Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Jacobus Geet ja Isokyrön kirkkomaalaukset.
Benedictus
18.08.17, 10:04
Kaisa Kyläkoski oli listannut Blokiiinsa keskiajan tutkimuksia. Sieltä löytyi Janika Ahon pro-grasu tutkimus Isonkyrön kirkkomaaluksista, jotka oli tilannut kha Jacobus Sigfridi Geet.
http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.fi/
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/181389
Gradu on kiinnostava selvitys maalauksien yhteydestä senaikaiseen maailmaan Ruotsi-Suomessa ja Euroopassa.
Aho on myös käyttänyt vähiä lähteitä Jacobus Geetin elämän vaiheisiin liittyen.
Hän tuo seiin tiedetyn tosisasian, että Jacobus Geet oli kolmen kuninkaan alamainen ja aina pysyi suosiossa. Syitä tähän suosioon hän selvittelee kiitettävästi.
Ainoa mikä jää häiritsemään ansiokasta tutkimusta ja erityisesti noita suosion syitä hakiessa, on se, että Aho ei huomaa millään tavalla pohtia mahdollisuutta, että Geetin vaimo ja tämän suku.ja suhde verkko ovat voineet myös olla tärkeä tekijä aseman säilyttämisessä.
Vaimoahan ei tunneta. Toisaalta myös Aho mainitsee Kyrönasukkaiden tehneen valituksia Geetistä, joista yksi oli väittämä, että tämä olisi maannut tytärpuolensa eli vaimonsa tyttären.
Tuollainen väite oli tuolloin aika raju, sillä väittäjä joutui ankaraan vastuuseen jos oli valetta, toisaalta tytärpuolen makaus oli aina kuolemantuomion paikka säätyyn katsomatta.
Lainaus Aho:
Geetiä kohtaan tunnettu vastenmielisyys saattoi siivittää
kyröläisiä liioiteltuihin syytöksiin kirkkoherraansa vastaan, mutta Geet tuskin
oli täysin syytön huonoon suosioonsa seurakuntalaisten keskuudessa. Häntä
syytettiin uransa aikana muun muassa humalassa esiintymisestä, tehtäviensä
laiminlyönnistä, kappalaisensa hakkaamisesta verille ja tytärpuolensa
makaamisesta. Seurakuntalaistensa mukaan hän oli vastannut syytöksiin
virkansa laiminlyönnistä toteamalla: “Menkää kuulemaan messua helvettiin
tuhannen paholaisen eteen”.126
126 VA 4542:44; 4549:35; 4553:29; 4630:1; 4629:1(KA). Kts. myös Luukko 1950,
480–484.
Koska Geetin vaimoa ei tunneta olisi kiinnostavaa tietää, onko tuossa valituksessa maintittu tytärpuoli isännimellään, mikä ehkä voisi avata Geetin vaimon alkuperää.
Pekka Hiltunen
21.08.17, 09:46
Kaisa Kyläkoski oli listannut Blokiiinsa keskiajan tutkimuksia. Sieltä löytyi Janika Ahon pro-grasu tutkimus Isonkyrön kirkkomaaluksista, jotka oli tilannut kha Jacobus Sigfridi Geet.
http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.fi/
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/181389
Gradu on kiinnostava selvitys maalauksien yhteydestä senaikaiseen maailmaan Ruotsi-Suomessa ja Euroopassa.
Aho on myös käyttänyt vähiä lähteitä Jacobus Geetin elämän vaiheisiin liittyen.
Hän tuo seiin tiedetyn tosisasian, että Jacobus Geet oli kolmen kuninkaan alamainen ja aina pysyi suosiossa. Syitä tähän suosioon hän selvittelee kiitettävästi.
Ainoa mikä jää häiritsemään ansiokasta tutkimusta ja erityisesti noita suosion syitä hakiessa, on se, että Aho ei huomaa millään tavalla pohtia mahdollisuutta, että Geetin vaimo ja tämän suku.ja suhde verkko ovat voineet myös olla tärkeä tekijä aseman säilyttämisessä.
Vaimoahan ei tunneta. Toisaalta myös Aho mainitsee Kyrönasukkaiden tehneen valituksia Geetistä, joista yksi oli väittämä, että tämä olisi maannut tytärpuolensa eli vaimonsa tyttären.
Tuollainen väite oli tuolloin aika raju, sillä väittäjä joutui ankaraan vastuuseen jos oli valetta, toisaalta tytärpuolen makaus oli aina kuolemantuomion paikka säätyyn katsomatta.
Lainaus Aho:
Geetiä kohtaan tunnettu vastenmielisyys saattoi siivittää
kyröläisiä liioiteltuihin syytöksiin kirkkoherraansa vastaan, mutta Geet tuskin
oli täysin syytön huonoon suosioonsa seurakuntalaisten keskuudessa. Häntä
syytettiin uransa aikana muun muassa humalassa esiintymisestä, tehtäviensä
laiminlyönnistä, kappalaisensa hakkaamisesta verille ja tytärpuolensa
makaamisesta. Seurakuntalaistensa mukaan hän oli vastannut syytöksiin
virkansa laiminlyönnistä toteamalla: “Menkää kuulemaan messua helvettiin
tuhannen paholaisen eteen”.126
126 VA 4542:44; 4549:35; 4553:29; 4630:1; 4629:1(KA). Kts. myös Luukko 1950,
480–484.
Koska Geetin vaimoa ei tunneta olisi kiinnostavaa tietää, onko tuossa valituksessa maintittu tytärpuoli isännimellään, mikä ehkä voisi avata Geetin vaimon alkuperää.
Luonnonmaan Keitilän Sipi on saattanut naida saman saaren Isokylästä. Jägerhornien on päätelty olleen Greger "Jaarlinpoika" Birgerssonin jälkeläisiä ja Jacob Geet on siten ollut kuninkaan kaukainen verisukulainen. Jägerhornien taholta on luostari saanut paitsi varoja myös erinäisiä viranhaltijoita. Jacobus Sigfridin asema ei kuitenkaan välttämättä selity yksin tällä.
PH
Luonnonmaan Keitilän Sipi on saattanut naida saman saaren Isokylästä. Jägerhornien on päätelty olleen Greger "Jaarlinpoika" Birgerssonin jälkeläisiä ja Jacob Geet on siten ollut kuninkaan kaukainen verisukulainen. Jägerhornien taholta on luostari saanut paitsi varoja myös erinäisiä viranhaltijoita. Jacobus Sigfridin asema ei kuitenkaan välttämättä selity yksin tällä.
