriteon jälkeen Turun Linnaan, olivat Henrik Tawast ja Jacob Pontusson De la Gardie lapsuuden leikkitovereita. Linnassa on varmuudella ollut myös hovineitoja (eli "harjoittelukappaleita") nuoren kreivin päätä sekoittamassa.
PH

[ritva laiho]

Palaisin vielä vielä Kaksosen tilan kauppaan Henrik Tavastille.
Kaksonen oli Matts Eriksonin ja Elisabet Pontusdotterin perintötila , jolla oli ratsupalvelukseen sidottu verovapaus ja kyseessä oli tilan sukulunastusoikeus. Tila ei kuulunut de la Gardie-suvulle. Jos Tavastin vaimo olisi ollut Jacob de la Gardien tytär , hän Elisabet Pontusdotterin velipuolen tytttärenä ei olisi ollut edes Matts Erikssonin ja Elsabet Pontusdotterin lapsien täysi serkku , minkä lisäksi olisi ollut vielä aviotonta syntyperää. Pontus Mattsonilla oli todistetusti ainakin tytär ja muitakin läheisempiä perillisiä todennäköisesti oli. Käräjäpöytäkirjassa Tavastin vaimon sanotaan olevan "närmast ", lähin, ja siten oikeutettu sukulunastukseen. En ole aikakauden laintulkinnoista hyvin perillä , mutta olen lukenut , että sukulunastus saattoi onnistua joskus serkuiltakin . Miten mahdolliset alaikäiset perijät ja heidän oikeutensa piti huomioida?

Turun tuomiokirkon tileistä vuodelta 1619 ilmenee Jacob de la Gardien pienen pojan kuolema Innamaan talossa. Poika on ilmiselvästi avioton ja lapsen äidistä ei ole mainintaa. Lapsi haudataan melkoisin menoin , joten ei ole kysymys mistään satunnaisesta kohtaamisesta paikallisen tyttösen kanssa . Avioton tytärkään ei olisi ihme.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698243

Tavastin vaimon ja Jacob de la Gardien yhteyksistä kertoo käräjäpöytäkirja Korppoosta v.1639. Henrik Tavastin vaimo kuljetuttaa Tukholmasta viljaa, kalkkunoita , kanoja jne. Jacob de la Gardien aluksella. Nimeä ei valitettavasti tässäkään mainita.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791683

Terv.Ritva

[Benedictus]

Turun tuomiokirkon tileistä vuodelta 1619 ilmenee Jacob de la Gardien pienen pojan kuolema Innamaan talossa. Poika on ilmiselvästi avioton ja lapsen äidistä ei ole mainintaa. Lapsi haudataan melkoisin menoin , joten ei ole kysymys mistään satunnaisesta kohtaamisesta paikallisen tyttösen kanssa . Avioton tytärkään ei olisi ihme.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698243

Tavastin vaimon ja Jacob de la Gardien yhteyksistä kertoo käräjäpöytäkirja Korppoosta v.1639. Henrik Tavastin vaimo kuljetuttaa Tukholmasta viljaa, kalkkunoita , kanoja jne. Jacob de la Gardien aluksella. Nimeä ei valitettavasti tässäkään mainita.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791683

Terv.Ritva

Yllä oleva huomio on kiinnostava, siitä syntyy kysymys:
Miksi Jacob dela Gardien poika on merkitty Innamaan talo asukkaaksi. Tuntuisi oudolta, että Jacob dela Gardie olisi asunut Innamaan talossa.

Onko niin, että pojan äiti, joka vaikuttaisi olleen Jacobin pitkäaikainen frilla, olisi ollut Innamaan tlon asukas, mahdollisesti tytär.
Ketä tuolloin asui siellä?
Valborg Innamaalla oli 2 tytärtä, joilla kummallakin jälkeläisiä. Ajallisesti tuo mahdollinen frilla voisi olla Valborgin tyttären tytär.

Innamaat olivat rikkaita ja heillä oli hyvät suhteet juuri kuningas Juhanaan, Jacob dela Gardien äidin isään.

Ritva pohti tuota maatila kauppaa, jossa Henrik Tavast vetosi vaimonsa närmaste sukulaisuuteen.
Vastapuolena oli Simon Blom, joka oli Turun pahin käräjäpukari aikoinaan.

Vaikka Henrik Tavastin vaimo olisi ollut vain Elisabeth Pontusdotterin velipuolen tytär, tuo ajateltu Jacob dela Gardien äpärä, oli hän silti sukua myyjälle, serkku, Simon Blom oli ulkopuolinen.
Tässä tilanteessa tuskin edes Simon Blom uskalsi ruveta riitelemään, kun vastassa olisi ollut dela Gardien perheeseen kuuluva henkilö.
Pitää huomata, että Jacob dela Gardie oli tuolloin Kristiina kuningattaren holhooja hallituksen jäsen eli yksi mahtavimmista henkilöistä Ruosin valtakunnassa.

[Pekka Hiltunen]

Turun tuomiokirkon tileistä vuodelta 1619 ilmenee Jacob de la Gardien pienen pojan kuolema Innamaan talossa. Poika on ilmiselvästi avioton ja lapsen äidistä ei ole mainintaa. Lapsi haudataan melkoisin menoin , joten ei ole kysymys mistään satunnaisesta kohtaamisesta paikallisen tyttösen kanssa . Avioton tytärkään ei olisi ihme.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698243

Tavastin vaimon ja Jacob de la Gardien yhteyksistä kertoo käräjäpöytäkirja Korppoosta v.1639. Henrik Tavastin vaimo kuljetuttaa Tukholmasta viljaa, kalkkunoita , kanoja jne. Jacob de la Gardien aluksella. Nimeä ei valitettavasti tässäkään mainita.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791683

Terv.Ritva

Yllä oleva huomio on kiinnostava, siitä syntyy kysymys:
Miksi Jacob dela Gardien poika on merkitty Innamaan talo asukkaaksi. Tuntuisi oudolta, että Jacob dela Gardie olisi asunut Innamaan talossa.

Onko niin, että pojan äiti, joka vaikuttaisi olleen Jacobin pitkäaikainen frilla, olisi ollut Innamaan tlon asukas, mahdollisesti tytär.
Ketä tuolloin asui siellä?
Valborg Innamaalla oli 2 tytärtä, joilla kummallakin jälkeläisiä. Ajallisesti tuo mahdollinen frilla voisi olla Valborgin tyttären tytär.

Innamaat olivat rikkaita ja heillä oli hyvät suhteet juuri kuningas Juhanaan, Jacob dela Gardien äidin isään.

Ritva pohti tuota maatila kauppaa, jossa Henrik Tavast vetosi vaimonsa närmaste sukulaisuuteen.
Vastapuolena oli Simon Blom, joka oli Turun pahin käräjäpukari aikoinaan.

Vaikka Henrik Tavastin vaimo olisi ollut vain Elisabeth Pontusdotterin velipuolen tytär, tuo ajateltu Jacob dela Gardien äpärä, oli hän silti sukua myyjälle, serkku, Simon Blom oli ulkopuolinen.
Tässä tilanteessa tuskin edes Simon Blom uskalsi ruveta riitelemään, kun vastassa olisi ollut dela Gardien perheeseen kuuluva henkilö.
Pitää huomata, että Jacob dela Gardie oli tuolloin Kristiina kuningattaren holhooja hallituksen jäsen eli yksi mahtavimmista henkilöistä Ruosin valtakunnassa.
Henrik Tawast on ollut Jaakko De la Gardieta vanhempi, kun hän oli raatimies jo 1624: ikäeroa voi olla kymmenisen vuotta, jos Jaakko D:n avioton poika kuolee 1619. Innamaan talon tytär sopisi paremmin HT:n 2:oo vaimoksi 1636 jälkeen. (Tawaststjärna-haarassahan tavataan paitsi Pontus-nimeä, myös Jacob Pontus -yhdistelmää). HT:n 1. vaimo voisi olla Merimaskun Kallelasta. Ratsutilan tai ratsastalon on hankkinut omistuksiinsa se "lähin sukulainen", jolla on ollut edellytykset sitä ratsastuttaa. HT on voinut ostaa mahd. muut perilliset ulos pesästä. Se, että HT:n vaimo kuljettaa tavaraansa Jaakko D:n skuutilla voi selittyä siläkin, että puoliso oli suurten omaisuuksien hopmanni; Jaakon poika, Magnus Gabriel menetti reduktiossa m.m. 30 linnaa... HT:n 2:oo avion vaimolla on voinut olla kaupasuhteita äitinsä puolelta eli Innamaan suvulta ja toisaalta HT on saattanut tehdä tilakaupat 1:oo avionsa lasten hyväksi näitten sukumailta.
PH

[ritva laiho]

Minusta on selvää , että Tavast osti Kaksosen silloisen vaimonsa , ei lastensa, edusmiehenä.
Ei ole myöskään mitään viitteitä siitä , että Tavastin vaimo olisi Jacob de la Gardien tytär. Innamaan talo Turussa jäi Valpuri Innamaan kuoleman jälkeen hänen Thomas Laurentiin kanssa avioituneen tyttärensä Bertil- pojalle. Bertil Thomasson kuoli v1610 ja leski nai Gotskalk Schluterin ja kuoli pari vuotta sen jälkeen. Schluter kirjataan Innamaan talossa vielä 1616. Älvsborgin lunnaiden luettelon mukaan talossa asui 1617 Claus Pajkull ja 1618 joku Lifländer.
Thomas Laurentiilla ja Innamaan tyttärellä saattoi olla useitakin lapsia. Löysin Turun linnan tilien sakkoluettelosta tapauksen jossa Lucas Larsson (Valpuri Innamaan viimeisen aviomiehen nimi) sai sakot lyötyään Kadrin Bertilsdotteria. Pidän todennäköisenä ,että kyseessä on Bertil Thomassonin tytär.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1880178

Korppoon käräjät viittaavat mielestäni ylipäätään sukulaisuuteen ja aviomiehen asemaan suvun hopmannina.
En ole löytänyt mistään luotettavaa tietoa Henrik Mattson Tavastin tai hänen isänsä syntymän ajankohdasta . Pekka Hiltunen tuntuu pitävän Henrik Tavastia vanhempana kuin useimmat esim. nettijutut. Olisin kiinnostunut lähteestä.

terv.Ritva

[Pekka Hiltunen]

Minusta on selvää , että Tavast osti Kaksosen silloisen vaimonsa , ei lastensa, edusmiehenä.
Ei ole myöskään mitään viitteitä siitä , että Tavastin vaimo olisi Jacob de la Gardien tytär. Innamaan talo Turussa jäi Valpuri Innamaan kuoleman jälkeen hänen Thomas Laurentiin kanssa avioituneen tyttärensä Bertil- pojalle. Bertil Thomasson kuoli v1610 ja leski nai Gotskalk Schluterin ja kuoli pari vuotta sen jälkeen. Schluter kirjataan Innamaan talossa vielä 1616. Älvsborgin lunnaiden luettelon mukaan talossa asui 1617 Claus Pajkull ja 1618 joku Lifländer.
Thomas Laurentiilla ja Innamaan tyttärellä saattoi olla useitakin lapsia. Löysin Turun linnan tilien sakkoluettelosta tapauksen jossa Lucas Larsson (Valpuri Innamaan viimeisen aviomiehen nimi) sai sakot lyötyään Kadrin Bertilsdotteria. Pidän todennäköisenä ,että kyseessä on Bertil Thomassonin tytär.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1880178

Korppoon käräjät viittaavat mielestäni ylipäätään sukulaisuuteen ja aviomiehen asemaan suvun hopmannina.
En ole löytänyt mistään luotettavaa tietoa Henrik Mattson Tavastin tai hänen isänsä syntymän ajankohdasta . Pekka Hiltunen tuntuu pitävän Henrik Tavastia vanhempana kuin useimmat esim. nettijutut. Olisin kiinnostunut lähteestä.

terv.Ritva

En ole löytänyt lähteitä, mutta isä Matts Jönsson kuoli 1610 ja Henrikin veljet olivat samaa ikäluokkaa tämän kanssa. Raatimieheksi ei kai yleensä nimetty 24-vuotiasta nuorukaista. Esitin, että Jaakko Dela Gardie voisi tällä perusteella sopia vain Henrikin 2. apeksi. NimetTawast(stjärna) viittaavat Pontukseen, Jakob on voinut toimia kummina. Henrikin 1. vaimo on siis toistaiseksi NN.
PH

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=869510
Henrik Tavast omisti 1634 alkaen Rymättylässä Salon tilan.

Aiemmin tila kuului Aliza leskelle, joka oli kirkkoherra Bengtin leski.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=869510

Melartopaeus, Benedictus Thomae (K noin 1611)

Bengt Tomasson

V Bergholmin mukaan V oletettavasti Kemiön kirkkoherran Paulus Melartopaeuksen poika Thomas Pauli Melartopaeus ja N.N.
Rymättylän (https://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5091) kirkkoherra 1600, astui virkaan juhannuksena samana vuonna.
K Rymättylä lepratautisena noin 1611.
P Alisa N.N., sairasti myös lepraa ja sai leskeksi jäätyään verovapauden Rymättylän Salon kylässä omistamaansa Klemolan tilaan 16.1.1612. Hänet mainitaan ko. talon haltijana 1612–1633.
Bengt oli ilmeisesti Viipurin piispa Gabriel Petri Melartopaeuksen serkku.


Olisiko mahdollista, että Henrik Tavastin 1. vaimo oli khr Bengtin ja Alizan tytär, jonka kuoltua Henrik Tavast hankki tilan itselleen ja mahdollisille 1. avion lapsille.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=867755


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=866746
Husru Alitza mainitaan Salossa jo 1589 eli tila kuului hänelle.

[Benedictus]

Minusta on selvää , että Tavast osti Kaksosen silloisen vaimonsa , ei lastensa, edusmiehenä.
Ei ole myöskään mitään viitteitä siitä , että Tavastin vaimo olisi Jacob de la Gardien tytär. Innamaan talo Turussa jäi Valpuri Innamaan kuoleman jälkeen hänen Thomas Laurentiin kanssa avioituneen tyttärensä Bertil- pojalle. Bertil Thomasson kuoli v1610 ja leski nai Gotskalk Schluterin ja kuoli pari vuotta sen jälkeen. Schluter kirjataan Innamaan talossa vielä 1616. Älvsborgin lunnaiden luettelon mukaan talossa asui 1617 Claus Pajkull ja 1618 joku Lifländer.
Thomas Laurentiilla ja Innamaan tyttärellä saattoi olla useitakin lapsia. Löysin Turun linnan tilien sakkoluettelosta tapauksen jossa Lucas Larsson (Valpuri Innamaan viimeisen aviomiehen nimi) sai sakot lyötyään Kadrin Bertilsdotteria. Pidän todennäköisenä ,että kyseessä on Bertil Thomassonin tytär.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1880178

terv.Ritva
----------------
Voisiko Kadrin Bertilsdotter olla sama kuin Karin Persdotter niminä?

Toropaisen tutkimuksen mukaan Gotschalk Slyter kuollut 18.9.1640

http://www.academia.edu/11862834/Skottirotta_ja_Ruotsin_koira_-_Turun_ulkomaalainen_porvaristo_1600-luvulla
Schlüter, Gottskalk
, saksalainen. Kauppias jakestikievari 1609, valtaporvari. Oli kuollut18.9.1640. Puoliso 1) N. N. oli kuollut 17.2.1617. Puoliso 2) N. N. eli 8.7.1644.

Vaimonsa 1. kuollut ?, koska leski Gotschalk avioituu 1610 jälkeen.
Lainaus:
Noista Gottskalk Schlyterin vaimoista sen verran , että jo leskenä Gottskalk Schlyter oli avioitunut Valpuri Innamaan tyttärenpojan Bertil Thomassonin (kuollut 1610) lesken kanssa. Tämä oli kuollut 1613. Avioliitto ilmenee Pöytyän käräjillä 1624. Viitteet olen listannut joskus Innamaan perilliset ketjuun.
Ritva
---------------
Yllä olevasta selviää, että Gotschalk Slyter oli aviossa ilmeisesti saksalaisen naisen kanssa, vaimo 1., josta pojat Didrich ja Kristoffer. Missä pojat vaikuttivat ei ole selvillä.
Lainaus Granroth: Varmaankin on sama mies. Gotskalckin poika Didrik tuli nimismieheksi (mikäli löysin oikean suomennoksen) ja isännäksi Vanajalle Miemalan Tiirikkalaan 1632. Hän kuoli 1675 - eli siis ikänsä puolesta on kyseisen saksalaisen poika.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=573383



Vaimon 1. kuoltua Gotschalk nai Bertill Thomassonin lesken(Innamaa-suku) 1610-13, vaimo 2. kuolee 1613.

Toropaisen mukaan joku vaimo kuolee 17.2.1617 eli onko vaimo 3. vuosien 1613-17 välillä.

Täten Margareta Michelsdotter olisi siis 4. vaimo.

Vaikuttasi, että Mårten Lambertin vaimo olisi Gotschalkin 2. tai 3. avion lapsi, siis veljesten sisarpuoli. Ilmeisesti Margareta Michelsdotterilla ei ollut yhteistä lasta Gotschalkin kanssa, vaan kyse oli huomenlahjasta, jonka saaja sai antaa kenelle halusi, eikä kuulunut perintöön.

Kiinnostava maininta on Genos 3/2008 sivulla 150 oleva Toropaisen tiedote:
949. TRO 30.4.1645
Maria Wellamsdotter ja Erik Matsonin-äpäräjuttu.
Tutustuneet toukokuussa 1644 valvoessaan Gotschalk Slyterin ruumiin ääressä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345917
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1284038
Mats Sigridsson

Täsä oleva Erik Matsson samalla tilalla kuin khr Simon, onko Mats Sigfridssonin poika?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1284037
Kukolais Mats Sigfridsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1284034


Kyseessä ei siis voi olla Gotschalk Schyter, joka oli kuollut jo 8.9.1640, vaan kyseessä täytyy olla Gotschalkin lesken Margareta Michelsdotterin ruumiinvalvojaiset.
Tosin hänet Toropainen ilmoittaa kuolleeksi 8.7.1644. Olisiko hautaus ollut tuolloin.

Maria Wellamsdotter lienee Wellam Jämsen tytär?. Kuka olisi lapsen isä Erik Matsson?
Tiedetäänkö Jemsellä tämän nimistä tytärtä?

Vaikuttaisi, että Margareta Michelsdotter hyvinkin voisi olla kruununvouti Crister Simonssonin äiti.
Tosin yhtä hyvin Cristerin vaimon Karin Persdotterin äiti, mutta tuntuisi luontevalta, että siitä olisi maininta.

Löytyisikö tuo TRO 30.4.1645 käräjäjuttu, josko siitä selviäisi kenestä oli kyse?
-------------------------------
Jacob dela Gardien pieni poika Innamaan talosta haudataan 1619.
Tuolloin talo kuului vielä ilmeisesti Bertil Thomassonin lesken 2. puolisolle Gotskalk Schlyterille.

1267.TRO 9.3.1650
Didrich ja Kristoffer Schluter haastoivat oikeuteen lankonsa Mårten Lambertssonin ja Crister Simonssonin.
Vaativat perintöä isänsä Gottschalk Sluterin myymästä talosta.
Lambertsson kertoo, että summa on määrätty veljesten edesmenneen äitipuolen Margareta Michelsdotterin huomenlahjaksi.

Äitipuoli oli vetäytynyt maalla Crister Simonssonin ja vaimonsa Karin Persdotterin luokse.


Olisiko mahdollista, että jompikumpi tyttäristä olisi ollut Jacob dela Gardien Frilla?



Jos Karin Persdotter on sama kuin Kadrin Bertilsdotter voisi ajatella, että nuo lankot olivat Gotskalkin 2. vaimon tyttärenmiehiä eli Innamaan Bertilin tyttäriä.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=869510
Henrik Tavast omisti 1634 alkaen Rymättylässä Salon tilan.

Aiemmin tila kuului Aliza leskelle, joka oli kirkkoherra Bengtin leski.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=869510

Melartopaeus, Benedictus Thomae (K noin 1611)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=866746
Husru Alitza mainitaan Salossa jo 1589.

Henrik Tavast hankki Rymättylän Salon tilan 1634 eli leski Alitzan kuoltua ilmeisesti 1633.
Ajallisesti sopisi, että Henrik Tavastin 1. vaimo olisi ollut N. Bengtsdotter Melartopaeus.
Osa Tavastin lapsista olisi 1. vaimon lapsia.

