Joy-koiran uskomaton tarina

[Giösling]

Buxhoeveden-haulla törmäsin sattumalta The Siberian Times-lehdessä alunperin julkaistuun juttuun tsarevitch Aleksein Joy-nimisen koiran kohtalosta. Kruununperijän lemmikki oli ainut Ipatievin-talossa tapahtuneen tsaariperheen joukkomurhan hengissä selvinnyt (mykkä) todistaja, teloittajien lisäksi.

Tuskin kukaan eläinystävä voi lukea tätä tarinaa liikuttumatta. Olkaa hyvä!

http://siberiantimes.com/other/others/features/royal-dog-fled-from-siberia-into-british-exile-living-in-shadow-of-windsor-castle/

[Giösling]

Kuin jatkona Joy-tarinalle, täkäläinen OSN-kanava esitti eilen Rasputin-filmin vuodelta 1996. Elokuvan keskeinen teema ei niinkään liity Rasputin persoonan analysointiin, kuin hänen vaikutukseensa hallitsijaparin päätöksentekoon keisarikunnan kohtalonvuosina. Kontrolloimalla mystisesti tsarevitch Aleksein verenvuototautikohtauksia, munkki samalla takasi tsaarittaren täydellisen riippuvuuden itsestään. Rasputinin murha on keisariperheen murhan enne ja alkusoitto.

Hetkeä ennen teloittajien tulitusta Ipatievin talon kellarissa, kuullaan filmissä Joy:n oventakaista haukuntaa. Elokuvan viimeinen zoomaus kohdistuu perintöruhtinaan kasvoihin, teloittajan (Yurovsky) liipasimenpainohetkellä.

Jälkiteksteissä korostetaan sitä, ettei Aleksein maallisia jäännöksiä löydetty siitä metsähaudasta Jekaterinburgissa, josta muut perheenjäsenet (sans yksi sisarista) ja palveluskunta kaivettiin esille. On kuin ovi näin haluttaisiin jättää auki “ihmepelastumiselle”, nykysarjafilmien tapaan.

Eräs “ihmepelastunut” ja Alekseiksi itsensä identifioinut oli virolainen Ernest Veermann, joka Kanadaan emigroiduttuaan muutti nimensä Alexei Tammet-Romanoviksi:

https://en.wikipedia.org/wiki/Alexei_Tammet-Romanov

Lopullisen, tieteellisen, sinetin kruununperijän kohtalolle toi v. 2007 Koptiyakin metsästä, läheltä Jekaterineburgia, tehty toinen hautalöytö, jonka säilyneistä luunäytteistä on eristetty tsarevitch Aleksein ja erään hänen sisarensa DNA:t.

Venäjän ortodoksinenen kirkko julisti tsaari Nikolai II, tsaaritar Alexandran ja heidän lapsensa pyhimyksiksi v. 2000.

Koptiyakin uhrien kohdalla uudelleenhautausta Pietari Paavalin kirkkoon odotellaan edelleen. Ortodoksinen kirkko haluaa lisätodisteita. Onko DNA todella se viimeinen sana?

https://en.wikipedia.org/wiki/Alexei_Nikolaevich,_Tsarevich_of_Russia

[Giösling]

Osoiteessa:

http://www.alexanderpalace.org/palace/yurovmurder.html

on luettavissa tsaariperheen joukkomurhan organisoineen ja toteuttaneen, Yurovsky-nimisen bolshevikin omakätinen ja detaljoitu raportti, jonka hän kiirehti henkilökohtaisesti toimittamaan Moskovaan murhatyön jälkeen.

Yurovsky oli tunnettu säntillisyydestään ja lahjomattomuudestaan. Raportti on siten se todennäköisin tapahtumien kulku.

Silmiinpistävästi hän mainitsee Aleksein tulleen haudatuksi hovineiti Demidovan kanssa samaan hautaan. Viimeisin DNA-tutkimus väittää kuitenkin hautakumppanin olleen eräs Aleksein sisarista (Maria todennäköisimmin). Tässäkö olisi syy sille, miksi Venäjän ortodoksinen kirkko on systemaattisesti kieltäytynyt hyväksymästä erillishaudan löytöjen DNA-tuloksia? Jekaterineburgin näytteitä tahollaan tutkineet amerikkalaisasiantuntijat ovat hekin ottaneet esille mahdollisuuden näytteiden contaminoinnista niiden käsittelyn yhteydessä.

Olisiko siis edelleen eräs tsaarintyttäristä kadoksissa? Stemmaako uhrien kokonaismäärä? Kuinka toistakymmentä henkeä käsittäneen keisarillisen seurueen konstruktio laatikollisesta luufragmentteja on ollut käytännössä mahdollista?

[Giösling]

Korjauksena edelliseen:

Yurovskyn teksti näyttää olevan päivätty 1.2.1934. Se ei siis ole sanasta sanaan sama raportti, jonka hän toimitti Moskovaan murhatyön tapahduttua v. 1918.

Asiasisällöltään se tuskin poikkeaa edeltäjästään.

Erityisesti Demidovan sotkeminen suuriruhtinatar Mariaan, ei tunnu uskottavalta. Hovineito oli jo keski-ikäinen (40 v.), Maria parhaassa nuoruudessaan, poikkeuksellisen kauniiksi sanottu.

Kaikki uhrit oli riisuttu haudattaessa. Yurovski oli henkilökohtaisesti ampunut Aleksein tämän tuoliin teurastuksen päätteeksi.

Hänen hautauksensa Demidovan viereen on erityisesti ja poikkeuksellisesti mainittu. Tähän on uskominen!

[Giösling]

Kuinka ajat ovat muuttuneetkaan!

Ortodoksinen kirkko Venäjällä on kokenut renesanssin. Viimeinen tsaariperhe on julistettu pyhimyksiksi. Kaikki tämä elinaikanamme! Kuka olisi uskonut?

Varmemmaksi vakuudeksi linkki Valamon munkkien keisarihymniin (“Jumala tsaaria siunatkoon”):

https://www.youtube.com/watch?v=pxCcEp4aAjs

Muotokuvakavalkadin toiseksi viimeisenä nähdään Albert Edelfeltin kokovartalomuotokuva Nikolai II:sta.

Vanhan Valamon kellot ja upeat maisemat välittyvät veljestön toisessa esityksessä (Agni Parthene):

https://www.youtube.com/watch?v=C7vvPXz-Qes

Tässä uudelleenluodaan linkkiä Valamon ja Mount Athoksen luostariveljestöjen (lähinnä St. Panteleimonin luostari) välille Kreikassa.