Giösling
07.08.17, 09:12
Olen jossain aiemmassa keskustelussa sivunnut elimäkeläisen Antti Kujalan muistiinpanoja vuosilta 1903-1915, jotka SKS on koonnut ja julkaissut kovakantisena kirjana v. 1990. Tämä opus ansaitsisi laajemmankin levityksen, niin viihdyttäviä ovat sen sananparret ja pikkutarinat. Erityisen "tutuksi" itselleni kirjan tekee siinä läpilinjan käytetty Elimäen- (Kymin-murre), jota synnyinkylässäni puhuttiin ja puhutaan edelleen.
Kujalan teos sisältää sukututkimuksellisestikin arvokkaita tietoja. Johdannossa kartoitetaan viitteellisesti Kujalan omaa taustaa ja mainitaan mm. hänen äidinäitinsä Fredrika Bjur (1829-1914). Tätä kautta päästään forumilla käsiteltyihin Bux- ja Lyra-sukuihin. Kirjan tekijöiltä on jäänyt huomaamatta Andersin isänpuoleinen polveutuminen Skotte-Gottlund-suvusta, joka niinikään on ollut näkyvästi esillä näillä palstoilla. Näin ehkä selittyisi Kujalan kiinnostus kansantarinoihin ja niiden systemaattiseen keräilyyn, etäserkkunsa Karl Axel Gottlundin tavoin.
Ryhdyin kynänvarteen kuitenkin erään pikkunootin ansiosta, jonka Kujala on liittänyt "Kertomuksia papeista"-osioon.
Hän sanoo:
"Ennen täs Elimäällä kuuluu olleh yks pappi, jota sanottih "Samel-papiks", kun sen ristimänim ol Samuel. Kerran kun se ol ollu Vilppulas lukukinkerii pitämäs, niin se viipy siin talos yätä. Ja sinä yänä tek talon emännän raskahaks. Emäntä sai pojan ja sit sukuu nyt viäläkin on Vilppulas.”
Elimäen erittäin tarkat pappisluettelot:
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=29&TYPE=HTML&LANG=FI
tuntevat vain yhden Samuel-nimisen papin, Samuel Henrik Nordströmin, joka toimi kirkkoherran apulaisen sijaisena paikkakunnalla v. 1838 pinnassa. Tämän Samuelin vanhemmat olivat Pyhtään kappalainen, Uudenkirkon myöhempi rovasti Samuel Nordström ja Helena Sofia Giösling.
Tuona nimenomaisena vuonna syntyi Vilppulassa ainoastaan yksi eloonjäänyt lehtolapsi. Sen saattoi maailmaan Vilppulan Suurtalon rusthollarinna Maria Mattsdr, joka tuolloin oli 36-vuotias ja vuodesta 1836 Philip Simonssonin leski. Samuel Henrik Nordström oli juuri 30 vuotta täyttänyt poikamies. Voisiko tässä, tarkoituksellisin/ hämäävin (?) vivahde-eroin, olla jutun juuri?
Rusthollarinna Maria synnytti tyttären, ei poikaa. Näyttäisi siltä, että tapauksen peittelemiseksi junailtiin pikaisesti aviota naapurin nuoren Anders (Thomasson) Poikalan kanssa v. 1837. Se kuitenkin peruuntui lapsen synnytysvuonna. Oliko juttu jo ollut niin julkinen, ettei Poikalan Antti tahtonut ottaa papinäpärää nimiinsä, naurunalaiseksi joutumisen pelosta? Eikö vaa’assa edes painanut “puuskuus” kuulussa Suurtalossa, vai peruiko sopimuksen itse rusthollarinna?
Maria Mattsdr (Poikaloita omaasukuaan hänkin) kuoli vuonna 1857 menemättä koskaan uuteen avioon. Tytär kasvoi täysvertaisena sisarpuoliensa kanssa. Lisa Mariasdr avioitui Ummeljoelle emannaksi v. 1858, äitinsä kuolemaa seuranneena vuonna. Rustholliin jäi hänen sisarpuolesa Anna Philipsdr, joka oli nainut esisetäni Johannes Erikssonin Ratulan Kinttulasta 3.6.1842. Lasken esipolviini myös muut asianosaiset suvut (Suurtalo, Poikala ja Giösling).