PH
Tämä kannattaisi varmaan käydä lukemassa
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action;jsessionid=1664E12109E0D2FBD6505936A 8A45770?kuvailuTaso=AY&avain=3335749.KA
Arkistonmuodostaja: Suomen Kirkkohistoriallinen Seura (kokoelma) (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AM&avain=21467.KA)
Arkisto: Suomen Kirkkohistoriallinen Seura (kokoelma) (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=A&avain=230516.KA) - Sarjat (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?lista=sarjat&kuvailuTaso=A&avain=230516.KA)
Sarja: B BIOGRAPHICA (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=SARJA&avain=360722.KA)
Arkistoyksikkö: Geet, Jacobus Sigfridi
Jakso
B:55
Alkuvuosi - loppuvuosi
1582 - 1582 Arkistoyksikkökohtaiset kuvailutiedot
Tietosisältö
Jäljennösote syytekirjelmästä Geetiä vastaan.
Kansallisarkisto
Suomen Kirkkohistoriallinen Seura (kokoelma)
67
kotelo
Sillä Paimenmuistossa
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/763
mainitaan
P N.N. oletettavasti hänen 2. avioliitossaan (rovasti Geetin tytärpuoli mainitaan 1582).
Jacobus Geetin tarina tuo jotenkin mieleeni hänen aikalaisensa Sigfrid Mattsonin (Ispoinen) vaiheet. Geetin saadessa kirkkoherra-nimityksen Sigfrid oli Turun linnan kirjurina. Vaikka Sigfrid toimi Turun porvarina (myös kämnerinä ja kaupunginkirjurina) 1550-luvun alkupuoliskolta lähtien, niin kruunu luotti häneen jatkossakin, sillä S. oli Turun linnaoikeuden jäsen ja Turun linnan muonavaraston hoitajana Juhana-herttuan Turun kaudella. Poika Måns Sigfridsson toimi myös aikanaan kruunun tehtävissä tallimestarina ja isänsä tapaan Turun linnaoikeuden jäsenenä.
Henrik Impola on päätellyt ettei Sigfrid Mattson ollut syntyperältään rälssimies. Jacobus Geet ei myöskään ollut rälssimies, kuten Keitilän sukutilan toisen osan omistanut sukulaismies Torsten Henriksson (Autis). Torsten oli tiettävästi turkulaisen porvarin poika, joka avioitui Wildeman- ja Fleming sukuun kuuluneen Barbro Olofsdotterin kanssa. Koska Jacobuskin oli (Naantalin) porvarin poika, niin hyvällä syyllä voi sanoa, että näitä kolmea yhdisti sekä porvaritausta että rälssiin kuuluminen tai ainakin sen liepeillä liikkuminen.
Tuossa Janika Ahon gradussa pidetään (lähes) selviönä, että Jacobus Geet ja Autisten Torsten Henriksson tunsivat toisensa. Rohkenen uskoa, että myös Sigfrid Mattson oli heille tuttu mies. Sekä Torsten että Sigfrid toimivat kumpikin myös Piikkiön lainlukijoina.
Kuten Ahon gradusta ilmenee, niin verkostot olivat aivan ratkaisevia tuon ajan yksilön urakehitykselle. Varsinkin jos syntyperä ei ollut kovinkaan korkea. Kustaa Vaasa rekrytoi pienrälssistä tai jopa sen ulkopuolelta henkilöitä kruunun ja kirkon palvelukseen. Jacobus Geet, Torsten Henriksson ja Sigfrid Mattson täyttivät nämä kriteerit.
Suku- ja ystävyysverkostojen vaihtoehdon näen siinä mahdollisuudessa, että Jacobus Geetin vävy Henrik olisi ollut Sigfrid Mattsonin poika ja Ispoisten isäntä 1571-86. Em. Torsten Henrikssonin puoliso Barbro Olofsdotter oli vaikutusvaltaista Wildeman-sukua. Barbron veljentytär Brita Tönnesdotter avioitui Botilan Anders Larssonin kanssa. Britan jälkeen Anders otti vaimon Geet-suvusta eli Jacobuksen Anna-tyttären.
Sukupiiri pyöri myös siinä, että Andersin poika Måns avioitui Geet-sukua (äitinsä puolelta) olleen Brita Henriksdotterin (tuleva Joachim Stutaeuksen vaimo) kanssa. Tähän verkostokuvioon sopisi hyvin se, että Brita olisi ollut Sigfrid Mattsonin pojantytär. Ikäänkuin pisteenä i:n päälle olisi se, että Piikkiön lainlukija Sigfrid Henriksson kuuluisi samaan (suku)verkostoon. Hänet kun otti lainlukijaksi Henrik Tönnesson (Wildeman), Autisten Torstenin puolison veljenpoika ja Botilan Andersin lankomies.
______________________
Matti Pesola
Pekka Hiltunen
21.08.17, 18:27
Jacobus Geetin tarina tuo jotenkin mieleeni hänen aikalaisensa Sigfrid Mattsonin (Ispoinen) vaiheet. Geetin saadessa kirkkoherra-nimityksen Sigfrid oli Turun linnan kirjurina. Vaikka Sigfrid toimi Turun porvarina (myös kämnerinä ja kaupunginkirjurina) 1550-luvun alkupuoliskolta lähtien, niin kruunu luotti häneen jatkossakin, sillä S. oli Turun linnaoikeuden jäsen ja Turun linnan muonavaraston hoitajana Juhana-herttuan Turun kaudella. Poika Måns Sigfridsson toimi myös aikanaan kruunun tehtävissä tallimestarina ja isänsä tapaan Turun linnaoikeuden jäsenenä.
Henrik Impola on päätellyt ettei Sigfrid Mattson ollut syntyperältään rälssimies. Jacobus Geet ei myöskään ollut rälssimies, kuten Keitilän sukutilan toisen osan omistanut sukulaismies Torsten Henriksson (Autis). Torsten oli tiettävästi turkulaisen porvarin poika, joka avioitui Wildeman- ja Fleming sukuun kuuluneen Barbro Olofsdotterin kanssa. Koska Jacobuskin oli (Naantalin) porvarin poika, niin hyvällä syyllä voi sanoa, että näitä kolmea yhdisti sekä porvaritausta että rälssiin kuuluminen tai ainakin sen liepeillä liikkuminen.