Vaimo 2. sopisi Ritvan huomioiden perusteella olevan Elisabeth Pontusdotterin ja Matts Eriksson i Kallelan tyttäreksi sopivan Margareta Matsdotterin tytär, luultavasti Margareta nimeltään.

Vielä Kärkelän asukkaista. Vuonna 1634 sieltä kirjattiin Samuel Simonsson , joka on kirkkoherra Simonin poika ( luin jostain käräjäjutusta, jota en pannut muistiin), vaimo Gertrud Eskilsdotter , moor Margaret Mattsdotter son Mickel Simonsson ryttare ja dr Margaret Simonsdotter. Vuonna 1643 tilalta mainitaan Jören bonde ja hu Anna. Äitiä, Margaret Mattsdotteria ei enää näy seuraavina vuosina. 1640-luvulla samanimisiä ilmestyy Kalelaan.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345816
1619 hustru Nargeta her Simons i Saltvik.
Ilmaisu vaikuttaisi siltä, että Kärkelän tila oli vaimo Margeta Matsdotterin omistama.
1614 tila oli Mats Eriksson i Kaxois hallussa, vaikka jo 1610 mainitaan her Simon.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1342853
1590 Kärkelässä her Simon
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1342855
Samoin 1590 Köylijärvellä

Eestho, Simon Eschilli (mainitaan 1605–1624)

Ajallisesti Simon Eschillin ja Margareta Mattsdotterin tytär sopisi Henrik Tavastin vaimoksi 2.

Tällöin myös täyttyy tuo määre sukulaisuudesta, koska vaimo olisi Elisabeth Pontusdotterin tyttärentytär eli Kaxoisen kaupan yhteydessä mainittu lähin perillinen.

[Benedictus]

Eestho, Simon Eschilli (mainitaan 1605–1624)

Simon Aeschilli / Eskilsson

Mainitaan kenttäsaarnaajana 1605; Saltvikin (https://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5094) kirkkoherra 1607, erotettiin aviorikoksesta syytettynä virastaan 1623, sai vapauttavan tuomion 1624.
Ahvenanmaan papiston edustajana valtiopäivillä Tukholmassa 1609.
Eestho oli sotilaspappina ollessaan haavoittunut Liivinmaalla ja sai haavoistaan yhä kärsivänä kuningas Kustaa II Aadolfin kirjeellä 14.6.1615 verovapauden kahteen Maskussa omistamaansa maatilaan.
P Margareta Mattsdotter.

Kärkelässä mainitaan poikansa Samuel ja Michel Simonssonit.

Saltvikissa Simon Aesschilin edeltäjänä oli :
Stutaeus, Michael Gregorii (K 1606)

Stuth / Stwt / Stwthe, Michil Gregersson, Michel Grelsson

Föglön (https://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5006) kirkkoherra ainakin jo 1565, oli virassa oletettavasti 1581 asti; Saltvikin (https://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5094) kirkkoherra 1585.
Michael Gregorii ("Her Michil Grgss", "Michael Stwth") sinetöi Föglön seurakunnan hopeaveroluettelon 4.6.1572. Hänet ("Her Michill i Saltwick") määrättiin 9.12.1589 maksamaan 8 taalaria raha-apuna sotaväen palkkaukseen.
Allekirjoitti (”Michael Stuth Saltvik Alandiae”; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa ”Michael Gregorii Saltwijkisä”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
K 1606.


Koska nimi Michael ei ollut kovin yleinen tuolloin herää epäilys, että Simon Aeschili olisi Michael Stutaeuksen jälkeläinen, parhaiten sopisi tyttärenpojaksi.
Tällöin mahdollinen isä voisi olla Sundin khr:
Eschillus Johannis (K viimeistään 1581)

Eskil Jönsson

Sundin (https://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5100) Kastelholman linnansaarnaaja 1550–1562; Sundin kirkkoherra ilmeisesti jo 1558 ja Ahvenanmaan rovasti (https://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/6124) vuodesta 1570 kuolemaansa asti. Mahdollisesti sama henkilö kuin Saltvikin kirkkoherra Eskil (https://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/603), mainitaan 1557.


Sinänsä kiinnostava seikka olisi se, että jos Henrik Tavastin 1. vaimo oli Melartopaeus, niin tämän serkku? oli:
Gabriel Petri Melartopaeus (https://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1705), teologian lehtori 1610–1612, rehtori 1616–1630.


Toisaalta jos 2. vaimo oli Simon Eesthon tytär ja jos Simonin äiti oli Stutaeus, niin Simon oli Joachim Stutaeuksen serkkunpoika..
Joachimus Matthiae Stutaeus (https://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2398) 1615 † 1633

[Benedictus]

Pohdin tuota ilmeisesti Elisabeth Pontusdotterin vävyn Saltvikin khr Simon Eskilssonin isää.
Ehdottamani Sundin khr Eskill on ajallisesti ehkä liian vanha.

Toinen ja hyvin ilmeinen, kun huomioidaan hänen dela Gardie yhteytensä on Köyliön khr Eskill Clemettson, joka myös ajalliesti sopisi Simon Eskilsson Eesthon isäksi.
Eskil Clemetssonin vaimo Anna sopisi hyvin myös Saltvikin khr Michael Stutaeuksen tyttäreksi.

Aeschillus Clementis (K 1605)

Eschillus Clementis, Eskil Klemetsson

Euran (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5003) (Kokemäen?) Köyliön kappalainen ja samalla myös lukkari ainakin jo 1576, toimi myös Köyliön kartanon voutina; Köyliön (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5043) kirkkoherra kuninkaallisen käskynhaltijan, vapaaherra Pontus De la Gardien nimityskirjeellä 4.9.1582 ja kuningas Juhana III:n virkaan vahvistamana 15.7.1587.
Aeschillus Clementis ("Her Eskill i Kiula capellgäld") määrättiin 9.12.1589 maksamaan 12 taalaria raha-apuna sotaväen palkkaukseen. Hän ("Kiuloensis Eschillus Clementis") allekirjoitti (Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa "Eschillus Clementis Köyliösä") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593. Aeschillus Clementis laati 15.2.1603 Kokemäen kartanossa yhdessä Huittisten, Kokemäen ja Loimaan kirkkoherrojen kanssa vastauksen Kaarle-herttuan pyyntöön saada Suomesta sota-apua. Vastauksessa todettiin Ala-Satakunnan talonpoikien olevan katovuosien takia kykenemättömiä antamaan ko. avustusta.
Omisti talon Polsun kylässä.
K Köyliö 1605 (mainitaan vainajana 19.1.1606).
P Anna N.N., eli leskenä miehensä jälkeen.


Jos ajatellaan, että Simon Eskilsson Eesthon vaimo oli Margareta Matsdotter, ilmeisimmin Mats Eriksson i Kallelan tytär, voisi Köyliön khr Erikus Mathiaen, joka ilmeisesti oli Matts Eriksson i Kallelan poika, vaimo 1. Lastila olla Eskil Clemetiksen tytär.
Tällöin sisar ja veli olisivat naineen sisarukset. Tapahan oli hyvin yleinen tuohon aikaan.

[Jormar]

Alkuperäinen lähettäjä Jormar

Turun porvarin Henrik Mattsson Tawastin (n. 1599 – 28.2.1667) vaimoiksi ja lapsiksi on internetistä löytyvissä sukuluetteloissa ja –tauluissa useita erilaisia tietoja.

Ensimmäinen vaimo on tuntematon NN1 (k. <1630).

Toinen vaimo on tuntematon NN2 (k. 1656).
Tämä voisi olla Margareta, jonka kuulumista de la Gardien sukuun selvitetään Suku Forumin ketjussa ”De la Gardiet ja Tavastit”. Sen mukaan Erik Tawast (Tawaststjerna) olisi Henrikin nuorin lapsi ja Margaretan ensimmäinen lapsi.

Kolmas vaimo (ellei välissä ollut vielä joku) on Maria Jacobsdotter Skepperus (Gammal) (1601 – haud. 20.5.1688), vihitty noin 1661.
Hänet on sukututkija Jully Ramsay mahdollisesti sotkenut Maria Jacobsdotter Kolloiseen (Collina), jolle nyt monissa sukuluetteloissa on merkitty aivan samat syntymä- ja kuolinvuodet kuin Maria Skepperukselle, ja jopa samoja aikaisempia aviopuolisoita.
Ennen Henrik Tawastia Maria Skepperuksen aviopuolisoina olivat Hans Hansson Sursill (heillä lapsi Beata n. 1625 – 1660) ja Jakob Olofsson Stubbe sekä Grels Nilsson Ringius.

Turun tuomiokirkon museossa on kastevati, johon on kaiverrettu nimet Henrich Tawast ja Maria Jacobi.
Esitelapussa on selvennyksenä: Hopmanni H. Tawast k. 1667 ja Maria Jaakontytär Collina k. 1688.
Olisiko Henrikin ensimmäinen vaimo NN1 nimeltään myös Maria Jakobsdotter; ehkä jopa Ramsayn mainitsema Collina (mutta kuollut ennen 1630).

*******

Löytyykö Henrik Tawastin vaimoista ja lapsista uudempien tutkimusten antamia tietoja?


Jorma Rantiala
****************

Henrik Mattsson Tawastin (n. 1597? –1667) (70 v) vaimoista ja lapsista ei ole tullut tässä keskustelussa lopullista totuutta, vain joitakin uusia mielenkiintoisia tietoja.

1.-vaimo: NN1
Turun tuomiokirkon museossa olevan esineen kaiverrukset ovatkin Turun tuomiokirkon käyttöön tarkoitetun kastevadin lahjoittaneiden nimiä, Henrich Tawast ja Maria Jacobi (Skepperus).
Lahjoitus on tehty 1660-luvulla (V.P.Toropaisen väitöskirja). Kastevati on ollut kirkossa ahkerassa käytössä, koska leimat ovat kuluneet pois? Kastevadin merkinnöistä ei siis saa viitteitä Henrikin 1.-vaimon nimestä. Hän on edelleen meille tuntematon NN1.

2.-vaimo: Margareta
On osoitettu, että Erikin (1633?) lisäksi Margareta (1624) olisi Margareta-vaimon lapsi (edellisestä suhteestaanko?). Välissä olevista lapsista, Johan (1626), Katarina 1627), Hebla (1629) ja Isac (1630), ei löydy mainintoja niissä lähteissä, joissa tytär Margareta on mainittu! Vai ovatko syntymäajat arvioitu ihan väärin?
Margareta-vaimon kuulumista de la Gardien sukuun selvitetään edelleen Suku Forumin ketjussa ”De la Gardiet ja Tavastit”. Keskustelu siirtyi välillä tänne, vaikka se ei ollut tarkoituksena. Saipa ainakin vähän uutta vauhtia. Useita ehdokkaita vanhemmiksi on esitetty.
Margaretan täytyisi kai täyttää seuraavat ehdot:
-Maskun Kaksois-tilan omistajasuvun (Matts Eriksson/Elisabeth Pontusdotter de la Gardie) läheinen sukulainen tai jopa jälkeläinen.
-Hans Knutsson Fordellin tyttären tyttären Margareta Pedersdotterin jälkeläinen, koska juuri Erik Tawast(stjerna) peri häneltä Pietarsaaressa olevan Pirilön kartanon? Löytyykö muita selityksiä tähän?

3.-vaimo: Maria Jacobsdotter Skepperus (Gammal)
Maria Skepperuksen aviopuolisoiksi ilmoitetut Jakob Stubbe ja Grels Ringius on todettu vääriksi tulkinnoiksi.

Lista vaimoista ja lapsista voisi olla nyt tällainen:

Vaimo 1. NN1 k. <1630:
Lapset:
1. Gabriel 1619 – 1657 (38 v)
2. Kristina 1620 – 1667 (47 v)
3. Henrik (Tawastén) 1622 – 1667 (45 v)
4. NN (poika) 1623 – 1623 (0 v)
5. Johan 1626 – 1689 (63 v)
6. Katarina 1627 –1684 (57 v)
7. Hebla 1629 –1654 (25 v)
8. Isac? 1630?– 1667 (37 v)

Vaimo 2. Margareta k. 1656:
Lapset:
9. Margareta 1624 –1684 (60 v). Onko isä todella Henrik?
10. Erik (Tawaststjerna) 1633? –1693 (60 v)

Vaimo 3. Maria Jakobsdotter Skepperus (Gammal) 1601 – 1688, vihitty n. 1661.
Ei yhteisiä lapsia Henrik Tawastin kanssa.

Löytyykö tarkempia arvioita Henrikin lasten syntymävuosiin ja järjestykseen? Onko Margareta (1624) Henrikin tytär?

Jorma Rantiala

[JHissa]

Alkuperäinen lähettäjä Jormar

Turun porvarin Henrik Mattsson Tawastin (n. 1599 – 28.2.1667) vaimoiksi ja lapsiksi on internetistä löytyvissä sukuluetteloissa ja –tauluissa useita erilaisia tietoja.

Ensimmäinen vaimo on tuntematon NN1 (k. <1630).

Toinen vaimo on tuntematon NN2 (k. 1656).
Tämä voisi olla Margareta, jonka kuulumista de la Gardien sukuun selvitetään Suku Forumin ketjussa ”De la Gardiet ja Tavastit”. Sen mukaan Erik Tawast (Tawaststjerna) olisi Henrikin nuorin lapsi ja Margaretan ensimmäinen lapsi.

Kolmas vaimo (ellei välissä ollut vielä joku) on Maria Jacobsdotter Skepperus (Gammal) (1601 – haud. 20.5.1688), vihitty noin 1661.
Hänet on sukututkija Jully Ramsay mahdollisesti sotkenut Maria Jacobsdotter Kolloiseen (Collina), jolle nyt monissa sukuluetteloissa on merkitty aivan samat syntymä- ja kuolinvuodet kuin Maria Skepperukselle, ja jopa samoja aikaisempia aviopuolisoita.
Ennen Henrik Tawastia Maria Skepperuksen aviopuolisoina olivat Hans Hansson Sursill (heillä lapsi Beata n. 1625 – 1660) ja Jakob Olofsson Stubbe sekä Grels Nilsson Ringius.

Turun tuomiokirkon museossa on kastevati, johon on kaiverrettu nimet Henrich Tawast ja Maria Jacobi.
Esitelapussa on selvennyksenä: Hopmanni H. Tawast k. 1667 ja Maria Jaakontytär Collina k. 1688.
Olisiko Henrikin ensimmäinen vaimo NN1 nimeltään myös Maria Jakobsdotter; ehkä jopa Ramsayn mainitsema Collina (mutta kuollut ennen 1630).

*******

Löytyykö Henrik Tawastin vaimoista ja lapsista uudempien tutkimusten antamia tietoja?


Jorma Rantiala
****************

Henrik Mattsson Tawastin (n. 1597? –1667) (70 v) vaimoista ja lapsista ei ole tullut tässä keskustelussa lopullista totuutta, vain joitakin uusia mielenkiintoisia tietoja.

1.-vaimo: NN1
Turun tuomiokirkon museossa olevan esineen kaiverrukset ovatkin Turun tuomiokirkon käyttöön tarkoitetun kastevadin lahjoittaneiden nimiä, Henrich Tawast ja Maria Jacobi (Skepperus).
Lahjoitus on tehty 1660-luvulla (V.P.Toropaisen väitöskirja). Kastevati on ollut kirkossa ahkerassa käytössä, koska leimat ovat kuluneet pois? Kastevadin merkinnöistä ei siis saa viitteitä Henrikin 1.-vaimon nimestä. Hän on edelleen meille tuntematon NN1.

2.-vaimo: Margareta
On osoitettu, että Erikin (1633?) lisäksi Margareta (1624) olisi Margareta-vaimon lapsi (edellisestä suhteestaanko?). Välissä olevista lapsista, Johan (1626), Katarina 1627), Hebla (1629) ja Isac (1630), ei löydy mainintoja niissä lähteissä, joissa tytär Margareta on mainittu! Vai ovatko syntymäajat arvioitu ihan väärin?
Margareta-vaimon kuulumista de la Gardien sukuun selvitetään edelleen Suku Forumin ketjussa ”De la Gardiet ja Tavastit”. Keskustelu siirtyi välillä tänne, vaikka se ei ollut tarkoituksena. Saipa ainakin vähän uutta vauhtia. Useita ehdokkaita vanhemmiksi on esitetty.
Margaretan täytyisi kai täyttää seuraavat ehdot:
-Maskun Kaksois-tilan omistajasuvun (Matts Eriksson/Elisabeth Pontusdotter de la Gardie) läheinen sukulainen tai jopa jälkeläinen.
-Hans Knutsson Fordellin tyttären tyttären Margareta Pedersdotterin jälkeläinen, koska juuri Erik Tawast(stjerna) peri häneltä Pietarsaaressa olevan Pirilön kartanon? Löytyykö muita selityksiä tähän?

3.-vaimo: Maria Jacobsdotter Skepperus (Gammal)
Maria Skepperuksen aviopuolisoiksi ilmoitetut Jakob Stubbe ja Grels Ringius on todettu vääriksi tulkinnoiksi.

Lista vaimoista ja lapsista voisi olla nyt tällainen:

Vaimo 1. NN1 k. <1630:
Lapset:
1. Gabriel 1619 – 1657 (38 v)
2. Kristina 1620 – 1667 (47 v)
3. Henrik (Tawastén) 1622 – 1667 (45 v)
4. NN (poika) 1623 – 1623 (0 v)
5. Johan 1626 – 1689 (63 v)
6. Katarina 1627 –1684 (57 v)
7. Hebla 1629 –1654 (25 v)
8. Isac? 1630?– 1667 (37 v)

Vaimo 2. Margareta k. 1656:
Lapset:
9. Margareta 1624 –1684 (60 v). Onko isä todella Henrik?
10. Erik (Tawaststjerna) 1633? –1693 (60 v)

Vaimo 3. Maria Jakobsdotter Skepperus (Gammal) 1601 – 1688, vihitty n. 1661.
Ei yhteisiä lapsia Henrik Tawastin kanssa.

Löytyykö tarkempia arvioita Henrikin lasten syntymävuosiin ja järjestykseen? Onko Margareta (1624) Henrikin tytär?

