Olof Michelson Laiti s. 1752

[tekari52]

Etsin Olof (Olli) Laiti s. 21.10.1752 vanhempia ja vaimoa perheineen. Suku ollut alustavan tiedon mukaan Liedakkala - Ilmola alueella.

[Lasse80]

Olavus (Olof) s. 21.10.1752 Laiti, Ilmola

Vanh. Michel Laiti & Walborg Koivuniemi

//Lasse

[Lapinsuvut]

Michel kuoli n. 1760 ja Valborg avioitui 28.4.1776 Kemissä leski Johan Larsson Ruonan eli Berttulan kanssa.

[färinr]

Olli Mikonpoika Laiti eli Prakku s. 21.10.1752 k. 21.12.1794 avioitui 2.11.1783
Kaisa Juhontytär Prakkun kanssa ja tuli siis vävyksi Kemin Ilmolan
Prakkulan taloon no.6
Lapsia perheeseen syntyi 4 vuosina 1788 - 1793

Ollin isä oli Mikko Mikonpoika Laiti s. 9.3.1723 k. 17.1.1759 (Savossa) ja
äiti oli Valpuri Pekantytär Koivuniemi s. 21.1.1723 k. 10.1.1799 Kemin
Karjalahdella Perttulan talossa. Lapsia perheessä oli 10, joista Olli oli
viides ja samalla kolmas pojista.

[Lapinsuvut]

Olli Mikonpoika Laiti eli Prakku s. 21.10.1752 k. 21.12.1794 avioitui 2.11.1783
Kaisa Juhontytär Prakkun kanssa ja tuli siis vävyksi Kemin Ilmolan
Prakkulan taloon no.6
Lapsia perheeseen syntyi 4 vuosina 1788 - 1793

Ollin isä oli Mikko Mikonpoika Laiti s. 9.3.1723 k. 17.1.1759 (Savossa) ja
äiti oli Valpuri Pekantytär Koivuniemi s. 21.1.1723 k. 10.1.1799 Kemin
Karjalahdella Perttulan talossa. Lapsia perheessä oli 10, joista Olli oli
viides ja samalla kolmas pojista.

Olli näyttäisi avioituneen 7.11.1783 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5850696) ja Valpuri kuolleen 10.10.1799 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5850759)

[tekari52]

Olli Laiti l. Pracku s. 21.10.1752 k. 21.12.1794, jonka jälkeen Katariina mennyt uudelleen naimisiin 04.09.1796 Nils Mattson Raution s.04.05.1765 kanssa. Katariina Pracku kuoleman jälkeen Nils Rautio l. Pracku mennyt naimisiin Brita Liisa Kaupin kanssa ja tästä liitosta syntynyt Greta Mathilda Pracku s. 25.05.1816, josta olisi sitten jatkunut Pracku l. Prackula suku.

Haluaisin tietää, että onko tuo edellä mainittu selvitys paikkaansa pitävä. Tuo Prakun talon nro 6 ollut Ilmolan puolella mutta jatkossa myös Liedakkalan puolella.

[Lapinsuvut]

Olli Laiti l. Pracku s. 21.10.1752 k. 21.12.1794, jonka jälkeen Katariina mennyt uudelleen naimisiin 04.09.1796 Nils Mattson Raution s.04.05.1765 kanssa. Katariina Pracku kuoleman jälkeen Nils Rautio l. Pracku mennyt naimisiin Brita Liisa Kaupin kanssa ja tästä liitosta syntynyt Greta Mathilda Pracku s. 25.05.1816, josta olisi sitten jatkunut Pracku l. Prackula suku.

Haluaisin tietää, että onko tuo edellä mainittu selvitys paikkaansa pitävä. Tuo Prakun talon nro 6 ollut Ilmolan puolella mutta jatkossa myös Liedakkalan puolella.

Lapseen en ota kantaa, mutta kaikki muut täsmää sen kanssa, mitä minulla on. Lisäksi minulla on Niilo Rautiolle kolmas avioliitto Priita Liisa Kaupin kuoleman jälkeen:
Niilo ja Kaisa Ollintytär Ruikka (s. 28.1.1771), vih. 23.10.1820 Kemissä.

[tekari52]

Olli Laiti ja Katariina (Kaisa) Pracku liitosta syntynyt neljä tyttöä mutta heidän osalta ei ole ilmeisesti suku jatkunut. Kuitenkin Nils Rautio l. Pracku ja Brita Kauppi syntynyt tyttö Greta s. 25.05.1816 ottanut sukunimen talon mukaan. Gretan kanssa naimisiin mennyt vävy ottanut sitten talon nimen käyttöön.

Ilmolassa ollut talo Pracku & Valkeapää.