Tuossa Janika Ahon gradussa pidetään (lähes) selviönä, että Jacobus Geet ja Autisten Torsten Henriksson tunsivat toisensa. Rohkenen uskoa, että myös Sigfrid Mattson oli heille tuttu mies. Sekä Torsten että Sigfrid toimivat kumpikin myös Piikkiön lainlukijoina.
Kuten Ahon gradusta ilmenee, niin verkostot olivat aivan ratkaisevia tuon ajan yksilön urakehitykselle. Varsinkin jos syntyperä ei ollut kovinkaan korkea. Kustaa Vaasa rekrytoi pienrälssistä tai jopa sen ulkopuolelta henkilöitä kruunun ja kirkon palvelukseen. Jacobus Geet, Torsten Henriksson ja Sigfrid Mattson täyttivät nämä kriteerit.
Suku- ja ystävyysverkostojen vaihtoehdon näen siinä mahdollisuudessa, että Jacobus Geetin vävy Henrik olisi ollut Sigfrid Mattsonin poika ja Ispoisten isäntä 1571-86. Em. Torsten Henrikssonin puoliso Barbro Olofsdotter oli vaikutusvaltaista Wildeman-sukua. Barbron veljentytär Brita Tönnesdotter avioitui Botilan Anders Larssonin kanssa. Britan jälkeen Anders otti vaimon Geet-suvusta eli Jacobuksen Anna-tyttären.
Sukupiiri pyöri myös siinä, että Andersin poika Måns avioitui Geet-sukua (äitinsä puolelta) olleen Brita Henriksdotterin (tuleva Joachim Stutaeuksen vaimo) kanssa. Tähän verkostokuvioon sopisi hyvin se, että Brita olisi ollut Sigfrid Mattsonin pojantytär. Ikäänkuin pisteenä i:n päälle olisi se, että Piikkiön lainlukija Sigfrid Henriksson kuuluisi samaan (suku)verkostoon. Hänet kun otti lainlukijaksi Henrik Tönnesson (Wildeman), Autisten Torstenin puolison veljenpoika ja Botilan Andersin lankomies.
______________________
Matti Pesola
Luonnonmaan Keitilä on saattanut sada paikannimensä jo ennen Sigfridiä. Papilla, saati porvarilla, ei voinut saksalais-roomalaisen keisarikunnan edustajana olla oikeuksia kuninkaan hallitsemiin maihin samalla tavoin kuin Ruotsin rälssimiehillä, vaikka "tölliin" ehkä olisikin saanut ratsastamalla verovapauden, joten Sipi "Keit" on voinut olla suuremmalla todennäköisyydellä kirkkoherran/ suurtilallisen kuin talonpojan poika. Ruotsin akatemioissa ei hän ole ehtinyt opiskella, eikä talonpoikia liioin kai kustannettu muunkaan Euroopan akatemioihin, missä opinnot kaikkine kaljoitteluineen olisivat maksaneet koko kylän varallisuuden verran.
Luulen, että Sigfrid Keitillä on yhtä "vanhaa sukua" kuin Isokylänkin väellä.
Kuinka "keit" soljuu suomeksi? Kaitainen kyllä tunnetaan - ja friisiläiset, joille ei näyttäisi olleen asiaa mantereelle - ei ainakaan ennen ns "ruotsalaisten ristiretkiä". Kuvasta ei puutu enää muuta kuin frisliäisperäisten Friisien yhdistäminen Keiteihin...
PH
Geeteillä oli sukukytkentöjä Villilä-sukuun. Autuisten Torsten Henrikssonin äidin Britan isä Torsten Björnsson oli syntyjään Geet, mutta pojat (Britan veljet) Laurens Torstensson (Hämeenkyrön kirkkoherra) ja Jöns Torstensson (Vesilahden kirkkoherra) omivat Villilä-suvun tunnuksen (16 ruutua). Veljekset Laurens ja Jöns omistivat peräkkäin osaa (Isoperhe) Maskun Villilästä. Heidän isänäitinsä oli Villilän Hans van Arstenin tytär.
Maskun Villillää omisti 1500-luvun puolivälissä myös Matts Olofsson, jonka äidinäiti Botilda Filpusdotter oli Luonnonmaan Isokylästä. Köönikkälän Jakob Persson (nuor. Svärd-suku) oli Villilän osaomistajana yhdessä Mattsin kanssa. Jakobin tytär avioitui aikanaan Ispoisten Sigfrid Mattsonin pojanpojan Johan Månssonin (Kalmusnäs) kanssa, mutta se on jo toinen juttu.
Geet. Geitilä-släkten.
http://runeberg.org/frfinl/0149.html
AUTIS-SLÄKTEN
http://runeberg.org/frfinl/0019.html
FLEMING.
http://runeberg.org/frfinl/0129.html
FINCKE. DEN YNGRE SLÄKTEN.
http://runeberg.org/frfinl/0118.html
Pekka Hiltunen
23.08.17, 06:06
.../.. Matts Olofsson, jonka äidinäiti Botilda Filpusdotter oli Luonnonmaan Isokylästä.
Minulla on varmaankin virhe ohjelmassani, jonka mukaan Matts Olofssonin (Hietamäki/ Villilä) äiti olisi ollut patronyymiltään Jacobsdotter: Botildan puolisohan oli Gunnar Jacobinpoika. Voisikohan tähän saada oikaisua?
Margareta Sunentytär Illen puolisoiksi olen kirjannut 1-o Matts Olofssonin tyttären Britan ja 2-o Peder i Willilän. Em:sta aviosta olisi Mårten Jönsson (Stiernkors/ Stjerna), ja toisesta Lars Hansson Ulf, jonka tyttäriä oli ainakin Carin Larsdotter, Hans Persson Lindelöfin p:so. Fröjdbölen suvulla ja Ulfeilla oli myöhempiäkin sukuyhteyksiä. Oliko e.m. Peder i Willilä nuorempaa Svärd-sukua?