Jorma Rantiala
Kannattaa käydä läpi Henrich Mattsinpoika Tawastin lesken Maria Jacobintyttären ja hänen poikapuolensa Erich Tawastin väliset pesänjaot
Turun RO 2.11.1671 s. 558
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11574086
13.11.1671 s. 561
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11574087
20.11.1671 s. 563
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11574088
22.11.1671 s. 565
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11574089
24.11.1671 s. 567
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11574090
4.12.1671 s. 573
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11574094
7.12.1671 s. 577
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11574096
16.12.1671 s. 580
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11574098

Leski Maria Jacobintytär mainitaan myös Oulun RO 1.2.1679 s. 12-13
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742111
H:r Secretarjens och Sahl. Henrich Tawastz, fordom boende i Åbo Stadh, änckjas dygdesamme Maria Jacobsd:rs härkomst

Högtijdz dröm öfwer .. : landzhöffdinges öfwer Åbo och Biörneborgz lähn medh Åhlandh, ... h:r Erickz von-der-Lindes friherres til Lindeborg, ... hoffmästare ... Olof Simonsson Galle, brwdgumen sampt ... iungfrun i. Karin Hendricks dotter Tawast, ... Hendrickz Tawasts H.s G. N: högwälborne frw Ebba Brahes hoppman i Österbotn, sampt förnembl. inwånares i Åbo stad kiärälskelige dotter brwden. Tå theras bröllops fäst ... i Åbo den 25 Januarij åhr 1659 celebrerades ..
aff Petro Hansonio. Acad. typogr [1659]
https://finna.fi/Record/fennica.631255

Liws- och lijkpredikan, vthöfwer hans kongl. may:tz ... secreterares, ... hr. Henrich Tawastens, sahl. hwssfru, ... fr. Anna Meissners Tawasten, wid hennes ... begrafningz act, som skedde i Stockholm och s. Catharinae kyrckia den 30. novembr. åhr 1669. Hållen aff Nicolao Rudbeckio, th. d. cons. praeside och past. pr
aff Ignatio Meurer, kongl. booktr åhr. 1670.
https://finna.fi/Record/fennica.632472

Mortis tyrannis, eller dödsens grymheet vthwijst widh the ... matroners, hust. Margaretae sampt hust. Catharinae Tawasts, iorde-färd; af hwilka den senare den 10 april. Och den förra den 21 martii iunewarande [!] åhr 1684 sina siälar Gudi sinom skapare i händer antwardade; och den 9 nov. samma åhr til deras lägerställe vthi Wilnäs cappel beledsagades, ... dem i sorg qwarlåtnom til förmodelig tröst, och the salige afledne til yttersta ähretienst, hastigt stält af Roberto Ranck, I. f. vnder melodie: Hörer til i christrogne alle, etc
[Johan Larsson Wall] åhr Christi 1684.
https://finna.fi/Record/fennica.631404

Laitetaan vielä Turun RO 8.1.1631
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11507480
Hendrich Tawast ... meds sin syskon Elisabeth Mattzdotter, Brita Mattzdotter och Johan Tawasts

[ritva laiho]

Hei
En nyt ehdi vähään aikaan paneutua Tavasteihin, mutta pitikö Erik Tavastin olla Margareta Persdotterin jälkeläinen. Eikö jossain perusteena ollut Hans Fordellin jälkeläisyys. Hän oli suorittanut maksun tilan siirtyessä hänelle ja se vielä kuulutettiin käräjillä. Suorasta perimisestä kai puuttuivat nämä kou-kerot.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3710855

Terv. Ritva

[JHissa]

Hei
En nyt ehdi vähään aikaan paneutua Tavasteihin, mutta pitikö Erik Tavastin olla Margareta Persdotterin jälkeläinen. Eikö jossain perusteena ollut Hans Fordellin jälkeläisyys. Hän oli suorittanut maksun tilan siirtyessä hänelle ja se vielä kuulutettiin käräjillä. Suorasta perimisestä kai puuttuivat nämä kou-kerot.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3710855

Terv. Ritva
Carmen nuptiale in solennitatem : nuptiarum ... dn. Erici Tawast, praefecti per Bothniam orientalem ... et virginis ... Beatae Johan. Pictoriae dn. Johannis Olai Pictorii, pastoris quondam Kemiensium vigilantissimi, relictae filiae ... quorum nuptiae ... a.o aerae Christianae 1656. Februarij Neopoli Carolinae celebrabantur ab amicis, fratre, consangvineis & sympatriotis decantatum
impressum â Petro Hanson, Acad. typog [1656]
https://www.finna.fi/Record/fennica.631232

[Pekka Hiltunen]

Carmen nuptiale in solennitatem : nuptiarum ... dn. Erici Tawast, praefecti per Bothniam orientalem ... et virginis ... Beatae Johan. Pictoriae dn. Johannis Olai Pictorii, pastoris quondam Kemiensium vigilantissimi, relictae filiae ... quorum nuptiae ... a.o aerae Christianae 1656. Februarij Neopoli Carolinae celebrabantur ab amicis, fratre, consangvineis & sympatriotis decantatum
impressum â Petro Hanson, Acad. typog [1656]
https://www.finna.fi/Record/fennica.631232

Siis Tavaststjerna-suvun kantaisä Erik Henriksson Tavast avioitui Beata Johansdotter Pictorian kanssa. Erik Henrikssonin p:ka Jacob Pontus mainitaan yo-matrikkelissa:
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=2497

Jossain todettiin, että Henrik Tawastilla oli Margaretan (Pontusdotter) kanssa tytär Margareta ja p:ka Erik. Olen laskenut Pontus Mattssonin tyttären voineen olla hedelmällisyysikänsä loppupuolella avioituessaan Henrik Mattsson Tawastin kanssa...

Akatemian asiakirjoista löytyy maininta, jossa Erik Henriksson Tawast mainitsee (Jaakko De la Gardien pojan) Magnus Gabrielin olevan hänen tukijansa samoin kuin tämän isä (Jaakko De la Gardie) oli hänen isänsä (hopmanni Henrik Tawast) tukija.
Margaretaa muistaakseni sijoiteltiin Erikin sisareksi tällä foorumilla, kun erästä pappia naiettiin jolle kulle Margaretalle...
PH

[Benedictus]

Siirsin tämän yhteenvedon tänne, jos siitä olisi apua selvittämisessä.

Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Matti Lund http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=272290#post272290)
Näin tietystikin, mutta hra Erikin yhteydessä käytettiin "virallisissakin" yhteyksissä lisänimeä Fortelius melko pian hänen kuolemansa jälkeen kuten oheisessa Nygårdin perintöriidassa Pedersören talvikäräjillä 1658:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3710661

Sinä siis lukee talvikäräjillä 1658 "Sal. M.r Erich Fortelius", muttei sattumoisin hänen poikansa Gabrielin kohdalla esiinny lisänimeä, vaikka on annettu tieto, että hän oli kirjautunut 1656 yliopistoon lisänimellä Fortelius. Lisäksi siinä viitataan toisenkin pojan Samuelin kirjoitukseen, jonka lisänimen käytöstä ei ole tässä vaiheessa mitään tietoa.

Luikautinko liian hätiköidysti, kun arvelin vasta Erikin poikien ottaneen Fortelius -lisänimen käyttöön? Ehkä joku suvun mies oli käyttänyt sitä jo heitä ennen? - Näyttää myös olleen useita Västerbottenilaisia, jotka ovat käyttäneet Fortelius -lisänimeä.

Tämä käräjäjuttuhan on jatkokäsittely aikaisemmin linkittämälleni Nygårdin perintökiistalle. Myös Kivilösin kiemurat tulevat siinä ohimennen ilmi.

Vaikuttaa siltä, että Maria Erikintyttären holhooja Erik Tavast puolustaa kovasti holhottinsa oikeutta Nygårdin taloon tytön äitipuolta ja Elias Hamniusta vastaan. Viitataan jopa mahdolliseen tunteiden kuumenemiseen tai spontaanisti alkaneeseen asiasta väittelyyn 12.2. joidenkin osapuolten välillä.

Elias Hamnius yrittää perustella omaa oikeuttaan myös sillä, että talo on ollut pitkässä ketjussa papiston hallussa ja pappilanakin, ja kuuluu niin olla edelleen.

Se mikä minua tässä omistuskiistassa eniten alkoi kiinnostaa, on se, millä perusteella Erik Tavast on määrätty Maria Erikintyttären toiseksi holhoojaksi???

Voisiko hänellä olla jonkinlainen sukusuhde holhottiin? - Vaikuttaa siltä, ettei hämäläistaustaisella Tavastilla (lähtöisin vesilahtelaisesta talonpoikaissuvusta, joka on ollut nousevassa säätykierrossa 1500 -luvun lopulta alkaen ja josta kantavanhus on kotiutunut Turun porvaristoon) voi olla isän- tai äidin suvun kautta yhteyttä pietarsaarelaisiin, mutta selittävänä linkkinä voisi paremmin olla Maria Erikintyttären äiti, joka oli Alftaneita ja Alftanit alkuaan helsinglantilaista sukua (Pietarsaarelaisilla on melkoisesti sukuyhteyksiä helsinglantilaisiin, koska Helsinglannin rannikko on ollut liikenteellisesti ja kielellisesti paljon lähempänä kuin Häme!) ja toisaalta Turun seudulle kotiutuneita.

Siis voisiko Alftanuksilla tai Brenneruksilla olla jokin aika läheinenkin sukusuhde näihin Tavasteihin? - Onko sellaisesta ollut puhetta? Nimittäin jos pastorin lapselle ei tahtonut löytyä holhoojaa helpolla oman suvun joukosta, konsistori määräsi ja pani valtuutettunsa ajamaan käräjille siihen tehtävään jonkun paikallisista papeista. Erik Tavast oli kuitenkin tällöin vouti ja nimismies eikä pappismies, joten holhoojaa määrätessä ei ole ainakaan turvauduttu suvun ulkopuoliseen pappismieheen.

terv Matti Lund


Enemmän Kivilösin tilanteesta täällä:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3710667


Siis holhooja Erik Tavast ajaa kappalaisen Peter Lundinuksen talosta ulos, ottaa sen hallintaansa ja palauttaa holhottinsa Maria Erikintyttären perintöoikeuden siihen. Lundinukselle palautetaan käsiraha 70 taalaria takaisin ja korvataan arvionnin mukaan hänen tekemänsä parannukset Kivilösin talolle.

Terv Sama
__________________
M Lund
http://suku.genealogia.fi/showthread...=tavast&page=2 (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=35015&highlight=tavast&page=2)

Lainaus SFSundqist:
The reference to Henrik Tavast being in Ostrobothnia with “S. Moor" [his mother or his wife’s mother?] is interesting. There is an article written by Leo Nyholm [“En rannsakning av år 1630 och dess upplysningar om släkten Fordell” Historisk Tidskrift för Finland, 1964] which has some interesting information about the Tavasts and Ostrobothnia. In 1674 Erik Tavast received a letter from King Karl which stated that Erik Tavast was a descendant of Hans Fordell and entitled to frälsefrihet for his property of Pirilö which had once belonged to Hans Fordell and which Erik Tavast had inherited. Erik Tavast inherited Pirilö in August 1658 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3710855) from Margareta Persdotter who was the daughter of Elisabeth Hansdotter Fordell. Margareta Persdotter was twice married: first to captain Erik Thomasson, who had died by 1635, and then to Anders Månsson who was Jacob De la Gardie’s befallningsman in Ostrobothnia. Leo Nyholm claimed that Henrik Tavast’s second wife must have been the daughter of Margareta Persdotter and Erik Thomasson; and that Erik and his sister Margareta were named after Erik Thomasson and Margareta Persdotter.

Lainaus Ritva Laiho:
Löysin Maskun tuomiokirjoista vuodelta 1658 käräjäjutun, jossa käsitellään käsittääkseni Henrik Tavastin aitan ryöstöä Kaxois-tilalla.
Juttu on niin pitkä ettei intoni riitä sen tarkempaan selvittelyyn, mutta sain siitä käsityksen, että Margareta Henriksdotter Tavast olisi Henrik Tavastin vaimon Margaretan tytär . Tilanhan Tavast sai ostaa tämän vaimon perintöoikeuden nojalla ja tapahtuma-aikaan vaimo oli elossa. Hän oli ilmeisesti kuollut ennen käräjiä.
Jutussa mainitaan Tavastin fordom hustru ja hennes dotter , jota ei tässä mainita kuin tyttärenä sekä tyttären mies Olof Hansson.
Tytär Margareta Henriksdotter Tavast oli aviossa Brita de la Gardien Askaisten Lempisaaren kartanonvoudin Olof Hanssonin kanssa . Lempisaari kuului Brita de la Gardien ja Jesper Mattsson Kruusin jälkeläisille 1700-luvun puoliväliin saakka.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3792089

Kuinka tarkkoja oikeudessa yleensä oltiin siitä oliko kyseessä tytär tai tytärpuoli jos ei ollut perinnönjaosta kysymys?

Terv.Ritva

Lainaus Tapio V:
Kovasti se mietityttää, miksi otettiin sukunimeksi Fortelius toisessa sukupolvessa, Ericus Mathiae ei sitä käyttänyt. Ilmeisesti suvussa on kiertänyt perimätieto jonkinlaisesta polveutumisesta Fordellien mahtisuvusta. Sitä ei kuitenkaan voida osoittaa. Fordelleista Eric Anthoni: Släkten Fordell och dess Släktföbindelser, sekä Yrjö Blomstedt: Fordelium Familia. molemmat Hist. Tidskrift, för Finland.
Tietoihin voin lisätä vuoden 1608 maantarkastuksesta KA 4964c:7 :Twå hws på stenback - öde Margareta Enckia. Knut Fårdels syster hwstrw Birita, brukar aff margareta enckias hemman. Oker lindår, som inthet dåger till ocker, wthan till ängh Leer Jordh - ½ - landh. Kyse on siis Knut Hansinpoika Fordellin (k. 1610) sisaresta Brita Hansintyttärestä, joka miehensä Mårten Markunpojan kuoleman 1602 jälkeen on siis muuttanut Porista Pedersöreen ja ottanut leskivaimo Margaretan talon haltuunsa. Kuka oli tämä Margareta? Sukulainen?
T.V.

Keräsin ylle erisivustoilla olleita Erik Tavastin yhteyksistä Pohjanmaalle olleita viitteitä.
Auttaisivatko pohtimaan sukusuhteita?

[Pekka Hiltunen]

Keräsin ylle erisivustoilla olleita Erik Tavastin yhteyksistä Pohjanmaalle olleita viitteitä.
Auttaisivatko pohtimaan sukusuhteita?
Erik Tawastin holhokki on kai voinut olla vaikkapa isänsä 3. liiton vaimon edellisistä avioista...
PH

[JHissa]

Alkuperäinen lähettäjä Jormar

Turun porvarin Henrik Mattsson Tawastin (n. 1599 – 28.2.1667) vaimoiksi ja lapsiksi on internetistä löytyvissä sukuluetteloissa ja –tauluissa useita erilaisia tietoja.

...
Vaimo 1. NN1 k. <1630:
Lapset:
1. Gabriel 1619 – 1657 (38 v)
2. Kristina 1620 – 1667 (47 v)
3. Henrik (Tawastén) 1622 – 1667 (45 v)
4. NN (poika) 1623 – 1623 (0 v)
5. Johan 1626 – 1689 (63 v)
6. Katarina 1627 –1684 (57 v)
7. Hebla 1629 –1654 (25 v)
8. Isac? 1630?– 1667 (37 v)

Vaimo 2. Margareta k. 1656:
Lapset:
9. Margareta 1624 –1684 (60 v). Onko isä todella Henrik?
10. Erik (Tawaststjerna) 1633? –1693 (60 v)

Vaimo 3. Maria Jakobsdotter Skepperus (Gammal) 1601 – 1688, vihitty n. 1661.
Ei yhteisiä lapsia Henrik Tawastin kanssa.

Löytyykö tarkempia arvioita Henrikin lasten syntymävuosiin ja järjestykseen? Onko Margareta (1624) Henrikin tytär?

Jorma Rantiala
Löytyy ainakin yksi selkeä virhe eli Erikin veljelle Henrikille on tullut isän kuolinaika
Henrik Henrikinpika Tavast, aateloituna 1664 Tavastén kuoli 6.10.1706.
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=475
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Tawast%C3%A9n_nr_728
Liws- och lijkpredikan, vthöfwer hans kongl. may:tz ... secreterares, ... hr. Henrich Tawastens, sahl. hwssfru, ... fr. Anna Meissners Tawasten, wid hennes ... begrafningz act, som skedde i Stockholm och s. Catharinae kyrckia den 30. novembr. åhr 1669. Hållen aff Nicolao Rudbeckio, th. d. cons. praeside och past. pr
aff Ignatio Meurer, kongl. booktr åhr. 1670.
https://finna.fi/Record/fennica.632472

[Jormar]

Hei
En nyt ehdi vähään aikaan paneutua Tavasteihin, mutta pitikö Erik Tavastin olla Margareta Persdotterin jälkeläinen. Eikö jossain perusteena ollut Hans Fordellin jälkeläisyys. Hän oli suorittanut maksun tilan siirtyessä hänelle ja se vielä kuulutettiin käräjillä. Suorasta perimisestä kai puuttuivat nämä kou-kerot.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3710855

Terv. Ritva

Pietarsaaren pitäjän käräjät 30.8.1658 f. 483v

(Pirilöö Hemmanedt uplysth aff Erich Tawast 1 gångn, det han uthj sin giäldz afbetalningh bekommit haff:r, effter Hustru Margreta i Pirilö dödh, och war eij någon som her emot något klandradhe)

Lainaus SFSundqist:
“There is an article written by Leo Nyholm: In 1674 Erik Tavast received a letter from King Karl which stated that Erik Tavast was a descendant of Hans Fordell and entitled to frälsefrihet for his property of Pirilö which had once belonged to Hans Fordell and which Erik Tavast had inherited.
Erik Tavast inherited Pirilö from Margareta Persdotter who was the daughter of Elisabeth Hansdotter Fordell.”

Onkohan Leo Nyholm perustanut johtopäätöksensä tuohon käräjäpöytäkirjaan (30.8.1658)?
Onko ”Hustru Margreta” juuri Margareta Persdotter, Elisabeth Hansdotter Fordellin tytär, jonka kuoltua Erik sai Pirilön haltuunsa?
Miksi juuri Erik peri Pirilön eikä esim. isä Henrik tai velipuolet? Perintö äidin kautta antaisi tuohon vastauksen. Erikin äiti, Margareta oli kuollut pari vuotta aikaisemmin, 1656.
Jos Leo Nyholmin oletus, että Henrik Tawastin vaimo Margareta olisi Margareta Persdotterin ja kapteeni Erik Thomassonin tytär, olisi yhteys Kaksois-tilan omistajiin ja De la Gardie-sukuun vaikea löytää, ainakin läheinen sukulaisuus; pitäisi ehkä tulla Erik Thomassonin kautta, ja sellaistahan ei ole löytynyt. Oliko heillä edes tuon nimistä tytärtä? Onhan Margareta voinut olla Fordell-sukua vaikkei olisikaan Margareta Persdotterin tytär?
*********************
J. Hissa kirjoitti:
”Löytyy ainakin yksi selkeä virhe eli Erikin veljelle Henrikille on tullut isän kuolinaika.
Henrik Henrikinpika Tavast, aateloituna 1664 Tavastén kuoli 6.10.1706.”

Kiitos! Tiedostossani oli kyllä Henrikin kuolinaika oikein, mutta tekstiin tuli virhe.

Jorma Rantiala

[Benedictus]

Pietarsaaren pitäjän käräjät 30.8.1658 f. 483v

(Pirilöö Hemmanedt uplysth aff Erich Tawast 1 gångn, det han uthj sin giäldz afbetalningh bekommit haff:r, effter Hustru Margreta i Pirilö dödh, och war eij någon som her emot något klandradhe)

Lainaus SFSundqist:
“There is an article written by Leo Nyholm: In 1674 Erik Tavast received a letter from King Karl which stated that Erik Tavast was a descendant of Hans Fordell and entitled to frälsefrihet for his property of Pirilö which had once belonged to Hans Fordell and which Erik Tavast had inherited.
Erik Tavast inherited Pirilö from Margareta Persdotter who was the daughter of Elisabeth Hansdotter Fordell.”

Onkohan Leo Nyholm perustanut johtopäätöksensä tuohon käräjäpöytäkirjaan (30.8.1658)?
Onko ”Hustru Margreta” juuri Margareta Persdotter, Elisabeth Hansdotter Fordellin tytär, jonka kuoltua Erik sai Pirilön haltuunsa?
Miksi juuri Erik peri Pirilön eikä esim. isä Henrik tai velipuolet? Perintö äidin kautta antaisi tuohon vastauksen. Erikin äiti, Margareta oli kuollut pari vuotta aikaisemmin, 1656.
Jos Leo Nyholmin oletus, että Henrik Tawastin vaimo Margareta olisi Margareta Persdotterin ja kapteeni Erik Thomassonin tytär, olisi yhteys Kaksois-tilan omistajiin ja De la Gardie-sukuun vaikea löytää, ainakin läheinen sukulaisuus; pitäisi ehkä tulla Erik Thomassonin kautta, ja sellaistahan ei ole löytynyt. Oliko heillä edes tuon nimistä tytärtä? Onhan Margareta voinut olla Fordell-sukua vaikkei olisikaan Margareta Persdotterin tytär?
-------------
Yllä olevien lainausten perusteella voidaan myös pohtia seuraavaa.

Koska Erik Tavast sai Pirilön itselleen suoraan, on sen täytynyt tulla äidiltä.

Äiti lienee tuo Henrik Tavastin 2. vaimo Margareta, jonka isännimeä ei kai tiedetä.

Jos isoäiti olisi Margareta Persdotter Fordell suvusta, on oikeastaan yksi vaihtoehto, mikä voi yhdistää myös Elisabeth Pontusdotterin Kaksois-tilan sukuun.
Margareta Persdotterin 1. puoliso kapteeni Erik Thomasson.
Tiedetäänkö milloin he ovat avioituneet?

