Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Tarkka syntymäpäivä?
Saisiko lukuapua. Oheisessa lastenkirjassa sivun alalaidassa mainittu Wehmasjärvi 1:ssä Olof Laacko vaimoineen ja alla lapset. En saa selvää tyttären Elisabeth koko syntymäajasta? Vuosi on 1804, mutta mikä on kuukausi ja päivä? http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=5290&pnum=399
< Saisiko lukuapua. Oheisessa lastenkirjassa sivun alalaidassa mainittu Wehmasjärvi 1:ssä Olof Laacko vaimoineen ja alla lapset. En saa selvää tyttären Elisabeth koko syntymäajasta? Vuosi on 1804, mutta mikä on kuukausi ja päivä? http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=5290&pnum=399 >
Joskus on vain tyydyttävä vuoden tarkkuuteen, sillä vuoden edessä tuskin on päiväystä ja kuukautta, vaan jotain aivan muuta. Iisalmen kastettujen välissä on "musta aukko" vuosien 1790 - 1804 välillä. Ne alkaa vasta vuodesta 1805 eteenpäin digitaaliarkiston puolelta, joten jos syntymäaikaaa ei löydy myöhemmistä rippikirjoista on käytettävä vuotta 1804 tai kuoliniän perusteella laskettua.
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=273556.KA
Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1805-1821 (I Ca:3) Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1822-1833 (I Ca:4) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=115491)
Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1834-1852 (I Ca:5) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=115492)
Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1853-1872 (I Ca:6) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=116653)
Tutkimisiin
< Saisiko lukuapua. Oheisessa lastenkirjassa sivun alalaidassa mainittu Wehmasjärvi 1:ssä Olof Laacko vaimoineen ja alla lapset. En saa selvää tyttären Elisabeth koko syntymäajasta? Vuosi on 1804, mutta mikä on kuukausi ja päivä? http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=5290&pnum=399 >
"Musta aukko"
- Kirkko paloi salamaniskusta 3/6 1699. Isonvihan aikana venäläiset hävittivät kirkonarkiston käyttäen asiakirjoja sotilaiden pyssyjen puhdistus- ja panosten täytetarpeiksi. Sodan aikana 1808-09 venäläiset särkivät kirkon muutamia ovia ja ikkunoita, ottivat polttopuiksi kellotapulin ovia, portaita ja lattiaa sekä kirkkomaan koko aitauksen. Pappilan rakennuksista oli seitsemän käytetty niinikään polttopuiksi, päärakennus kuitenkin säästyi, mutta rippi- ja historiakirja 1793-1804 hävisivät. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset, sekä täydennys II. Genos 3(1932)]
Kiitos kuitenkin. Täytynee tyytä vain vuosilukuun.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.