PH
Margareta Sunesdotter Ille
http://runeberg.org/frfinl/0220.html
http://runeberg.org/frfinl/0190.html
https://www.genealogia.fi/genos-old/65/65_119.htm
Arvid Mattsson, till Kahiluoto i Töfsala socken, Finland. Beordrad 1566 att undersöka, vilka frälsemän i Finland försummat sin rusttjänst. Erhöll i förläning 1566 på behaglig tid Löpö i Gustafs socken och 1570 Härmälä i Masku socken. Förordnad till uppsyningsman över alla tullkvarnar i Finland 1572-12-30. Fogde i Hattula och Hauho härad 1576–1578 (Al.). Död 1579 eller 1580 (Al.). Gift före 1565 med Gertrud Mattsdotter, till Kahiluoto, som 1584 avstod Härmälä till kronan mot Metsäaro i Resö socken, dotter av Matts Markusson, av finska adliga Hietamäkisläkten, och Margareta Sunesdotter Ille, av finsk uradel.
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Footangel_nr_229
Minulla on varmaankin virhe ohjelmassani, jonka mukaan Matts Olofssonin (Hietamäki/ Villilä) äiti olisi ollut patronyymiltään Jacobsdotter: Botildan puolisohan oli Gunnar Jacobinpoika. Voisikohan tähän saada oikaisua?
Oliko e.m. Peder i Willilä nuorempaa Svärd-sukua?
PH
Botildan puoliso (2.?) oli Härmälän Klemet Månsson. Matts Olofssonin isänäiti oli Jacobsdotter ja Turun pormestarin Olof Jacobssonin (linnunpää-sinetti) sisar.
Villilän osaomistajan eli Köönikkälän Jacob Perssonin (nuor. Svärd-suku) isä oli ilmeisesti Villilän Pe(de)r.
Jacobus Geet kuoli v. 1586. Henrik Sigfridsson panttasi Ispoisen v. 1586. Oliko hän Geetin vävy ja jos oli, niin liittyikö panttaus apen poismenoon?
Jacobus Geetin tytär Anna avioitui (vuoden 1608 jälkeen) Botilan Anders Larssonin kanssa. Anders oli syntynyt viimeistään 1550-luvun alussa. Jacobus Geet oli syntynyt 1510-20 vaiheilla, joten milloin Anna mahtoi syntyä? Ramsayn mukaan Andersilla ja Annalla oli poika Torkel Andersson. Jos ja kun Anna on avioitunut vuoden 1608 jälkeen, niin herää kysymys minkä ikäinen hän oli tullessaan äidiksi.
Annan sisaren (nuorempi?) tytär Brita Henriksdotter avioitui Anders Larssonin pojan Månsin kanssa viimeistään 1610-luvun alussa. Britan äidin syntymäaikaa ei tiedetä. Arviolta hän oli syntynyt viimeistään 1570 paikkeilla, mutta luultavasti sitä ennen.
Pekka Hiltunen
23.08.17, 10:50
Margareta Sunesdotter Ille
http://runeberg.org/frfinl/0220.html
http://runeberg.org/frfinl/0190.html
https://www.genealogia.fi/genos-old/65/65_119.htm
Arvid Mattsson, till Kahiluoto i Töfsala socken, Finland. Beordrad 1566 att undersöka, vilka frälsemän i Finland försummat sin rusttjänst. Erhöll i förläning 1566 på behaglig tid Löpö i Gustafs socken och 1570 Härmälä i Masku socken. Förordnad till uppsyningsman över alla tullkvarnar i Finland 1572-12-30. Fogde i Hattula och Hauho härad 1576–1578 (Al.). Död 1579 eller 1580 (Al.). Gift före 1565 med Gertrud Mattsdotter, till Kahiluoto, som 1584 avstod Härmälä till kronan mot Metsäaro i Resö socken, dotter av Matts Markusson, av finska adliga Hietamäkisläkten, och Margareta Sunesdotter Ille, av finsk uradel.
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Footangel_nr_229
Näistä linkeistä siis vain T.V:n Genos-artikkelin mukainen sukujohto on ajanmukainen.
PH
Benedictus
23.08.17, 20:50
Lainaus Jhissa:
Tämä kannattaisi varmaan käydä lukemassa
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Sel...ain=3335749.KA (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action;jsessionid=1664E12109E0D2FBD6505936A 8A45770?kuvailuTaso=AY&avain=3335749.KA)
Arkistonmuodostaja: Suomen Kirkkohistoriallinen Seura (kokoelma) (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AM&avain=21467.KA)
Arkisto: Suomen Kirkkohistoriallinen Seura (kokoelma) (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=A&avain=230516.KA) - Sarjat (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?lista=sarjat&kuvailuTaso=A&avain=230516.KA)
Sarja: B BIOGRAPHICA (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=SARJA&avain=360722.KA)
Arkistoyksikkö: Geet, Jacobus Sigfridi
Jakso
B:55
Alkuvuosi - loppuvuosi
1582 - 1582 Arkistoyksikkökohtaiset kuvailutiedot
Tietosisältö
Jäljennösote syytekirjelmästä Geetiä vastaan.
Kansallisarkisto
Suomen Kirkkohistoriallinen Seura (kokoelma)
67
kotelo
Sillä Paimenmuistossa
http://www.kansallisbiografia.fi/pai...to/henkilo/763 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/763)
mainitaan
P N.N. oletettavasti hänen 2. avioliitossaan (rovasti Geetin tytärpuoli mainitaan 1582).
Rovastilla siis 2 tytärtä ja yksi poika (Gumsila), sekä ainakin yksi tytärpuoli.
Tiedetään Anna Jacobsdotter Geet.Puoliso 2.?Anders Larsson Botila.Avio 1609 jälkeen.
Syntynyt noin 1565 tai jälkeen.
Poika Torkel Andersson.
N. Jacobsdotter Geet , puoliso Henrik.
Tytär Brita Henriksdotter, puoliso Måns Andersson Botila, avio n. 1610 jälkeen.
Brita Syntynyt noin 1580-93.
Äitinsä N. Jacobsdotter syntynyt noin 1560-1575
------------
Raiskaus syytteen mukan olisi tytärpuoli ollut 1582 ilmeisesti jo naimaikäinen eli ehkä 18v. siis syntynyt 1564 tai aiemmin. Ilmeisesti aiemmin, koska tyttärien karkeasti lasketut iät viittaavat 1560-luvun alkuun.