Koska Erik Thomasson ei ajallisesti voi olla Kaksois-sukua, jää ainoaksi vaihtoehdoksi, että Margareta Persdotter on ollut aviossa jo ennen Erik Thomassonia jonkun Kaksoisten Mats Erikssonin ja Elisabeth Pontusdotterin pojan kanssa.
Ponuts ja Johan pojat eivät tule kysymykseen, koska ovat hengissä vielä 1630- luvulla.
Tiedetään, että oli myös poika Jacob, joka oli ratsumies 1611 Ramseyn mukaan.
Olisiko mahdoton ajatuksena, että Jacob Matsson olisi ollut Margareta Persdotterin 1. puoliso ennen Erik Thomassonia, jolloin Jacobin tytär voisi olla Margareta Jacobsdotter ja nainut Hanrik Tavastin 1630 aikaan.

Tämä vaihtoehto yhdistää kummatkin suvut ja selittäisi perinnöt ja asemat.

[Pekka Hiltunen]

Pietarsaaren pitäjän käräjät 30.8.1658 f. 483v

(Pirilöö Hemmanedt uplysth aff Erich Tawast 1 gångn, det han uthj sin giäldz afbetalningh bekommit haff:r, effter Hustru Margreta i Pirilö dödh, och war eij någon som her emot något klandradhe)

Lainaus SFSundqist:
“There is an article written by Leo Nyholm: In 1674 Erik Tavast received a letter from King Karl which stated that Erik Tavast was a descendant of Hans Fordell and entitled to frälsefrihet for his property of Pirilö which had once belonged to Hans Fordell and which Erik Tavast had inherited.
Erik Tavast inherited Pirilö from Margareta Persdotter who was the daughter of Elisabeth Hansdotter Fordell.”

Onkohan Leo Nyholm perustanut johtopäätöksensä tuohon käräjäpöytäkirjaan (30.8.1658)?
Onko ”Hustru Margreta” juuri Margareta Persdotter, Elisabeth Hansdotter Fordellin tytär, jonka kuoltua Erik sai Pirilön haltuunsa?
Miksi juuri Erik peri Pirilön eikä esim. isä Henrik tai velipuolet? Perintö äidin kautta antaisi tuohon vastauksen. Erikin äiti, Margareta oli kuollut pari vuotta aikaisemmin, 1656.
Jos Leo Nyholmin oletus, että Henrik Tawastin vaimo Margareta olisi Margareta Persdotterin ja kapteeni Erik Thomassonin tytär, olisi yhteys Kaksois-tilan omistajiin ja De la Gardie-sukuun vaikea löytää, ainakin läheinen sukulaisuus; pitäisi ehkä tulla Erik Thomassonin kautta, ja sellaistahan ei ole löytynyt. Oliko heillä edes tuon nimistä tytärtä? Onhan Margareta voinut olla Fordell-sukua vaikkei olisikaan Margareta Persdotterin tytär?
-------------
Yllä olevien lainausten perusteella voidaan myös pohtia seuraavaa.

Koska Erik Tavast sai Pirilön itselleen suoraan, on sen täytynyt tulla äidiltä.

Äiti lienee tuo Henrik Tavastin 2. vaimo Margareta, jonka isännimeä ei kai tiedetä.

Jos isoäiti olisi Margareta Persdotter Fordell suvusta, on oikeastaan yksi vaihtoehto, mikä voi yhdistää myös Elisabeth Pontusdotterin Kaksois-tilan sukuun.
Margareta Persdotterin 1. puoliso kapteeni Erik Thomasson.
Tiedetäänkö milloin he ovat avioituneet?

Koska Erik Thomasson ei ajallisesti voi olla Kaksois-sukua, jää ainoaksi vaihtoehdoksi, että Margareta Persdotter on ollut aviossa jo ennen Erik Thomassonia jonkun Kaksoisten Mats Erikssonin ja Elisabeth Pontusdotterin pojan kanssa.
Ponuts ja Johan pojat eivät tule kysymykseen, koska ovat hengissä vielä 1630- luvulla.
Tiedetään, että oli myös poika Jacob, joka oli ratsumies 1611 Ramseyn mukaan.
Olisiko mahdoton ajatuksena, että Jacob Matsson olisi ollut Margareta Persdotterin 1. puoliso ennen Erik Thomassonia, jolloin Jacobin tytär voisi olla Margareta Jacobsdotter ja nainut Hanrik Tavastin 1630 aikaan.

Tämä vaihtoehto yhdistää kummatkin suvut ja selittäisi perinnöt ja asemat.
Onkohan Nyholm voinut erehtyä pitämään "jälkeläistä" ja "perillistä" samansisältöisinä ilmauksina. Eikös Brita Johansdotter Pictoria ollut näitä Sursill- ja Fordell -sukuja äitinsä puolelta? Isänsä (vai isoisänsä?) taisi olla turkulainen kirkkomaalari.
PH

[JHissa]

Alkuperäinen lähettäjä Jormar

Turun porvarin Henrik Mattsson Tawastin (n. 1599 – 28.2.1667) vaimoiksi ja lapsiksi on internetistä löytyvissä sukuluetteloissa ja –tauluissa useita erilaisia tietoja.

...

Löytyykö tarkempia arvioita Henrikin lasten syntymävuosiin ja järjestykseen? Onko Margareta (1624) Henrikin tytär?

Jorma Rantiala
Mistä olet saanut Margareta syntymävuoden 1624, sillä hänet mainitaan ensimmäisen kerran Olof Hanssonin vaimona Maskun käräjillä 21.4.1658 s. 8 § 22
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3792089
Heidän poikansa Karl Thelin näyttää syntyneen 1660-luvun alussa
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=2797
Margareta oli leski 1665
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10707083
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1005951
ja hänen ikäänsä ei sanota myöskään henkilökirjasessa, joka ilmestyi hänen Askaisissa tapahtuneen hautajaisiin 1684
https://finna.fi/Record/fennica.631404
Muutenkin suurin osa Henrik Mattsson Tawastin lapsista näyttää vihityn 1650-luvun aikana, sillä ainoastaan Mårten Schillingin kanssa naimisiin mennyt Kirstin näyttää menneen naimisiin selvästi ennen sitä
https://www.genealogia.fi/genos-old/65/65_156.htm
Gabriel ilmestyy Helsinkiin 1650, Hebla menee naimisiin 1653, Erik 1656, Johan (henkikirja 1656 ei vaimoa / 1657 vaimo), Henrik 1657 ja Karin 1659. Joten nuo syntymäajat näyttävät olevan vedetty täysin hatusta.

[JHissa]

Mistä olet saanut Margareta syntymävuoden 1624, sillä hänet mainitaan ensimmäisen kerran Olof Hanssonin vaimona Maskun käräjillä 21.4.1658 s. 8 § 22
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3792089
Heidän poikansa Karl Thelin näyttää syntyneen 1660-luvun alussa
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=2797
Margareta oli leski 1665
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10707083
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1005951
ja hänen ikäänsä ei sanota myöskään henkilökirjasessa, joka ilmestyi hänen Askaisissa tapahtuneen hautajaisiin 1684
https://finna.fi/Record/fennica.631404
Muutenkin suurin osa Henrik Mattsson Tawastin lapsista näyttää vihityn 1650-luvun aikana, sillä ainoastaan Mårten Schillingin kanssa naimisiin mennyt Kirstin näyttää menneen naimisiin selvästi ennen sitä
https://www.genealogia.fi/genos-old/65/65_156.htm
Gabriel ilmestyy Helsinkiin 1650, Hebla menee naimisiin 1653, Erik 1656, Johan (henkikirja 1656 ei vaimoa / 1657 vaimo), Henrik 1657 ja Karin 1659. Joten nuo syntymäajat näyttävät olevan vedetty täysin hatusta.
sihteeri Mårten Schilling mainitaan yksin vielä vuoden 1643 henkikirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13486077
joten hän on mennyt naimisiin sen jälkeen, sillä vuoden 1645 henkikirjassa on jo kolme henkeä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13486697

[Jormar]

Mistä olet saanut Margareta syntymävuoden 1624, sillä hänet mainitaan ensimmäisen kerran Olof Hanssonin vaimona Maskun käräjillä 21.4.1658 s. 8 § 22
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3792089
Heidän poikansa Karl Thelin näyttää syntyneen 1660-luvun alussa
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=2797
Margareta oli leski 1665
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10707083
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1005951
ja hänen ikäänsä ei sanota myöskään henkilökirjasessa, joka ilmestyi hänen Askaisissa tapahtuneen hautajaisiin 1684
https://finna.fi/Record/fennica.631404
Muutenkin suurin osa Henrik Mattsson Tawastin lapsista näyttää vihityn 1650-luvun aikana, sillä ainoastaan Mårten Schillingin kanssa naimisiin mennyt Kirstin näyttää menneen naimisiin selvästi ennen sitä
https://www.genealogia.fi/genos-old/65/65_156.htm
Gabriel ilmestyy Helsinkiin 1650, Hebla menee naimisiin 1653, Erik 1656, Johan (henkikirja 1656 ei vaimoa / 1657 vaimo), Henrik 1657 ja Karin 1659. Joten nuo syntymäajat näyttävät olevan vedetty täysin hatusta.

Syntymävuodet on vedetty todellakin hatusta (MyHeritage, Geni, Finlander Forum jne.). Esim. Margaretille löytyy myös 1615 ja 1618. Laitoinkin kyselyn tänne, jotta tietoihin saisi edes jotain tolkkua; nyt on monta erilaista versiota liikkeellä Henrik Mattsonin vaimoista ja lapsista.
Kiitos asiantuntevista vastauksista! Lasten oikeita syntymävuosia ei ehkä saada selville, mutta toivottavasti edes "parempia" arvauksia.
Jorma Rantiala

[Benedictus]

Jos ajatellaa Jhissan listaa:
Muutenkin suurin osa Henrik Mattsson Tawastin lapsista näyttää vihityn 1650-luvun aikana, sillä ainoastaan Mårten Schillingin kanssa naimisiin mennyt Kirstin näyttää menneen naimisiin selvästi ennen sitä
https://www.genealogia.fi/genos-old/65/65_156.htm
Gabriel ilmestyy Helsinkiin 1650, Hebla menee naimisiin 1653, Erik 1656, Johan (henkikirja 1656 ei vaimoa / 1657 vaimo), Henrik 1657 ja Karin 1659. Joten nuo syntymäajat näyttävät olevan vedetty täysin hatusta.

Voidaan karkeasti päätellä, että lapset olisivat syntyneet suurinpiirtein 1630-luvulla jos normaalina avioikänä pidetään yli kahtakymmentävuoden ikää.

Schillingin vaimo Margareta on ilmeinen poikkeus, eli voinee olla ainoa Henrik Tavastin 1. vaimon lapsi.

Tällöin suurinosa lapsista olisivat olleet 2. vaimo Margaretan lapsia.

[Pekka Hiltunen]

Schillingin vaimo Margareta on ilmeinen poikkeus eli voinee olla ainoa Henrik Tavastin 1. vaimon lapsi.
Tällöin suurin osa lapsista olisivat olleet 2. vaimon Margaretan lapsia.
Enpäs ole tullut vertailleeksi, kun olen vain Margaretan "haaroista". Musikaalisuus näyttää tulleen kai pääasiassa kahdesta muusta suvusta, vaikka olen kovasti koettanut sovitella Savon Tavaststjernoja äpärän jos toisenkin isiksi. DNA-tutk. on auttanut osumaan oikeaan: eräs esi-isäni oli kai 16, kun poikansa syntyi - ja korva periytyi (yleensä) harmikseni minullekin. Mutta tässä tapauksessahan kaikkien HT:n lasten tulisi ilmentää tod näk enemmän kuin mendelistisesti dominantisti periytyvää musikaalisuutta. Onko tällaista havaittavissa jälkipolvissa?

Olen jo pidempään ollut 2:n tuntemattoman vaimon kannalla ennen Erik Tavastin syntymää siis 3:n vaimon Maskun suvusta.
PH

[JHissa]

Jos ajatellaa Jhissan listaa:
Muutenkin suurin osa Henrik Mattsson Tawastin lapsista näyttää vihityn 1650-luvun aikana, sillä ainoastaan Mårten Schillingin kanssa naimisiin mennyt Kirstin näyttää menneen naimisiin selvästi ennen sitä
https://www.genealogia.fi/genos-old/65/65_156.htm
Gabriel ilmestyy Helsinkiin 1650, Hebla menee naimisiin 1653, Erik 1656, Johan (henkikirja 1656 ei vaimoa / 1657 vaimo), Henrik 1657 ja Karin 1659. Joten nuo syntymäajat näyttävät olevan vedetty täysin hatusta.

Voidaan karkeasti päätellä, että lapset olisivat syntyneet suurinpiirtein 1630-luvulla jos normaalina avioikänä pidetään yli kahtakymmentävuoden ikää.

Schillingin vaimo Margareta on ilmeinen poikkeus, eli voinee olla ainoa Henrik Tavastin 1. vaimon lapsi.

Tällöin suurinosa lapsista olisivat olleet 2. vaimo Margaretan lapsia.
Mårten Schillingin vaimo oli Kirstin, haud. 30.6.1667 Turku, mikä käy ilmi mm. vuosien 1656
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10653734
ja 1658
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10666836
henkikirjoista.
Edesmenneen tyttären Chirstinin mies asesssori Mårten Schilling, k. 10.4.1672 Turku, mainitaan vielä lesken Maria Jacobintytären ja hänen poikapuolensa Erich Tavastin välisessä pesänjaossa 1671 yhdessä sihteeri Erich Tavastin veljien sihteeri Henrik Tavastin ja herra Johan Tavastin, siskojen Margaretan ja Karinin ja edesmenneiden veljien Isaach ja Gabrielin kanssa. Gabrielin perikuntaa edustaa poika, mutta Isaach näyttää jääneen ilman vaimoa tai lapsia. Ainoan lapsensa synnytykseen kuollut Hebla ja hänen mies olivat jo kuolleet, joten heitä ei myöskään mainita.

[Pekka Hiltunen]

Mårten Schillingin vaimo oli Kirstin, haud. 30.6.1667 Turku, mikä käy ilmi mm. vuosien 1656
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10653734
ja 1658
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10666836
henkikirjoista.
Edesmenneen tyttären Chirstinin mies asesssori Mårten Schilling, k. 10.4.1672 Turku, mainitaan vielä lesken Maria Jacobintytären ja hänen poikapuolensa Erich Tavastin välisessä pesänjaossa 1671 yhdessä sihteeri Erich Tavastin veljien sihteeri Henrik Tavastin ja herra Johan Tavastin, siskojen Margaretan ja Karinin ja edesmenneiden veljien Isaach ja Gabrielin kanssa. Gabrielin perikuntaa edustaa poika, mutta Isaach näyttää jääneen ilman vaimoa tai lapsia. Ainoan lapsensa synnytykseen kuollut Hebla ja hänen mies olivat jo kuolleet, joten heitä ei myöskään mainita.
Olen nähtävästi joskus takertunut Henrik Tawastin jälkeläisten aateloimisiin eri nimillä, vaikka edustivathan he aivan eri sukulinjojakin.

Kristina Henrikintytär Tawastin ja Mårten Schillingin tytär Kristina avioitui Johan Robertinpoika Ranckenin kanssa 19.2.1663 ja kuoli Ruotsissa sotaa paossa 1712 tod. näk. tautiin. Hänen voisi arvella syntyneen noin 1645, jolloin äitinsä Kristina Tawast olisi syntynyt viimeistään noin 1627. Henrik Tawast hankki muurihaudan Turun Tuomiokirkosta sen entisen sakastin kohdalta pohjoiskäytävältä (nykyisen saarnastuolin portaiden alapään vaiheilta). Tästä on kai kirjaus kirkon tilikirjassa - lähdettä en valitattavasti ole kirjannut muistiin. Hauta on ilmeisesti hankittu joko 1:o avion vaimolle tai tämän kuolleille lapsille - tai molemille. 2:o avio voitaisiin tämän perusteella ajoittaa arviolta vuoden tarkuudella.

Tavaststierna-suvun taiteellisille lahjakkuuksille voisi tietenkin antaa selityksen vaikkapa maalari Pictorius eikä välttämättä ranskalainen De laGardie. Dominantisti periytyvät ominaisuudet eivät useissa tapauksissa kunnioita Mendelin lakia, koska geenit ovat liittyneet elintärkeisiin ominaisuuksiin, kuten kädentarkkuuteen keihästä heittäessä tai nuolta ampuessa. Esim. skitsofrenian katsotaan olevan yhteydessä yhteisön kannalta elintärkeisiin ominaisuuksiin, mikä selittäisi sairauden säilymisen homo sapiens sapiensin varhaisajoista lähtien nykypäivään kaikissa tunnetuissa kulttuureissa.
PH

[Hannu Virttaalainen]

Turun porvarin Henrik Mattsson Tawastin (n. 1599 – 28.2.1667) vaimoiksi ja lapsiksi on internetistä löytyvissä sukuluetteloissa ja –tauluissa useita erilaisia tietoja.

...

Turun tuomiokirkon museossa on kastevati, johon on kaiverrettu nimet Henrich Tawast ja Maria Jacobi.
Esitelapussa on selvennyksenä: Hopmanni H. Tawast k. 1667 ja Maria Jaakontytär Collina k. 1688.
Olisiko Henrikin ensimmäinen vaimo NN1 nimeltään myös Maria Jakobsdotter; ehkä jopa Ramsayn mainitsema Collina (mutta kuollut ennen 1630).

3. Maria Jokobsdotter Skepperus (Gammal) 1601 – 1688 (haud. 20.5.1688), vihitty n. 1661
Ei yhteisiä lapsia Henrik Tawastin kanssa.

Löytyykö Henrik Tawastin vaimoista ja lapsista uudempien tutkimusten antamia tietoja?


Jorma Rantiala

Genin mukaan Henrik Tawastin tyttären Kristiinan tyttären Susanna Mårtenintytär Schillingin poika Mårten Arvidinpoika Florin s. 1670, mistä voisi luulla äidinäidin Kristiinan syntyneen viimeistään 1630-luvun alussa tai aikaisemmin kuten Genissä esitetäänkin vuonna 1620. Kuitenkin Kristiinan äiti Genissä onkin viimeinen vaimo, joka kuoli 1688, jonka kanssa Henrik vihittiin noin 1661 :confused: , Samoin asia oli jollain nettisivuilla jo ennen Geniä.

Mistä viimeiselle vaimolle on saatu sukunimet Collina tai Skepperus (Gammal) vai onko keksitty sopiva Jacob, jonka tytär olisi ehkä kyseessä.

Tämän netissä olevan äidin tyttärenä Kristiina olisi siis syntynyt 1661, eikä 1620, 60-vuotiaalle ja Kristiinan lapsenlapsi syntyy 1670. Melkoisia biologisia ihmeitä, 60-vuotias äiti ja 9-vuotias isoäti, jollei olisi täyttä satua! Nämä itse itsensä saduksi todistavat ristiriitaiset sukupuut ovat tosi mystisiä, kun niitä vielä kopioidaan ilman pienintäkään kriittisyyttä.

Kristiinan äidin nimi kyllä kiinnostaisi minuakin, muiden ei niin paljon. Tähän asti ollut N.N., mutta nyt N.N:äkin tullut lisää?

PS Pekan samaan aikaan kirjoittaman viestin pohjalta meni viestin kirjoituksen aikan entistä hullummaksi ..

[JHissa]

Olen nähtävästi joskus takertunut Henrik Tawastin jälkeläisten aateloimisiin eri nimillä, vaikka edustivathan he aivan eri sukulinjojakin.

Kristina Henrikintytär Tawastin ja Mårten Schillingin tytär Kristina avioitui Johan Robertinpoika Ranckenin kanssa 19.2.1663 ja kuoli Ruotsissa sotaa paossa 1712 tod. näk. tautiin. Hänen voisi arvella syntyneen noin 1645, jolloin äitinsä Kristina Tawast olisi syntynyt viimeistään noin 1627. Henrik Tawast hankki muurihaudan Turun Tuomiokirkosta sen entisen sakastin kohdalta pohjoiskäytävältä (nykyisen saarnastuolin portaiden alapään vaiheilta). Tästä on kai kirjaus kirkon tilikirjassa - lähdettä en valitattavasti ole kirjannut muistiin. Hauta on ilmeisesti hankittu joko 1:o avion vaimolle tai tämän kuolleille lapsille - tai molemille. 2:o avio voitaisiin tämän perusteella ajoittaa arviolta vuoden tarkuudella.