[Lapinsuvut]

Olli Laiti ja Katariina (Kaisa) Pracku liitosta syntynyt neljä tyttöä mutta heidän osalta ei ole ilmeisesti suku jatkunut. Kuitenkin Nils Rautio l. Pracku ja Brita Kauppi syntynyt tyttö Greta s. 25.05.1816 ottanut sukunimen talon mukaan. Gretan kanssa naimisiin mennyt vävy ottanut sitten talon nimen käyttöön.

Ilmolassa ollut talo Pracku & Valkeapää.

Niilon ja Priita Liisan tytär Greta Matilda näyttäisi syntyneen 28.5.1816 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5851108

Aika usein näkee, että henkilöiden sanotaan ottaneen itselleen talon nimen, joten ajattelin kertoa tässä sen, mitä minulle aikanaan kerrottiin, ja omat kokemukseni näistä nimistä...:oo:

Aloittaessani sukututkimuksen tekemisen minua hyvin nopeasti ohjeistettiin, ettei Länsi-Suomessa ollut niinkään sukunimiä vaan taloilla oli nimet, ja henkilön nimi muuttui talon mukaan. Joitain vuosia sukututkimusta tehtyäni lähinnä Kemi, Tervola, Rovaniemi, Kemijärvi, Simo... alueella, voin todeta, että tämä näyttää pitävän täysin paikkaansa ainakin näillä alueilla.

Eli Itä- ja Länsi-Suomalainen sukunimikäytäntö erosivat ennen kovasti toisistaan: Itä-Suomessa oli pysyvät sukunimet, kun taas Länsi-Suomessa oli taloilla nimet, ja "sukunimi" yleensä muuttui sen mukaan, missä talossa henkilö asui.

Kyse ei siis ollut siitä, että henkilö olisi ottanut käyttöönsä talon nimen esim. jonkin sukulaisuussuhteen takia, vaan talon uusista asukkaista alettiin kirkonkirjoissa käyttää talonnimeä. Joskus vanha nimi esiintyy kirkonkirjoissa jonkin aikaa rinnalla, 1800-luvun loppua kohden enenevässä määrin, mutta yleensä mielestäni "sukunimi" muuttui heti, kun siirryttiin isännöimään uutta taloa. Renkien ja piikojen nimet yleensä säilyivät riippumatta siitä, missä he olivat palkollisina, mutta jos sattuivat avioitumaan taloon, saattaa vihkikirjauksessa jo olla "sukunimenä" ko. talon nimi.

Niinpä henkilöllä (esim. Kemissä) saattoi elämänsä aikana esiintyä kirkonkirjoissa useita "sukunimiä", jos talo vaihtui usein... kuten monilla näyttäisi vaihtuneen. Joskus on yhtäkkiä palannut alkuperäinenkin sukunimi rippikirjoihin, kun henkilö ei ole enää isännöinyt mitään taloa, mutta harvemmin kokemukseni mukaan näin. Se mitä nimeä henkilöt ovat itse itsestään tai toisistaan käyttäneen, voi olla sitten toinen tarina.

Itse käytän talojen nimiä sukunimenä, niin että alkuperäiseksi sukunimeksi laitan sen nimen, joka mainitaan lapsen isällä kastekirjauksessa. Jos talo/nimi on ehtinyt vaihtua ennen henkilön avioitumista, laitan alkuperäisen nimen sulkuihin ja avioitumishetken nimen sitä ennen. Myöhempään sukunimi -kenttään kerään sitten kaikki ne "sukunimet", joita henkilöstä matkan varrella käytettiin avioitumisen jälkeen. Joskus muita nimiä ei ollut, joskus nimiä on useita. Käytännössäni en huomioi sitä, että henkilön vanhemmat ovat saattaneet muuttaa syntymä- ja avioitumishetken välillä useammastakin talosta toiseen, joten lapsilta puuttuu nämä välitalojen nimet.

Itse kullakin on varmaan omat tapansa näiden nimien hallinnoimiseen, mutta mielestäni on tärkeää tietää, mistä on kyse.:oo:

[färinr]

Prakkulan talo no. 6 oli Ilmolan kylän taloista Kemijoen länsipuolella, mutta siihen liitetty Valkiapään talo no. 3 Kemijoen itäpuolelta, jossa kylän
useimmat talot sijaitsivat.

Olli Laitilla ja Katariina Prakulla oli neljä lasta, joista vain Saara Maria Ollintytär
Prakku s. 8.1.1793 selvisi aikuisikään ja avioitui 22.10.1811 Jaakko Erkinpoika
Pölhön kanssa. Saara kuoli lapsettomana 11.5.1812. Olli Laiti eli Prakku kuoli
21.12.1794 ja Katariina Prakku 21.1.1811.

Täten ymmärtääkseni Prakkkulan talon aiemmat sukujuuret katkesivat.

Leski Jaakko Pölhö eli Prakku avioitui Olli Laitin eli Prakun veljen tyttären
Maria Mikontytär Laitin kanssa eli Saara Prakun serkun kanssa tullen
Laitin isännäksi 20.4.1814.