Lainaus Jhissa:
Tämä kannattaisi varmaan käydä lukemassa
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Sel...ain=3335749.KA (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action;jsessionid=1664E12109E0D2FBD6505936A 8A45770?kuvailuTaso=AY&avain=3335749.KA)
Arkistonmuodostaja: Suomen Kirkkohistoriallinen Seura (kokoelma) (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AM&avain=21467.KA)
Arkisto: Suomen Kirkkohistoriallinen Seura (kokoelma) (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=A&avain=230516.KA) - Sarjat (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?lista=sarjat&kuvailuTaso=A&avain=230516.KA)
Sarja: B BIOGRAPHICA (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=SARJA&avain=360722.KA)
Arkistoyksikkö: Geet, Jacobus Sigfridi
Jakso
B:55
Alkuvuosi - loppuvuosi
1582 - 1582 Arkistoyksikkökohtaiset kuvailutiedot
Tietosisältö
Jäljennösote syytekirjelmästä Geetiä vastaan.
Kansallisarkisto
Suomen Kirkkohistoriallinen Seura (kokoelma)
67
kotelo
Sillä Paimenmuistossa
http://www.kansallisbiografia.fi/pai...to/henkilo/763 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/763)
mainitaan
P N.N. oletettavasti hänen 2. avioliitossaan (rovasti Geetin tytärpuoli mainitaan 1582).
Rovastilla siis 2 tytärtä ja yksi poika (Gumsila), sekä ainakin yksi tytärpuoli.
Tiedetään Anna Jacobsdotter Geet.Puoliso 2.?Anders Larsson Botila.Avio 1609 jälkeen.
Syntynyt noin 1565 tai jälkeen.
Poika Torkel Andersson.
N. Jacobsdotter Geet , puoliso Henrik.
Tytär Brita Henriksdotter, puoliso Måns Andersson Botila, avio n. 1610 jälkeen.
Brita Syntynyt noin 1580-93.
Äitinsä N. Jacobsdotter syntynyt noin 1560-1575
------------
Raiskaus syytteen mukan olisi tytärpuoli ollut 1582 ilmeisesti jo naimaikäinen eli ehkä 18v. siis syntynyt 1564 tai aiemmin. Ilmeisesti aiemmin, koska tyttärien karkeasti lasketut iät viittaavat 1560-luvun alkuun.
Voisiko olla mahdolista, että Brita Henrikintytären äiti olisi kyseinen Jacobus Sigfridi Geetin tytärpuoli, sillä Brita Henrikintytär näyttää syntyneen viimeistään 1590-luvun alussa eli hänen äitinsä näyttää olevan vanhempi kuin Anna Jakobintytär.
Jully Ramsay, Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden
http://runeberg.org/frfinl/0055.html
2:o med Anna Jakobsdotter, † 1632 (11), dotter af kyrkoherden i Storkyro, Jakob Sigfridi Geet, uradel. Hon fick 1614 6/5 lifstidsfrälse på skattehemman i Halikko socken och testamenterade 1628 sitt fädernegods Geitilä i Masku
socken till sin systerdotter Brita Henriksdotter (12).
...
1. Måns Andersson, gaf under sin faders lifstid och med hans samtycke Botila säteri i morgongåfva till sin hustru Brita Henriksdotter, som var hans styfmoders systerdotter (12). Han lefde 1620 (13), men 1628 var Brita
Henriksdotter omgift med kyrkoherden, magister Joakim Stutaeus.
Viite (12) Halikko D. 1628 on Halikon syyskäräjät 3.11.1628 f. 23v-24
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3785145
Voisiko olla mahdolista, että Brita Henrikintytären äiti olisi kyseinen Jacobus Sigfridi Geetin tytärpuoli, sillä Brita Henrikintytär näyttää syntyneen viimeistään 1590-luvun alussa eli hänen äitinsä näyttää olevan vanhempi kuin Anna Jakobintytär.
Jully Ramsay, Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden
http://runeberg.org/frfinl/0055.html
2:o med Anna Jakobsdotter, † 1632 (11), dotter af kyrkoherden i Storkyro, Jakob Sigfridi Geet, uradel. Hon fick 1614 6/5 lifstidsfrälse på skattehemman i Halikko socken och testamenterade 1628 sitt fädernegods Geitilä i Masku
socken till sin systerdotter Brita Henriksdotter (12).
Minusta tuntuu hieman oudolta, että Anna Jacobsdotter olisi testamentannut isänsä Geet-suvun maita sisarpuolensa tyttärelle, joka ei ollut Geet-sukua. Toki mahdotonta se ei tietenkään ole. Anna ja Brita ovat olleet ilmeisen läheisiä, koska kumpikin avioitui Botilan miesten kanssa.
Jossain nettilähteissä Annan syntymävuodeksi on arvioitu 1555, mikä on hyvin linjassa Jacobus Geetin iän ja pappisuran suhteen. Toisaalta tämä merkitsisi sitä, ettei Ramsayn mainitsema Torkel Andersson olisi Annan poika, vaan Anders Larssonin ensimmäisestä avioliitosta Brita Tönnesdotterin (Wildeman) kanssa.
Ajatukseni siitä, että Ispoisten Henrik Sigfridsson olisi ollut Jacobus Geetin vävy sai pontta siitä kun Turun koulumestarin Kaarinan Ladjakosken 24 tangon palkkatilan lampuotina oli eräs Henrik Sigfridsson, jolla oli vaimo Birgitta. Näin Henrik olisi sopivasti liikkunut kirkollisen rälssin liepeillä. Ja tyttären nimi Brita olisi johdettu äidin nimestä Birgitta. Henrikin ja Birgitan merkinnät Ladjakoskella loppuvat 1602-03 vaiheilla, mikä voisi merkitä, että Brita Henriksdotter menetti tuolloin vanhempansa ja tukeutui sitten tätiinsä Annaan.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166643 (SAY Kaarina 1600-19)
Benedictus
25.08.17, 08:30
Keitilän omistajana mainitaan myös Elsa Nilsdotter, joka oli Johannes Frisiuksen isoäiti.
Miten Keitilän osa tuli hänelle?
Lainaus:
Olen jossakin vaiheessa tehnyt seuraavat muistiinpanot:
Johannes Paavalinpoika 1562-1563 ja 1569-1586
Mahdollisesti Maskun kirkkoherran Paavali Johanneksenpojan (1540-1560) poika. Oli Maskun kplsena ainakin 1561 sekä khrana 1562-1563 ja 1569-1586. Omisti Maskun Kajalan yksinäistalon 1581-1586. Kuoli Maskussa 1586.