Tavaststierna-suvun taiteellisille lahjakkuuksille voisi tietenkin antaa selityksen vaikkapa maalari Pictorius eikä välttämättä ranskalainen De laGardie. Dominantisti periytyvät ominaisuudet eivät useissa tapauksissa kunnioita Mendelin lakia, koska geenit ovat liittyneet elintärkeisiin ominaisuuksiin, kuten kädentarkkuuteen keihästä heittäessä tai nuolta ampuessa. Esim. skitsofrenian katsotaan olevan yhteydessä yhteisön kannalta elintärkeisiin ominaisuuksiin, mikä selittäisi sairauden säilymisen homo sapiens sapiensin varhaisajoista lähtien nykypäivään kaikissa tunnetuissa kulttuureissa.
PH
Laitetaan vanha viestini toisesta keskustelusta
Rätinkien alkupää löytyy Yleisiä asiakirjoja -arkiston sarjoista
Turun tuomiokirkon tilit 1553-1553 (252) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=41384)
Turun tuomiokirkon tilit 1554-1554 (252a) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=41385)
Turun tuomiokirkon tili 1556-1556 (253) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=41386)
Turun tuomiokirkon tili 1556-1556 (254) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=41387)
Turun tuomiokirkon tili 1587-1591 (255) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=41388)
Turun tuomiokirkon tili 1589-1591 (256) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=41389)
Turun tuomiokirkon tili 1597-1597 (258) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=41391)
Turun tuomiokirkon tili 1598-1598 (259) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=41392)
Turun tuomiokirkon tili 1600-1600 (260) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=41393)
Turun tuomiokirkon tili 1601-1601 (260a) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=41394)
Turun tuomiokirkon tili 1608-1615 (261) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=41395)
Turun tuomiokirkon tili 1618-1618 (261a) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=41396)
Turun tuomiokirkon tili 1618-1622 (262) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=41397)
Turun tuomiokirkon tili 1623-1627 (263) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=41398)
Turun tuomiokirkon tili 1627-1630 (264) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=41399)
Turun tuomiokirkon tili 1630-1632 (265) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=41400)
Turun tuomiokirkon tili 1633-1633 (266) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=41401)
Turun tuomiokirkon tilien katkelmia 1634-1634 (266a) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=41197)
sen jälkeen taitaa olla tauko ja jatko on Turun tuomiokirkon isännistön arkistossa
Aboensis räkenskaper 1654-1670 (III Gla:1) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=208450)
Dn Gabrielis Laurei Räkning för DoomKyrkiones i Åbo Inkomst och Utgift 1678-1682 (III Gla:4) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=119581)
H. Hasselgreens rächenschap för Doomkyrkiones i Åbo Inkomst och Utgift 1671-1678 (III Gla:3) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=119555)
Åbo Domkyrkas räkenskaper 1671-1677 (III Gla:2) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=119579)
Åbo domkyrkas Räkenskaper 1682-1689 (III Gla:5) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=119554)
Åbo domkyrkas Räkenskaper 1689-1694 (III Gla:6) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=119535)
Åbo domkyrkas Räkenskaper 1694-1703 (III Gla:7) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=119575)
Åbo domkyrkia Räkningar 1748-1773 (III Gla:11) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=119583)
Åbo domkyrkias Räckningar 1731-1747 (III Gla:9) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=119568)
Åbo domkyrko Räkningar 1773-1789 (III Gla:12) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=119565)

digitoimatta on vielä
III Gla:8 Herr Simonis Sadenii Domkyrkoräkning 1714 - 1721 (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AY&avain=959299.KA)
III Gla:10 Ryska Årens Domkyrko Räkning 1742 - 1743 (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AY&avain=959563.KA)
sitten löytyy vielä digitoitu
Luettelo tuomiokirkkoon haudatuista 1776-1784 (II Bp:2) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=919685.KA)
minkä nimi johtaa harhaan, sillä se sisältää haudattuja vuodesta 1689 ja muutenkin merkintöjä on ainakin vuodelta 1616
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9897321

[Benedictus]

Lainaus Ritva Laiho:
Vielä Kärkelän asukkaista. Vuonna 1634 sieltä kirjattiin Samuel Simonsson , joka on kirkkoherra Simonin poika ( luin jostain käräjäjutusta, jota en pannut muistiin), vaimo Gertrud Eskilsdotter , moor Margaret Mattsdotter son Mickel Simonsson ryttare ja dr Margaret Simonsdotter. Vuonna 1643 tilalta mainitaan Jören bonde ja hu Anna. Äitiä, Margaret Mattsdotteria ei enää näy seuraavina vuosina. 1640-luvulla samanimisiä ilmestyy Kalelaan.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345816
1619 hustru Nargeta her Simons i Saltvik.
Ilmaisu vaikuttaisi siltä, että Kärkelän tila oli vaimo Margeta Matsdotterin omistama.
1614 tila oli Mats Eriksson i Kaxois hallussa, vaikka jo 1610 mainitaan her Simon.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1342853
1590 Kärkelässä her Simon
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1342855
Samoin 1590 Köylijärvellä

Eestho, Simon Eschilli (mainitaan 1605–1624)

Yllä oleva Salvikin khr Simon vaimo on Margareta Matsdotter eli lienee Mats Eriksson till Kallelan tytär.
Ajallisesti vaikuttaisi ihan mahdolliselta, että heidän tyttärensä voisi olla Henrik Tavastin 1. vaimo, joka olisi saanut tyttären Kristinan lyhyessä aviossa Henrik Tavastin kanssa.

Kakkosvaimo voisi olla 1. vaimon serkku Margareta Jacobsdotter, mikä ajallisesti myös sopii kuvioon.
2. vaimo on varmasti Kallela sukua, koska Kaksoisten kaupassa mainitaan "närmaste" sukusuhteessaan.
Tällöin kaikki lapset kuuluivat de la Gardie sukuun, mutta olivat eri haaroja.

[JHissa]

Lainaus Ritva Laiho:
Vielä Kärkelän asukkaista. Vuonna 1634 sieltä kirjattiin Samuel Simonsson , joka on kirkkoherra Simonin poika ( luin jostain käräjäjutusta, jota en pannut muistiin), vaimo Gertrud Eskilsdotter , moor Margaret Mattsdotter son Mickel Simonsson ryttare ja dr Margaret Simonsdotter. Vuonna 1643 tilalta mainitaan Jören bonde ja hu Anna. Äitiä, Margaret Mattsdotteria ei enää näy seuraavina vuosina. 1640-luvulla samanimisiä ilmestyy Kalelaan.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345816
1619 hustru Nargeta her Simons i Saltvik.
Ilmaisu vaikuttaisi siltä, että Kärkelän tila oli vaimo Margeta Matsdotterin omistama.
1614 tila oli Mats Eriksson i Kaxois hallussa, vaikka jo 1610 mainitaan her Simon.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1342853
1590 Kärkelässä her Simon
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1342855
Samoin 1590 Köylijärvellä

Eestho, Simon Eschilli (mainitaan 1605–1624)

Yllä oleva Salvikin khr Simon vaimo on Margareta Matsdotter eli lienee Mats Eriksson till Kallelan tytär.
Ajallisesti vaikuttaisi ihan mahdolliselta, että heidän tyttärensä voisi olla Henrik Tavastin 1. vaimo, joka olisi saanut tyttären Kristinan lyhyessä aviossa Henrik Tavastin kanssa.

Kakkosvaimo voisi olla 1. vaimon serkku Margareta Jacobsdotter, mikä ajallisesti myös sopii kuvioon.
2. vaimo on varmasti Kallela sukua, koska Kaksoisten kaupassa mainitaan "närmaste" sukusuhteessaan.
Tällöin kaikki lapset kuuluivat de la Gardie sukuun, mutta olivat eri haaroja.



En löytänyt mitään merkintää Tawastien haudan ostosta vuodelta 1630, joten tälle pitäisi löytää jokin todiste. Henrik Tawast on voinut hankkia haudan 38. (36.)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9897349
kirkkoon jo 1623, sillä silloinhan haudattiin hänen poikansa 14.4.1623
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698276
Vuosi 1630 on voitu sekoittaa Henrik Tawastin ja hänen sisarusten pesänjakoon, mikä tapahtui Turun RO 8.1.1631
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11507480
Milloin muuten heidän äitinsä haudattiin? Vuoden 1630 haudatut alkaa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698358
ja jatkuu huhtikuusta lähtien
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698414

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9897349
kirkkoon jo 1623, sillä silloinhan haudattiin hänen poikansa 14.4.1623

Oheinen lainaus Jhissalta, kertoo, että Henrik Tavastilla oli jo 1622 vaimo numero 1.
Periaatteessa tuo aika ei vielä rajaa Salvikin khr Simon tytärtä pois vaimovaihtoehdoista, koska voisi hyvinkin olla 18 v avioituessaan, ja silti äitinsä Margareta Matsdotter voisi olla parikymppinen avioituessaan her Simon kanssa.
Elisabeth Pontusdotterin avioituminen lienee tapahtunut 1589 aikoihin, mutta kihlaus ja aviosuhde on voinut tapahtua jo paljon aiemmin.

Hieman aikataulu kyllä panee pohtimaan voisiko vaimo 1. olla her Simon tytär.

[ritva laiho]

Hei
Jacob Pontus Tawastin tiedoissa ylioppilasmatrikkelin viittauksissa mainitaan Pirilö: Erich Tawast .. .Och såsom honom 1/6 däraraf Pirilö benemd, till arfs fallit är... Keitä mahtoivat olla muut perilliset? Olenko käsittänyt oikein?
Terv.Ritva

[JHissa]

Hei
Jacob Pontus Tawastin tiedoissa ylioppilasmatrikkelin viittauksissa mainitaan Pirilö: Erich Tawast .. .Och såsom honom 1/6 däraraf Pirilö benemd, till arfs fallit är... Keitä mahtoivat olla muut perilliset? Olenko käsittänyt oikein?
Terv.Ritva
Ainakin Erik Tawastin veli kappalainen Johan Tawast asui Pedersören Kirkonkylässä henkikirjojen perusteella ainakin vuodesta 1656 aina vuoteen 1681
1663
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12622986
1664
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12617805
Vuonna 1674 mainitaan herra Johan Tawastin ensimmäinen vaimo Anna Erikintytär (Sursill) viimeisen kerran
https://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Pohjanmaa/Peders%C3%B6re+1674/1674_091.jpg
seuraavassa 1675 herra Johan Tawast ilman vaimoa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650123
1676 herra Johan Tawast saanut vaimon Margeta Johanintytären (Pictoria, Pietarsaaren pormestarin leskenä viellä 1675 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650119)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650714
1677
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649107
1678
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12646187
1680
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12761979
1681
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12647246
jonka jälkeen Johan Tawast muutti Pyhäjoen kirkkoherraksi 1683
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022393

Tarkastaja Erik Tawast taas mainitaan samaan aikaan Pietarsaaressa ainakin vuodesta 1656
1663
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12622981
1664
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12617800
1674
https://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Pohjanmaa/Jakobstad+1674/1674_096.jpg
1675
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650119
...
vuonna 1682 Erik Tawast näyttää muuttaneen takaisin Turkuun
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11008038

[ritva laiho]

Hei

Olen yrittänyt löytää tietoja Pietarsaaren Fordell-sukuisista. Aikaisempia tutkimuksia en ole saanut käsiini. Minua on hämmentänyt kolme tilannimeä: Pinnonäs (monin tavoin kirjoitettuna) Fordellgården ja Pirilö.
Pinnonäs oli maakirjojen mukaan vuoteen 1637 Elisabet Fordellilla , jonka jälkeen se siirtyi Brita Fordellille.
Elisabet Fordell oli Hans Fordellin tytär. Hänet on Älvsborgin lunnaissa mainittu Pinnonäsissä sal Johan Bengtssonin leskenä. Johan Bengtsson oli jostain löytämäni tiedon mukaan Nyköpingin linnanvouti. Ensimmäinen aviomies oli Tukholmalainen porvari Peter Jönsson. (näiden tietojen oikeellisuudesta en tiedä).
Brita Fordell oli nimismies Carl Svenssonin vaimo ja ilmeisesti Elisabet Fordellin ja Peter Jönssonin tytär. Tuomiokirjoissa mainitaan poika Johan Carlsson i Fordellsgården.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705536

Britan jälkeen Pirilössä mainitaan Brita Fordellin sisar Margareta Persdotter , jonka mies oli Anders Månsson.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705889

Margareta Persdotter oli ilmeisesti taloudellisissa vaikeuksissa koska tilalta ulosmitattiin kaikki fasta och lösa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707149

Fordellgården ja Pirilö saattavat mielestäni olla ainakin myöhemmin sama tila , mutta Pinnonäsin, jonka maille perustettiin Jacobstad, tai sen jäljelle jääneet osat myi tukholmalainen raatimies Anders
Jönsson Jacobstadin porvareille v.1661.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3711385

Onko perintöosuus 1/6 Tavastien puolelta ja loput Erikin sisarusten osuutta. Silloin sukulaisuus Fordelleihin tulisi Henrik Tavastin kautta. Erik Tavastin ja Henrik Tavastin lesken pesänjaossa mainitaan kuusi Henrik Tavastin jälkeläistä.
Hans Fordellilla , jonka tilasta perintö muodostui oli jostain noukkimani tiedon mukaan kuusi lasta.
Tuomiokirjoista löytyy myös muita tiloilla asuvien nimiä, mutta en osaa yhdistää niitä kehenkään, kuten Erik Thomasson på Pirilö , Samuel Jönsson i Fordellsgården ja Jöns Eriksson af Fordellsgården

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703608
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706070
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707245

Terv. Ritva

[Jormar]

Pöytäkirjassa vuonna 1626 mainittu ”Erik Thomasson på Pirilö” voisi olla Margareta Perssonin puoliso kapteeni Erik Thomasson (k <1635), jonka Leo Nyholm arvelee olevan Henrik Tawastin vaimon Margaretan isä. Margareta Perssonin toinen puoliso oli Anders Månsson (k. < 1652).

Omistikohan Margareta Persson vain 1/6-osan Pirilöstä, jonka osuuden sitten Erik Tawast peri vai oliko Margaretan perijöitä 6. Pirilö kuului Pinnonäsin kartanoon, jonka äyriluku oli 6.

Elisabet Fordell omisti Pedersören Pinnonäsin kartanon ainakin 1635 – 1637.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12260571

Brita Fordell omisti kartanon 1638 – 1647. Brita saattaa olla Elisabetin sisar, koska sukunimeksi v. 1638 on merkitty Fordell. Tytär olisi kai mainittu patronyymillä Persdotter?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13574575

Elisabetin tytär Margareta Persdotter on merkitty omistajaksi ainakin 1649 – 1652.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144078

Maakirjassa 1675 mainitaan Erik Tawastin kohdalla Pirilö. (On siellä veljensä kha Johan Tawastkin, mutta hän asuu ensimmäisen vaimonsa perimässä talossa.)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12262101

Jakob de la Gardie (1583 – 1652) sai luvan perustaa kaupungin Pedersören alueelle, josta hän oli saanut palkkioksi läänityksen 1610-luvulla. Hän kuoli ja suunnitelman toteutti samana vuonna hänen leskensä Ebba Brahe. Käytännön toimet hoiti kuitenkin vouti Henrik Tawast. Kaupungin nimeksi tuli Jacobstad, Pietarsaari. Pinnonäsin kartanon maita jäi 1652 perustetun Pietarsaaren kaupungin alueelle.

Tuulesta temmattua ilman mitään todisteita:
Voisiko Jakob de la Gardiella ja Fordellin suvun Margareta Persdotterilla olla 1610-luvulla syntynyt avioton tytär Margareta, josta tuli Henrik Tawastin vaimo? Tämä voisi selittää Henrikin vaimon kuulumisen Maskun Kaksois-tilan omistajien sukuun ja tietysti Erik Tawaststjernan jälkeläisillä esiintyvät nimet Jacob ja Pontus ja myös Erikin perimän Pirilön. Henrik Tawast toimi Jacob de la Gardien läänitysten voutina jo vuodesta 1627 ja ehkä oli silloin tavannut Pedersöressä tulevan vaimonsa Margaretan, Jakobin tyttären?

Jakobia on kyllä epäilty aikaisemminkin; olihan hänellä ainakin avioton poika (k. 1619) Innamaan talossa.

Benedictus kirjoitti 24.9.2017 tässä ketjussa:
”Heitän pohdittavaksi erään ajatuksen.
Tiedetään, että Henrik Tavastin vaimolla tai vaimoilla oli yhteys Kallelan tai de la Gardien sukuun.
Lainaus:
Kirjallisuudessa on kiinnitetty huomiota Henrik Mattsson Tawastin lasten yllättävän "onnistuneisiin" avioihin hänen 2. avionsa aikana, mikä myös viittaa 2. vaimon "puolisäätyiseen" taustaan. ..
Onkohan ajateltu sellaista vaihtoehtoa, että Jacob dela Gardien isänsä tapaan olisi nuorena hankkinut äpärätyttären ja tämä tytär olisi tuo Henrik Tavastin vaimo.
Eli Henrik Tavast olisi ollut Jacob dela Gardien vävy.”

Benedictus kirjoitti 28.9.2017 tässä ketjussa:
”Tavastin vaimon ja Jacob de la Gardien yhteyksistä kertoo käräjäpöytäkirja Korppoosta v.1639. Henrik Tavastin vaimo kuljetuttaa Tukholmasta viljaa, kalkkunoita , kanoja jne. Jacob de la Gardien aluksella. Nimeä ei valitettavasti tässäkään mainita.”

Löytyisikö ratkaisevia vihjeitä Pedersören Pinnonäsin kartanoon liittyvistä asiakirjoista?

Jorma Rantiala

[ritva laiho]

Hei
Niin mielelläni kuin olisinkin Laiska-Jaakon jälkeläisiä haluaisin vielä toistaa, että Kaksosen tila ei ollut De la Gardie-suvun omaisuutta , vaan Matts Erikssonin ja Elisabet Pontusdotterin perintötila. Henrik Tavastin ostaessa tilan, hän vetosi vaimonsa perintöoikeuteen sanalla närmast, läheisin. Siihen ei sovi Elisabet Pontusdotterin velipuolen mahdollinen avioton tytär, koska rintaperillisiäkin oli, ainakin Maskun kappalaisen Thomasin vaimo Elisabet Pontusdotter ( Matts Erikssonin ja Elisabet Pontusdotterin pojan Pontuksen tytär).
Brita Fordellin patronyymi ilmenee edellisen vastaukseni toisessa liitteessä, siinä mainitaan Anders Månssonin käly Brita Persdotter.
Terv.Ritva

[JHissa]

Genin mukaan Henrik Tawastin tyttären Kristiinan tyttären Susanna Mårtenintytär Schillingin poika Mårten Arvidinpoika Florin s. 1670, mistä voisi luulla äidinäidin Kristiinan syntyneen viimeistään 1630-luvun alussa tai aikaisemmin kuten Genissä esitetäänkin vuonna 1620. Kuitenkin Kristiinan äiti Genissä onkin viimeinen vaimo, joka kuoli 1688, jonka kanssa Henrik vihittiin noin 1661 :confused: , Samoin asia oli jollain nettisivuilla jo ennen Geniä.

Mistä viimeiselle vaimolle on saatu sukunimet Collina tai Skepperus (Gammal) vai onko keksitty sopiva Jacob, jonka tytär olisi ehkä kyseessä.

Tämän netissä olevan äidin tyttärenä Kristiina olisi siis syntynyt 1661, eikä 1620, 60-vuotiaalle ja Kristiinan lapsenlapsi syntyy 1670. Melkoisia biologisia ihmeitä, 60-vuotias äiti ja 9-vuotias isoäti, jollei olisi täyttä satua! Nämä itse itsensä saduksi todistavat ristiriitaiset sukupuut ovat tosi mystisiä, kun niitä vielä kopioidaan ilman pienintäkään kriittisyyttä.

Kristiinan äidin nimi kyllä kiinnostaisi minuakin, muiden ei niin paljon. Tähän asti ollut N.N., mutta nyt N.N:äkin tullut lisää?