Uskon, että perimätiedossa on vinha perä, mutta meneekö se kuten yllä? Muita ehdotuksia?
Kujalan teos sisältää sukututkimuksellisestikin arvokkaita tietoja. Johdannossa kartoitetaan viitteellisesti Kujalan omaa taustaa ja mainitaan mm. hänen äidinäitinsä Fredrika Bjur (1829-1914). Tätä kautta päästään forumilla käsiteltyihin Bux- ja Lyra-sukuihin. Kirjan tekijöiltä on jäänyt huomaamatta Andersin isänpuoleinen polveutuminen Skotte-Gottlund-suvusta, joka niinikään on ollut näkyvästi esillä näillä palstoilla. Näin ehkä selittyisi Kujalan kiinnostus kansantarinoihin ja niiden systemaattiseen keräilyyn, etäserkkunsa Karl Axel Gottlundin tavoin.
Ryhdyin kynänvarteen kuitenkin erään pikkunootin ansiosta, jonka Kujala on liittänyt "Kertomuksia papeista"-osioon.
Hän sanoo:
"Ennen täs Elimäällä kuuluu olleh yks pappi, jota sanottih "Samel-papiks", kun sen ristimänim ol Samuel. Kerran kun se ol ollu Vilppulas lukukinkerii pitämäs, niin se viipy siin talos yätä. Ja sinä yänä tek talon emännän raskahaks. Emäntä sai pojan ja sit sukuu nyt viäläkin on Vilppulas.”
Elimäen erittäin tarkat pappisluettelot:
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=29&TYPE=HTML&LANG=FI
tuntevat vain yhden Samuel-nimisen papin, Samuel Henrik Nordströmin, joka toimi kirkkoherran apulaisen sijaisena paikkakunnalla v. 1838 pinnassa. Tämän Samuelin vanhemmat olivat Pyhtään kappalainen, Uudenkirkon myöhempi rovasti Samuel Nordström ja Helena Sofia Giösling.
Tuona nimenomaisena vuonna syntyi Vilppulassa ainoastaan yksi eloonjäänyt lehtolapsi. Sen saattoi maailmaan Vilppulan Suurtalon rusthollarinna Maria Mattsdr, joka tuolloin oli 36-vuotias ja vuodesta 1836 Philip Simonssonin leski. Samuel Henrik Nordström oli juuri 30 vuotta täyttänyt poikamies. Voisiko tässä, tarkoituksellisin/ hämäävin (?) vivahde-eroin, olla jutun juuri?
Rusthollarinna Maria synnytti tyttären, ei poikaa. Näyttäisi siltä, että tapauksen peittelemiseksi junailtiin pikaisesti aviota naapurin nuoren Anders (Thomasson) Poikalan kanssa v. 1837. Se kuitenkin peruuntui lapsen synnytysvuonna. Oliko juttu jo ollut niin julkinen, ettei Poikalan Antti tahtonut ottaa papinäpärää nimiinsä, naurunalaiseksi joutumisen pelosta? Eikö vaa’assa edes painanut “puuskuus” kuulussa Suurtalossa, vai peruiko sopimuksen itse rusthollarinna?
Maria Mattsdr (Poikaloita omaasukuaan hänkin) kuoli vuonna 1857 menemättä koskaan uuteen avioon. Tytär kasvoi täysvertaisena sisarpuoliensa kanssa. Lisa Mariasdr avioitui Ummeljoelle emannaksi v. 1858, äitinsä kuolemaa seuranneena vuonna. Rustholliin jäi hänen sisarpuolesa Anna Philipsdr, joka oli nainut esisetäni Johannes Erikssonin Ratulan Kinttulasta 3.6.1842. Lasken esipolviini myös muut asianosaiset suvut (Suurtalo, Poikala ja Giösling).
Uskon, että perimätiedossa on vinha perä, mutta meneekö se kuten yllä? Muita ehdotuksia?