Pso. Elsa Niilontytär, hänen toimestaan aloitettiin ratsupalvelun suorittaminen ensin Kajalan sitten myös Keitilän puolesta. Jälkimmäinen talo oli kai hänen perintöään. Vmon II mies Halikon khra Filip Theobaldi Fabricius.
Lapsia:
Paavali Johanneksenpoika, rykmentin saarnaaja
Jaakko Johanneksenpoika[/b], main. Kajalassa 1600 ja TKO 16.1.1640 mukaan edesmenneenä pappismiehenä.
Niilo Johanneksenpoika, kaatui Kajalan ratsumiehenä Liivinmaalla 1602.
Arvid Johanneksenpoika, ratsutilallinen, pso Friis Elina Pietarintytär, lapsia: Kangasalan khra Frisius Johannes ja Frisius Arvid Arvidi ja kenties myös Karkun khra Henrik Arvinpoika.
Elina Johanneksentytär, oli elossa Rymättylässä 1641, pso 14.6.1613 Rymättylän khra Simo Matinpoika.
Lähteet: Genos 47(1976), s. 51, Muutama Frisius lisää, Aulis Oja; Genos 46(1975), s. 79, Lisäyksiä Simon Matthaein vaimon sukutauluun, Tapio Vähäkangas; Genos 45(1974), s. 93-95, 128, Rymättylän kirkkoherran Simon Matthaein ja hänen vaimonsa sukuperä, Aulis Oja; Genos 73 3:2002 siv.156;
__________________
terveisin
Antti Järvenpää
Järvenpää arvelee Keitilän olleen Elsan Nilsdotterin perintöä. Eli kenen jälkeläinen Elsa oli ja mikä oli sukusuhde Jacobus Sigfridi Geetiin?
Keitilässä mainitaan hustru, enka Gertrud ennen Elsaa, olisiko äitinsä?Ei ajallisesti sovi Jacobus Geetin äidiksi.
Ramsey mainitsee Jacobuksella sisaren, olisiko Gertrud tuo sisar?
Benedictus
25.08.17, 17:30
Lainaus Tapio Vähäkangas:
Elsa Niilontytär on mielenkiintoinen henkilö. Hänen toimestaan aloitettiin ratsupalvelun suorittaminen ensin Kajalan sitten myös Keitilän puolesta. Jälkimmäinen talo oli kai hänen perintöään. Polveutuiko hän mahdollisesti keskiaikaisesta Geet-rälssisuvusta? Ratsuperinteiden elvyttäminen tulisi silloin ymmärrettäväksi. Edelleen voidaan kysyä, oliko Tukholman linnanpäällikkö Juhana Niilonpoika hänen veljensä. Silloin puolestaan tulisi ymmärrettäväksi, että Juhana Niilonpojan aikanaan omistama Maskun Kakkarainen tuli takaisin sukuun Arvid Johanneksenpojan saadessa sen lahjoituksena omakseen.
Jos tuo linnanpäällikkö Joen Nilsson oli Elsa Nilsdotterin veli ja Elsa Jacobus Geetin sisarentytär, tulisi tuossa taasen yksi vaikuttaja lisää Tukholmaan Geetin perheestä.
Benedictus
25.08.17, 18:59
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1135317
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11138680
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1142860
Paimion Kuusvuoressa löytyy Sigfrid Matsson sopivasti samalle ajalle kuin on mainintoja Ispoisten Sigfrid Matssonista.
Kuusvuoren lahjoittivat Naantalin luostarille veljekset Tord ja Sigfrids Peersson Geet.
Sigfrid Geet siis oli Isokyrön khr Jacobus Geetin isä.
Kumpikin veli lahjoitti kolmanneksen Kuusvuoresta.
Kuusvuoren he olivat saaneet perintönä äidltään N. Tordsdotter Carpelanilta(Karpalainen).
Lainaus Tapio Vähäkangas:
Vanhin nimeltä tuntemattomista Tord Karpalaisen tyttäristä näyttää olleen avioliitossa Peder Nilsinpoika Geetin kanssa (tunnetaan 1491-93), koska pojat Tord ja Sigfrid olivat jo vuonna 1515 täysikäisiä. Harvinainen ristimänimi Tord on siis saatu äidin isältä.[8 (http://www.genealogia.fi/genos-old/71/71_18.htm#8)] Tämän tyttären perintö sijaitsi Kuusivuoressa. Siksi hänen jälkeläisiään ei mainita em. Ukkilan poisluovutusten yhteydessä.
http://www.genealogia.fi/genos-old/71/71_18.htm
Koska veljekset ovat luovuttaneet 1515 en tredjedel Kuusvuoresta Naantalin luostarille, eli oliko kumpikin antanut kolmanneksen, vaiko vain yhteensä kolmanneksen.
Kuusvuoreen jää silti vielä osuutta, joka voisi olla vaikapa tyttärien perintöä.
Jos Sigfrid Matsson olisi Kuusvuoressa, niin ajallisesti silloin joko isänsä tai äitinsä olisi ollut Geetin ja Karpalaisten sukua.
Seppo Suvanto kirjoitti Naantalin historia I:ssä aika paljon Keitilästä ja Geetin suvusta. Jacobus Geet kertoi v. 1555 valituksessaan kuninkaan kansliaan Keitilän jaosta mm. seuraavaa: "Torsten Henrikinpojan (Autuinen) äidinisä ja herra Jaakon isän Sigfrid Geetin isoisä olivat veljesten poikia, ja molempien vanhemmat olivat omistaneet yhteisesti Keitilän tilan Maskun pitäjässä ja toisen Nissilä-nimisen."
Vuoden 1540 maakirjassa Keitilän toisesta puolikkaasta (6 tankoa) Jacobus Geet suoritti flöteveroa. Rälssiosuus (6 tankoa) oli "pikku-Torstenin" eli Torsten Henrikssonin hallussa. Tämän Torstenin äidinisä Torsten Björnsson käytti vaakunassaan Geet-suvun vuohi-aihetta. Torsten Björnssonin eno oli Naantalin luostarin pitkäaikainen taloudenhoitaja Jöns Hansson (Villilä-suku). Torsten Björnsson oli tuon 1480-luvulla tehdyn Keitilän jaon toinen osapuoli. Toinen oli hänen serkkunsa Nils Andersson Geet, asemies Peder Nilsson Geetin isä sekä Sigfrid ja Tord Geetin isoisä.