PS Pekan samaan aikaan kirjoittaman viestin pohjalta meni viestin kirjoituksen aikan entistä hullummaksi ..
Kannatta lukea mitä mainitaan Henrik Tavastin ja hänen äitipuolensa Maria Jakobintytären välisessä pesänjaossa 1671 eli siitä käy ilmi Maria Jakobintyttären vaiheet ennen naimisiinmenoa Henrik Tavastin kanssa eli mm. muutto leskenä Uuteenkaarlepyyhyn langon herra Nilsin luokse ja myöskin, että edesmenneen lanko Carl Nilssonin leski muutti Turkuun tyttärensä kanssa. Siskontytär Susanna näkyy Henrik Tavastin lesken Marian luona Turun henkikirjoissa vuosina 1677 ja 1678.
Maria Jakobintytär mainitaan myös Henrik Tavastin leskenä myös Oulun raastuvanoikeudessa 1679, jolloin hän siis oli vielä elossa. Lisäksi Oulun pöytäkirjasta käy ilmi Maria Jakobintyttär on Kokkolan kirkkoherran Jacobin ja Anna Carlintyttären tytär ja Anna Carlintytär on taas Kokkolan kirkkoherran Carlin tytär. Nuo "sukunimet" ovat sitten vain uudempia lisäyksiä eli niitä käytetään erottelemaan saman nimiset henkilöt toisistaan eli niitä ei yleensä käytetty etenkin naisten kohdalla vielä siihen aikaan.

[Hannu Virttaalainen]

Kannatta lukea mitä mainitaan Henrik Tavastin ja hänen äitipuolensa Maria Jakobintytären välisessä pesänjaossa 1671 eli siitä käy ilmi Maria Jakobintyttären vaiheet ennen naimisiinmenoa Henrik Tavastin kanssa eli mm. muutto leskenä Uuteenkaarlepyyhyn langon herra Nilsin luokse ja myöskin, että edesmenneen lanko Carl Nilssonin leski muutti Turkuun tyttärensä kanssa. Siskontytär Susanna näkyy Henrik Tavastin lesken Marian luona Turun henkikirjoissa vuosina 1677 ja 1678.
Maria Jakobintytär mainitaan myös Henrik Tavastin leskenä myös Oulun raastuvanoikeudessa 1679, jolloin hän siis oli vielä elossa. Lisäksi Oulun pöytäkirjasta käy ilmi Maria Jakobintyttär on Kokkolan kirkkoherran Jacobin ja Anna Carlintyttären tytär ja Anna Carlintytär on taas Kokkolan kirkkoherran Carlin tytär. Nuo "sukunimet" ovat sitten vain uudempia lisäyksiä eli niitä käytetään erottelemaan saman nimiset henkilöt toisistaan eli niitä ei yleensä käytetty etenkin naisten kohdalla vielä siihen aikaan.

Henrik Tawastin 3. vaimo vihitty n. 1661 oli siis Maria Jacobintytär, jonka vanhemmat: https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2336, Kaikki muuta väittävät kirjoitukset kuten http://juhansuku.blogspot.fi/2011/07/turun-porvari-tavastit.html :D: ovat osa kauan jatkunutta sekaannusta. Jo adelsvapenissa kirjoitetaan "dotter av Jacobus Jacobi Kolloinen"

Maria Jaacobintyttärellä ja Henrik Tawastilla ei siis ollut yhteisiä lapsia, vaikka jossain netissä niin väitettäisiin

[JHissa]

Henrik Tawastin 3. vaimo vihitty n. 1661 oli siis Maria Jacobintytär, jonka vanhemmat: https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2336, Kaikki muuta väittävät kirjoitukset kuten http://juhansuku.blogspot.fi/2011/07/turun-porvari-tavastit.html :D: ovat osa kauan jatkunutta sekaannusta. Jo adelsvapenissa kirjoitetaan "dotter av Jacobus Jacobi Kolloinen"

Maria Jaacobintyttärellä ja Henrik Tawastilla ei siis ollut yhteisiä lapsia, vaikka jossain netissä niin väitettäisiin
Mistä muuten käy ilmi, että Henrik Tawastin ensimmäinen vaimo on kuollut ennen vuotta 1630 eli hänen hautaustaan ei ainakaan näy Turun tileistä vaikka esim. hänen poikansa 1623 hautaus ja myöskin vuoden 1656 vaimon hautaus sieltä löytyy. Henrik Tavast ja hänen sisaruksensa tekivät pesänjaon heidän äitinsä kuoleman jälkeen 1631, joten jospa tuo 1630 olisi sekoitettu siihen eli olisiko vaimoja vain kaksi.

[Hannu Virttaalainen]

Mistä muuten käy ilmi, että Henrik Tawastin ensimmäinen vaimo on kuollut ennen vuotta 1630 eli hänen hautaustaan ei ainakaan näy Turun tileistä vaikka esim. hänen poikansa 1623 hautaus ja myöskin vuoden 1656 vaimon hautaus sieltä löytyy. Henrik Tavast ja hänen sisaruksensa tekivät pesänjaon heidän äitinsä kuoleman jälkeen 1631, joten jospa tuo 1630 olisi sekoitettu siihen eli olisiko vaimoja vain kaksi.
Mihin Adelsvapenin https://www.adelsvapen.com/genealogi/Tawast_nr_64 tauluun 12 on saatu ' Gift 1:o med N. N., som var död 1630.' en tiedä, mutta siellä tämä 1630 kuollut vaimo jo on mainittu.

JHissan epäilys, että vaimoja olisikin ollut vain kaksi on ihan mielenkiintoinen. Ehkä joku osaa kertoa mikä on lähde tälle 1630 kuolleelle vaimolle, mielellään alkuperäislähde.

[Pekka Hiltunen]

Mihin Adelsvapenin https://www.adelsvapen.com/genealogi/Tawast_nr_64 tauluun 12 on saatu ' Gift 1:o med N. N., som var död 1630.' en tiedä, mutta siellä tämä 1630 kuollut vaimo jo on mainittu.

JHissan epäilys, että vaimoja olisikin ollut vain kaksi on ihan mielenkiintoinen. Ehkä joku osaa kertoa mikä on lähde tälle 1630 kuolleelle vaimolle, mielellään alkuperäislähde.
Adelsvapen ei tunnetustikaan ole erehtymätön. On sellainen mielikuva, että Henrikin äiti ja ed.m. porvari Matts Tawastin vaimo Brita kuoli 1630.

Onkohan HT:n hankkimasta muurihaudasta erillinen maininta tileissä? Joka tapauksessa haudan sijainti on tarkoin tunnettu (siihenhän haudattiin myöhemmin m.m. Keppler- ja Schilling -sukujen jäseniä). "Kahden vaimon teoreema" on mielenkiintoinen. Ajoituspulma ei kuitenkaan tällläkään ratkeaisi, sillä silloinkin täytyisi vaimon olla Elisabetin (Pontusdotter) ja Matts Erikssonin (till Kallela och Ågerbo) pojan tai tyttären tytär.
PH

[Matti Lund]

Mihin Adelsvapenin https://www.adelsvapen.com/genealogi/Tawast_nr_64 tauluun 12 on saatu ' Gift 1:o med N. N., som var död 1630.' en tiedä, mutta siellä tämä 1630 kuollut vaimo jo on mainittu.

JHissan epäilys, että vaimoja olisikin ollut vain kaksi on ihan mielenkiintoinen. Ehkä joku osaa kertoa mikä on lähde tälle 1630 kuolleelle vaimolle, mielellään alkuperäislähde.

En tiedä, onko tämä vanhin julkaistu tieto siitä, mutta löytyy täältä Carpelanilta, sivulta 96 Henrik Tavastin perhetaulusta, siis painatteesta vuodelta 1890 :

https://kauppa.genealogia.fi/product/82/tor-carpelan-abo-i-genealogiskt-hanseende-1890



"Donerade jämte sin 3 hustru till domkyrkan ett dopfat af slätt arbete, innantil förgylt. - Gift 1:o med - - -, som var + 1630; 2:o med - - -, + före 1656; 3:o med Maria Jacobsdotter ..."

Erityistä lähdeviitettä ei tälle ilmene Carpelanilla, joten saattaa olla, että nämä ajankohdat ja vaimojen lukumäärä olisi jotenkin loogisesti päätelty Turun kirkollisisista lähteistä kootuista tiedoista, jotka liittyvät Henrik Tavastiin.

Joka tapauksessa tuskin voidaan puhua "hatusta heitetystä tiedosta", kun kysymyksessä on Tor Carpelan, mutta toisaalta me kaikki tutkijat saatamme olla kohtuullisen erehtyväisiä, kun pyrimme selvittämään asioita niin niukkojen tietojen pohjalta, mutta tuskin Carpelanin logiikka on tässä pettänyt.

Ainakaan en löytänyt ajallisesti läheltä mitään sellaista Turun raastuvan pöytäkirjoista, joista voitaisiin päätellä, että ensimmäinen vaimo olisi kuollut vuoteen 1630 mennessä.

Varmaankin kannattaa jonkun jatkaa tämän tutkimista ao. kameraalisista lähteistä.

terv M Lu

Ps. Pedersören talvikäräjien 1653 pöytäkirjan mukaan, joka näkyy tästä:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708014

... vaimo Margareta oli pakotettu panttaamaan Pirilön kartanon Henrik Tavastille sitä velkasitoumusta 6.3.1653 vastaan, jonka osoittamaan aika suureen summaan oli koottu Pirilölle kasautuneita kruununrästejä, joita vaimo Margareta ei kyennyt heti käteisellä maksamaan. Ydinkohta kuuluu näin:

"hoon der före honom i Underpantt sätter sin gårdh och hemman i Pirilön framför andre sine Debitoror "

Sama

[JHissa]

En tiedä, onko tämä vanhin julkaistu tieto siitä, mutta löytyy täältä Carpelanilta, sivulta 96 Henrik Tavastin perhetaulusta, siis painatteesta vuodelta 1890 :

https://kauppa.genealogia.fi/product/82/tor-carpelan-abo-i-genealogiskt-hanseende-1890



"Donerade jämte sin 3 hustru till domkyrkan ett dopfat af slätt arbete, innantil förgylt. - Gift 1:o med - - -, som var + 1630; 2:o med - - -, + före 1656; 3:o med Maria Jacobsdotter ..."

Erityistä lähdeviitettä ei tälle ilmene Carpelanilla, joten saattaa olla, että nämä ajankohdat ja vaimojen lukumäärä olisi jotenkin loogisesti päätelty Turun kirkollisisista lähteistä kootuista tiedoista, jotka liittyvät Henrik Tavastiin.

Joka tapauksessa tuskin voidaan puhua "hatusta heitetystä tiedosta", kun kysymyksessä on Tor Carpelan, mutta toisaalta me kaikki tutkijat saatamme olla kohtuullisen erehtyväisiä, kun pyrimme selvittämään asioita niin niukkojen tietojen pohjalta, mutta tuskin Carpelanin logiikka on tässä pettänyt.

Ainakaan en löytänyt ajallisesti läheltä mitään sellaista Turun raastuvan pöytäkirjoista, joista voitaisiin päätellä, että ensimmäinen vaimo olisi kuollut vuoteen 1630 mennessä.

Varmaankin kannattaa jonkun jatkaa tämän tutkimista ao. kameraalisista lähteistä.

terv M Lu

Ps. Pedersören talvikäräjien 1653 pöytäkirjan mukaan, joka näkyy tästä:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708014

... vaimo Margareta oli pakotettu panttaamaan Pirilön kartanon Henrik Tavastille sitä velkasitoumusta 6.3.1653 vastaan, jonka osoittamaan aika suureen summaan oli koottu Pirilölle kasautuneita kruununrästejä, joita vaimo Margareta ei kyennyt heti käteisellä maksamaan. Ydinkohta kuuluu näin:

"hoon der före honom i Underpantt sätter sin gårdh och hemman i Pirilön framför andre sine Debitoror "

Sama
Ainakin
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Tawast_nr_64
olevat Henrik Tavasti lesken entiset miehet näyttävät vedetyn hatusta
Gift 3:o 1661 med Maria Jakobsdotter Koltoinen i hennes 3:e gifte (gift 1:o med Grels Nilsson Ringius. Gift 2:o med Jakob Olofsson Stubbe), ...
eli hän näyttää ainakin Vaasan, Turun ja Oulun raastuvanoikeuksien pöytäkirjojen mukaan olleen naimisissa ensin vaasalaisen porvarin Hans Hansinpoika nuoremman, k. 1652 Vaasa, kanssa, jonka jälkeen siis muutti leskenä lankojensa herra Nilsin ja Carl Nilsinpojan luokse Uuteenkaarlepyyhyn ja lopuksi siis meni naimisiin Henrik Tavastin kanssa eli he näkyvät yhdessä jo vuoden 1661 henkikirjassa (päiväys 12.3.1661)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10686415
Myöskin Falanderin dokumentin mukaan
https://www.genealogia.fi/genos-old/21/21_2.htm
Maria Jacobsd:r fick Hans Hansson, Borgmest. [!] i Wasa, är nu (1660) änckia hoos sin swåger Nicol: Ringium.

[Pekka Hiltunen]

Ainakin
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Tawast_nr_64
olevat Henrik Tavasti lesken entiset miehet näyttävät vedetyn hatusta
Gift 3:o 1661 med Maria Jakobsdotter Koltoinen i hennes 3:e gifte (gift 1:o med Grels Nilsson Ringius. Gift 2:o med Jakob Olofsson Stubbe), ...
eli hän näyttää ainakin Vaasan, Turun ja Oulun raastuvanoikeuksien pöytäkirjojen mukaan olleen naimisissa ensin vaasalaisen porvarin Hans Hansinpoika nuoremman, k. 1652 Vaasa, kanssa, jonka jälkeen siis muutti leskenä lankojensa herra Nilsin ja Carl Nilsinpojan luokse Uuteenkaarlepyyhyn ja lopuksi siis meni naimisiin Henrik Tavastin kanssa eli he näkyvät yhdessä jo vuoden 1661 henkikirjassa (päiväys 12.3.1661)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10686415
Myöskin Falanderin dokumentin mukaan
https://www.genealogia.fi/genos-old/21/21_2.htm
Maria Jacobsd:r fick Hans Hansson, Borgmest. [!] i Wasa, är nu (1660) änckia hoos sin swåger Nicol: Ringium.
Henrik Mattsson Tawastin isä Matts kuoli 1609. Tiedetään, että Matsin vaimo ja Henrikin äiti Brita kuoli 1630. Kun/ jos kirkontileissä mainitaan Henrik Tawast suorittajana ja "hustru" maksun aiheena, voi käsittääkseni kyseessä yhtä hyvin olla Henrikin kuin hänen ed. m. isänsäkin vaimo (eli leski). Henrik Tawast oli 1630 riittävän varakas ostaakseen muurihaudan suvulleen. Onko hauta voitu hankkia jo Matts Tawastille?
PH

[ritva laiho]

Kiitos Matti Lundille tästä panttaustiedosta. Olen pähkäillyt samaa käräjäjuttua, mutta en uskaltanut lähettää liitettä kun en ollut varma siitä , että kielitaitoni riittää oikeaan tulkintaan.
Olen myös joutessani tutkaillut Erik Tavastin ja äitipuolensa perinnönjakoa ja täytyy sanoa, että minulla on vaikeuksia sekä luetun ymmärtämisen että sanaston kanssa. Sen verran olen huomannut, että Henrik Tavastilla on ollut ainakin kaksi vaimoa ennen kyseistä äitipuolta koska Henrikin lasten perintöosuuksia käsitellessä mainitaan äidit, monikossa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11574092

Toinen minulle hieman epäselvä käräjäjuttu koskee Kaksonen-tilaa. Isänsä kuoleman jälkeen Erik Tavast ilmoittaa (skrivelse) käräjillä että hän hoitelee tilan asiat koska hänellä on neljä pojan-tai veljenosaa ja hän on lähin. Maakirjoissa tila on Henrik Tavastin nimissä muistaakseni vielä 1680-luvulla.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3806222

Minulla ei ole hajuakaan siitä kuinka perintö jaettiin jos perintö oli suuri, perillisiä oli useista avioliitoista ja osuudet vaihtelivat. Katsottiinko esim. jokainen tila erikseen vai laskettiinko koko perintö yhteen ja jaettiin osiin. Olivatko nämä sopimuskysymyksiä? Osa perillisistä on varmasti saanut myös osuuttaan ennakkoon.
Maria Jacobsdotterin ja Erik Tavastin perinnönjaossa mainitaan Gröpilä-tilan perintöosuudet. Koskiko jako vain sitä tilaa vai koko perintöä?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11574086

Minäkään en ole löytänyt Turun haudatuista Henrik Tavastin ensimmäisen vaimon kuolemaa. Jospa hän on kuollut muualla.
Vuonna 1618 Turussa haudattiin Mathias Mathaei Tavast. Olisiko muurihauta hankittu jo silloin?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698232


Terv. Ritva

[Matti Lund]

Kiitos Matti Lundille tästä panttaustiedosta. Olen pähkäillyt samaa käräjäjuttua, mutta en uskaltanut lähettää liitettä kun en ollut varma siitä , että kielitaitoni riittää oikeaan tulkintaan.
Olen myös joutessani tutkaillut Erik Tavastin ja äitipuolensa perinnönjakoa ja täytyy sanoa, että minulla on vaikeuksia sekä luetun ymmärtämisen että sanaston kanssa. Sen verran olen huomannut, että Henrik Tavastilla on ollut ainakin kaksi vaimoa ennen kyseistä äitipuolta koska Henrikin lasten perintöosuuksia käsitellessä mainitaan äidit, monikossa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11574092

Toinen minulle hieman epäselvä käräjäjuttu koskee Kaksonen-tilaa. Isänsä kuoleman jälkeen Erik Tavast ilmoittaa (skrivelse) käräjillä että hän hoitelee tilan asiat koska hänellä on neljä pojan-tai veljenosaa ja hän on lähin. Maakirjoissa tila on Henrik Tavastin nimissä muistaakseni vielä 1680-luvulla.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3806222

Minulla ei ole hajuakaan siitä kuinka perintö jaettiin jos perintö oli suuri, perillisiä oli useista avioliitoista ja osuudet vaihtelivat. Katsottiinko esim. jokainen tila erikseen vai laskettiinko koko perintö yhteen ja jaettiin osiin. Olivatko nämä sopimuskysymyksiä? Osa perillisistä on varmasti saanut myös osuuttaan ennakkoon.
Maria Jacobsdotterin ja Erik Tavastin perinnönjaossa mainitaan Gröpilä-tilan perintöosuudet. Koskiko jako vain sitä tilaa vai koko perintöä?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11574086

Minäkään en ole löytänyt Turun haudatuista Henrik Tavastin ensimmäisen vaimon kuolemaa. Jospa hän on kuollut muualla.
Vuonna 1618 Turussa haudattiin Mathias Mathaei Tavast. Olisiko muurihauta hankittu jo silloin?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698232


Terv. Ritva

Tätä Pirilön konkurssinhoidon tilannetta käsitellään vielä tarkemmin vuoden 1655 Pedersören talvikäräjillä, mikä näkyy tässä linkissä:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708864

Nyt Kokkolan pormestari Kort Bochmöller on lähettänyt valtuutettunsa Nils Joeninpojan peräämään velkaansa Pirilön emännältä Margareta Pärintyttäreltä.

Huomionarvoista siinä on mm., että paitsi että Margaretan omaisuus on asetettu konkurssitakavarikkoon mainittujen kruununvelkojen maksukyvyttömyyden takia, Henrik Tavast myös vetoaa edelläviittaamaani käräjätuomioon ja korostaa sitä, että hän on ehtinyt priorisoida ennen muita velkojia sen oman yksityisen velkansa, jota on vaatinut jo aikaisemmin Margaretalta.

Hän on ajanut tilanteen siihen, että hän pystyy käärimään "omansa" pois kruunun ja muiden yksityisten velkojien välistä, joille jää jokin sekundaari jäännös konkurssipesästä jaettavaksi heidän keskensä suhteessa kunkin velkojan velkasumman keskinäiseen suhdelukuun (Tavast on petannut itselleen etulyöntiaseman ja muut velkojat kuten Bochmöller tulevat jälkijunassa.). Luulen, että Tavastia on alkanut kovasti kiinnostaa Pirilön parhaimpien osien saaminen omaan hallintaansa ja hän on junaillut niin, että Pirilön kartano putoaa hänen tai hänen poikansa syliin. Luulen, että se tapa, jolla hän on luotottanut "avokätisesti" Margaretaa ja jo tämän miesvainajaa, ovat olleet syöttejä ja on arvioinut, että tämä olisi halvin tapa saada Pirilö haltuun. Tietysti tämä edun ajo nojaa siihen, että rouva Ebba Brahe on lopullisen haltuunoton edullisuuden takeena.

Margaretan on ollut pakko noudattaa Tavastien suunnitelmia: tilanne on ollut puoleksi valtointa ajautumista tähän pisteeseen, puoleksi Tavastien junailua omaan pussiin.

Tämä vaikuttaa aika kovalta peliltä siitä huolimatta, että luototuksen julkiseksi motiiviksi maalataan jonkinlaista armollisuutta "förstrekningar som Taẃasten eliest henne úthi sin trångzmohl Undsatt haffẃer", vaikkakin luulen, että Tavast on halunnut tässä kiilata muitten luotottajien eteen, mutta Henrikin poika Erik kyllä sitten tekee syytinkisopimuksen Pirilön Margaretan kanssa eli suoralta kädeltä tätä ei ajeta maantielle. Ja tämä on tietysti suuri etu sitten tulevalle isännälle Erik Tavastille Pirilön omistusoikeudesta kiinnipitämiseksi Margaretan suvun mahdollista havittelua vastaan, vaikkakin Erik Tavaststjernan elämän lopun lähestyessä Pirilö ajautuu uudestaan vararikkoon.

terv M Lu

[ritva laiho]

Kiitos jälleen vastauksesta Matti Lundille. Se valottaa käräjäjuttuja , joita en ole täysin ymmärtänyt.
Ylioppilasmatrikkelin tieto, että Pirilö oli kuulunut Erik Tavastin esivanhemmille todistaa hänet jotenkin sukulaiseksi. Liittyneekö Fortelius-ketjussa käsitelty Maria Erikintyttären holhoojaksi nimittäminen samaan kaukaisempaan sukulaisuuteen?
Mitähän tarkemmin tarkoittaa "till arfs fallit är..." Näin suomenkielisestä se kuulostaa siltä, että perintö oli ikään kuin epäsuorasti tipahtanut hänelle, niin kuin panttauksista ja muista Tavastien toimista voisi päätelläkin.

Terv.Ritva

[Matti Lund]

Kiitos jälleen vastauksesta Matti Lundille. Se valottaa käräjäjuttuja , joita en ole täysin ymmärtänyt.
Ylioppilasmatrikkelin tieto, että Pirilö oli kuulunut Erik Tavastin esivanhemmille todistaa hänet jotenkin sukulaiseksi. Liittyneekö Fortelius-ketjussa käsitelty Maria Erikintyttären holhoojaksi nimittäminen samaan kaukaisempaan sukulaisuuteen?
Mitähän tarkemmin tarkoittaa "till arfs fallit är..." Näin suomenkielisestä se kuulostaa siltä, että perintö oli ikään kuin epäsuorasti tipahtanut hänelle, niin kuin panttauksista ja muista Tavastien toimista voisi päätelläkin.

Terv.Ritva

Siinä on varmaankin jokin sekaannus, että Erik Tavastille löytyisi omia esivanhempia Pedersörestä kuten Pinnonäsistä, Pirilöstä tai Fordelgårdista.

Sen sijaan Erik Tavastin syntymän jälkeen tulleita lankopuolisia sukulaisuuksia on saattanut olla ja niitä on jäänyt vielä yksilöimättä ja varmistamatta, mihin saattaa vaikuttaa Henrik Tavastin vaimojen tuntemattomuus. Sieltä kautta holhoojuuskin jotenkin juontunee.

Maria Erikintyttären toinen holhoojahan oli Paul Kröger enkä nyt muista, mikä hänenkään sukusuhteensa tarkoin oli. Jos olen sen jostain joskus noteerannut, olen unohtanut.

Fordellien sukuketjuthan tiedettäneen aika perusteellisesti miespuolelta, koska niitä on aika paljon tutkittu (mm. Anthoni, Blomstedt) ja vanhaa Fordeliorum Familia -sukutaulua on pystytty hyvin varmistamaan pääosiltaan mm. Tukholman perintöasiakirjojen kautta.

Jotkin Pirilön perimisjutut Pedersöressä on kirjattu tuomiokirjoihin jotenkin hämärästi.

Pirilön emäntä ja sen perintömies Margareta kuoli lähellä vuoden 1656 puoliväliä, jonka jälkeen hänen perillisensä jotain itsestään ilmaisivat, vaikkakaan ei kenelläkään näyttänyt olevan halua ottaa kantaakseen sen velkoja varsinkaan maksamalla niitä Tavasteille, vaan päinvastoin.

Vuoden 1657 talvikäräjillä oli tämä perillisten vaatimus:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3710384

Siinä siis Hans Sigfridinpoika vaatii autuaalta Johan Carlinpojalta, jonka perillinen autuas Anders Månsinpoika, autuaan vaimo Margetan Pirilöstä mies olisi tehnyt 79 taalaria. Lisäksi esitti autuaan Markus Andersinpojan lesken poika herra Caspar autuaan isänsä puolesta laskun ja vaati autuaalta vaimo Margetalta Pirilöstä 109 taalaria, josta oli jo autuaan Jakob Hansinpojan aikaan täällä tehnyt protestin ...

(Ko. herra Caspar tunnetaan myös Neostadius nimellä.)

Tämä on jotenkin kumman kiemuraisesti ilmoitettu, koska ketjun Johan Carlinpoika on varmaankin samanniminen Margaretan siskon Brittan poika, joka on pantu Margaretan miehen Anders Månsinpojan perijän rooliin.

Nythän kun Pirilön Margareta on kuollut lapsettomana, hänen lähimpinä perijöinäänhän (sivuperillisinä!) täytyy olla hänen elossaolevat sisaruksensa eli näiden lapset. Eli olisi mahdollisina (koska muut sisarukset paitsi Britta olivat jo kuolleet lapsettomina) ainoastaan siskon Brittan lapset Karl Sveninpojan kanssa, muttei kukaan näistäkään liene enää ollut elossa vuonna 1657, kun viimeinen Johan Karlinpoikakin oli nyt autuas. Margaretan mies Anders Månsinpoikahan oli kuollut kymmenisen vuotta aikaisemmin (ehkä 1648) ja tullut Pirilölle vävyksi kuten oli tullut aikaisemmin Margaretan isäkin Peder Jönsinpoika.

Nämä ovat sangen kiemuraisia suhteita, mutta siihen nähden kohtuudella selvitetty.

Erik Tavast huudatti talvella 1658 Pirilön kartanon itselleen ainoastaan sen velkoja vastaan, laitan muistutukseksi kääntämättömänä vielä koko sen vähän tekstin tähän:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3710855

"Pirlöö hemmanet vplystes aff Erich Tawast 1. gången,
det han Vthi sin giäldz afbetalningh bekommit haff.r,
effer Hústrú Margreta i Pirilö dödh, och war eÿ någon
som her emot något klandradhe;"

Kuten Blomstedtikin on artikkelissaan todennut, Pirilö oli täten vain Erik Tavastin hankintamaata.

Oli esitetty hypoteesi (Nyholm), että Henrik Tavast olisi ollut yhdessä aviossaan Pirilön Margaretan siskon miehen Erik Thomasinpojan tyttären kanssa, mutta yo. käräjäjutut eivät sitä mitenkään tue ja Blomstedt on katsonut niiden riittäneen hypoteesin kumoamiseksi.

terv M Lu

[ritva laiho]

Samaa minäkin ajattelin, mutta ylioppilasmatrikkelin viitepätkä hämmentää. Kirjoitan sen vähän tähän kokonaisuudessaan:
KA valtakunnanregistratuura 14.5.1674 f.228 (Öppet breef för inspectoren Erich Tawast på ett Siettedehls Manthal...Wij Carl etc. Giörom witterligit, att Oss hafwer inspectoren öfwer Småtullarne i Österbottn Erich Tavast underdånigst tillkenna gifwit hurusåsom hans förfader till myntningen här i Swerie A:o 1570 någre försträckningar till 10000 marker Sölfwer , och 40 lödig marker, gjort hafwa , hwaremot dem är, förunt frijheet på deras hemman där i Ösrebotn af 6 mantahl, så lenge desse medel wore obetalte; Och såsom honom 1/6 däraf Pirilö bebnemd, till arfs fallit är...)
14.5.1674 f.230 (Permission för inspectoren Tavast att få tillhandla sig 4 frälsehemman)
Mitä ajatella?

Terv.Ritva

[Matti Lund]

Samaa minäkin ajattelin, mutta ylioppilasmatrikkelin viitepätkä hämmentää. Kirjoitan sen vähän tähän kokonaisuudessaan:
KA valtakunnanregistratuura 14.5.1674 f.228 (Öppet breef för inspectoren Erich Tawast på ett Siettedehls Manthal...Wij Carl etc. Giörom witterligit, att Oss hafwer inspectoren öfwer Småtullarne i Österbottn Erich Tavast underdånigst tillkenna gifwit hurusåsom hans förfader till myntningen här i Swerie A:o 1570 någre försträckningar till 10000 marker Sölfwer , och 40 lödig marker, gjort hafwa , hwaremot dem är, förunt frijheet på deras hemman där i Ösrebotn af 6 mantahl, så lenge desse medel wore obetalte; Och såsom honom 1/6 däraf Pirilö bebnemd, till arfs fallit är...)
14.5.1674 f.230 (Permission för inspectoren Tavast att få tillhandla sig 4 frälsehemman)
Mitä ajatella?

Terv.Ritva

Erik Tavastin esi-isät eli luultavasti Turun porvariston Tavastit ovat lainanneet kruunulle suuren summan rahaa ja sen vastineeksi kuningas on suonut Erik Tavastin omistukseensa saamalle Pirilölle (muistaakseni oli tiluksia toisestakin Pedersören kartanosta, joka oli langennut kruunun haltuun ja lisäksi Erik Tavast oli hankkinut ostoilla lisää tiluksia Katternöstä) verovapauden kirjeessä lausutuilla ehdoilla. - Kirjekopio löytyy useammalta Pohjanmaan läänintilien niteeltä.

Jo sitä ennen Pirilö nautti verovapauksia, sillä Tavast oli saanut sen siirrettyä nimismiehentaloksi (sitä ennen ET:n edeltäjän Krister Matsinpojan talo Östensjössä oli nimismiehentalona Pedersöressä) ja noihin aikoihin nimismiehentalot nauttivat vapautta vuotuisesta verosta ja joistakin muistakin kruununveroista (ei kuitenkaan kirkollisista veroista), jotka luetellaan ao. kuninkaallisessa privilegiokirjeessä.

Myöhemmin voi mennä liian kauas aatoksissa, kun lueskelee pöytäkirjoista Erikin pojan Jakob Pontus Tavaststjernan riitelyä perinnöllisestä omistusoikeudestaan Pirilön taloon.

Jakob Pontus joutuu kovasti pelaamaan aikaa ja "soutamaan-huopaamaan" sen asian kanssa, kun ei saa kovin helposti järjestettyä itselleen lainaa, jonka avulla lunastaa Pirilön suuria velkoja. Velkaa velanpäälle ottamalla ja kartanoa panttaamalla eteenpäin yritetään mennä.

terv M Lu

[Matti Lund]

Samaa minäkin ajattelin, mutta ylioppilasmatrikkelin viitepätkä hämmentää. Kirjoitan sen vähän tähän kokonaisuudessaan:
KA valtakunnanregistratuura 14.5.1674 f.228 (Öppet breef för inspectoren Erich Tawast på ett Siettedehls Manthal...Wij Carl etc. Giörom witterligit, att Oss hafwer inspectoren öfwer Småtullarne i Österbottn Erich Tavast underdånigst tillkenna gifwit hurusåsom hans förfader till myntningen här i Swerie A:o 1570 någre försträckningar till 10000 marker Sölfwer , och 40 lödig marker, gjort hafwa , hwaremot dem är, förunt frijheet på deras hemman där i Ösrebotn af 6 mantahl, så lenge desse medel wore obetalte; Och såsom honom 1/6 däraf Pirilö bebnemd, till arfs fallit är...)
14.5.1674 f.230 (Permission för inspectoren Tavast att få tillhandla sig 4 frälsehemman)
Mitä ajatella?

Terv.Ritva

M Lu: sanoi allaolevan, mutta jotta ei oltaisi kovin kapoisia, niin esi-isät voidaan katsoa laajemmallakin näkökulmalla.

Erik Tavastin esi-isät eli luultavasti Turun porvariston Tavastit ovat lainanneet kruunulle suuren summan rahaa ja sen vastineeksi kuningas on suonut Erik Tavastin omistukseensa saamalle Pirilölle
...


M Lu:
Siis tätä laajemminkin voidaan tulkita esi-isät, eli ei välttämättä Tavastin isänpuoliset esi-isät, vaan myös äidinpuoliset ja isänäidinpuoliset voidaan ottaa huomioon, eikä vain Turusta, vaan mahdollisesti jostain muualtakin.

Mutta jos velkakirjasta tai maksukuitista vuodelta 1570 löytyisi jotain ao. tilikirjoista, asia ratkeaisi sillä, kun allekirjoittajan nimi siitä/niistä selviäisi!

Tai olisi jotain lainaan liittyvää ja ehkä lainanantajan nimikin Juhana -kuninkaan registratuurassa vuodelle 1570?

Näillä tiedoilla ehkäpä voitaisiin joitakin hypoteeseja kumota ja toisia vaikkapa vahvistaa?

Tv Sama

[TapioV]

Erik Tavastin esi-isät eli luultavasti Turun porvariston Tavastit ovat lainanneet kruunulle suuren summan rahaa ja sen vastineeksi kuningas on suonut Erik Tavastin omistukseensa saamalle Pirilölle (muistaakseni oli tiluksia toisestakin Pedersören kartanosta, joka oli langennut kruunun haltuun ja lisäksi Erik Tavast oli hankkinut ostoilla lisää tiluksia Katternöstä) verovapauden kirjeessä lausutuilla ehdoilla. - Kirjekopio löytyy useammalta Pohjanmaan läänintilien niteeltä.

Jo sitä ennen Pirilö nautti verovapauksia, sillä Tavast oli saanut sen siirrettyä nimismiehentaloksi (sitä ennen ET:n edeltäjän Krister Matsinpojan talo Östensjössä oli nimismiehentalona Pedersöressä) ja noihin aikoihin nimismiehentalot nauttivat vapautta vuotuisesta verosta ja joistakin muistakin kruununveroista (ei kuitenkaan kirkollisista veroista), jotka luetellaan ao. kuninkaallisessa privilegiokirjeessä.

Myöhemmin voi mennä liian kauas aatoksissa, kun lueskelee pöytäkirjoista Erikin pojan Jakob Pontus Tavaststjernan riitelyä perinnöllisestä omistusoikeudestaan Pirilön taloon.

Jakob Pontus joutuu kovasti pelaamaan aikaa ja "soutamaan-huopaamaan" sen asian kanssa, kun ei saa kovin helposti järjestettyä itselleen lainaa, jonka avulla lunastaa Pirilön suuria velkoja. Velkaa velanpäälle ottamalla ja kartanoa panttaamalla eteenpäin yritetään mennä.

terv M Lu
Pedersören pitäjän maantarkastuksessa vuodelta 1608. KA 4964c:7. on tällainen merkintä: Twå hwss på stenback - öde Margareta Enckia Knwt Fårdels syster hwstrw Biritta, brwkar af margareta enckias hemman. Keitä nämä ovat, kysyin kirjeellä Yrjö Blomstedtilta 1983, mutta en saanut koskaan vastausta. Kysymys lienee Knut Hansinpoika Fordellista ja hänen sisarestaan Brita Hansintyttärestä, mutta onko Margareta enckia tässä keskustelun kohteena oleva Margareta?
T.V.

[Matti Lund]

---.

Jotkin Pirilön perimisjutut Pedersöressä on kirjattu tuomiokirjoihin jotenkin hämärästi.

Pirilön emäntä ja sen perintömies Margareta kuoli lähellä vuoden 1656 puoliväliä, jonka jälkeen hänen perillisensä jotain itsestään ilmaisivat, vaikkakaan ei kenelläkään näyttänyt olevan halua ottaa kantaakseen sen velkoja varsinkaan maksamalla niitä Tavasteille, vaan päinvastoin.

Vuoden 1657 talvikäräjillä oli tämä perillisten vaatimus:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3710384

Siinä siis Hans Sigfridinpoika vaatii autuaalta Johan Carlinpojalta, jonka perillinen autuas Anders Månsinpoika, autuaan vaimo Margetan Pirilöstä mies olisi tehnyt 79 taalaria. Lisäksi esitti autuaan Markus Andersinpojan lesken poika herra Caspar autuaan isänsä puolesta laskun ja vaati autuaalta vaimo Margetalta Pirilöstä 109 taalaria, josta oli jo autuaan Jakob Hansinpojan aikaan täällä tehnyt protestin ...

(Ko. herra Caspar tunnetaan myös Neostadius nimellä.)

Tämä on jotenkin kumman kiemuraisesti ilmoitettu, koska ketjun Johan Carlinpoika on varmaankin samanniminen Margaretan siskon Brittan poika, joka on pantu Margaretan miehen Anders Månsinpojan perijän rooliin.

Nythän kun Pirilön Margareta on kuollut lapsettomana, hänen lähimpinä perijöinäänhän (sivuperillisinä!) täytyy olla hänen elossaolevat sisaruksensa eli näiden lapset. Eli olisi mahdollisina (koska muut sisarukset paitsi Britta olivat jo kuolleet lapsettomina) ainoastaan siskon Brittan lapset Karl Sveninpojan kanssa, muttei kukaan näistäkään liene enää ollut elossa vuonna 1657, kun viimeinen Johan Karlinpoikakin oli nyt autuas. Margaretan mies Anders Månsinpoikahan oli kuollut kymmenisen vuotta aikaisemmin (ehkä 1648) ja tullut Pirilölle vävyksi kuten oli tullut aikaisemmin Margaretan isäkin Peder Jönsinpoika.

Nämä ovat sangen kiemuraisia suhteita, mutta siihen nähden kohtuudella selvitetty.

---

Oli esitetty hypoteesi (Nyholm), että Henrik Tavast olisi ollut yhdessä aviossaan Pirilön Margaretan siskon miehen Erik Thomasinpojan tyttären kanssa, mutta yo. käräjäjutut eivät sitä mitenkään tue ja Blomstedt on katsonut niiden riittäneen hypoteesin kumoamiseksi.

terv M Lu

Tähän "sekamelskaan" saadaan kyllä selvyyttä, kun katsastetaan Anders Månsinpojan velkajuttuja 1640 -luvulta, varsinkin vuosilta 1645-48. Vuoden 1649 talvikäräjillä veloista vastaaminen siirtyy Andersin leskelle Margareta Pärintyttärelle.

Anders saa päälleen niin Brita Pärintyttären kuin hänen poikansa Johan Karlinpojan velat, koska perii nämä.

terv M Lu

[Benedictus]

Lainaus Ritva Laiho:
Och såsom honom 1/6 däraf Pirilö bebnemd, till arfs fallit är...)
14.5.1674 f.230 (Permission för inspectoren Tavast att få tillhandla sig 4 frälsehemman)
Lainaus Lund:
... vaimo Margareta oli pakotettu panttaamaan Pirilön kartanon Henrik Tavastille sitä velkasitoumusta 6.3.1653 vastaan, jonka osoittamaan aika suureen summaan oli koottu Pirilölle kasautuneita kruununrästejä, joita vaimo Margareta ei kyennyt heti käteisellä maksamaan. Ydinkohta kuuluu näin:

"hoon der före honom i Underpantt sätter sin gårdh och hemman i Pirilön framför andre sine Debitoror "

Heitän tähan kysymyksen vaikka nuo ruotsinkielen kiemurat ovat minulle mahdottomia tulkita.
Eikö yllä ole, että Henrik Tavast on saanut Pirilön tilan haltuunsa velan panttina, jolloin Erik Tavast on saanut tilan osan Isältään Henrikiltä perintönä. Ovatko muut osat sitten Erikin sisarusten osuuksia?

Eli onko perintö siis vain Henrikiltä Erikille, eikä aiemmilta sukupolvilta?

Lainaus Ritva Laiho:
Sen verran olen huomannut, että Henrik Tavastilla on ollut ainakin kaksi vaimoa ennen kyseistä äitipuolta koska Henrikin lasten perintöosuuksia käsitellessä mainitaan äidit, monikossa.