Suvannon mukaan nuo Keitilän molemmat tilat olivat jo 1550-luvulla lampuotien hoidossa. Torsten Henriksson kuoli v. 1585 ja Jacobus Geet v. 1586. Torstenin peri hänen tyttärensä Elin, joka Suvannon mukaan luopui (myynti tai vaihto) Keitilän puolikkaasta. Tuon operaation jälkeen Anna Jacobsdotter Geet omisti 1600-luvun alussa koko Keitilän (Suvanto, 233).
Benedictus
26.08.17, 12:29
Lainaus Vähäsantanen:
Tord ja Sigfrid Geet ovat antaneet Kuusvuoren osuutensa vaimoilleen huomenlahjoiksi koska heidän suostumuksensa tarvittiin myynnin yhteydessä. Huomiota herättää myyntihinta joka oli tasan puolet Per Niilonpojan maksamasta. Tordin ja Sigfridin lisäksi on siis ollut kaksi muuta poikaa tai yksi poika ja kaksi tytärtä koska toinen puoli Kuusvuoresta jäi myymättä. Todennäköisesti ö-pilkku on jäänyt pois, "broders (pro bröders} samtycke". Toinenkin puoli Per Niilonpojan omistamasta maasta on joutunut tuntemattomalla tavalla Naantalin luostarille, sillä 1557 kylässä oli 12 tankoa luostarin maata ja 6 tankoa oli tuomiokirkon hallussa.
https://www.genealogia.fi/genos-old/50/50_94.htm
Yllä olevan mukaan olisi siis Getin veljeksiä ollut useampi tai tyttäriä.
Ispoisten Sigfrid Matssonin isä voisi olla Mats Pedersson Geet tai äiti N. Pedersdotter Geet.
Tällä tulkinnalla olisi Henrik Sigfridsson Ispoinen ollut Jacobus Geetin tyttären pikkuserkku.
Toisessa keskusteluketjussa Benedictus pohti Jacobus Geetin mahdollisia sukulaisuussuhteita Isonkylän sukuun (myöh. Jägerhorn af Storby). Se, että Jacobus Geet otti sinettikuvioonsa metsästystorven viittaisi vahvasti jonkinlaiseen yhteyteen. Myös Geetin persoona selittäisi moista valintaa. Hän oli itsetietoinen kirkkoruhtinas, jolla oli hyvät kontaktit kuninkaan hoviin. Siinä asemassa flöteveroa maksanut entisen rälssisuvun jälkeläinen ei tyytynyt Geet-suvun sinetin vuohen kuvaan, vaan nosti profiiliaan.
Se tuliko metsästystorvi Jacobuksen vaimon, äidin tai isoäidin suvun kautta on toki epäselvää. Mahdollinen avioyhteys Isonkylän ja Keitilän väen välillä oli mahdollinen, jopa todennäköinen, koska kumpikin tila sijaitsi Luonnonmaan saaressa.
Ispoisten Sigfrid Mattsonin/Perniön Laukon Sigfridin sukuyhteyksiä Geeteihin pidän aika epätodennäköisinä. Vahvasti näyttää siltä (mm. Henrik Impolan käsitys), että Sigfridin ensimmäinen vaimolla oli kytkentöjä tähti ja risti-aihetta sinetissä/vaakunassa kantaneeseen sukuun ja toisella vaimolla kytkentöjä Lydekenpoikien Djäkn-sukuun ja mahdollisesti myös vanhempaan Svärd-sukuun. Sigfridin toisesta avioliitosta ollut Måns käytti Lydekenpoikien linnunpäistä sinettihahmoa. Samaa tunnusta käytti sittemmin Fogelhufvud-suku eli Impolan käsityksen mukaan Måns Sigfridssonin sisaren jälkeläiset.
Kemiön Norrsundvikin Mellangårdin ja Vestergårdin omistussuhteet 1500-luvulla voisivat vahvistaa sen, että Sigfrid Mattsonin toinen vaimo oli Svärd- ja Lydekenpoikien Djäkn-sukua. 8 tangon Mellangård oli varmuudella noiden sukujen perintömaita. Erittäin luontevaa olisi, että myös 4 tangon Vestergård olisi alkuaan ollut samaa omistuspohjaa. Tilojen päärakennusten sijainti samalla mäellä toistensa lähinaapureina viitannee varhaiseen yhteyteen. Se on harmi, että Kemiössä on ollut kaksi Brännbodaa. Se on ilmiselvästi haitannut, jopa sotkenut, tutkimusta Kemiön tilojen omistussuhteista. Varsinkin toinen Brännboda eli Norrsundvik on jäänyt jotenkin tutkimukselliseen paitsioon mm. Erik Anthonilla.
Benedictus
29.08.17, 23:35
Botilan Anders Larssonin vaimo Anna Sigfridsotter Geet sai 1614 talon Halikosta lifstid frälseksi.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9444
Yllä mainitaan Anders Larsson frus säterii Bottula Halikossa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9659
Tässä mainitaan frun säterinä 1622.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9072
Måns Andersson 1614
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9047
Tässä Tavola , jossa her Philpus , jonka vaimo Elsa Nilsdotter Frisiusten isoäiti Keitilästä.
Mainitaan Crister Philpusson, joka lienee her Philpussonin poika.
Miksi kirjattu seuraava talo Buotilan nimen alle?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9048
Seuraavalla sivulla talo Anders Larssonin nimellä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9049
Yttelä Jöran Persson hofman, 3 hevosta.
Yttelässä Erik Philpusson ja Johan Cristersson eli lienee myös her Philpuksen poika.
Kysymys onkin ovatko nämä her Philpuksen pojat kenen vaimon poikia?
hans far Arvid Johansson hade vetat något om den. Denne hade inte ärvt sina bröder. Han var den yngsta av bröderna och på den tiden ännu omyndig. Johannes hänvisar till de andra arvingarna, antingen herr Påvel eller någon av de andra bröderna, eller också herr Philippus i Halikko, som hade fått deras salig mor till äkta.40 (https://www.genealogia.fi/genos-old/60/60_63.htm#40) Arvid Johansson var alltså den yngsta av bröderna och, då han var omyndig vid sekelskiftet och fadern hade dött 1586, måste han ha blivit född i början av 1580-talet. Att en broder hette Påvel och var präst bekräftar Tapio Vähäkangas antagande att Påvel Johansson på Geitilä i Masku hörde till brödraskaran. Redogörelsen lämnar också rum för två eller flere bröder, vilkas namn inte nämns. Att modern Elsa Nilsdotter som änka ingick äktenskap med Philippus Theobaldi Fabricius, kyrkoherde i Halikko
Johannes Pauli
K Masku 1586.