Onkohan tuo kohta missä mainitaan äidit monikossa, löydettävissä alkuperäisenä kuvana tänne, eli onko siinä tai niissä teksteissä varmasti monikko vai yksikkömuoto?
Miten tuolloin äiti sana kirjoitettiin yksikössä ja monikossa?

Tuo ilmaus varmistaisi vaimojen määrän kaksi tai useampia.

[Matti Lund]

...
Lainaus Lund:
... vaimo Margareta oli pakotettu panttaamaan Pirilön kartanon Henrik Tavastille sitä velkasitoumusta 6.3.1653 vastaan, jonka osoittamaan aika suureen summaan oli koottu Pirilölle kasautuneita kruununrästejä, joita vaimo Margareta ei kyennyt heti käteisellä maksamaan. Ydinkohta kuuluu näin:

"hoon der före honom i Underpantt sätter sin gårdh och hemman i Pirilön framför andre sine Debitoror "

Heitän tähan kysymyksen vaikka nuo ruotsinkielen kiemurat ovat minulle mahdottomia tulkita.
Eikö yllä ole, että Henrik Tavast on saanut Pirilön tilan haltuunsa velan panttina, jolloin Erik Tavast on saanut tilan osan Isältään Henrikiltä perintönä. Ovatko muut osat sitten Erikin sisarusten osuuksia?

Eli onko perintö siis vain Henrikiltä Erikille, eikä aiemmilta sukupolvilta?

...

Tuo on pätkäisty niin pahasti, että katkelmasta saattaa tulla jotenkin väärään käsitykseen.

Yritin sen jälkeen kirjoittamassani viestissä kertoa ja vielä puhtaaksikirjoittamalla siitä ydinasiasta käräjäotteen, että Pirilö oli ainoastaan Erik Tavastin hankintamaata, johon hänellä ei liittynyt mitään sukutaustoja. Viittasin siinä myös Blomstedtin vastaavaan käsitykseen, jotta viestiäni uskottaisiin paremmin, mutta se ei näytä menneen siitäkään huolimatta perille.

Henrik Tavast ja hänen poikansa Erik Tavast luotottivat Pirilötä erikseen omilla tahoillaan, vaikkei varmaankaan täysin toisistaan tietämättä, ainakaan virkojensa hoitoon liittyvistä syistä, mutta se on vain luultavaa, että he lisäsivät Pirilön velkataakkaa yksissätuumin, jotta saisivat etulunastusoikeuden, kun Pirilö ajautui vararikkoon. Siinä pisteessä nähdäkseni isä Henrik "luovutti leikin", eli ei alkanut kilpailla Pirilön omistuksesta poikansa Erikin kanssa.

Erik sitten lunasti Pirilön itselleen soviteltuja kruunun ja yksityisiä velkoja vastaan, joita oli kertynyt yhteensä muutamia tuhansia taalareita. Teknisestihän, hänen täytyi suorittaa velkaa myös isälleen, koska tämä oli yksi suurimpia Pirilön velkojia.

Paljastettakoon, että lunastusta vastaan Erik Tavast vain otti velkaa velan päälle ja hänen elämänsä loppuvaiheilla ilmenee, ettei hän juurikaan maksanut velkojaan. Eli hänen kuolinpesänsä julistettiin konkurssiin. Luulen, että hänellä oli johonkin pisteeseen asti maksukykyä, mutta hän kaiketi pelasi aikaa ja uskoi, että ainakin kruununrästien osalta, joita alkoi kertyä, kun hän sai Pirilön, hänet armahdettaisiin. Eihän hänen täytynyt muutenkaan maksaa kuin kymmenyksiä ja muutamia muita vähäisiä veroja kruunulle hänelle kuninkaan/kuningattaren suomien laajojen verovapauksien takia.

Sanottakoon sekin, että Erikin poika Jakob Pontus Tavaststjerna lunasti Pirilön veloista ottamalla suuren hypoteekkivelan kartanoa vastaan. Isänsä perintömiehenä (isänsä velkaa perimällä) hänellä oli etulunastusoikeus Pirilön kartanoon.

terv M Lu

[ritva laiho]

Hei

Äidit monikossa ilmenee aikaisemmassa viestissäni aivan alussa : deras möderna ja sama muutama rivi myöhemmin.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11574092

Aiemmin katselin satunnaisia Pohjanmaan tilikirjoja .1600-luvun alussa Hans Hansson Fordell sai verovapauden useina vuosina isänsä Hansin yli kaksikymmentä vuotta sitten antamien lainojen vuoksi.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2659480

Verovapaus myönnettiin vielä v.1605 Johan Bengtsonille jonka vaimo peri Fordellgårdenin.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654130

Tavasteja en havainnut kuin yhden , Erik Jönsson Tavastin , josta en tiedä mitään. Kuka hän mahtaa olla?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2660636

Terv.Ritva

[Pekka Hiltunen]

Tavasteja en havainnut kuin yhden , Erik Jönsson Tavastin , josta en tiedä mitään. Kuka hän mahtaa olla?
Henrik Mattsson Tawastin setä oli Jöns Henriksson, joka ratsasti Lempäälän Hietaniemeä viidellä ratsukolla. Ajallisesti k.o. Erik Jönsson mahtuisi tietenkin turkulaiseen porvarisukuunkin.
PH

[Matti Lund]

Hei

Äidit monikossa ilmenee aikaisemmassa viestissäni aivan alussa : deras möderna ja sama muutama rivi myöhemmin.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11574092

---

Terv.Ritva

Yo. vuoden 1671 tekstissä viittaamissasi kohdissa Erik Tavast puhuu heidän (kanssasisarustensa) äidinperinnöstään.

Henrik Tavast on testamentannut viimeiselle vaimolleen mm. 200 luotia hopeaa ja kartanon nimeltään Nytompten, jonka äitipuoli on ottanut jo ennen jakoa haltuunsa.

Tätä koskien Erik Tavast katsoo, että se leikkaa heille langennutta äidinperintöään, johon isällä ei ollut valtaa kajota, ja vaatii kirjelmässään heille puolta arvoa tästä kartanosta heidän äidinperintönään, "sÿnes han icke warit mechtigh at bortgifwa dheras möderne".

Edellisellä sivulla on toinen kohta koskien heidän äidinperintöään, eli Erik Tavast väittää, että hänen velivainajansa Iisak on jäänyt hänelle velkaa, jota ei ole huomioitu perinnönjaossa. Jotta se ei koidu hänen tappiokseen, hän esittää, että se kuitattaisiin hänelle hänen osuudestaan äidinperinnöstään "sådant wid delandet måtte i acht tagas och honom dhet som på hans andeel aff möderne kan belöpa".

Näissä kohdissa viiataan oikeastaan vain yhteen äidinperintöön (möderne) ja siihen voidaan folielehtien 571-572 tekstien perusteella kytkeä kaikki niissä Erikin kirjelmässään nimeämät sisaruksensa. Sillä kohtaa ei ilmene, että sisarukset olisivat eri äidistä.

Jotta Erik Tavast saattoi tehdä tällaisia ehdotuksia, edellytyksenä tietysti oli, ettei heidän äidinperintöään ollut vielä suoritettu loppuun asti tai sitä ei ollut eroteltu oikein, vaikka se oli täytynyt lain mukaan kokonaan erotella Henrik Tavastin ja hänen edellisen vaimonsa yhteisestä pesästä, kun hän astui viimeiseen avioonsa lastensa äitipuolen kanssa.

Terv M Lu

[JHissa]

Yo. vuoden 1671 tekstissä viittaamissasi kohdissa Erik Tavast puhuu heidän (kanssasisarustensa) äidinperinnöstään.

Henrik Tavast on testamentannut viimeiselle vaimolleen mm. 200 luotia hopeaa ja kartanon nimeltään Nytompten, jonka äitipuoli on ottanut jo ennen jakoa haltuunsa.

Tätä koskien Erik Tavast katsoo, että se leikkaa heille langennutta äidinperintöään, johon isällä ei ollut valtaa kajota, ja vaatii kirjelmässään heille puolta arvoa tästä kartanosta heidän äidinperintönään, "sÿnes han icke warit mechtigh at bortgifwa dheras möderne".

Edellisellä sivulla on toinen kohta koskien heidän äidinperintöään, eli Erik Tavast väittää, että hänen velivainajansa Iisak on jäänyt hänelle velkaa, jota ei ole huomioitu perinnönjaossa. Jotta se ei koidu hänen tappiokseen, hän esittää, että se kuitattaisiin hänelle hänen osuudestaan äidinperinnöstään "sådant wid delandet måtte i acht tagas och honom dhet som på hans andeel aff möderne kan belöpa".

Näissä kohdissa viiataan oikeastaan vain yhteen äidinperintöön (möderne) ja siihen voidaan folielehtien 571-572 tekstien perusteella kytkeä kaikki niissä Erikin kirjelmässään nimeämät sisaruksensa. Sillä kohtaa ei ilmene, että sisarukset olisivat eri äidistä.

Jotta Erik Tavast saattoi tehdä tällaisia ehdotuksia, edellytyksenä tietysti oli, ettei heidän äidinperintöään ollut vielä suoritettu loppuun asti tai sitä ei ollut eroteltu oikein, vaikka se oli täytynyt lain mukaan kokonaan erotella Henrik Tavastin ja hänen edellisen vaimonsa yhteisestä pesästä, kun hän astui viimeiseen avioonsa lastensa äitipuolen kanssa.

Terv M Lu
Samaan käsitykseen minäkin tulin eli edelleen on etsinnässä varmistus siihen, että Henrik Tavastin ensimmäinen vaimo kuoli vuoteen 1630 mennessä. Vuoden 1671 pesänjaosta näyttää puuttuvan vain ainoan lapsensa synnytykseen kuollut tytär Hebla, haud. 14.10.1654 Turku, mutta tämä selittyy sillä, että hänen mieskin Joachim Joachiminpoika Schultz nuorempi oli myös kuollut 7.4.1662 Turku, joten heidänkin pesänjako pitää tarkistaa.

[ritva laiho]

Tarpeellinen korjaus. Katsoin vain tuota ö-kirjainta ja kuvittelin sen olevan monikon merkki. Sana möderne, äidinperintö , oli minulle vielä vieras sana. Joka tapauksessa Tavast käyttää sanaa deras , heidän, eikä lue itseään mukaan .
Ritva

[Benedictus]

Lainaus Lund:
Yo. vuoden 1671 tekstissä viittaamissasi kohdissa Erik Tavast puhuu heidän (kanssasisarustensa) äidinperinnöstään.

Henrik Tavast on testamentannut viimeiselle vaimolleen mm. 200 luotia hopeaa ja kartanon nimeltään Nytompten, jonka äitipuoli on ottanut jo ennen jakoa haltuunsa.

Tätä koskien Erik Tavast katsoo, että se leikkaa heille langennutta äidinperintöään, johon isällä ei ollut valtaa kajota, ja vaatii kirjelmässään heille puolta arvoa tästä kartanosta heidän äidinperintönään, "sÿnes han icke warit mechtigh at bortgifwa dheras möderne".

Edellisellä sivulla on toinen kohta koskien heidän äidinperintöään, eli Erik Tavast väittää, että hänen velivainajansa Iisak on jäänyt hänelle velkaa, jota ei ole huomioitu perinnönjaossa. Jotta se ei koidu hänen tappiokseen, hän esittää, että se kuitattaisiin hänelle hänen osuudestaan äidinperinnöstään "sådant wid delandet måtte i acht tagas och honom dhet som på hans andeel aff möderne kan belöpa".

Näissä kohdissa viiataan oikeastaan vain yhteen äidinperintöön (möderne) ja siihen voidaan folielehtien 571-572 tekstien perusteella kytkeä kaikki niissä Erikin kirjelmässään nimeämät sisaruksensa. Sillä kohtaa ei ilmene, että sisarukset olisivat eri äidistä.

Jotta Erik Tavast saattoi tehdä tällaisia ehdotuksia, edellytyksenä tietysti oli, ettei heidän äidinperintöään ollut vielä suoritettu loppuun asti tai sitä ei ollut eroteltu oikein, vaikka se oli täytynyt lain mukaan kokonaan erotella Henrik Tavastin ja hänen edellisen vaimonsa yhteisestä pesästä, kun hän astui viimeiseen avioonsa lastensa äitipuolen kanssa.
----------------------------
"sÿnes han icke warit mechtigh at bortgifwa dheras möderne".

Onko tuo käänneetävissä siten, että Henrik Tavastilla ei ollut valtaa poisantaa heidän äidinperintöään.

Tuossa yhteydessä tuo deras sana sopii ihan kuvioon ja sisältää myös Erik Tavastin ja muut sisarukset.

Matti Lundin selvitys aika selvästi vahvistaisi seikan, ettei Henrik Tavastilla ollut kuin 2 vaimoa, joista 1. vaimon lapset olivat kaikki täyssisaria.

Lainaus Ritva Laiho:

Toinen minulle hieman epäselvä käräjäjuttu koskee Kaksonen-tilaa. Isänsä kuoleman jälkeen Erik Tavast ilmoittaa (skrivelse) käräjillä että hän hoitelee tilan asiat koska hänellä on neljä pojan-tai veljenosaa ja hän on lähin. Maakirjoissa tila on Henrik Tavastin nimissä muistaakseni vielä 1680-luvulla.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3806222

Yllä siis Erik Tavastilla on omansa ja kolmen muun Henrikinpojan osat Kaksoiseen?
Ymmärsinkö oikein?

Henrik Tavastin ykkösvaimon pitäisi siis olla Elisabeth Pontusdotterin ja Erik Matsonin jälkeläinen.
Pystyisikö Henrik Tavastin miesjälkeläisten nimistä päättelemään äidin mahdollista isännimeä?

[RistoIT]

Alkuperäinen lähettäjä Jormar

Turun porvarin Henrik Mattsson Tawastin (n. 1599 – 28.2.1667) vaimoiksi ja lapsiksi on internetistä löytyvissä sukuluetteloissa ja –tauluissa useita erilaisia tietoja.

Ensimmäinen vaimo on tuntematon NN1 (k. <1630).

Toinen vaimo on tuntematon NN2 (k. 1656).
Tämä voisi olla Margareta, jonka kuulumista de la Gardien sukuun selvitetään Suku Forumin ketjussa ”De la Gardiet ja Tavastit”. Sen mukaan Erik Tawast (Tawaststjerna) olisi Henrikin nuorin lapsi ja Margaretan ensimmäinen lapsi.

Kolmas vaimo (ellei välissä ollut vielä joku) on Maria Jacobsdotter Skepperus (Gammal) (1601 – haud. 20.5.1688), vihitty noin 1661.
Hänet on sukututkija Jully Ramsay mahdollisesti sotkenut Maria Jacobsdotter Kolloiseen (Collina), jolle nyt monissa sukuluetteloissa on merkitty aivan samat syntymä- ja kuolinvuodet kuin Maria Skepperukselle, ja jopa samoja aikaisempia aviopuolisoita.
Ennen Henrik Tawastia Maria Skepperuksen aviopuolisoina olivat Hans Hansson Sursill (heillä lapsi Beata n. 1625 – 1660) ja Jakob Olofsson Stubbe sekä Grels Nilsson Ringius.

Turun tuomiokirkon museossa on kastevati, johon on kaiverrettu nimet Henrich Tawast ja Maria Jacobi.
Esitelapussa on selvennyksenä: Hopmanni H. Tawast k. 1667 ja Maria Jaakontytär Collina k. 1688.
Olisiko Henrikin ensimmäinen vaimo NN1 nimeltään myös Maria Jakobsdotter; ehkä jopa Ramsayn mainitsema Collina (mutta kuollut ennen 1630).

*******

Löytyykö Henrik Tawastin vaimoista ja lapsista uudempien tutkimusten antamia tietoja?


Jorma Rantiala
****************

Henrik Mattsson Tawastin (n. 1597? –1667) (70 v) vaimoista ja lapsista ei ole tullut tässä keskustelussa lopullista totuutta, vain joitakin uusia mielenkiintoisia tietoja.

1.-vaimo: NN1
Turun tuomiokirkon museossa olevan esineen kaiverrukset ovatkin Turun tuomiokirkon käyttöön tarkoitetun kastevadin lahjoittaneiden nimiä, Henrich Tawast ja Maria Jacobi (Skepperus).
Lahjoitus on tehty 1660-luvulla (V.P.Toropaisen väitöskirja). Kastevati on ollut kirkossa ahkerassa käytössä, koska leimat ovat kuluneet pois? Kastevadin merkinnöistä ei siis saa viitteitä Henrikin 1.-vaimon nimestä. Hän on edelleen meille tuntematon NN1.

2.-vaimo: Margareta
On osoitettu, että Erikin (1633?) lisäksi Margareta (1624) olisi Margareta-vaimon lapsi (edellisestä suhteestaanko?). Välissä olevista lapsista, Johan (1626), Katarina 1627), Hebla (1629) ja Isac (1630), ei löydy mainintoja niissä lähteissä, joissa tytär Margareta on mainittu! Vai ovatko syntymäajat arvioitu ihan väärin?
Margareta-vaimon kuulumista de la Gardien sukuun selvitetään edelleen Suku Forumin ketjussa ”De la Gardiet ja Tavastit”. Keskustelu siirtyi välillä tänne, vaikka se ei ollut tarkoituksena. Saipa ainakin vähän uutta vauhtia. Useita ehdokkaita vanhemmiksi on esitetty.
Margaretan täytyisi kai täyttää seuraavat ehdot:
-Maskun Kaksois-tilan omistajasuvun (Matts Eriksson/Elisabeth Pontusdotter de la Gardie) läheinen sukulainen tai jopa jälkeläinen.
-Hans Knutsson Fordellin tyttären tyttären Margareta Pedersdotterin jälkeläinen, koska juuri Erik Tawast(stjerna) peri häneltä Pietarsaaressa olevan Pirilön kartanon? Löytyykö muita selityksiä tähän?

3.-vaimo: Maria Jacobsdotter Skepperus (Gammal)
Maria Skepperuksen aviopuolisoiksi ilmoitetut Jakob Stubbe ja Grels Ringius on todettu vääriksi tulkinnoiksi.

Lista vaimoista ja lapsista voisi olla nyt tällainen:

Vaimo 1. NN1 k. <1630:
Lapset:
1. Gabriel 1619 – 1657 (38 v)
2. Kristina 1620 – 1667 (47 v)
3. Henrik (Tawastén) 1622 – 1667 (45 v)
4. NN (poika) 1623 – 1623 (0 v)
5. Johan 1626 – 1689 (63 v)
6. Katarina 1627 –1684 (57 v)
7. Hebla 1629 –1654 (25 v)
8. Isac? 1630?– 1667 (37 v)

Vaimo 2. Margareta k. 1656:
Lapset:
9. Margareta 1624 –1684 (60 v). Onko isä todella Henrik?
10. Erik (Tawaststjerna) 1633? –1693 (60 v)

Vaimo 3. Maria Jakobsdotter Skepperus (Gammal) 1601 – 1688, vihitty n. 1661.
Ei yhteisiä lapsia Henrik Tawastin kanssa.

Löytyykö tarkempia arvioita Henrikin lasten syntymävuosiin ja järjestykseen? Onko Margareta (1624) Henrikin tytär?

Jorma Rantiala

Tästä päästäänkin sitten taas sujuvasti uuden pähkinän kimppuun, kun korjataan Henrik Henriksson Tawastin (aateloituna Tawastén) oikeaksi kuolinvuodeksi 1706. Adelsvapenin Tawastén sivulla mainitaan lopussa seuraavaa, "Utan känt samband - Johan Tawastén, son av Staffan Tawastén, begraven 1724-03-17 i Stockholm Hedvig Eleonora förs. i Stockholm." Oliko nyt sitten Henrik Henriksson Tawasténilla myös vähemmän mainittu poika Staffan (tai Stefan)? Vai olisiko Staffan puhuttelunimi Tawastien suvussa oleville Sten nimisille henkilöille, kuten Turussa 1609 kuolleen Matts Henriksson Tawastin vanhempi veli, matkasaarnaaja Sten Henriksson Tawast antaisi olettaa? Olihan Sten tavallaan kirkon mies ja Staffan on Stefanin muunnos, kun ruotsinkielessä tunnetaan pyhimys "sankt Staffan eller Stefan"?

t. RistoIT?