P Elsa Nilsdotter, eli leskenä omistamassaan Kajalan talossa Maskussa vielä 1609. toisen tiedon (Olav Rundt, Genos 1989, s. 66–67) mukaan P2 Halikon kirkkoherra Philippus Theobaldi Fabricius (https://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/617), K ehkä noin 1606.
Julkaistu 19.1.2011.
Arvid Johansson var alltså den yngsta av bröderna och, då han var omyndig vid sekelskiftet och fadern hade dött 1586, måste han ha blivit född i början av 1580-talet
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1342803
Yllä Arvid Johansson mainitaan 1589, eli oli vielä lapsi tuolloin. SAY:ssä lienee virhekirjaus vuosikymmenissä.
Huomio kiinnttyy vuosikukuun 1586, jolloin Elsa Nilsdotterin puoliso kuoli, kuten myös Jacobus Geet ja Henrik Sigfidsson Ispoinen panttasi talonsa Melkkilään.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8668
Mutta myös her Philpus mainitaan Tavolassa ensi kerran 1586.
Benedictus
30.08.17, 15:00
Mielestäni on selviö, että Elsa Nilsdotter on Geet sukuinen, mitä Geitilän omistukset vahvistavat, oliko hän Jacobus Geetin sisarentytär, vaatinee vielä vahvistusta.
1. puolisonsa Johannes Pauli kuoli 1586 matrikkelin mukaan, kuitenkin SAY:ssä Kaijalassa mainitaan hustru Elsa jo aiemmin eli 1584 gör rustiens. Tuntuu oudolta, että vaimo hoitelee ratsutila hommia, vaikka puoliso elossa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1342843
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1342803
Kaijalassa sama tilanne.
Eli voitaneen arvella, että Elsa Nilsdotterin 1. puoliso olisi kuollut jo 1584 aikoihin.
Tällöin olisi mahdollista, että Elsa NIlsdotter on avioitunut Philiphus Fabrisiuksen kanssa jo 1586 aikoinin, jolloin tämä hankki Tavolan tilan Halikosta.
Koska Elsa Nilsdotter asui varmaankin puolisonsa luona Halikossa ja oli yhteydessä Botilan Anders Larssonin perheeseen jo samankylän tilustenkin takia sekä kirkkoherran puolisona. voidaan aika vahvasti epäillä, että juuri Elsa Nilsdotter on ollut välikäsi Anders Larssonin aviossa Anna Geetin kanssa. Erityisesti jos Anna oli Elsan serkku.
Verkostoja rakentaessa eräs kiinnsotava henkilö on Halikon khr Fabrisiuksen seuraaja Martinus Martini.
Martinus Martini mainitaan asiakirjoissa vielä 1616, 1623, 1624 ja 1626.
K Halikko 1627/28 (hänen poikansa Gregorius Martini Teet (https://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2454) sisaruksineen velkoi halikkolaisilta isävainajansa saatavia 3.11.1628).
P Ingeborg Mårtensdotter Teet (Teit), mainitaan Turun koulun rehtorin, myöhemmän tuomiorovastin Gregorius Martini Teetin (https://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2453) sisareksi, joten V rälssimies Mårten Larsson Teet ja kaiketi Anna Bertilsdotter.
Puolisonsa veljen vävypuolihan oli Joachim Stutaeus.
Tiedetäänkö Martinus Martinin sukua?
Verkostoja rakentaessa eräs kiinnsotava henkilö on Halikon khr Fabrisiuksen seuraaja Martinus Martini.
Martinus Martini mainitaan asiakirjoissa vielä 1616, 1623, 1624 ja 1626.
K Halikko 1627/28 (hänen poikansa Gregorius Martini Teet (https://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2454) sisaruksineen velkoi halikkolaisilta isävainajansa saatavia 3.11.1628).
P Ingeborg Mårtensdotter Teet (Teit), mainitaan Turun koulun rehtorin, myöhemmän tuomiorovastin Gregorius Martini Teetin (https://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2453) sisareksi, joten V rälssimies Mårten Larsson Teet ja kaiketi Anna Bertilsdotter.
Puolisonsa veljen vävypuolihan oli Joachim Stutaeus.
Tiedetäänkö Martinus Martinin sukua?
Martinus Martini tuli tuomiokirkon taloudenhoitajaksi 26.8.1591 Turun maistraatin valtuuttamana. Toki nimitykseen haettiin kuninkaallinen vahvistuskirje. Hän kuului Uppsalan kokouksen (v. 1593) päätöksen allekirjoittajapappeihin.
Benedictus
06.09.17, 20:50
Halikon khr Martinus Martinin sukua ei näytä löytyvän.
Eräs vaihtoehto voisi olla, että tämä olisi ollut Paimion khr Martinus Johanniksen poika eli Paimion khr Henricus Martinin ja Liedon khr Simonis Martinin veli.
Pekka Hiltunen
07.09.17, 11:31
Minulla on pulma Anders Larssonien kanssa:
Ramsaysta vapaasti lainattuna:
1. Andreas Laurenti Teit. Kyrckohärde i Pärnå 1550-79. Gift med ... Hans signet anger förvandskap med släkten Slang.
2. ? Brita Tönnesdotter (Wildeman), kallas Anna i en arfskifteshandling 1591. Gift med ryttmästaren ståthållaren Anders Larsson, af adl. Botila-släkten, d. 1613.
Jälkimmäinen Andreas Laurenti toimi Virossa ja Liivinmaalla, mutta ensimmäinen oli kirkkoherra Pernajassa. Kuitenkin hänen sinettinsä viittaa Slang-sukuun eli Muurlaan (ja Halikkoon). Olisikohan Ramsay voinut sotkea keskenään nämä Antti Laurinpojat niin, että Anna Geet olisikin nainut Anders Larsson Teitin? Isokyrön Gumsilan Annaa on vaikeaa saada sopimaan sotaherra Andersin puolisoksi.
PH
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.